5. Tavoite & Tutkimuskysymykset
Tavoite: analysoida
suomalaisen ohjelmisto- ja
digitaalisen median
liiketoimintamahdollisuuksi
a Keski- ja Kaakkois-
Euroopan 16 maan ja lähes
sadan miljoonan kuluttajan
heterogeenisellä markkina-
alueella.
•Millaisia ominaispiirteitä
Keski- ja Kaakkois-
Euroopan alueella
digitaalisen median ja
ohjelmistoteollisuuden
markkinoilla on?
•Mihin suomalaisten alan
yritysten tulisi keskittyä
näillä markkinoilla ja miksi?
•Mitä seikkoja alan yritysten
kannattaisi huomioida Selvitys toteutettiin aineistoanalyysina
markkinoille pyrkiessään? ja Finpron asiantuntija-arvioihin pohjautuen
huhti-toukokuussa 2009
7. ICT markkinoiden koot
SRB
ODOTETTU BG
TR
MARKKINAKASVU 0,47bn €
2,3bn €
5,2bn €
RO
SAMAKALTAISET SK
NOPEA
VOIMAKAS KASVU
CZ 2.1bn € 5,7bn €
HAASTAVAT
7,9bn € VOIMAKAS KASVU
HU
HR
FI
6,6bn € 1.3bn €
AT SI
10.4bn € 1,8bn €
HAASTAVAT MARKKINAT
15,8 bn € HIDAS KASVU
ICT-investoinnit
HIDAS 1,0bn € 20008 (arvio)
SAMANKALTALTAISET
HIDAS KASVU
MARKKOIDEN
HAASTAVUUS / VALMIUS
= Valmiusaste, arvoketjut, rahoituksen
HELPOHKO HAASTAVA saatavuus, asiakkaiden halukkuus ostaa
uusia palveluita tms.
Kaakkois-Euroopan ICT-markkinat kasvavat
Sources: EITO, EIU, BMI (2007&2008) Suomea nopeammin- lamasta huolimatta!
8. Kansantaloudellisia haasteita koko alueella
BKT ei kerro koko totuutta – esimerkiksi ICT-alan yritysten hakiessa
parempaa tuottoa ja kustannussäästöjä halvemman työvoiman markkinoilta
9. Maat eroavat kilpailun ja osaamisen eri alueilla
Support for IT
Human Legal R &D industry
Global rank Country Overall score Environment IT Infrastructure capital environment environm ent development
