Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa

Konserniohjauksen
kehittäminen Euroopan
maiden valtionhallinnossa Image for
illustrative
purposes only
Kokemuksia Tanskasta, Iso-
Britanniasta, Hollannista, Norjasta,
Ranskasta, Tšekistä ja Virosta

Helsinki 28.1.2010

© 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies

Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin valtionhallinnon konserniohjauksen kehittämisen suuntauksia seitsemässä Euroopan
valtiossa (Tanska, Iso-Britannia, Hollanti, Tšekki, Ranska, Viro ja Norja). Tutkimuksen osa-alueina selvitettiin maiden
kokemuksia yhteisistä policyistä, prosesseista, palveluista sekä yleisestä konsernihallinnosta.

Tutkimusraportin osat ovat:
1. Kuvaukset yhteisistä policyistä, prosesseista ja palveluista maittain
2. Vertailu maiden konserniohjauksen käytännöistä
3. Yhteenveto tärkeimmistä kehittämishankkeista
4. Johtopäätökset Suomen konserniohjauksen kehittämisessä

Tutkimuksessa havaittiin, että konserniohjaus on keskeinen valtionhallinnon kehittämissuuntaus ainoastaan yhdessä
tutkituista maista, Tanskassa. Eri maiden hallintokulttuurit ja historia ovat lisäksi muokanneet tutkittujen maiden
poliittisista ja hallinnollisista käytännöistä huomattavasti toisistaan ja Suomen mallista poikkeavia. Mainituista syistä
on vaikea muodostaa suoria johtopäätöksiä tutkittujen maiden käytäntöjen soveltuvuudesta Suomen
konserniohjauksen kehittämisessä.

Historiallisista ja kulttuurista eroista huolimatta useimmista tutkituista maista voidaan löytää käytäntöjä ja
kehittämissuuntauksia, jotka ovat hyödyllisiä pohdittaessa valtion konserniohjauksen vahvistamiseen liittyviä
kysymyksiä Suomessa. Yleisen konsernihallinnon osalta hyviä käytäntöjä on löydettävissä mm. Isosta-Britanniasta
(Prime Minister’s Delivery Unit), Norjasta (hallintoministeriö) ja Tšekistä (Smart Administration Initiative). Yhteisten
policyjen osalta opittavaa on varmasti eri maiden yhteisestä IT-politiikasta, Tanskan IT-hankkeiden suunnittelun
kehittämisestä (Business caset) sekä Tšekin lainvalmistelun kehittämisestä (vaikutusten arviointi). Prosessien osalta
mielenkiintoista kehitystyötä on tehty mm. Virossa (lainvalmistelu ja kansalaisten osallistuminen) ja Norjassa (IT-
hankkeiden arviointi ja seuranta). Palvelukeskusten osalta lähemmän tutustumisen arvoinen uudistus on valtion IT-
keskus Tanskassa (Statens IT).

Tutkimuksen johtopäätösosassa on arvioitu Suomen konserniohjauksen kehittämisen tärkeimpiä haasteita sekä
arvioitu, mitä eri maista on opittavissa konserniohjauksen kehittämiseen liittyen.
2 © 2010 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies

Esipuhe

Sitra on käynnistänyt vuoden 2010 alussa nelivuotisen Julkishallinnon johtamisohjelman. Ohjelman visiona on nostaa
suomalainen julkishallinto uudistumisen kansainväliseksi edelläkävijäksi. Ohjelman tavoitteet ovat:
• Kasvattaa hyvinvointia lisäämällä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja valinnanvapautta.
• Kehittää monituottajamalleja, jotka lisäävät tuottavuutta ja synnyttävät uutta liiketoimintaa.
• Vahvistaa julkishallinnon sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja päätöksentekoa.
• Luoda ihmiskeskeisempää ja tehokkaampaa julkista hallintoa johtajuutta kehittämällä.

Nykyisessä hallintomallissa kunnilla ja laaja itsehallinto ja myös ministeriöt toimivat suhteellisen itsenäisesti omilla
hallinnonaloillaan. Tulosohjaus ja erikoistuminen ovat johtaneet hallinnon siiloutumiseen ja osaoptimointiin.
Kansalaisten palvelutarpeet eivät pilkkoudu helposti hallittaviksi osakokonaisuuksiksi ja tästä syystä useat kunnat ovat
ryhtyneet kehittämään elämänkaaripalveluja. Ongelmaksi muodostuu se, että vastaavaa elämänkaariajattelua ei ole
ministeriöiden välillä. Laadun ja tuottavuuden parantaminen edellyttää horisontaalisen yhteistyön lisäämistä. Myös
yhteisillä prosesseilla voidaan parantaa tuottavuutta ja laatua, esimerkkinä vaikkapa lainsäädäntöprosessi. Eräissä
asioissa, kuten tieto- ja viestintäteknologiassa, voidaan keskitetyllä päätöksenteolla päästä parempiin tuloksiin ja jopa
luoda edellytyksiä uuden palveluliiketoiminnan syntymiselle.

Ohjelma on ottanut yhdeksi tehtäväkseen kartoittaa mahdollisuuksia valtion konserniohjauksen ja jopa
konsernihallinnon kehittämiseksi. Tavoitteena on tuoda syksyllä 2010 keskusteluun muutamia rakenteellisia
vaihtoehtoja konserniohjauksen kehittämiseksi. Käsillä olevassa kansainvälisessä selvityksessä on kartoitettu
eurooppalaisia käytäntöjä ja kehityssuuntia konserniohjauksen osalta. Selvitys palvelee osaltaan Sitran työtä. Se
myös osoittaa, että mahdollisuus edelläkävijyyteen konserniajattelun osalta on olemassa.


Esipuhe

Selvityksen on toteuttanut Deloitte. Haluan esittää parhaimmat kiitokseni Deloitten tiimille Markku Harrinvirta, Maria
Magi ja Lauri Byckling erittäin ammattimaisesta otteesta ja hyvästä yhteistyöstä kauttaaltaan.

Julkishallinnon johtamisohjelmassa työtä on ohjannut allekirjoittaneen ohella Jonna Stenman sekä loppuvaiheessa
myös Sari Heinonen-Lindqvist. Kiitän myös heitä aktiivisesta panoksesta.

Juha Kostiainen
Ohjelmajohtaja
Sitra
Julkishallinnon johtamisohjelma


Sisällysluettelo

Selvityksen tavoitteet ja toteutus 5

Kokemuksia konserniohjauksesta 7

• Tanska 8

• Iso- Britannia 16

• Hollanti 23

• Tšekki 29

• Ranska 34

• Viro 41

• Norja 48

Konserniohjausmallien vertailua 54

Yhteenveto konserniohjauksen käytännöistä 58

Liite: Tutkimuskysymykset 65


Selvityksen tavoitteet ja
toteutus


Selvityksen tavoitteet ja toteutus

Tähän tutkimusraporttiin on koottu tutkimustulokset valtionhallinnon konserniohjaukseen liittyvistä käytännöistä ja
kokemuksista seitsemästä Euroopan maasta. Tarkasteltavat maat ovat Tanska, Iso-Britannia, Hollanti, Tšekki,
Ranska, Viro ja Norja. Alue- ja paikallishallinnon konserniohjauskäytännöt eivät olleet tämän selvityksen kohteena,
mutta niistäkin on kirjattu joitakin esille tulleita havaintoja. Dokumentin sisältö perustuu Deloitten eri maissa toimivien
asiantuntijoiden haastatteluihin sekä valittujen maiden virallisiin asiakirjoihin ja Internet-sivuihin.
Selvityksen kokoamisesta vastasivat Deloitten Markku Harrinvirta, Maria Magi ja Lauri Byckling. Sitra on ohjannut
selvitystyötä erityisesti selvityksen tavoiteasetantaan liittyen ja maiden valintaan liittyen. Sitran edustajina työn
ohjauksesta vastasivat Juha Kostiainen ja Jonna Stenman. Selvitystä tehtiin joulukuusta 2009 tammikuun loppuun
2010.
Selvityksen tavoitteena oli luoda yleiskuva valtionhallinnon konserniohjauksen kehittämisen tilanteesta ja keskeisistä
kehittämishankkeista valituissa Euroopan maissa. Konserniohjauksella viitataan menettelyihin, joilla pyritään
lisäämään hallinnon päätöksenteon, päätösten toimeenpanon ja muun toiminnan yhtenäisyyttä. Konserniohjauksen
vahvistamisen muotoja voivat olla päätöksenteon keskittäminen, ministeriöiden yhteistoiminnan lisääminen,
prosessien yhtenäistäminen sekä palvelujen keskittäminen. Konserniohjausmalleja tarkasteltiin valituissa maissa
kolmesta näkökulmasta:
1. Yhteiset politiikat (policyt)
2. Yhteiset prosessit
3. Yhteiset palvelut
Selvityksessä kartoitettiin mm., millä alueilla yhteisiä politiikkoja, prosesseja tai palveluita kohdemaissa on, kuka
vastaa näiden toimeenpanosta ja johtamisesta sekä kuinka pakollisia näiden noudattaminen on valtionhallinnon eri
toimijoille. Lisäksi selvitettiin kehittämistoimet ja kehittämisen näkymät mainittuihin kolmeen ulottuvuutteen liittyen.
Tarkemmat tutkimuskysymykset löytyvät liitteestä.
Tässä raportissa jokaisesta tutkitusta maasta on esitetty tärkeimmät konserniohjaukseen liittyvät löydökset. Raportin
lopun yhteenvedoissa maita on myös vertailtu keskenään konserniohjauksen kehitysasteen perusteella. Lisäksi on
esitetty yhteenveto tärkeimmistä konserniohjaukseen liittyvistä kehittämistoimista sekä johtopäätökset Suomen valtion
konserniohjauksen kehittämiselle.

