1. Uusi pohjoinen
Laurence C. Smithin The New
North –kirjan herättämiä
poliittisia ajatuksia
Tulevaisuuden tutkimuksen seuran
Helsingin toimintaryhmän seminaari:
Uusi pohjoinen ja sen
kulkuväylät, Tieteiden
talo, Helsinki, 14.2.2012
Janne I. Hukkinen
Helsingin yliopisto
janne.i.hukkinen@helsinki.fi
2. Kohderyhmä- ja tieteenalapolitiikka/
Yhteiskuntapolitiikka
Kohderyhmä- ja tieteenalapolitiikka
• Kirjan kohderyhmä on suuri yleisö—sisältää paljon perusmaantietoa ja –ekologiaa
• Tärkeä viesti kohderyhmälle: ilmaston lämpeneminen, biodiversiteetin kato ja muut suuret
ympäristömuutokset ovat itsestäänselvyyksiä!
• Paikoin naiivi luonnontieteellinen näkökulma yhteiskuntatieteellisiin ympäristökysymyksiin:
luonnontieteelliset ilmiöt referoitu tieteeseen, yhteiskunnallisia ilmiöitä ei (Smith tutkii routaa ja
hydrologiaa)
• Argumentti sukua Jared Diamondille (kollega UCLAssa): isot mega-ajurit ajavat muutoksia
(globalisaatio, ilmastonmuutos, väestönkasvu, resurssit) (Guns, Germs and Steel; Collapse)
Yhteiskuntapolitiikka
• Optimistinen vire: perusoletus on, ettei suuria mullistuksia ole tulossa—kyseenalainen oletus
(toisaalta kognitiivisen empirian valossa optimismi on pelottavassa skenaariossa välttämätön
eloonjäämiskeino)
• Implikaatio Suomen maahanmuuttopolitiikalle: Pohjolaan ryntää ihmisiä, koska tästä tulee
suhteellisesti ottaen houkutteleva paikka
3. Luonnonvarapolitiikka/
Alkuperäiskansapolitiikka
Luonnonvarapolitiikka
• Puutteellinen pohdinta: optimististen yhteiskuntapoliittisten skenaarioiden taustalla on
dynamiikka, joka vahvistaa alkuperäisiä luonnonvarapoliittisia ongelmia!
(fossiilitalous <-> ilmastonmuutos)
• Unohdettu dynamiikka: kun liuskeöljy hyödynnetty, ekosysteemipalvelut menneet saman tien!
(varsinkin haavoittuvassa arktisessa ympäristössä)—Entä laajamittaisen kaivostoiminnan jälkeensä
jättämä teknoautiomaa?
• Lopun kysymys: Minkälaisen maailman haluamme? Tärkeä kysymys, jonka vaikea
ympäristöpoliittinen seurannaiskysymys käsittelemättä: Kuka on ”me”?
Alkuperäiskansapolitiikka
• Kirja paljastaa suomalaisen ja pohjoismaisen kolonialismin Lapissa: meillä vallitsevien käsitysten
vastainen briljantti tulkinta saamelaisten huonosta yhteiskunnallisesta asemasta Pohjolassa
• Pohjola tarjoaa ”kulttuurista” autonomiaa alkuperäiskansalleen; USA ja Kanada tarjoavat rahaa ja
valtaa alkuperäiskansoilleen; raha ja valta ovat relevantteja tulevista kriiseistä selviytymisen
kannalta!
• Saamelaiskulttuuri kukoistamaan rahalla ja vallalla, koska kulttuuri on muutakin kuin vanha esine tai
tapa
• Nunavut on saavuttanut ja Gröönlanti on saavuttamassa itsenäisyyden ja luonnonvarat samaan
aikaan, kun saamelaisalueiden kaivokset Suomessa luovutetaan ylikansallisille yrityksille