FACTOR WEIGHT 100% 10% 20% 20% 10% 25% 15%
13 Finland 61.5 89.7 61.8 67.2 85.0 21.8 85.2
21 Austria 56.1 88.3 61.2 54.9 85.0 15.3 77.8
26 Slovenia 45.5 68.6 38.1 63.5 73.0 4.4 66.3
28 Hungary 40.6 80.3 17.0 59.7 71.0 5.8 58.1
29 Czech Republic 40.4 75.3 27.3 54.7 67.5 4.0 58.1
31 Slovakia 39.5 76.3 30.0 52.5 67.5 1.6 54.8
33 Greece 38.2 74.0 11.3 61. 67.5 1.7 60.8
38 Turkey 32.4 77.6 6.5 44.8 57.5 0.2 57.2
39 Romania 32.3 67.0 12.1 48.2 56.0 0.6 52.1
41 Croatia 31.6 55.6 3.2 51.9 62.0 2.4 54.6
45 Bulgaria 30.2 61.3 6.8 47.4 56.0 1.1 49.3
Ranking Country Score
6 Finland 5.53
16 Austria 5.22
31 Slovenia 4.57
32 Czech Republic 4.53
33 Cyprus 4.52
41 Hungary 4.28
43 Slovak Republic 4.19
49 Croatia 4.09
55 Greece 4.00
58 Romania 3.97
61 Turkey 3.91
62 Ukraine 3.88
68 Bulgaria 3.80
69 Poland 3.80
71 Montenegro 3.79
74 Russian Federation 3.77
79 Macedonia, FYR 3.67
84 Serbia 3.62
99
105
Moldova
Albania
3.30
3.23 PIKATULKINTA: Maissa on osaamista, mutta infrassa
106 Bosnia and Herzegovina 3.23
ja tuotekehitysosaamisssa on petrattavaa
10. Maa-analyysi vaiko kaupunkitason analyysi?
Makrotason analyysin antaa mahdollisuuden arvioida sijaintimaita . Mutta sen
linkittyminen yrityksen mahdollisuuksiin on vähäistä
11. Romanian ICT-keskittymiä
Cluj Napoca: 500 Iasi: 125
Targu Mures: 150
Timisoara: 500
Kaupunkohtainen mikro-analyysi Bukarest: 800
antaa tarkemman kuvan todellisista
mahdollisuuksita – tarkempi
kriteeristö silti tarpeen sijoittumista =IT-insinöörien vuotuinen
miettiäessä valmistumismäärä yliopistoista/kaupunki
14. Mitä siis myydään kv.markkinoille?
Ohjelmisto- ja digimedian palveluiden tuotteiden viennissä on
pelkistäen kyse siitä, että palveluja tuottava ja tarjoava yritys
hakee lisätuloja myymällä lisää:
1. Käyttöoikeuksia/aikaa, lisenssejä (€/CPU, €/käyttäjä, €/kk) =
ohjelmistoja
2. Työaikaa (€/h, €/pv, €/lisäarvo) = konsultointia
3. IPR- ja formaattioikeuksia (€/kuluttaja, €/käyttäjä, €/oikeuden käyttö) =
sisältöjä
Useimmiten erityisesti IT-yrityksen palvelumalli pohjautuu näiden
tulomallien hybridiin, myydään jossain määrin oikeuksia, jossain
määrin omaa aikaa projekteina.
Kansainvälistymisessä haasteellisinta useasti onkin se, että itse
tuotteen lisensseillä ei ole asiakkaalle niin suurta arvoa kuin
niihin tarvittavilla räätälöinneillä ja muutoksilla. Ja tämä
palvelutyö on sitten kyettävä tuottamaan paikallisesti, useasti
myös paikallisella kielellä. Tarvitaan siis useimmiten
kumppaneita, jotta kansainvälistyminen on ylipäätänsä
mahdollista.
Kyettävä vakuuttamaan asiakkaat siitä, että tuote/palvelu sopii juuri heille
15. Kansallisia investointeja ja kv.kiinnostusta
Lähes kaikilla Keski- ja Kaakkois-Euroopan mailla on
käynnissä omat kansalliset ohjelmansa, joilla pyritään
houkuttelemaan maahan niin valmistavaa teollisuutta
kuin huippuosaamista tarjoavia yrityksiä.
Erityisen aktiivisia alueella ovat olleet yhdysvaltalaiset,
saksalaiset, hollantilaiset, italialaiset ja ranskalaiset IT-
yritykset, jotka hakevat lähialueiden
alihankintakumppaneillaan projekteilleen parempaa
hallittavuutta ja vastuunottoa kuin Kiinan tai Intian
alihankintatuotannot tarjoavat.
Suomalaisten ICT-yritysten määrä yhä rajallinen alueella suhteessa muihin.
16. Palkkakustannuksissa ja ulkoistamlla voi säästää…
Tulisi tarkkaan miettiä paljonko niillä on aikaa toimia eri
aikavyöhykkeillä olevien kumppanien kanssa ja voisiko
se siten saada riittävää kustannushyötyä jo pelkästään
ns. ”halvemman” - ei siis ”halvimman” - kustannustason
maista,
Palkkatasot vaihtelevat suuresti maittain, vuosittain, suhdanteista riippuen ja
paikkakunnittain. Alue on pääosin ns. halvemman kustannustason keskittymä.