Kokemuksia
konserniohjauksen
kehittämisestä


Konserniohjaus
Tanskassa


Tanska
Konsernihallinto
• Hallinnossa valmistelun, ohjauksen ja toiminnan • Tanskassa on kehitetty konsernihallintoa vertailumaita
yhtenäisyyttä lisääviä toimijoita ovat enemmän, mutta tästä huolimatta konserniohjaus on
valtiovarainministeriö ja sen alainen hallinnon löyhää ja perustuu vapaaehtoisuuteen
kehittämisvirasto (The Danish Agency for • Ministeriöillä on päätäntävalta oman hallinnonalansa
Governmental Management) kehittämishankkeista ja suunnitelmista
• Yksi valtiovarainministeriön tehtävistä on edistää • Yhteisten policyjen ja prosessien noudattaminen on
valtionhallinnon organisaatioiden tehokkuutta ministeriöille vapaaehtoista
konserniohjauksen avulla
• Tanskassa ei ole vahvaa ohjelmajohtamista vaikka
• Valtiovarainministeriö vastaa valtionhallinnon yhteisten tämän tarpeellisuudesta keskustellaan runsaasti
policyjen (esim. IT-politiikka, julkishallinnon
uudistusohjelma) ja prosessien (esim.
budjettiprosessi, hankinnat) muodostamisesta Konsernihallinnon kehityssuuntia
• Valtiovarainministeriön alainen hallinnon • Erityisesti palvelukeskuksien palveluihin liittyviä
kehittämisvirasto toimeenpanee ministeriön yhteisiä prosesseja tullaan kehittämään
konserniohjaukseen liittyviä aloitteita
• Ministeriöiden välistä siiloutumista pyritään estämään
• Virasto toteuttaa myös hallinnonalarajat ylittäviä IT- ja vähentämään omalla toimintaohjelmalla
hankkeita
• Hallinnonalarajat ylittävien prosessien määritteleminen
ja kehittäminen nähdään turhana, jos ministeriöt eivät
suostu tai kykene tekemään yhteistyötä


Tanska
Yhteiset policyt 1/2
• Tanskassa on kehitetty erityisesti valtionhallinnon • Yhteinen IT-politiikka sisältää myös julkisen hallinnon
yhteistä IT-politiikkaa. Muita yhteisiä politiikkoja on sähköisten palveluiden yhteiset standardit
niukasti • IT-standardit ovat suosituksia ja niiden
• Valtiovarainministeriö määrittelee yhteisiä linjavetoja käyttöönotto on ministeriöiden omassa
valtionhallinnon taloushallintoon ja taloussuunnitteluun harkinnassa (ministeriöillä on vastuu oman
liittyen hallinnonalansa kehittämishankkeista ja
• Budjettisuunnittelu muodostaa valtionhallinnon strategian laatimisesta)
suunnittelun ja johtamisen ytimen (tulosohjaus, • Yhteisten standardien noudattamiseen koko
tulossopimukset, tulostavoitteet) valtionhallinnossa on vielä pitkä matka
• Myös IT-arkkitehtuurille ja prosesseille on olemassa
Valtionhallinnon yhteinen IT-politiikka yhteiset standardit. Niitä ei kuitenkaan toistaiseksi
noudateta laajasti
• Valtiovarainministeriö on yhteisestä IT-politiikasta
vastaava ministeriö
• IT-politiikkaa käsittelevä strategia laaditaan kolmeksi
vuodeksi kerrallaan
• IT-politiikka kattaa kaikki valtion virastot ja
paikallishallinnon
• Politiikan erityispainopiste on hallinnonalat ylittävässä
toiminnassa
• Valtiovarainministeriö tekee yhteistyötä alue- ja
paikallishallinnosta vastaavan ministeriön kanssa

IT-politiikan strategiset prioriteettialueet


Tanska
IT-hankkeiden toteutussuunnitelma Toimialakohtainen IT-hankkeiden ohjaaminen
• Valtiovarainministeriö vaatii ministeriöiden sähköisiltä • Valtionhallinnon sähköistämistä ohjataan määriteltyjen
hankkeilta toteutussuunnitelman, mikäli ne ovat toimialojen/prioriteettialueiden (individual domain
euromäärältään merkittäviä areas) avulla. Toimialat käsittävät tavallisesti tehtäviä
• Suunnitelman sisältö on yksityiskohtainen ja tarkkaan ja palveluita, joita tuottavat useat eri viranomaiset
määritelty: suunnitelmien tulee sisältää riskit, hyödyt, • Esimerkkejä toimialoista:
budjetin, taloustiedot, kustannukset ja aikataulun • Terveydenhuolto (Health Area)
• Parlamentin valiokunta käy ministeriöiden esittämät • Lapset ja lapsiperheet (Children’s Area)
suunnitelmat läpi ja hyväksyy ne (voi myös palauttaa
• Toimialoille perustetaan sähköistämisen lautakunnat
valmisteluun)
(digitalization boards). Näiden tehtävänä on edistää
• Hankkeiden toteutumista asetettujen tavoitteiden hallinnonalarajat ylittävien IT-hankkeiden toteutusta.
mukaisesti seurataan Toimialueilla tehdään ensimmäinen priorisointi
toteutettavista hankkeista
Innovaatioiden referenssipankki
• Valtionhallinnossa on pyritty luomaan myös
järjestelmää, jolla innovaatiot ja hyvät käytännöt
saataisiin levitettyä laajemmalle hallintoon. Tämä on
suunniteltu toteutettavaksi innovaatioiden
referenssinpankin avulla, joka sisältää kuvauksen
toimintatavasta ja teknologiasta sekä soveltamisesta


Tanska
Yhteiset prosessit
• Tanskassa on määritelty muutamia hallinnonalat Julkishallinnon uudistusohjelma (FORM)
ylittäviä, yhteisiä prosesseja (dokumenttien hallinta, • Uudistusohjelman tavoitteena on luoda kokonaiskuva
julkiset hankinnat, palkkahallinto) Tanskan julkisen sektorin prosesseista
• Jokaisella ministeriöllä on omat prosessinsa • Ohjelmassa kartoitetaan ja kootaan yhteen kaikki
hallinnonalan virastoille ja laitoksille julkisen sektorin olemassa olevien prosessien
• Budjetointiprosessin ja taloushallinnon raportoinnin kuvaukset
minimivaatimuksista säädetään lainsäädännöllä • Prosessikuvauksista kootaan ”prosessikirjasto”
• Ministeriöt vertailevat keskenään parhaita käytäntöjä • Prosesseja tarkastellaan sähköisen asioinnin
ja oppivat toisiltaan näkökulmasta: mitkä manuaalisista prosesseista
• Valtiovarainministeriö pyrkii edistämään parhaiden voitaisiin sähköistää
käytäntöjen leviämistä ja käyttöönottoa informaatio-
ohjauksen keinoin (parhaiden käytäntöjen
paikantaminen ja niistä tiedottaminen raporttien tai Julkiset hankinnat
muiden julkaisujen muodossa) • Valtion hankinnat ja hankintaprosessi on pyritty
• Ministeriöt eivät ole velvollisia noudattamaan keskittämään (esim. IT-hankinnat). Hankintojen
valtiovarainministeriön suosittelemia parhaita suunnitelmallisuutta on lisätty mm. tiedottamalla
käytäntöjä tulevista hankinnoista. Hankintojen kohdalla on kyse
pikemminkin yhteisen prosessin määrittelemisestä
kuin palvelukeskuksesta


Tanska
Yhteiset palvelut
• Tanskassa on yksi koko valtionhallinnolle yhteinen IT- Palvelukeskuksiin liittyviä kehittämishankkeita
palvelukeskus (Statens IT) • Talous- ja henkilöstöhallintoa on pyritty keskittämään
• Ministeriöt ovat rakentaneet omia palvelukeskuksia palvelukeskukseen. Keskittämisessä on ollut ongelmia
hallinnonaloilleen (talous- ja henkilöstöhallinto) ja erityisesti henkilöstöjärjestöt ovat vastustaneet
henkilöstöhallinnon keskittämistä

IT-palvelukeskus (Statens IT) • Palvelukeskus on tarkoitus perustaa hallinnon
kehittämisviraston yhteyteen (Agency for
• Toimii valtiovarainministeriön alaisena Governmental Management)
• Palvelukeskus tarjoaa IT-palveluita ja tukea 15
ministeriöille ja niiden hallinnonalojen toimijoille.
Palvelukeskus vastaa myös yhteisten IT-ratkaisujen ja Henkilöstöpolitiikka
järjestelmien kehittämisestä • Valtionhallinnon henkilöstöpolitiikasta vastaa oma
• Palvelukeskuksella on saatu aikaan merkittäviä erillinen yksikkönsä (valtion työmarkkinalaitos).
säästöjä Työmarkkinalaitoksen tehtävänä on neuvotella
henkilöstöpolitiikasta järjestöjen kanssa
• Strateginen päämäärä on saada aikaan yhtenäinen IT-
teknologia ja sovellukset valtiohallinnolle
• Tavoitteena on saavuttaa tämä päämäärä vuoteen 2012
mennessä
• Yhtenäinen IT-teknologia ja sovellukset kattaisivat
valtionhallinnon IT-palvelut, toimistoteknologian,
dokumentin hallinnan, sähköpostisovellukset, tiedon
varastoinnin, tiedon siirron ja tietoturvan


Tanska
Linkit

• Hallituksen IT- ja viestintäpolitiikka: http://en.itst.dk/
• Sähköisen hallinnon strategia (Danish eGovernment strategy): http://modernisering.dk/da/english/
• Valtiovarainministeriö: http://uk.fm.dk/
• Valtionhallinnon IT-palvelukeskus (Statens IT): http://www.statens-it.dk/
• Hallinnon kehittämisvirasto (Agency for Governmental Management): http://www.oes.dk/sw353.asp


