SlideShare uma empresa Scribd logo
1 de 31
Baixar para ler offline
ICT-markkinat Kaakkois-Euroopan alueella




                                               Finpro
                         Keski- ja Kaakkois-Eurooppa


                                       Tommi Pelkonen
                                     Toukokuu 28, 2009
ICT-markkinat Kaakkois-Euroopassa




Taustaa

Yleiskatsaus

Ydinmarkkinat

Johtopäätökset ja suositukset
Itä-Eurooppa? Kaakkois-Eurooppa?




Alueen ymmärtämisen avain: historian ja taustojen tunteminen   / © Finpro ry /
Itä-Eurooppa? Kaakkois-Eurooppa?




Alueen ymmärtämisen avain: historian ja taustojen tunteminen   / © Finpro ry /
Tavoite & Tutkimuskysymykset

Tavoite: analysoida
 suomalaisen ohjelmisto- ja
 digitaalisen median
 liiketoimintamahdollisuuksi
 a Keski- ja Kaakkois-
 Euroopan 16 maan ja lähes
 sadan miljoonan kuluttajan
 heterogeenisellä markkina-
 alueella.

•Millaisia ominaispiirteitä
 Keski- ja Kaakkois-
 Euroopan alueella
 digitaalisen median ja
 ohjelmistoteollisuuden
 markkinoilla on?
•Mihin suomalaisten alan
 yritysten tulisi keskittyä
 näillä markkinoilla ja miksi?
•Mitä seikkoja alan yritysten
 kannattaisi huomioida             Selvitys toteutettiin aineistoanalyysina
 markkinoille pyrkiessään?       ja Finpron asiantuntija-arvioihin pohjautuen
                                           huhti-toukokuussa 2009
ICT-markkinat Kaakkois-Euroopassa




Taustaa

Yleiskatsaus

Ydinmarkkinat

Johtopäätökset ja suositukset
ICT markkinoiden koot
                                                                                      SRB
    ODOTETTU                                                                   BG
                                                                                                  TR
  MARKKINAKASVU                                                                      0,47bn €
                                                                           2,3bn €
                                                                                                  5,2bn €
                                                                                      RO
                                  SAMAKALTAISET                      SK
    NOPEA
                                  VOIMAKAS KASVU
                                                            CZ       2.1bn €         5,7bn €
                                                                                                      HAASTAVAT
                                                           7,9bn €                                  VOIMAKAS KASVU
                                                                          HU
                                                                                          HR
                             FI
                                                                       6,6bn €          1.3bn €
                                              AT            SI

                           10.4bn €                       1,8bn €
                                                                                     HAASTAVAT MARKKINAT
                                            15,8 bn €                                    HIDAS KASVU


                                                                                                                   ICT-investoinnit
     HIDAS                                                                                         1,0bn €         20008 (arvio)




                                      SAMANKALTALTAISET
                                         HIDAS KASVU
                                                                                               MARKKOIDEN
                                                                                               HAASTAVUUS / VALMIUS

                                                                                                       = Valmiusaste, arvoketjut, rahoituksen
                                           HELPOHKO                                    HAASTAVA        saatavuus, asiakkaiden halukkuus ostaa
                                                                                                       uusia palveluita tms.

                                          Kaakkois-Euroopan ICT-markkinat kasvavat
Sources: EITO, EIU, BMI (2007&2008)        Suomea nopeammin- lamasta huolimatta!
Kansantaloudellisia haasteita koko alueella




   BKT ei kerro koko totuutta – esimerkiksi ICT-alan yritysten hakiessa
parempaa tuottoa ja kustannussäästöjä halvemman työvoiman markkinoilta
Maat eroavat kilpailun ja osaamisen eri alueilla
                                                                                                                              Support for IT 
                                                                                       Human        Legal          R &D         industry 
Global rank            Country       Overall score   Environment   IT Infrastructure   capital   environment   environm ent   development
                  FACTOR WEIGHT         100%             10%              20%           20%          10%           25%            15%
    13                Finland           61.5             89.7             61.8          67.2         85.0          21.8           85.2
    21                 Austria          56.1             88.3             61.2          54.9         85.0          15.3           77.8
    26                Slovenia          45.5             68.6             38.1          63.5         73.0           4.4           66.3
    28                Hungary           40.6             80.3             17.0          59.7         71.0           5.8           58.1
    29             Czech Republic       40.4             75.3             27.3          54.7         67.5           4.0           58.1
    31                Slovakia          39.5             76.3             30.0          52.5         67.5           1.6           54.8
    33                 Greece           38.2             74.0             11.3           61.         67.5           1.7           60.8
    38                 Turkey            32.4            77.6              6.5          44.8         57.5           0.2           57.2
    39                Romania            32.3            67.0             12.1          48.2         56.0           0.6           52.1
    41                 Croatia           31.6            55.6              3.2          51.9         62.0           2.4           54.6
    45                Bulgaria           30.2            61.3              6.8          47.4         56.0           1.1           49.3