17. …mutta säästöt voivatkin olla odotettua pienempiä
Kustannustietoisuus ja ulkoistuksen hallinta ovat oleellisessa roolissa
onnistumisen takaamiseksi.
21. Unkari – vahva teleosaaminen, uusia haasteita
Väestö:10 miljoonaa, 3,6m ICT-markkinoiden koko ja kasvu 2008:
kotitalout ta 2,387 b€, 8,4 % GAGR
BKT/capita : 15 132 €
Laajakaistatiheys 2008: 11,7 % Mainosmarkkinoide n koko 2008:2,148 bnEUR
Nettikäyttäjien määrä väestöstä: Verkkomainonnan osuus mainonnasta: 2,2%
35%
Mobiilitiheys 2008: 99,7 % WEF Ranking: 41 / 132; EIU Ranking: 28 / 66
maata
Erityispiirteitä:
• Nokian, NSN:n ja Sanoman
merkittävä rooli
Unkarin keskeinen sijainti,
• Suomalaisiin suhtaudutaan hyvä infrastruktuuri ja
erityisen positiivisesti
osaamistaso pitävät maan
• Paljon Share Service
Center:eita talousongelmista huolimatta
• EU:n teknologian kiinnostavana sijaintikohteena,
tutkimuske skus, European
Institute of Techology, EIT, erityisesti telealan
aloittaa 2009 tuotekehitykselle ja
• Kielellisesti alueen vajavaisin,
vie raita kieliä osataan
ohjelmointityölle.
heikost i
Tuote-/palvelu-myynti Alihankintatoiminta ja Tuotekehitys- Muita mahdollisuuksia
-kumppanuudet asemapaikka
• Erityise sti • Unkarissa on • Telealan • EIT, European Institute of
vähittäiskaupan alue ella vakiintuneita IT-alan tuot ekehitys- Technology, aloittaa
lähes kaikki alihankkijoita ja vahva osaaminen Budapestissa 2009
kansainväliset ketjut tätä tukeva kulttuuri vahvaa • Palkkataso kakkos-
aktiivisia –ehkä • Osaajien saatavuus on • Unkarilainen kaupungeissa voi olla
mahdollisuus lähestyä kohtuullisen hyvä, ohjelmoija on erittäin kilpailukykyinen
• Unkari hyvä mutta hintataso luova ja osaava • Unkarin kielialue suurempi
sijaintipaikka erityisest i Budapestissa • Nokialla kuin maan väestö, myös
alueellisille päämajoille, nousee edelleen Euroopan suurin naapurimaissa suuria
joita useit a • Paikallinen kumppani tehdas vähemmistöjä =
lähes välttämätön Komáromissa. työvoimapooli suurempi
22. Romania – kansainvälistyvä, heterogeeninen,
kokoluokkaa muita suurempi
Väestö:22,2 miljoonaa ICT-markkinoiden koko ja kasvu 2008:
Kotitalouksien määrä: 7,7m 1,196,7 b€, 21,5 %GAGR
BKT/capita : 8 536 €
Laajakaistatiheys 11,7 % Mainosmarkkinoiden koko 2008: 372,9 mEUR
Nettikäyttäjien määrä väestöstä: 22,6% Ve rkkomainonnan osuus ma inonnasta: 1,5%
Mobiilitiheys 2008: 78,4 % WEF: 51 / 132; EIU: 39 / 66 maata
Erityispiirteitä:
• Suuret kotimarkkinat, mutta
isot alueelliset tulo- ja
kehityserot
• Bukarest ylivoimainen ykkönen Romanialla on merkittävä
IT-alalla, mutta aluekeskukset
Iasi, Cluj ja Timisoara myös mahdollisuus kasvaa
riittävän isoja jopa volyymiltaan, ja myös
tuoteke hitysoperaatioille
• Romanian IT-alan kehitystä kotimarkkinoiltaan,
tuetaan voimakkaasti EU:n
rakenne-rahastoista suureksi IT-maaksi.