Tanska
Yhteenveto

• Valtiovarainministeriö on keskeinen toimija Tanskan konsernihallinnon ohjaajana
Konsernihallinto • Tanskassa on kehitetty konsernihallintoa vertailumaita enemmän, mutta tästä huolimatta
konserniohjaus on löyhää ja perustuu vapaaehtoisuuteen

• Tanskassa on kehitetty erityisesti valtionhallinnon yhteistä IT-politiikkaa ja sitä tukevia
työkaluja sekä toimintatapoja
Yhteiset policyt
• Valtiovarainministeriö määrittelee yhteisiä linjavetoja valtionhallinnon taloushallintoon,
taloussuunnitteluun sekä konserniohjaukseen liittyen

• Tanskassa on määritelty muutamia hallinnonalat ylittäviä, yhteisiä prosesseja. Jokaisella
ministeriöllä on omat prosessinsa hallinnonalansa virastoille ja laitoksille
Yhteiset prosessit
• Julkishallinnon uudistusohjelman tavoitteena on luoda kokonaiskuva Tanskan julkisen
sektorin prosesseista ja kootaan yhteen kaikki olemassa olevat prosessikuvaukset

• Tanskassa on yksi koko valtionhallinnolle yhteinen IT-palvelukeskus
Yhteiset palvelut • Tanskaan pyritään luomaan hallinnonalarajat ylittävä talous- ja henkilöstöhallinnon
palveluita tarjoava palvelukeskus


Konserniohjaus Isossa-
Britanniassa


Iso-Britannia
Konsernihallinto

• Ison-Britannian hallinto ei ole poliittisen järjestelmän • Strategiayksikön (Strategy Unit) tehtävänä on tukea
tavoin erityisen keskittynyt pääministeriä strategiatyössä ja toimia neuvonantajana,
• Konserniohjaus on löyhää ja ministeriöiden omaan tukea ministeriöitä strategiatyössä sekä tunnistaa
tahtoon nojaavaa, hallinnosta puuttuu vahva kokoava valtion keskeisiä haasteita
toimija • Prime Minister’s Office tukee pääministeriä hallituksen
• Hallinnossa valmistelun, ohjauksen ja toiminnan strategian muotoilussa ja toteutuksessa
yhtenäisyyttä lisääviä toimijoita ovat Prime Minister’s • Ministeriöillä (Departments) on Isossa-Britanniassa
Office, Cabinet Office ja valtiovarainministeriö pitkälle itsenäinen rooli politiikan määrittelyssä ja
(Treasury) toteutuksessa (ml. palkat ja henkilöstöhallinto)
• Valtiovarainministeriö johtaa valtion budjetin laadintaa
ja ministeriöllä on kontrollivalta muiden ministeriöiden
rahan käyttöön ja suunnitteluun
• Cabinet Officen rooliin kuuluu koordinoida valtion
organisaatioiden toimintaa ja kannustaa yhtenäisen
strategian noudattamiseen


Iso-Britannia
Yhteiset policyt

• Cabinet Office tukee pääministerin toimintoja ja • Valtiolla on olemassa tietohallintojohtaja (Government
huolehtii mm. yhteisistä tietopalveluista Chief Information Officer)
• Cabinet Office pyrkii yhtenäistämään • Palvelukeskusten osalta on tavoiteltu yhtenäistä
henkilöstöpolitiikkaa ja hallinnon uudistuksia sekä politiikkaa, mutta tämä ei ole toistaiseksi toteutunut
tarttumaan ajankohtaisiin erityiskysymyksiin mm. • Valtiolla on käytössä tulospalkkausjärjestelmä
perustamalla erillisiä Task Force -yksiköitä (bonusjärjestelmä). Järjestelmän ongelmana on se, että
• Henkilöstöhallinnon osalta on olemassa yhteisiä bonus on käytännössä kaikille saman suuruinen
linjauksia, mutta niiden noudattamista ei valvota tiukasti
• Valtion yhteisten IT-standardien määritteleminen on
ollut pitkään tavoitteena, mutta toistaiseksi tähän ei ole
päästy
• Ministeriöt määrittävät itsenäisesti omat IT-ratkaisunsa


Iso-Britannia
Yhteiset prosessit

• Ministeriöille sovitaan palvelusopimukset, joiden • Valtaosa tulosohjauksesta tapahtuu ministeriöiden
toteutumista arvioidaan ja seurataan. Seurannasta omassa vallassa
vastaa Cabinet Office • Määrärahojen käytöstä päätetään vuosittain, mutta
• Valtiovarainministeriö vastaa valtion talousarvion kerran kolmessa vuodessa tehdään yksityiskohtaisempi
laadinnasta tarkastelu menojen tasosta ja kohdentumisesta
• Ministeriöiden vallassa kuitenkin on, miten (comprehensive spending review)
seurannassa saatuun palautteeseen vastataan • Poikkihallinnollinen toiminta ei ole toistaiseksi riittävää,
• Tulosohjauksessa keskeinen toimija on Prime ministeriöt eivät toimi yhteistyössä, eikä niillä ole
Minister’s Delivery Unit (sijoitettu yhteisiä strategioita
valtiovarainministeriöön), joka asettaa ministeriöille ja • Prosessien tukena ei ole erityisiä sähköisiä välineitä
virastoille kvantitatiiviset suoritetavoitteet ja muut
tulostavoitteet keskeisten palvelualueiden osalta


Iso-Britannia
Yhteiset palvelut

• Palvelukeskukset on tunnistettu kehittämisen kohteena • Todennäköinen suuntaus on hallinnonaloittamisten
jo vuosia sitten. Mm. Cabinet Office on ajanut palvelukeskusten suuntaan. Ministeriöt ovat suuria ja
palvelukeskuksien perustamista esimerkiksi valtion niissä palvelujen keskittämisellä ja järkeistämisellä on
hankinnoille, kiinteistöille, henkilöstöhallinnolle ja saavutettavissa merkittävät hyödyt
taloushallinnolle • Suunnittelutyö on parhaillaan käynnissä useissa
• Joitain hallinnonalakohtaisia keskitettyjä palveluja on ministeriöissä
perustettu virastojen omina ponnistuksina


Iso-Britannia
Linkit

• Cabinet Officen kotisivu http://www.cabinetoffice.gov.uk/
• Cabinet officen open source toimintaohjelma http:/www.cabinetoffice.gov.uk/government_it/open_source.aspx/
• Tietoa Prime Minister’s Delivery Unitista http://www.pmdudeputydirectors.co.uk/print2.asp?page=Welcome


Iso-Britannia
Yhteenveto

• Ison-Britannian hallinto ei ole poliittisen järjestelmän tavoin erityisen keskittynyt
Konsernihallinto • Ministeriöillä on Iso-Britanniassa pitkälle itsenäinen rooli politiikan määrittelyssä ja
toteutuksessa (ml. palkat ja henkilöstöhallinto)

• Yhteisiä policyja on poikkeuksellisen vähän lukuun ottamatta finanssipolitiikkaa
Yhteiset policyt • Ministeriöt määrittävät pääosin oman politiikkansa
• Cabinet Office pyrkii yhtenäistämään henkilöstöpolitiikkaa ja hallinnon uudistuksia

• Valtiovarainministeriö vastaa valtion talousarvion laadinnasta, joka on keskeinen
toimintaa kokoava prosessi
Yhteiset prosessit • Tulosohjauksessa keskeinen toimija on Prime Minister’s Delivery Unit, joka asettaa
ministeriöille ja virastoille kvantitatiiviset tulostavoitteet keskeisten palvelualueiden
osalta

• Palvelukeskusten hyödyt ovat Isossa-Britanniassa ulosmittaamatta
Yhteiset palvelut • Joitain hallinnonalakohtaisia keskitettyjä palveluja on perustettu virastojen omina
ponnistuksina


Konserniohjaus
Hollannissa


Hollanti
Konsernihallinto

• Poliittiselta järjestelmältään Hollantia luonnehditaan • Keskitetty hallinto on hyvin poikkeuksellista. Valta
konsensuaaliseksi, mitä korostaa mm. se, ettei politiikan valmistelussa ja hallinnon ohjauksessa on
pääministerillä ole erityisiä valtaoikeuksia suhteessa ministeriöillä
muihin ministereihin • Desentralisaatio näyttää olevan myös tulevaisuuden
• Hollannissa ei ole rakennettu erityistä koko valtion kehittämisen suunta keskittämisen sijasta
kattavaa konsernihallintoa • Konsernimaisen ohjauksen osalta ainoa
• Hallituksella on kuitenkin olemassa melko kehittämissuunta näyttää olevan IT-politiikka.
yksityiskohtainen ohjelma (Coalition Agreement) Tavoitteena on mm. lisätä ministeriöiden yhteistyötä ja
• Hollannissa hallinto on poikkeuksellisen pitkälle –toimintaa sähköisessä hallinnossa
desentralisoitu sekä valtion organisaatioiden välillä että
keskushallinnon ja paikallishallinnon välillä