 Ranking   Country                  Score
     6     Finland                  5.53
    16     Austria                  5.22
    31     Slovenia                 4.57
    32     Czech Republic           4.53
    33     Cyprus                   4.52
    41     Hungary                  4.28
    43     Slovak Republic          4.19
    49     Croatia                  4.09
    55     Greece                   4.00
    58     Romania                  3.97
    61     Turkey                   3.91
    62     Ukraine                  3.88
    68     Bulgaria                 3.80
    69     Poland                   3.80
    71     Montenegro               3.79
    74     Russian Federation       3.77
    79     Macedonia, FYR           3.67
    84     Serbia                   3.62
    99
   105
           Moldova
           Albania
                                    3.30
                                    3.23        PIKATULKINTA: Maissa on osaamista, mutta infrassa
   106     Bosnia and Herzegovina   3.23
                                                     ja tuotekehitysosaamisssa on petrattavaa
Maa-analyysi vaiko kaupunkitason analyysi?




Makrotason analyysin antaa mahdollisuuden arvioida sijaintimaita . Mutta sen
           linkittyminen yrityksen mahdollisuuksiin on vähäistä
Romanian ICT-keskittymiä




                     Cluj Napoca: 500                          Iasi: 125



                                      Targu Mures: 150


Timisoara: 500




 Kaupunkohtainen mikro-analyysi                  Bukarest: 800
antaa tarkemman kuvan todellisista
    mahdollisuuksita – tarkempi
kriteeristö silti tarpeen sijoittumista                         =IT-insinöörien vuotuinen
             miettiäessä                                 valmistumismäärä yliopistoista/kaupunki
Bulgarian ICT-keskittymiä




                                             Varna: 200
Sofia: 600




             Plovdiv: 100




                                   =IT-insinöörien vuotuinen
                            valmistumismäärä yliopistoista/kaupunki
Suomalaisten mahdollisuudet jäsenneltyinä




Lisämyyntiä, kustannusetuja ja parempia strategisia ja taktisia asemia
Mitä siis myydään kv.markkinoille?

Ohjelmisto- ja digimedian palveluiden tuotteiden viennissä on
pelkistäen kyse siitä, että palveluja tuottava ja tarjoava yritys
hakee lisätuloja myymällä lisää:
   1. Käyttöoikeuksia/aikaa, lisenssejä (€/CPU, €/käyttäjä, €/kk) =
       ohjelmistoja
   2. Työaikaa (€/h, €/pv, €/lisäarvo) = konsultointia
   3. IPR- ja formaattioikeuksia (€/kuluttaja, €/käyttäjä, €/oikeuden käyttö) =
       sisältöjä

Useimmiten erityisesti IT-yrityksen palvelumalli pohjautuu näiden
tulomallien hybridiin, myydään jossain määrin oikeuksia, jossain
määrin omaa aikaa projekteina.

Kansainvälistymisessä haasteellisinta useasti onkin se, että itse
tuotteen lisensseillä ei ole asiakkaalle niin suurta arvoa kuin
niihin tarvittavilla räätälöinneillä ja muutoksilla. Ja tämä
palvelutyö on sitten kyettävä tuottamaan paikallisesti, useasti
myös paikallisella kielellä. Tarvitaan siis useimmiten
kumppaneita, jotta kansainvälistyminen on ylipäätänsä
mahdollista.
    Kyettävä vakuuttamaan asiakkaat siitä, että tuote/palvelu sopii juuri heille
Kansallisia investointeja ja kv.kiinnostusta

Lähes kaikilla Keski- ja Kaakkois-Euroopan mailla on
  käynnissä omat kansalliset ohjelmansa, joilla pyritään
  houkuttelemaan maahan niin valmistavaa teollisuutta
  kuin huippuosaamista tarjoavia yrityksiä.