• Kielitaito: hyvä / erinomainen Päähaasteena on
• 40 % nuorista romanialaista
asunut/asuu ulkomailla ja osa infrastrukturin heikkous.
palannut/palaamassa
kotimaahansa
Tuote-/palvelu-myynti Alihankintatoiminta Tuotekehitys- Muita
ja –kumppanuudet asemapaikka mahdollisuuksia
• Kehittyvät kulutt aja- ja • Suuri osa Romanian • Romanialainen • Cluj-Napoca:ssa
yritysmarkkinat, mutt a IT-yrityksistä hakkeri on Nokian iso uusi
kilpailu kove nee pohjautuu vuosien jossain määrin tehdas
• Järjestelmiä alihankintatoimintaan. käsite – IT- • Luoteis-
modernisoidaan, mut ta Nyt yhä ene nemässä osaajia on Romaniassa iso
näissä paikallinen t ekijä määri myös omia myös maan unkarilainen
useimmiten toteuttajana – tuotte ita ja rajojen sisällä vähemmistö
kumppanuudet kv.tavoitteit a. • Palvelu-ja
avainase ma ssa • B-O-T – mallin kehityskeskuks
• PK-sektori tarvitsee edullisia hyödyntäminen et ovat
ja tehokkuutta lisääviä yleistymässä siirtymässä
järjestelmiä Romaniaan
23. Bulgaria – kehittyvä, mahdollisesti uusi kuuma IT-maa
Väestö:7,3 miljoonaa ICT-markkinoiden koko ja kasvu 2008:
Kotitalouksien määrä:2,9m 615,34 m€, 24%GAGR
BKT/capita: 9156 €
Laajakaistatiheys:8,3% Mainosmarkkinoiden koko 2008: 432,6 mEUR
Nettikäyttäjien määrä väestöstä: Verkkomainonnan osuus mainonnasta: 1,5%
25,6%
Mobiilitiheys 2008: 113% WEF Ranking: 68 / 132; EIU Ranking: 45 / 66
maata
Erityispiirteitä:
• Sofiasta on kehittymässä
mahdollisesti
ohjelmistokehityksen uusi
keskus – yrityspuisto , EU-
jäsenyys ja yhä kohtuullinen Bulgaria havittelee ottavansa
hintataso vetoavat sijoittajiin
• Varnassa on aktiivinen merkittävän roolin
digimediayritysmaailma:
Suomesta East Oy on alihankintaprojekteista ja
linkittynyt vahvasti sinne
• Kreikkalaisen pääoman
BOT-operaatioissa. Se
vaikutus liike-elämässä
kasvava, mm. Cosmote-
haasteena on saada maansa
teleoperaattori aktiivinen näillä
markkinoilla.
rajalliset resurssit
• Bulgarialla jossain määrin
linkkejä venäläisiin – kielellisiä
tehokäyttöön.
ainakin
• Kielitaito: kohtuullinen
• Houkuttelevat tasaveromallit
Tuote-/palvelu- Alihankintatoiminta Tuotekehitys- Muita
myynti ja –kumppanuudet asemapaikka mahd ollisuuksia
• Kotimarkkinat • Bulgarian IT-alan • Bulgarialainen • Varnassa ja
piene hköt, niche- hintataso on alueen ohjelmoija on luova ja Kultarannnikollla
tuotteille voi olla tilaa, kilpailukykyisin yllättävän vastuullinen suuria turismivirtoja –
mutta tärkeää olla • Yritykset aktiivisia ja • SAP:lle merkittävä digipalveluita voida an
paikallinen kumppani osaavia tuotekehitys / Java- tarjota siellä
• Alihankkijat tottuneita operaatio Sofiassa • Plovdiv voi olla hyvä
länsimaisten firmojen • EU-rahastot tukevat kakkossijaintipaikka,
kanssa toimimiseen sijoittumista hintataso edullisempi
kuin Sofiassa
24. Turkki – suurimmat ICT-alan kasvumarkkinat
Euroopassa
Väestö: 71,5 miljoonaa, 17m ICT-markkinoiden koko ja kasvu 2008:
kotitaloutta 22.2 bn€, 15,6% GAGR
BKT/capita: 7468 €
Laajakaistatiheys 7,8% Mainosmarkkinoiden koko 2008: 1,79 bn EUR
Nettikäyttäjien määrä väestöstä: Verkkomainonnan osuus mainonnasta: 5,6%
37%
Mobiilitiheys 2008: 92,3% WEF Ranking: 61 / 132; EIU Ranking: 38 / 66
maata
Erityispiirteitä:
• Maailman toiseksi suurin Live
Messengerin käyttäjäjoukko
• Euroopan suurin ja
voimakkasti kasvavin nuori
aikuisväestö
• Yksi harvoista merkittävistä
massa- ja kasvumarkkinoita
Euroopassa Turkista on tullut yksi suurimmista ICT-
• Turkin valtio panostaa
merkittävästi IT-osaamisen kasvumarkkinoista Euroopassa. Sen
kehittämiseen, myös
tuotekehityksessä merkitys tulee kasvamaan myös jatkossa.