Hollanti
Yhteiset policyt ja prosessit

Valtionhallinnon yhteiset policyt Valtionhallinnon yhteiset prosessit
• Valtiolla on olemassa yhteinen IT-politiikka. IT-politiikka • Valtionhallinnolla ei ole yhteisiä tai kokoavia prosesseja
sisältää: valtion budjettiprosessin lisäksi
• Paikallishallinnon viitearkkitehtuurin (MORA), joka • Ministeriöt vastaavat itsenäisesti omista prosesseistaan
on luonteeltaan suositus ja niiden kehittämisestä
• Yhteisen sähköisen työpöydän hallinnolle • Opetusministeriön hallinnonalalla on määritelty
• Periaatteet dokumentinhallinnalle viiteprosessi. Viiteprosessi on standardoitu
malliprosessi politiikan valmisteluun ja toimeenpanoon
• Tiedostojen sähköisten formaattien määrittelyt
(esim. jpeg) • Tulosohjausjärjestelmä valtionhallinnossa on
hajautettu. Kullakin ministeriöillä on tulossopimukset
• Yhteisen IT-politiikan osalta vastuuministeriö on (management contracts) oman hallinnonalansa
sisäministeriö (Ministry of Interior) organisaatioiden kanssa
• IT-standardien noudattaminen on hallinnolle pakollista • Paikallishallinnon tulosohjauksessa on jonkin verran
(poislukien yhteinen arkkitehtuuri) keskittämisen piirteitä. Keskushallinto asettaa
tulostavoitteet paikallishallinnolle (kunnille), joilla niiden
toimintaa ohjataan ja seurataan


Hollanti
Yhteiset palvelut

• Valtio ei toistaiseksi käytä palvelukeskuksia kovin • Taloushallinnon palvelukeskuksen perustaminen on
laajasti suunnitelmissa. Kehitystyö on kuitenkin vielä
alkutekijöissään
• Valtion henkilöstöpalveluille on perustettu
palvelukeskus • Suunnitelmia myös muiden palvelukeskusten
perustamiseksi on olemassa
• Paikallishallinnon IT-palveluja varten on olemassa oma
palvelukeskuksensa
• Myös kiinteistöille (facility management) on olemassa
palvelukeskus, joka toisin palvelee vaan muutamaa
ministeriötä


Hollanti
Linkit

• Hallituksen ohjelma: http://www.government.nl/Government/Coalition_agreement
• Sisäministeriö: http://www.minbzk.nl/english/
• Valtiovarainministeriö: http://www.ez.nl/content.jsp?objectid=140727


Hollanti
Yhteenveto

• Hollannissa hallinto on poikkeuksellisen pitkälle desentralisoitu sekä valtion
organisaatioiden välillä että keskushallinnon ja paikallishallinnon välillä
Konsernihallinto • Konsernimaisen ohjauksen osalta ainoa kehittämissuunta näyttää olevan IT-politiikka.
Tavoitteena on mm. lisätä ministeriöiden yhteistyötä ja –toimintaa sähköisessä
hallinnossa

• Sisäministeriö (Ministry of Interior) vastaa valtionhallinnon yhteisen IT-politiikan
muodostamisesta ja toimeenpanosta
Yhteiset policyt
• IT-standardien noudattaminen on hallinnon toimijoille pakollista (poislukien yhteinen
arkkitehtuuri)

• Valtionhallinnolla ei ole yhteisiä tai kokoavia prosesseja valtion budjettiprosessin lisäksi
Yhteiset prosessit
• Ministeriöt vastaavat itsenäisesti omista prosesseistaan ja niiden kehittämisestä

• Valtion henkilöstö- ja kiinteistöpalveluille on perustettu palvelukeskukset
Yhteiset palvelut • Taloushallinnon palvelukeskuksen perustaminen on suunnitelmissa. Kehitystyö on
kuitenkin vielä alkutekijöissään


Konserniohjaus Tšekissä


Tšekki
Konsernihallinto ja yhteiset policyt

Konsernihallinto Yhteiset policyt
• Pääministerin asema on vahva sisältäen vallan valita • Valtionhallinnolle on määritelty yhteinen IT-politiikka ja
hallituksen ministerit sekä päättää valtaosasta –standardit
kotimaan ja ulkomaan politiikan sisällöistä ja tavoitteista • Sisäministeriö (Ministry of Interior) vastaa IT-politiikan
• Konsernityyppisen ohjauksen lisäämisestä on käyty ja standardien muodostamisesta ja toimeenpanosta
keskustelua, mutta tarkempia suunnitelmia ei vielä ole • IT-politiikan ja standardien noudattaminen on pakollista
• Hallituksella on olemassa hallitusohjelma kaikille julkisen sektorin organisaatioille (säädetty lailla)
• Konserniohjaus on vahvinta IT-politiikan saralla • Data-box on viranomaisten virallisen sähköisen
kommunikaation väline ja tietojärjestelmä. Kyseessä on
kehittynyt sähköposti, jota kaikkien julkisen sektorin
organisaatioiden on käytettävä keskinäisessä
kommunikoinnissaan
• Data box on sähköinen säilytystila, joka mahdollistaa
virallisten dokumenttien sähköisen lähettämisen ja
vastaanottamisen
• Tšekeissä sovelletaan virkamiehille yhteistä
suoritepalkkausta, jossa määrätty prosenttiosuus
voidaan maksaa peruspalkan päälle bonuksena.
Muuten henkilöstöhallinto ei ole keskittynyttä
• Valtion taloushallinto pyritään yhtenäistämään yhteisen
taloushallinnon järjestelmän (common IT platform)
avulla. Järjestelmästä ja sen kehittämisestä vastaa
valtiovarainministeriö
• Myös hankinnoille perustetaan yhtenäinen sähköinen
järjestelmä, jonka käyttö tehdään pakolliseksi

Tšekki
Yhteiset prosessit ja palvelut

Valtionhallinnon yhteiset prosessit Valtionhallinnon yhteiset palvelut
• Lainvalmistelulle on olemassa kaikki ministeriöt • Taloushallinnon tehtäviä ollaan kokoamassa uuteen
kattavat säännöt ja yhteinen prosessi valtiokonttoriin (Treasury) käsittäen mm. verot ja
• Lainvalmisteluun on tarkoitus kytkeä myös säännöllinen sosiaalivakuutukset
arviointiprosessi (Smart Administration Initiative), joka • Valtion sisäinen ja ulkoinen viestintä on keskitetty
sisältää ex ante ja ex post vaikutusarvioinnit • Palvelukeskus valtion hankinnoille on ollut valmisteilla
• Lainvalmistelun laadun valvontaa varten on olemassa 2-3 vuotta
lainsäädäntöneuvosto (Council of Legislation), joka • Lisäksi suunnitelmana on kehittää Tsekin postista IT-
hyväksyy kaikki uudet lait palvelukeskus koko valtionhallinnolle
• Valtiolle on kehitetty yhtenäinen taloussuunnittelun- ja
hallinnon järjestelmä
• Ministeriöt käyttävät yleisesti CAF-arviointijärjestelmää
(Common Assessment Framework)
• Järjestelmän käyttöä suositellaan, mutta se ei ole
pakollista
• Erillistä tulosohjausjärjestelmää ei ole


Tšekki
Linkit

• Hallituksen ohjelma http://www.vlada.cz/cz/media-centrum/dulezite-dokumenty/policy-statement-from-the-
government-of-the-czech-republic-58897/
• Sisäministeriö: http://www.mvcr.cz/mvcren/
• Data-boxes: http://www.mvcr.cz/mvcren/article/data-box-another-step-in-electronification-of-public-
administration.aspx
• Tietoa Tšekin sähköisestä hallinnosta: http://www.epractice.eu/en/document/288197
• Valtiovarainministeriö: http://www.mfcr.cz/cps/rde/xchg/mfcr/xsl/en.html


Tšekki
Yhteenveto

• Tšekissä ei ole erillistä konsernihallinnosta vastaavaa toimijaa
Konsernihallinto • Konsernityyppisen ohjauksen lisäämisestä ja sen tarpeesta on käyty keskustelua, mutta
tarkempia suunnitelmia ei vielä ole

• Valtionhallinnon yhteisen IT-politiikan ja standardien noudattaminen on pakollista kaikille
julkisen sektorin organisaatioille (säädetty lailla)
Yhteiset policyt
• Valtion taloushallinto pyritään yhtenäistämään koko valtionhallinnolle yhteisen
taloushallinnon järjestelmän (common IT platform) avulla

• Lainvalmistelulle on olemassa kaikki ministeriöt kattavat säännöt ja yhteinen prosessi
• Lainvalmisteluun on tarkoitus kytkeä myös säännöllinen arviointiprosessi (Smart
Yhteiset prosessit
Administration Initiative), joka sisältää ex ante ja ex post vaikutusarvioinnit
• Valtiolle on kehitetty yhtenäinen taloussuunnittelun- ja hallinnon järjestelmä

• Tšekeissä ei ole valtionhallinnon yhteisiä palvelukeskuksia
Yhteiset palvelut • Julkisten hankintojen palvelukeskus on ollut valmisteilla 2-3 vuotta
• Lisäksi suunnitelmana on kehittää Tšekin postista IT-palvelukeskus


Konserniohjaus
Ranskassa


Ranska
Konsernihallinto

• Ranskassa ei ole yhtenäistä konsernipolitiikkaa tai • Presidentin vahva asema Ranskassa tuo keskittäviä ja
vahvaa konsernihallintoajattelua. Perinteisesti yhtenäistäviä elementtejä päätöksentekoon ja
ministeriöillä on päätösvalta oman hallinnonalansa hallintoon
kehittämisessä ja ohjaamisessa • Ranskan presidentti on kansainvälisesti ajatellen vahva
• Ranskassa on kuitenkin muodostettu joitakin koko erityisesti ulkopoliittisissa asioissa
valtionhallinnolle yhteisiä politiikkoja. Tavallisesti nämä • Presidentti määrittelee myös hallituksen suuret linjat.
yhteiset politiikat eivät kuitenkaan koske kaikkia Ranskassa pääministeri on muodollisesti hallituksen
toimijoita vaan rajoittuvat joihinkin ministeriöihin johtaja, mutta tosiasiassa presidentti pitää tätä roolia
• Yhteisten politiikkojen koordinointi ei ole keskitettyä itsellään ja pääministeri toteuttaa presidentin luomaa
vaan se tapahtuu pääosin ministeriöiden välillä politiikkaa.
(interministerial approach)
• Valtiovarainministeriöllä (Ministry of Economic, Finance
and Industry) on keskeinen rooli budjettiprosessin ja
julkisen rahankäytön koordinoijana ja valvojana