Erityisen aktiivisia alueella ovat olleet yhdysvaltalaiset,
   saksalaiset, hollantilaiset, italialaiset ja ranskalaiset IT-
   yritykset, jotka hakevat lähialueiden
   alihankintakumppaneillaan projekteilleen parempaa
   hallittavuutta ja vastuunottoa kuin Kiinan tai Intian
   alihankintatuotannot tarjoavat.




   Suomalaisten ICT-yritysten määrä yhä rajallinen alueella suhteessa muihin.
Palkkakustannuksissa ja ulkoistamlla voi säästää…


  Tulisi tarkkaan miettiä paljonko niillä on aikaa toimia eri
   aikavyöhykkeillä olevien kumppanien kanssa ja voisiko
   se siten saada riittävää kustannushyötyä jo pelkästään
   ns. ”halvemman” - ei siis ”halvimman” - kustannustason
                            maista,




 Palkkatasot vaihtelevat suuresti maittain, vuosittain, suhdanteista riippuen ja
paikkakunnittain. Alue on pääosin ns. halvemman kustannustason keskittymä.
…mutta säästöt voivatkin olla odotettua pienempiä




Kustannustietoisuus ja ulkoistuksen hallinta ovat oleellisessa roolissa
                    onnistumisen takaamiseksi.
Alueella toimivia suomalaisyrityksiä




Kiinnostus aluetta Kaakkois-Eurooppaa kohtaa on selkeästi lisääntymässä.
              Silti mahdollisuuksiin on tartuttu hyvin varoen.
ICT-markkinat Kaakkois-Euroopassa




Taustaa

Yleiskatsaus

Ydinmarkkinat

Johtopäätökset ja suositukset
Profiloimme raportissa 11 maan ICT-markkinat

                        Tarkemmat kuvaukset ovat raportissa
Unkari – vahva teleosaaminen, uusia haasteita
Väestö:10 miljoonaa, 3,6m                   ICT-markkinoiden koko ja kasvu 2008:
kotitalout ta                               2,387 b€, 8,4 % GAGR
BKT/capita : 15 132 €
Laajakaistatiheys 2008: 11,7 %              Mainosmarkkinoide n koko 2008:2,148 bnEUR
Nettikäyttäjien määrä väestöstä:            Verkkomainonnan osuus mainonnasta: 2,2%
35%
Mobiilitiheys 2008: 99,7 %                  WEF Ranking: 41 / 132; EIU Ranking: 28 / 66
                                            maata
Erityispiirteitä:
    •    Nokian, NSN:n ja Sanoman
         merkittävä rooli
                                                                                                       Unkarin keskeinen sijainti,
    •    Suomalaisiin suhtaudutaan                                                                     hyvä infrastruktuuri ja
         erityisen positiivisesti
                                                                                                       osaamistaso pitävät maan
    •    Paljon Share Service
         Center:eita                                                                                   talousongelmista huolimatta
    •    EU:n teknologian                                                                              kiinnostavana sijaintikohteena,
         tutkimuske skus, European
         Institute of Techology, EIT,                                                                  erityisesti telealan
         aloittaa 2009                                                                                 tuotekehitykselle ja
    •    Kielellisesti alueen vajavaisin,
         vie raita kieliä osataan
                                                                                                       ohjelmointityölle.
         heikost i



                    Tuote-/palvelu-myynti          Alihankintatoiminta ja        Tuotekehitys-       Muita mahdollisuuksia
                                                   -kumppanuudet                 asemapaikka