• Euroopan 4. Suurimmat
telemarkkinat, 12.
Suurimmat maailmassa
Tuote-/palvelu- Alihankintatoiminta Tuotekehitys- Muita mahdollisuuksia
myynti ja –kumppanuudet asemapaikka
• Wimax, Mobile TV, 4G • Merkittävä • Turkin valtio • Turkcell yhä linkittynyt
• Mobiili-internet voi elektroniikan tukee TeliaSoneran kautta
muodostua valmistuspaikka – veroeduilla ja Suomeen
massatuotteeksi mahdollista myös siis ohjelmilla • EU-harmonisointi johtaa
• Pk-yritysten määrä valmistaa omia tuotekehitys- markkinakäytäntöjen
kasvussa ja merkittät tuotteitaan investointeja vakiintumiseen
• Valtion modernisointi- • Sulautettujen • Turismin • Nuori väestöpohja takaa
investoinnit avaamat sovellusten markkinat ympärille voi media- ja nettisektorin
mahdollisuuksia muodostumassa muodustua voimakkaan kasvun
valmistajien ympärille uusia jatkossakin
innovaatioita
25. Vertailu: Keski-ja Kaakkois-Eurooppa
Maa Muuta Maa Muuta
Itävalta Itävalta on turvallinen ja rikas sijaintipaikka Serbia Serbia tulee todennäköisesti nousemaan ICT-
erityisesti finanssialaan keskittyville yrityksille. Sen toimialalla huomioitavaksi toimijaksi vahvojen
yrityksillä on merkittävä rooli Kaakkois-Euroopan verkostojensa takia. Sillä tuntuu olevan kova halu
bisneksessä. palauttaa asemansa maailmassa.
Tsekki Tsekin korkeatasoinen ICT osaaminen pitää voida Romania Romanialla on merkittävä mahdollisuus kasvaa
hyödyntää ennen kaikkea R&D toimintojen volyymiltaan, ja myös kotimarkkinoiltaan,
ulkoistamisena tai kehittyneenä laadukkaana suureksi IT-maaksi. Päähaasteena on
alihankintana. Tsekin vahvat sidokset Saksaan on infrastrukturin heikkous
hyödynnettävissä myös ICT alalla
Bulgaria Bulgaria havittelee ottavansa merkittävän roolin
Slovakia Slovakia on maantieteellisesti kenties keskeisin ja alihankintaprojekteista ja BOT-operaatioissa. Sen
kustannustehokkain maa, jossa on teollisen haasteena on saada maansa rajalliset resurssit
alihankinnan perinteet ja mahdollisuus myös tehokäyttöön
soveltuvien ratkaisujen tarjoamiseen paikalliselle
Kreikka Kreikka voi muodostua yllättävänkin nopeasti
autoteollisuudelle
tärkeäksi alueelliseksi toimijaksi IT-sektorilla.