Ranska

Taloushallinto Julkiset hankinnat
• Valtionhallinnolla on yhteiset kirjanpidon periaatteet ja • Julkiset hankinnat on keskitetty valtiovarainministeriön
yhtenäinen budjettiprosessi alaiselle hankintavirastolle (Central Procurement
• Sekä kirjanpidon periatteista että budjettiprosessista Agency)
säädetään lailla (Organic Law for Budget Laws 2001) • Hankintavirasto vastaa julkisia hankintoja koskevan
• Ministeriöiden taloushallinnon valvomiseksi on kehitetty politiikan ja periaatteiden muodostamisesta ja niiden
työkalu (Annual Report of Performance), jonka avulla toimeenpanosta
voidaan verrata ministeriön arvioitua rahankäyttöä • Virasto vastaa useita ministeriöitä koskevien
toteutuneisiin kustannuksiin palveluiden tms. hankintaprosessista. Yksittäiset
• Kirjanpidon ja budjettiprosessin yhtenäistämisellä on ministeriöt huolehtivat itse hankintaprosessin
pyritty lisäämään julkisen rahankäytön läpinäkyvyyttä ja läpiviemisestä viraston ohjeistuksen mukaisesti
vastuullisuutta • Julkisten hankintojen keskittämisellä tullaan Ranskan
• Taloushallinnon tueksi on kehitetty valtionhallinnon hallituksen arvioiden mukaan säästämään noin miljardi
yhteinen kirjanpidon sähköinen työkalu (Information euroa
System Management of Public Accounting, CHORUS)
• Taloustiedon virasto (Agency for financial and
economic information) vastaa kirjanpidon sähköisen
työkalun kehittämisestä ja toimeenpanosta
valtionhallinnossa


Ranska

Tuottavuus Yhteisten politiikkojen noudattamisen seuranta
• Vuonna 2007 Ranskassa aloitettiin valtionhallinnon • Yhteisten politiikkojen toimeenpano on ministeriöiden
politiikkojen, hallinnollisten rakenteiden ja julkisen vastuulla
rahankäytön arviointi (Overall review of policies, • Valtiovarainministeriö seuraa ja valvoo ministeriöiden
administrative structures and expenditures by the budjettiprosessia ja julkista rahankäyttöä
“General Review of Public Policies” RGPP)
• Eduskunnan yhteyteen ollaan parhaillaan
• Arvioinnin seurauksena valmistui valtionhallinnon perustamassa arviointiyksikköä (Office for Evaluation)
rakenteellisia uudistuksia koskeva uudistuspolitiikka
• Yksikön tehtävänä tulee olemaan joidenkin julkisten
• Uudistuspolitiikasta ja sen toimeenpanosta vastaava politiikkojen arviointi konsultteja tai muita ulkopuolisia
kansallinen ohjausryhmä (National Council for RGPP) arvioitsijoita apuna käyttäen
toimii läheisessä yhteistyössä presidentin kanslian
kanssa
• Uudistuspolitiikka koskee koko valtionhallintoa ja
sisältää ohjeistusta ministeriöille esimerkiksi
tuottavuuden parantamiseen liittyen
• Tuottavuuden parantaminen keskittyy
henkilötyövuosien vähentämiseen (valtionhallinnossa
työskentelevien virkamiesten määrää on päätetty
vähentää eläköitymisen myötä; aukeavista viroista
täytetään vain puolet)
• Uudistuspolitiikan myötä pyritään ottamaan käyttöön
myös uusia henkilöstöjohtamisen periaatteita
(kannustinjärjestelmät, työsuhteiden joustavuuden ja
työntekijöiden liikkuvuuden parantaminen)


Ranska

Taloushallinto • Varsinaisia valtionhallinnon yhteisiä palvelukeskuksia
• Valtionhallinnon yhteinen budjettiprosessi on määritelty ei ole Ranskassa
lainsäädännössä (Organic Law for Budget Laws 2001) • Viestintävirasto (Government Information Services)
• Budjettiprosessi nivoutuu yhteen valtionhallinnon tarjoaa valtionhallinnon toimijoille tiedottamiseen
yhteisten kirjanpidon periaatteiden kanssa (ks. yhteiset liittyviä palveluita
politiikat) • Viraston palveluihin kuuluu esimerkiksi tärkeistä
• Budjetointiprosessia tukee valtionhallinnon yhteinen IT- asioista tiedottaminen yleisesti yhteiskunnassa
järjestelmä (CHORUS) • Viraston palveluiden käyttö on ministeriöiden
omassa harkinnassa

Lainsäädännön valmistelu • Valtionhallinnolle on suunnitteilla keskitetty
palkkahallinto (Central Payment Agency)
• Lainsäädännön valmisteluun on luotu valtionhallinnon
yhteinen prosessi

Henkilöstöhallinto
• Henkilöstöhallinnon prosesseja on valmisteilla, mutta
näiden toimeenpanosta on erikseen neuvoteltava
virkamiesten ja etujärjestöjen kanssa


Ranska
Linkit

• Organic Law for Budget Laws: http://www1.worldbank.org/publicsector/pe/BudgetLaws/lolf_anglais[1].pdf
• Talous- ja elinkeinoministeriö (Ministry of Economic, Finance and Industry): http://www.minefi.gouv.fr
• Valtion sähköisen hallinnon portaali: http://www.service-public.fr/langue/english/
• General Review of Public Policies (ranskankielisiä sivuja)
• Virallinen Internet sivusto: http://www.rgpp.modernisation.gouv.fr/
• Tietoa uudistusohjelmasta (General Direction of the Modernization of the State):
http://www.modernisation.gouv.fr/

Valtion sähköisen hallinnon portaali


Ranska
Yhteenveto

• Ranskassa ei ole yhtenäistä konsernipolitiikkaa tai vahvaa konsernihallintoajattelua
• Perinteisesti ministeriöillä on päätösvalta oman hallinnonalansa kehittämisessä ja
Konsernihallinto
ohjaamisessa
• Konserniohjaus koskee tällä hetkellä lähinnä taloushallintoa ja julkisia hankintoja

• Valtionhallinnon yhteiset politiikat keskittyvät taloushallintoon, julkisiin hankintoihin ja
valtionhallinnon tuottavuuden parantamiseen
• Taloushallinnon tueksi on kehitetty valtionhallinnon yhteinen kirjanpidon sähköinen
Yhteiset policyt
työkalu
• Valtionhallinnon julkisia hankintoja koskevan politiikan muodostaminen ja toimeenpano
on keskitetty hankintavirastolle

• Valtionhallinnon yhteiset prosessit koskevat taloushallintoa, lainvalmistelua ja
henkilöstöhallintoa
Yhteiset prosessit
• Valtionhallinnon yhteisestä budjetointiprosessista säädetään lailla
• Henkilöstöhallinnon yhteiset prosessit ovat vasta valmisteluasteella

• Ranskassa valtionhallinnolle suunnattuja yhteisiä palveluita on vähän
Yhteiset palvelut • Julkisia hankintoja hoitava hankintavirasto voidaan nähdä valtionhallinnon yhteisenä
palvelukeskuksena


Konserniohjaus Virossa


Viro
Konsernihallinto

• Konserniohjauksen kannalta keskeisiä toimijoita • Valtioneuvosto vastaa yhteisen henkilöstöpolitiikan
Virossa ovat valtioneuvosto, valtiovarainministeriö ja muodostamisesta
talous- ja viestintäministeriö • Presidentin instituutiolla on Virossa symbolinen luonne,
• Valtiovarainministeriö vastaa esimerkiksi eikä presidentillä ole toimeenpanovaltaa
valtionhallinnon yhteisestä budjetointiprosessista, • Pääministeri edustaa Viron todellista poliittista
julkisia hankintoja koskevan politiikan johtajuutta, joka tekee päätökset koko Viron tasavallan
muodostamisesta ja toimeenpanosta sekä toimeenpanevan vallan nimissä
laatujohtamisesta (quality management)
valtionhallinnossa • Viron hallituksella on yksityiskohtainen hallitusohjelma

• Talous- ja viestintäministeriö on puolestaan keskeinen • Virossa on kehitetty paljon hallinnon sähköisiä
toimija valtion IT-politiikan muotoilijana palveluita kansalaisille ja yrityksille

Valtion sähköisten palveluiden portaali

Viro

Henkilöstöpolitiikka Laatujohtaminen (quality management)
• Julkishallinnon johtaminen ja henkilöstöpolitiikkaan • Valtiovarainministeriöllä on merkittävä rooli
liittyvät asiat ovat Virossa hajautettu yksittäisten laatujohtamisen kehittämisessä valtionhallinnossa
ministeriöiden vastuulle (henkilöstöpolitiikan ja • Ministeriön tehtävänä on muodostaa laatujohtamiseen
johtamisen käytännöt vaihtelevat ministeriöittäin) kytkeytyviä politiikkoja ja toimenpiteitä
• Valtioneuvoston yhteydessä toimiva yksikkö • Lisäksi ministeriö vastaa myös muotoilemiensa
(Department of Public Service at the State Chancellery) politiikkojen ja toimenpideohjelmien toimeenpanosta
vastaa valtionhallinnon yhteisen henkilöstöpolitiikan
kehittämisestä ja koordinoinnista • Laatujohtamisella tähdätään palveluiden laatutason
nostamiseen sekä julkishallinnon tuottavuuden ja
• Yksikkö muodostaa yhteiset henkilöstöjohtamisen tehokkuuden parantamiseen
periaatteet, tarjoaa ohjeistusta ja tietoa parhaista
käytännöistä sekä muodostaa kansalliset prioriteetit
julkisen sektorin koulutustarpeille
• Julkisen sektorin työsuhteista ja niiden ehdoista
säädetään laissa (Public Service Act, Civil Servants'
Official Titles and Salary Scale Act)