                    • Erityise sti                 • Unkarissa on                • Telealan          • EIT, European Institute of
                      vähittäiskaupan alue ella      vakiintuneita IT-alan         tuot ekehitys-      Technology, aloittaa
                      lähes kaikki                   alihankkijoita ja vahva       osaaminen           Budapestissa 2009
                      kansainväliset ketjut          tätä tukeva kulttuuri         vahvaa            • Palkkataso kakkos-
                      aktiivisia –ehkä             • Osaajien saatavuus on       • Unkarilainen        kaupungeissa voi olla
                      mahdollisuus lähestyä          kohtuullisen hyvä,            ohjelmoija on       erittäin kilpailukykyinen
                    • Unkari hyvä                    mutta hintataso               luova ja osaava   • Unkarin kielialue suurempi
                      sijaintipaikka                 erityisest i Budapestissa   • Nokialla            kuin maan väestö, myös
                      alueellisille päämajoille,     nousee edelleen               Euroopan suurin     naapurimaissa suuria
                      joita useit a                • Paikallinen kumppani          tehdas              vähemmistöjä =
                                                     lähes välttämätön             Komáromissa.        työvoimapooli suurempi
Romania – kansainvälistyvä, heterogeeninen,
                        kokoluokkaa muita suurempi
Väestö:22,2 miljoonaa                     ICT-markkinoiden koko ja kasvu 2008:
Kotitalouksien määrä: 7,7m                1,196,7 b€, 21,5 %GAGR
BKT/capita : 8 536 €
Laajakaistatiheys 11,7 %                  Mainosmarkkinoiden koko 2008: 372,9 mEUR
Nettikäyttäjien määrä väestöstä: 22,6%    Ve rkkomainonnan osuus ma inonnasta: 1,5%
Mobiilitiheys 2008: 78,4 %                WEF: 51 / 132; EIU: 39 / 66 maata
Erityispiirteitä:
   •   Suuret kotimarkkinat, mutta
       isot alueelliset tulo- ja
       kehityserot
   •   Bukarest ylivoimainen ykkönen                                                                         Romanialla on merkittävä
       IT-alalla, mutta aluekeskukset
       Iasi, Cluj ja Timisoara myös                                                                          mahdollisuus kasvaa
       riittävän isoja jopa                                                                                  volyymiltaan, ja myös
       tuoteke hitysoperaatioille
   •   Romanian IT-alan kehitystä                                                                            kotimarkkinoiltaan,
       tuetaan voimakkaasti EU:n
       rakenne-rahastoista                                                                                   suureksi IT-maaksi.
   •   Kielitaito: hyvä / erinomainen                                                                        Päähaasteena on
   •   40 % nuorista romanialaista
       asunut/asuu ulkomailla ja osa                                                                         infrastrukturin heikkous.
       palannut/palaamassa
       kotimaahansa

                                         Tuote-/palvelu-myynti              Alihankintatoiminta        Tuotekehitys-       Muita
                                                                            ja –kumppanuudet           asemapaikka         mahdollisuuksia

                                         • Kehittyvät kulutt aja- ja        • Suuri osa Romanian       • Romanialainen     • Cluj-Napoca:ssa
                                           yritysmarkkinat, mutt a            IT-yrityksistä             hakkeri on          Nokian iso uusi
                                           kilpailu kove nee                  pohjautuu vuosien          jossain määrin      tehdas
                                         • Järjestelmiä                       alihankintatoimintaan.     käsite – IT-      • Luoteis-
                                           modernisoidaan, mut ta             Nyt yhä ene nemässä        osaajia on          Romaniassa iso
                                           näissä paikallinen t ekijä         määri myös omia            myös maan           unkarilainen
                                           useimmiten toteuttajana –          tuotte ita ja              rajojen sisällä     vähemmistö
                                           kumppanuudet                       kv.tavoitteit a.         • Palvelu-ja
                                           avainase ma ssa                  • B-O-T – mallin             kehityskeskuks
                                         • PK-sektori tarvitsee edullisia     hyödyntäminen              et ovat
                                           ja tehokkuutta lisääviä            yleistymässä               siirtymässä
                                           järjestelmiä                                                  Romaniaan
Bulgaria – kehittyvä, mahdollisesti uusi kuuma IT-maa
Väestö:7,3 miljoonaa                          ICT-markkinoiden koko ja kasvu 2008:
Kotitalouksien määrä:2,9m                     615,34 m€, 24%GAGR
BKT/capita: 9156 €
Laajakaistatiheys:8,3%                        Mainosmarkkinoiden koko 2008: 432,6 mEUR
Nettikäyttäjien määrä väestöstä:              Verkkomainonnan osuus mainonnasta: 1,5%
25,6%
Mobiilitiheys 2008: 113%                      WEF Ranking: 68 / 132; EIU Ranking: 45 / 66
                                              maata
Erityispiirteitä:
    •    Sofiasta on kehittymässä
         mahdollisesti
         ohjelmistokehityksen uusi
         keskus – yrityspuisto , EU-
         jäsenyys ja yhä kohtuullinen                                                              Bulgaria havittelee ottavansa
         hintataso vetoavat sijoittajiin
    •    Varnassa on aktiivinen                                                                    merkittävän roolin
         digimediayritysmaailma:
         Suomesta East Oy on                                                                       alihankintaprojekteista ja
         linkittynyt vahvasti sinne
    •    Kreikkalaisen pääoman
                                                                                                   BOT-operaatioissa. Se
         vaikutus liike-elämässä
         kasvava, mm. Cosmote-
                                                                                                   haasteena on saada maansa
         teleoperaattori aktiivinen näillä
         markkinoilla.
                                                                                                   rajalliset resurssit
    •    Bulgarialla jossain määrin
         linkkejä venäläisiin – kielellisiä
                                                                                                   tehokäyttöön.
         ainakin
    •    Kielitaito: kohtuullinen
    •    Houkuttelevat tasaveromallit