Unkari Unkarin keskeinen sijainti, hyvä infrastruktuuri ja Sillä on suunnitelmallisuutta, verkostoja ja pääomia
osaamistaso pitävät maan talousongelmista toteuttaa muuttaa maan asemaa digi-/IT-toimijana.
huolimatta kiinnostavana sijaintikohtena, erityisesti
Turkki Turkista tullut on yksi suurimmista ICT-
telealan tuotekehitykselle ja ohjelmointityölle.
kasvumarkkinoista Euroopassa. Sen merkitys
Slovenia Slovenian markkinat voivat olla erinomainen paikka tulee kasvamaan myös jatkossa.
testata innovaatioita. Maassa on tiukasti
keskittynyttä osaamista ja halua vaurastua.
Muut maat Nopeasti kehittyvä maa, silti vielä hieman sekaisin:
Kroatia Kroatia nousee pian tärkeäksi IT-osaajien maaksi. Bosnia
Sen mahdollisuudet liittyvät erityisesti jatkuvaan Halvan ohjelmoinnin maa: Moldova
tulovirtaan turismista. Maa on myös vahva teollisen Pikkuvaltiot IT-alalla: Albania,. Montenegro,
valmistamisen osaaja – tälle alueelle voidaan Kosovo
ennustaa vakaata kasvua
27. Kehittyvät mutta aliarvioidut markkinat
Alan kasvuluvut voivat olla jopa kymmeniä prosentteja
vuosittain ja siten tuoda kiinnostavia mahdollisuuksia, myös
suomalaisille digimedia- ja IT-yrityksille. Lamavuodet voivat
olla yksi parhaita hetkiä rakentaa uusia kuvioita tällä
kasvualueella.
Uusia asiakkuuksia ja merkittäviä kustannusetuja
Eurooppalaiset yritykset ovat siirtäneet alueelle useita
toimintojaan (kuten taloushallinnon, asiakaspalveun,
ostotoimintoja tms.). Nämä keskukset voivatkin olla erittäin
kiinnostavia asiakkaita suomalaisyrityksille, samoin kuin
alueella toimivat kansainväliset ja paikalliset yritykset.
Suomalaiset ICT-yritykset voivat saavuttaa suoria
kustannushyötyjä alihankkimalla ja ulkoistamalla toimintojaan.
On syytä huomata, että alueella löytyy monta eri maata, missä
tarpeet ja mahdollisuudet poikkeavat toisistaan suuresti
28. Aluetta kannattaa kokeilla ja arvioida
Suomalaisella ICT-alalla on paljon tarjottava ja vastaavasti
paljon saavutettavaa älykkäillä markkinaoperaatioilla Keski- ja
Kaakkois-Euroopan alueella.
Alueella operoitaessa on kuitenkin tärkeä huomata, että alueen
kulttuurituntemusta ja paikallisia kumppaneita tarvitaan
menestyksen takaamiseksi.
30. Finpro – kansainvälistymisen tukija
Mahdollisuuksien arviointi,
Kartoitus ja kumppanihaut
Benchmarkkaus
Strategiatyö
Kumppanuusneuvottelut,
Markkinoiden yksityiskohtaiset analyysit
Tavoiteasetanta ja
-määrittely Markkinoille etabloitumisen tuki,
Yritysostot, kumppauussopimukset
Suomalainen
ICT-yritys
Rekrytointi
Markkin-aseman
Markkinoilta vetäytyminen vahvistaminen
Paikallinen verkottuminen
Tilanne-arviot
Alueellinen laajentuminen
Myynnin ja myyntiverkoston
kehittäminen
Finnish ICT sector can benefit strongly of Finpo’s CSE services and local support
31. Olemme ICT-liiketoiminnan asiantuntijoita
globaaleilla markkinoilla.
Kohti kansainvälisiä markkinoita!
www.finpro.fi
Tommi Pelkonen
tommi.pelkonen@finpro.fi
+36 20 250 10 77