Viro

IT-politiikka Julkiset hankinnat
• Talous- ja viestintäministeriö (Ministry of Economic • Valtiovarainministeriö on keskeinen toimija julkisten
Affairs and Communications) vastaa Viron yhteisen IT- hankintojen koordinoinnissa
politiikan muodostamisesta • Julkisia hankintoja valvoo valtiovarainministeriön
• Ministeriön tehtävänä on koordinoida valtion IT- alainen, itsenäinen virasto (Public Procurement Office)
järjestelmien kehittämistä sekä kehittää valtion IT- • Valvonnan ohella virasto ohjeistaa ja neuvoo
politiikkaa, strategiaa ja arkkitehtuuria sopimusosapuolia, levittää julkisiin hankintoihin liittyvää
• Tästä työstä ministeriössä vastaa Valtion IT-yksikkö tietoa sekä arvioi valtionhallinnon toimijoiden
• Toinen keskeinen toimija IT-politiikan saralla on hankintakäytäntöjä
ministeriön alainen Estonian Informatics Center • Valtiovarainministeriön alainen julkisten hankintojen
• Yhteinen IT-politiikka sisältää myös valtionhallinnon yksikkö (Public Procurement Unit) vastaa julkisiin
yhteisen tietoturvapolitiikan hankintoihin liittyvän lainsäädännön valmistelusta ja EU
yhteistyöstä. Lisäksi yksikkö pitää rekisteriä kaikista
julkisista hankinnoista
• Ministeriöt on velvoitettuja toimittamaan
hankintailmoituksensa tälle yksikölle


Viro

• Virossa on yhtenäinen lainvalmistelun prosessi • Virossa on tällä hetkellä yksittäisten ministeriöiden
• Myös valtionhallinnon yhteinen budjetointiprosessi on palvelukeskuksia
tarkkaan määritelty ja kuvattu • Sisäministeriöllä on esimerkiksi IT-palvelukeskus, joka
• Valtiovarainministeriö vastaa yhteisestä tarjoaa palveluita myös muille valtionhallinnon
budjettiprosessista ja sen valvonnasta organisaatioille
• Virossa on käynnistetty aloite uuden, koko
valtionhallinnon kattavan palvelukeskuksen
perustamiseksi
• Uuden palvelukeskuksen olisi tarkoitus palvella
kaikkia valtionhallinnon toimijoita
• Päätöstä palvelukeskuksesta odotetaan vuoden
2010 aikana
• Palvelukeskuksen toiminnan on suunniteltu kattavan
taloushallinnon, IT-tuen, toimistojen kunnossapidon
sekä julkiset hankinnat


Viro
Linkit

• IT julkishallinnossa – Vuosikirja 2008 http://www.riso.ee/en/files/Yearbook2008/pdf/yearbook2008.pdf
• IT-strategia 2013 http://www.riso.ee/en/system/files/Estonian%20Information%20Society%20Strategy%202013.pdf
• IT-strategian toimeenpanosuunnitelma 2007-2008
http://www.riso.ee/en/system/files/Implementation%20Plan%202007-
2008%20of%20the%20Estonian%20Information%20Society%20Strategy_0.pdf
• Julkisista hankinnoista vastaava virasto (Public Procurement Office) http://www.rha.gov.ee/?lang=en
• Valtioneuvosto: www.riigikantselei.ee
• Hallitusohjelma: http://www.valitsus.ee/?id=1468
• Valtiovarainministeriö: www.fin.ee
• Talous- ja viestintäministeriö: www.mkm.ee
• Valtion IT-yksikkö: www.riso.ee/en
• Valtionhallinnon sähköisten palveluiden portaali: http://www.eesti.ee/eng


Viro
Yhteenveto

• Konserniohjauksen kannalta keskeisiä toimijoita Virossa ovat valtiovarainministeriö ja
Konsernihallinto talous- ja viestintäministeriö
• Varsinaista konserniohjausyksikköä tms. ei Virossa ole

• Virossa on koko valtionhallinnolle yhteisiä politiikkoja seuraavilla alueilla: IT-järjestelmät
Yhteiset policyt
ja arkkitehtuuri, laatujohtaminen (quality management) ja julkiset hankinnat

• Yhteisiä prosesseja on muodostettu ja kuvattu esimerkiksi lainvalmisteluun ja
Yhteiset prosessit
budjetointiin liittyen

• Palvelukeskuksia on tällä hetkellä ainoastaan yksittäisillä ministeriöillä
• Valtionhallinnon yhteisen palvelukeskuksen (taloushallinto, IT-tuki, toimistojen
Yhteiset palvelut
kunnossapito, julkiset hankinnat) perustamisesta on vireillä aloite


Konserniohjaus Norjassa


Norja
Konsernihallinto

• Norjassa ei ole erityistä valtion konsernihallinnon • Hallintoministeriö (Ministry of Government
mallia. Hallitus ja ministerit vastaavat poliittisesta Administration and Reform) pyrkii tuomaan
linjanvedosta ja ministeriöt politiikan valmistelusta ja valtionhallintoon yhtenäisyyttä ja joitakin
toimeenpanosta konsernimaisia piirteitä
• Norjassa ei ole koettu tarvetta lisätä päätöksenteon tai
hallinnon keskittämistä. Järjestelmää luonnehditaan
desentralisoituneeksi ja ministeriövaltaiseksi


Norja
Yhteiset policyt

• Hallintoministeriö on muodostanut hallinnolle yhteisen • Hankintapolitiikkaa pyritään yhtenäistämään ja
IT-politiikan ja -standardit. Standardien noudattaminen keskittämään
on pakollista • Valtionyhtiöitä ja omistuksia varten on olemassa
• Ministeriön tavoitteena on lisätä hallinnonalarajat yhteinen politiikka
ylittävää yhteistyöstä • Hallintoministeriön ja valtiovarainministeriön (talous- ja
• Hallintoministeriö vastaa myös henkilöstöpolitiikasta ja finanssipolitiikka) lisäksi ei ole yhteisiä policyjä tai
sen kehittämisestä organisaatiota, jolla olisi koko valtionhallinnon kattavia
• Valtiokonttori (Government Agency for Financial ohjausvastuita
Management) määrittää valtionhallinnon yhteistä
taloushallintoa ja sen ohjausta (määräykset). Se toimii
myös valtion taloushallinnon palvelukeskuksena

Hallintoministeriön alaisen IT-yksikön tehtävät


Norja

• Valta tulosohjauksesta kuuluu ministeriöille, jotka • Valtiokonttori toimii taloushallinnon ja palkanmaksun
asettavat hallinnonalan tulostavoitteet palvelukeskuksena. Sen asiakkaita on tällä hetkellä
• Ministeriöiden lisäksi Valtiontalouden tarkastusvirasto kaikkiaan 400. Osalla virastoista on edelleen oma
(State Audit Office) valvoo tulostavoitteiden taloushallintonsa
saavuttamista • IT-palveluille on olemassa valtion palvelukeskus
• Keskeisin yhteinen prosessi on valtion talousarvion • Myös kiinteistöjen hoitoa varten on olemassa oma
laadinta valtion organisaatio (Government Administration
• Ministeriöt kantavat myös vastuun lainvalmistelusta Services)
hallinnonalallaan. Oikeusministeriö kuitenkin tarkastaa • Suurelta osin palvelukeskusten potentiaali on edelleen
lait hyödyntämättä
• Investointien tuloksellisuuden arviointia ja seurantaa on
pyritty kehittämään. Hankkeet, jotka ylittävät 500 milj.
kruunua käyvät läpi laadunvarmistusprosessin. Tässä
ulkoisessa arvioinnissa on yhteinen malli niistä asioista,
joihin arviointi kohdistuu
• Hallinnon arvioinnin prosessiin on pyritty myös luomaan
yhteiset standardit
• Talousarvio laaditaan pitkälti sähköisesti. Hankinnoille
on luotu oma sähköinen markkinapaikka


Norja
Linkit

• Hallintoministeriö (Ministry of Government Administration, Reform and Church Affairs):
http://www.regjeringen.no/en/dep/fad.html?id=339
• IT-politiikan ja Julkisen sektorin uudistuspolitiikan yksikkö (Department of ICT Policy and Public Sector Reform):
http://www.regjeringen.no/en/dep/fad/about-the-ministry/Organisation/Departments/department-of-ict-policy-and-
public-sect.html?id=1589
• Tietoa Norjan IT-standardeista: http://www.regjeringen.no/en/dep/fad/press-centre/press-releases/2009/new-
obligatory-it-standards-for-the-stat.html?id=570650
• Kiinteistönhallinnan ja ylläpidon palvelukeskus (Government Administration Services):
http://www.dss.dep.no/About-us/
• Government Agency for Financial Management: http://www.sfso.no/templates/Page____135.aspx
• Valtiovarainministeriö: http://www.regjeringen.no/en/dep/fin.html?id=216
• Valtiontalouden tarkastusvirasto (Office of the Auditor General of Norway):
http://www.riksrevisjonen.no/en/Pages/Homepage.aspx


Norja
Yhteenveto

• Norjassa ei ole erityistä valtion konsernihallinnon mallia. Hallitus ja ministerit vastaavat
Konsernihallinto
poliittisesta linjanvedosta ja ministeriöt politiikan valmistelusta ja toimeenpanosta

• Valtionhallinnolle on luotu yhteinen IT-politiikka ja yhteiset standardit
Yhteiset policyt • Valtiokonttori (Government Agency for Financial Management) määrittää
valtionhallinnon yhteistä taloushallintoa ja sen ohjausta esimerkiksi määräysten avulla