                         Tuote-/palvelu-                Alihankintatoiminta          Tuotekehitys-               Muita
                         myynti                         ja –kumppanuudet             asemapaikka                 mahd ollisuuksia

                         • Kotimarkkinat                • Bulgarian IT-alan          • Bulgarialainen            • Varnassa ja
                           piene hköt, niche-             hintataso on alueen          ohjelmoija on luova ja      Kultarannnikollla
                           tuotteille voi olla tilaa,     kilpailukykyisin             yllättävän vastuullinen     suuria turismivirtoja –
                           mutta tärkeää olla           • Yritykset aktiivisia ja    • SAP:lle merkittävä          digipalveluita voida an
                           paikallinen kumppani           osaavia                      tuotekehitys / Java-        tarjota siellä
                                                        • Alihankkijat tottuneita      operaatio Sofiassa        • Plovdiv voi olla hyvä
                                                          länsimaisten firmojen      • EU-rahastot tukevat         kakkossijaintipaikka,
                                                          kanssa toimimiseen           sijoittumista               hintataso edullisempi
                                                                                                                   kuin Sofiassa
Turkki – suurimmat ICT-alan kasvumarkkinat
                        Euroopassa
Väestö: 71,5 miljoonaa, 17m              ICT-markkinoiden koko ja kasvu 2008:
kotitaloutta                             22.2 bn€, 15,6% GAGR
BKT/capita: 7468 €
Laajakaistatiheys 7,8%                   Mainosmarkkinoiden koko 2008: 1,79 bn EUR
Nettikäyttäjien määrä väestöstä:         Verkkomainonnan osuus mainonnasta: 5,6%
37%
Mobiilitiheys 2008: 92,3%                WEF Ranking: 61 / 132; EIU Ranking: 38 / 66
                                         maata
Erityispiirteitä:
    •    Maailman toiseksi suurin Live
         Messengerin käyttäjäjoukko
    •    Euroopan suurin ja
         voimakkasti kasvavin nuori
         aikuisväestö
    •    Yksi harvoista merkittävistä
         massa- ja kasvumarkkinoita
         Euroopassa                                                                                Turkista on tullut yksi suurimmista ICT-
    •    Turkin valtio panostaa
         merkittävästi IT-osaamisen                                                                kasvumarkkinoista Euroopassa. Sen
         kehittämiseen, myös
         tuotekehityksessä                                                                         merkitys tulee kasvamaan myös jatkossa.
    •    Euroopan 4. Suurimmat
         telemarkkinat, 12.
         Suurimmat maailmassa


                       Tuote-/palvelu-                Alihankintatoiminta              Tuotekehitys-      Muita mahdollisuuksia
                       myynti                         ja –kumppanuudet                 asemapaikka

                       • Wimax, Mobile TV, 4G         • Merkittävä                     • Turkin valtio    • Turkcell yhä linkittynyt
                       • Mobiili-internet voi           elektroniikan                    tukee              TeliaSoneran kautta
                         muodostua                      valmistuspaikka –                veroeduilla ja     Suomeen
                         massatuotteeksi                mahdollista myös siis            ohjelmilla       • EU-harmonisointi johtaa
                       • Pk-yritysten määrä             valmistaa omia                   tuotekehitys-      markkinakäytäntöjen
                         kasvussa ja merkittät          tuotteitaan                      investointeja      vakiintumiseen
                       • Valtion modernisointi-       • Sulautettujen                  • Turismin         • Nuori väestöpohja takaa
                         investoinnit avaamat           sovellusten markkinat            ympärille voi      media- ja nettisektorin
                         mahdollisuuksia                muodostumassa                    muodustua          voimakkaan kasvun
                                                        valmistajien ympärille           uusia              jatkossakin
                                                                                         innovaatioita
Vertailu: Keski-ja Kaakkois-Eurooppa