• Keskeisin yhteinen valtionhallinnon prosessi on valtion talousarvion laadinta
• Investointien tuloksellisuuden arviointia ja seurantaa on pyritty kehittämään. Arviointiin
Yhteiset prosessit
on luotu yhteinen malli arvioitavista asioista
• Hallinnon arvioinnin prosessiin on pyritty luomaan yhteiset standardit

• Valtiokonttori toimii taloushallinnon ja palkanmaksun palvelukeskuksena
Yhteiset palvelut • Myös IT-palveluille on olemassa valtion palvelukeskus
• Suurelta osin palvelukeskusten potentiaali on edelleen hyödyntämättä


Konserniohjausmallien
vertailua


Konserniohjaus policyjen valmistelussa ja toteutuksessa

1. Operationaalinen ja strateginen koherenssi vähäistä High
Vähäinen määrä valtiokonsernia koskevia policyja / valtion
toimijoiden vastuut kapeat. Policyjen noudattaminen
perustuu vapaaehtoisuuteen
•Tšekki

Strateginen koherenssi
•Tanska
2. Operationaalinen koherenssi korkeaa, strateginen • Ranska
•Iso-Britannia
koherenssi vähäistä • Viro
Vähäinen määrä valtiokonsernia koskevia policyja / valtion
toimijoiden vastuut kapeat. Policyjen noudattaminen • Norja
pakollista tai osittain pakollista
• Hollanti
• Norjassa ja Hollannissa on panostettu erityisesti IT-
politiikkaan. Yhteisten IT-standardien noudattaminen on
pakollista

3. Strateginen koherenssi korkeaa, operationaalinen Low
vähäistä
Low Operationaalinen koherenssi High
Useita koko valtiokonsernia koskevia policyja ja/tai niitä
tukevia sähköisiä työkaluja / laajoja koko valtion kattavia 4. Strateginen ja operationaalinen koherenssi korkeaa
vastuita. Policyjen noudattaminen perustuu
vapaaehtoisuuteen Useita koko valtiokonsernia koskevia policyja ja/tai niitä
tukevia sähköisiä työkaluja ja koko valtion kattavia vastuita.
• Tanskassa ja Ranskassa on useita valtiokonsernin Policyjen noudattaminen pakollista tai osittain pakollista
policyja ja niitä tukevia työkaluja. Yhteisten policyjen
noudattaminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja tästä • Tšekissä on useita valtiokonsernin yhteisiä policyja (IT-
syystä noudattaminen on vähäistä politiikka ja standardit, taloushallinto, hankinnat) ja näitä
tukevia työkaluja
• Myös Virossa on useampi valtiokonsernille yhteinen
policy • Esimerkiksi yhteisten IT-standardien ja joidenkin
sähköisten työkalujen (data boxes) hyödyntäminen on
pakollista


Konserniohjaus hallinnon prosesseissa

Vähäinen määrä valtiokonsernia koskevia prosesseja.
Yhteisten prosessien noudattaminen perustuu
vapaaehtoisuuteen

• Suurimmassa osassa tarkastelluista maista oli
määritelty vain yksi tai muutamia valtiokonsernin
yhteisiä prosesseja
• Yhteisiä prosesseja olivat tyypillisesti budjettiprosessi •Tanska
ja lainsäädännön valmisteluprosessi
• Ranska
•Tšekki
• Viro
2. Operationaalinen koherenssi korkeaa, strateginen • Norja
koherenssi vähäistä •Iso-Britannia
Vähäinen määrä valtiokonsernia koskevia prosesseja. • Hollanti
Prosessien noudattaminen pakollista tai osittain pakollista
Low
3. Strateginen koherenssi korkeaa, operationaalinen Low Operationaalinen koherenssi High
vähäistä
Useita koko valtiokonsernia koskevia prosesseja.
Prosessien noudattaminen perustuu vapaaehtoisuuteen 4. Strateginen ja operationaalinen koherenssi korkeaa
• Vertailumaista poiketen Tanskassa on määritelty muita Useita koko valtiokonsernia koskevia prosesseja.
enemmän valtiokonsernin yhteisiä prosesseja Prosessien noudattaminen pakollista tai osittain pakollista
• Lisäksi Tanskassa oli muita enemmän kehityshankkeita
yhteisten prosessien kehittämiseen liittyen (esim.
Prosessikirjasto)


Palvelukeskukset osana valtiokonsernia

Vähäinen määrä valtiokonsernin palvelukeskuksia.
Palveluiden käyttö on vapaaehtoista
• Tarkastelluissa maissa palvelukeskusten

hyödyntäminen valtiokonsernin palveluiden
järjestämisessä oli vähäistä
• Tanskassa on yhteinen IT-palvelukeskus, jonka • Norja
asiakkaina on 15 ministeriötä • Hollanti
• Ranskassa ja Tšekissä valtiokonsernin viestintä on
keskitetty
•Tanska
•Tšekki
• Virossa ministeriöillä on omia palvelukeskuksia • Viro
hallinnonaloillaan • Ranska
• Iso-Britanniassa on ainoastaan suunnitelmia •Iso-Britannia
palvelukeskusten perustamiseen liittyen
Low
2. Operationaalinen koherenssi korkeaa, strateginen Low Operationaalinen koherenssi High
koherenssi vähäistä
Vähäinen määrä valtiokonsernin palvelukeskuksia.
Palveluiden käyttö on pakollista 4. Strateginen ja operationaalinen koherenssi korkeaa
Useita valtiokonsernin palvelukeskuksia. Palveluiden käyttö
3. Strateginen koherenssi korkeaa, operationaalinen on pakollista
vähäistä
Useita valtiokonsernin palvelukeskuksia. Palveluiden käyttö
on vapaaehtoista
• Sekä Norjassa että Hollannissa on perustettu useampia
palvelukeskuksia. Palveluiden käyttö ei kuitenkaan ole
pakollista ja toistaiseksi asiakaskunta ei kata koko
valtiokonsernia

Yhteenveto
konserniohjaukseen
liittyvistä käytännöistä ja
kehittämistyöstä


Yhteenveto konserniohjauksen käytännöistä

Maa Vastuuorganisaatio Kuvaus

IT-politiikka kattaa kaikki valtion virastot ja paikallishallinnon .
Politiikan erityispainopiste on hallinnonalat ylittävässä toiminnassa .
IT-politiikka Tanska Valtiovarainministeriö Yhteinen IT-politiikka sisältää myös julkisen hallinnon sähköisten
palveluiden yhteiset standardit. Myös IT-arkkitehtuurille ja
prosesseille on olemassa yhteiset standardit.
Sähköisten Valtiovarainministeriö vaatii ministeriöiden sähköisiltä hankkeilta
hankkeiden toteutus- Tanska Valtiovarainministeriö toteutussuunnitelman: riskit, hyödyt, budjetin, taloustiedot,
suunnitelmat kustannukset ja aikataulun
Järjestelmä, jolla innovaatiot ja hyvät käytännöt saadaan levitettyä
laajemmalle hallintoon. Suunnitteilla innovaatioiden
Innovaatioiden
Tanska Ei tiedossa referenssinpankki, joka sisältää kuvauksen toimintatavasta ja
referenssipankki
teknologiasta sekä soveltamisesta

Valtionhallinnon sähköistämistä ohjataan
toimialojen/prioriteettialueiden (individual domain areas) avulla.
Sähköisen hallinnon
Tanska Valtiovarainministeriö Toimialoille perustetaan sähköistämisen lautakunnat (digitalization
lautakunnat
boards), joiden tehtävänä on edistää hallinnonalarajat ylittävien IT-
hankkeiden toteutusta.
Valtionhallinnolle on määritelty yhteinen IT-politiikka ja –standardit.
IT-politiikka Tšekki Sisäasiainministeriö IT-politiikan ja standardien noudattaminen on pakollista kaikille
julkisen sektorin organisaatioille (säädetty lailla).
Data-box –
Data-box on viranomaisten virallisen kommunikaation väline.
valtionhallinnon
Tšekki Sisäasiainministeriö Kyseessä on kehittynyt sähköposti, jota kaikkien julkisen sektorin
kommunikoinnin
organisaatioiden on käytettävä.
työkalu
Valtion taloushallinto pyritään yhtenäistämään yhteisen
Taloushallinnon IT-
Tšekki Valtiovarainministeriö taloushallinnon järjestelmän (common IT platform) avulla.
järjestelmä
Järjestelmästä ja sen kehittämisestä vastaa valtiovarainministeriö.




Yhtenäisen kirjanpidon ja budjettiprosessin tueksi on kehitetty
Taloushallinnon
Ranska Valtiovarainministeriö valtionhallinnon yhteinen kirjanpidon sähköinen työkalu (Information
sähköinen työkalu
System Management of Public Accounting, CHORUS).
Julkiset hankinnat on keskitetty valtiovarainministeriön alaiselle
hankintavirastolle (Central Procurement Agency), joka vastaa julkisia
Hankintapolitiikka Ranska Valtiovarainministeriö
hankintoja koskevan politiikan ja periaatteiden muodostamisesta ja
niiden toimeenpanosta
Uudistuspolitiikka koskee koko valtionhallintoa ja sisältää ohjeistusta
ministeriöille esimerkiksi tuottavuuden parantamiseen liittyen.
Valtionhallinnon Tuottavuuden parantaminen keskittyy henkilötyövuosien
uudistuspolitiikka Ranska Valtiovarainministeriö vähentämiseen. Uudistuspolitiikalla pyritään ottamaan käyttöön myös
(FORM) uusia henkilöstöjohtamisen periaatteita (kannustinjärjestelmät,
työsuhteiden joustavuuden ja työntekijöiden liikkuvuuden
parantaminen).
Valtiovarainministeriöllä on merkittävä rooli laatujohtamisen
kehittämisessä valtionhallinnossa. Ministeriön tehtävänä on
Laatujohtaminen Viro Valtiovarainministeriö
muodostaa ja toimeenpanna laatujohtamiseen kytkeytyviä politiikkoja
ja toimenpideohjelmia.
Talous- ja viestintäministeriö vastaa Viron yhteisen IT-politiikan
muodostamisesta. Ministeriön tehtävänä on koordinoida valtion IT-
IT- ja Talous- ja
Viro järjestelmien kehittämistä sekä kehittää valtion IT-politiikkaa,
tietoturvapolitiikka viestintäministeriö
strategiaa ja arkkitehtuuria. Yhteinen IT-politiikka sisältää myös
valtiohallinnon yhteisen tietoturvapolitiikan.
Hallintoministeriö (Ministry of Government Administration and
Reform) pyrkii tuomaan valtionhallintoon yhtenäisyyttä ja joitakin
IT-standardit Norja Hallintoministeriö
konsernimaisia piirteitä. Ministeriö on pyrkinyt luomaan hallinnolle
yhteiset IT-standardit. Näiden noudattaminen on pakollista


Yhteiset prosessit 1/2


Julkishallinnon uudistusohjelmassa kartoitetaan ja kootaan yhteen
Prosessikirjasto Tanska Valtiovarainministeriö
kaikki julkisen sektorin olemassa olevien prosessien kuvaukset.

Budjetointiprosessin ja taloushallinnon raportoinnin
Budjettiprosessi Tanska Valtiovarainministeriö
minimivaatimuksista säädetään lainsäädännöllä .

Valtion hankinnat ja hankintaprosessi on pyritty keskittämään.
Hankintojen suunnitelmallisuutta on lisätty mm. tiedottamalla tulevista
Hankintaprosessi Tanska Valtiovarainministeriö
hankinnoista. Hankintojen kohdalla on kyse pikemminkin yhteisen
prosessin määrittelemisestä kuin palvelukeskuksesta.

Budjettiprosessi Hollanti Valtiovarainministeriö Budjettiprosessi on ainoa koko valtionhallinnon yhteinen prosessi.

Lainvalmistelulle on olemassa kaikki ministeriöt kattavat säännöt ja
yhteinen prosessi. Lainvalmisteluun on tarkoitus kytkeä myös
Lainsäädännön säännöllinen arviointiprosessi (Smart Administration Initiative), joka
Tšekki Ei tiedossa
valmisteluprosessi sisältää ex ante ja ex post vaikutusarvioinnit. Lainvalmistelun laadun
valvontaa varten on olemassa lainsäädäntöneuvosto (Council of
Legislation), joka hyväksyy kaikki uudet lait.
Valtionhallinnon yhteinen budjettiprosessi on määritelty
lainsäädännössä. Budjettiprosessi nivoutuu yhteen valtionhallinnon
Budjettiprosessi Ranska Valtiovarainministeriö yhteisten kirjanpidon periaatteiden kanssa (ks. yhteiset politiikat)
Budjetointiprosessia tukee valtionhallinnon yhteinen IT-järjestelmä
(CHORUS).


Yhteiset prosessit 2/2


Lainsäädännön Lainsäädännön valmisteluun on luotu valtionhallinnon yhteinen
Ranska Ei tiedossa
valmisteluprosessi prosessi.

Virossa on yhtenäinen lainvalmistelun prosessi. Myös kansalaisilla on
Lainsäädännön
Viro Oikeusministeriö mahdollisuus osallistua lakien valmisteluun sähköisen sovelluksen
valmisteluprosessi
avulla

Valtionhallinnon yhteinen budjetointiprosessi on tarkkaan määritelty ja
Budjettiprosessi Viro Valtiovarainministeriö kuvattu. Valtiovarainministeriö vastaa yhteisestä budjettiprosessista ja
sen valvonnasta.

Investointien Hankkeet, jotka ylittävät 500 milj. kruunua käyvät läpi
tuloksellisuuden Norja Ei tiedossa laadunvarmistusprosessin. Tätä ulkoista arviointia varten on luotu
arviointi ja seuranta yhteinen malli niistä asioista, joihin arviointi kohdistuu.

Hallinnon arvioinnin Hallinnon arvioinnin prosessiin on pyritty luomaan yhteiset standardit.
Norja Hallintoministeriö
prosessi

Tulosohjauksessa keskeinen toimija on Prime Minister’s Delivery Unit
(sijoitettu valtiovarainministeriöön), joka asettaa ministeriöille ja
PM’s Delivery Unit Iso-Britannia Valtiovarainministeriö
virastoille kvantitatiiviset suoritetavoitteet ja muut tulostavoitteet
keskeisten palvelualueiden osalta


Yhteiset palvelut


Palvelukeskus tarjoaa IT-palveluita ja tukea 15 ministeriöille ja niiden
Statens IT Tanska Valtiovarainministeriö hallinnonalojen toimijoille. Palvelukeskus vastaa myös yhteisten IT
ratkaisujen ja järjestelmien kehittämisestä.

Hollantiin on perustettu valtiokonsernin henkilöstöpalveluita tarjoava
Henkilöstöpalvelut Hollanti Ei tiedossa
palvelukeskus

Kiinteistöjen hoitoon ja ylläpitoon (facility management) on perustettu
Kiinteistöpalvelut Hollanti Ei tiedossa palvelukeskus, joka palvelee toistaiseksi vain muutamaa ministeriötä.

Keskitetyt viestinnän Valtionhallinnon sisäinen ja ulkoinen viestintä ja tiedotustoiminta on
Tšekki Ei tiedossa
palvelut keskitetty. http://icv.vlada.cz/en/sluzby/services-59374/

Keskitetyt viestinnän Viestintävirasto (Government Information Services) tarjoaa
Ranska Viestintävirasto
palvelut valtionhallinnon toimijoille tiedottamiseen liittyviä palveluita.

Talous- ja Valtiokonttori toimii taloushallinnon ja palkanmaksun
palkkahallinnon Norja Valtiokonttori palvelukeskuksena. Sen asiakkaita on tällä hetkellä kaikkiaan 400.
palvelukeskus Osalla virastoista on kuitenkin edelleen oma taloushallintonsa.

Valtionhallinnon IT-palveluille on olemassa valtion yhteinen
IT-palvelukeskus Norja Hallintoministeriö
palvelukeskus.

Valtionhallinnon kiinteistöjen hoitoa varten on luotu oma valtion
Kiinteistöpalvelut Norja Hallintoministeriö
organisaatio (Government Administration Services).


Liite:
Tutkimuskysymykset


Tutkimuskysymykset 1/3
Yhteiset policyt
• Miten yleisesti luonnehtisit valtion konserniohjausta? Millainen on valtion konserniorganisaatio? Ohjauksen ala,
onko olemassa valtiokonsernia?
• Mitä yhteisiä policyja valtiokonsernilla on seuraavista osa-alueista: omistajaohjaus, henkilöstöpolitiikka, julkisten
palvelujen rahoittaminen, hankinnat?
• Millä muilla alueilla valtiokonsernilla on yhteisiä policyja?
• Onko policyille asetettu konkreettiset, mitattavissa olevan tavoitteet?
• Onko policyjen toimeenpanoon olemassa yhtenäinen johtamisjärjestelmä? Millainen se on?
• Onko policyjen toteutus jalkautettu hallinnon työtehtävien tasolle saakka (kannustinjärjestelmä)?
• Seurataanko policyjen toteutumista säännöllisesti?
• Mitkä ovat konserniohjauksen tärkeimmät vahvuudet ja ongelmat?
• Mitkä ovat valtion konserniohjauksen keskeiset kehittämisalueet?


Yhteiset prosessit
• Mitkä ovat valtiokonsernin tärkeimmät yhteiset prosessit?
• Esimerkiksi: strategian laadinta (konsernistrategia), toiminnan ja talouden suunnittelu, lainvalmistelu, tulosohjaus,
ennakointi ja tuloksellisuuden arviointi
• Ovatko konsernin prosessit selkeästi kuvattu ja ohjeistettu?
• Ketkä ovat avainprosessien omistajat?
• Miten kuvaat prosessien johtamisotteen jämäkkyyttä?
• Miten poliittisen johdon rooli konserniohjaukseen
• Miten poliittisen johdon ja ammattijohdon vuoropuhelu on organisoitu?
• Miten arvioit prosessien laatua ja suorituskykyä?
• Tuetaanko prosesseja sähköisillä apuvälineillä?
• Miltä osin prosessit toimivat ja missä ovat suurimmat ongelmakohdat?
• Miten yhteisiä prosesseja kehitetään tulevaisuudessa?


Yhteiset palvelut
• Onko valtiokonsernilla olemassa strategia yhteisten palvelujen järjestämisestä?
• Miten luonnehdit yhteisten palvelujen järjestämisen strategiaa?
• Millä osa-alueilla valtionkonsernin palvelut on yhdistetty?
• Esimerkiksi: taloushallinto, henkilöstöhallinto, ICT, hankinnat, lakipalvelut, viestintä?
• Onko yhteisillä palveluilla saavutettu kustannussäästöjä?
• Onko yhteisillä palveluilla kyetty parantamaan palvelujen laatua?
• Mitkä ovat yhteisten palvelujen järjestämisen suurimmat vahvuudet?
• Mitkä ovat yhteisten palvelujen järjestämisen suurimmat ongelmakohdat?
• Miten valtion yhteisiä palveluita kehitetään tulevaisuudessa?


Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa

Recomendados

Recomendados

Mais conteúdo relacionado

Semelhante a Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa

Semelhante a Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa (20)

Mais de Sitra / Uusi johtajuus

Mais de Sitra / Uusi johtajuus (20)

Konserniohjauksen Kehittaminen Euroopan Maiden Valtionhallinnossa