Maa        Muuta                                                      Maa         Muuta
Itävalta   Itävalta on turvallinen ja rikas sijaintipaikka            Serbia      Serbia tulee todennäköisesti nousemaan ICT-
           erityisesti finanssialaan keskittyville yrityksille. Sen               toimialalla huomioitavaksi toimijaksi vahvojen
           yrityksillä on merkittävä rooli Kaakkois-Euroopan                      verkostojensa takia. Sillä tuntuu olevan kova halu
           bisneksessä.                                                           palauttaa asemansa maailmassa.
Tsekki     Tsekin korkeatasoinen ICT osaaminen pitää voida            Romania     Romanialla on merkittävä mahdollisuus kasvaa
           hyödyntää ennen kaikkea R&D toimintojen                                volyymiltaan, ja myös kotimarkkinoiltaan,
           ulkoistamisena tai kehittyneenä laadukkaana                            suureksi IT-maaksi. Päähaasteena on
           alihankintana. Tsekin vahvat sidokset Saksaan on                       infrastrukturin heikkous
           hyödynnettävissä myös ICT alalla
                                                                      Bulgaria    Bulgaria havittelee ottavansa merkittävän roolin
Slovakia   Slovakia on maantieteellisesti kenties keskeisin ja                    alihankintaprojekteista ja BOT-operaatioissa. Sen
           kustannustehokkain maa, jossa on teollisen                             haasteena on saada maansa rajalliset resurssit
           alihankinnan perinteet ja mahdollisuus myös                            tehokäyttöön
           soveltuvien ratkaisujen tarjoamiseen paikalliselle
                                                                      Kreikka     Kreikka voi muodostua yllättävänkin nopeasti
           autoteollisuudelle
                                                                                  tärkeäksi alueelliseksi toimijaksi IT-sektorilla.
Unkari     Unkarin keskeinen sijainti, hyvä infrastruktuuri ja                    Sillä on suunnitelmallisuutta, verkostoja ja pääomia
           osaamistaso pitävät maan talousongelmista                              toteuttaa muuttaa maan asemaa digi-/IT-toimijana.
           huolimatta kiinnostavana sijaintikohtena, erityisesti
                                                                      Turkki      Turkista tullut on yksi suurimmista ICT-
           telealan tuotekehitykselle ja ohjelmointityölle.
                                                                                  kasvumarkkinoista Euroopassa. Sen merkitys
Slovenia   Slovenian markkinat voivat olla erinomainen paikka                     tulee kasvamaan myös jatkossa.
           testata innovaatioita. Maassa on tiukasti
           keskittynyttä osaamista ja halua vaurastua.
                                                                      Muut maat   Nopeasti kehittyvä maa, silti vielä hieman sekaisin:
Kroatia    Kroatia nousee pian tärkeäksi IT-osaajien maaksi.                      Bosnia
           Sen mahdollisuudet liittyvät erityisesti jatkuvaan                     Halvan ohjelmoinnin maa: Moldova
           tulovirtaan turismista. Maa on myös vahva teollisen                    Pikkuvaltiot IT-alalla: Albania,. Montenegro,
           valmistamisen osaaja – tälle alueelle voidaan                          Kosovo
           ennustaa vakaata kasvua
ICT-markkinat Kaakkois-Euroopassa




Taustaa

Yleiskatsaus

Ydinmarkkinat

Johtopäätökset ja suositukset
Kehittyvät mutta aliarvioidut markkinat
    Alan kasvuluvut voivat olla jopa kymmeniä prosentteja
    vuosittain ja siten tuoda kiinnostavia mahdollisuuksia, myös
    suomalaisille digimedia- ja IT-yrityksille. Lamavuodet voivat
    olla yksi parhaita hetkiä rakentaa uusia kuvioita tällä
    kasvualueella.

Uusia asiakkuuksia ja merkittäviä kustannusetuja
    Eurooppalaiset yritykset ovat siirtäneet alueelle useita
    toimintojaan     (kuten     taloushallinnon,      asiakaspalveun,
    ostotoimintoja tms.). Nämä keskukset voivatkin olla erittäin
    kiinnostavia asiakkaita suomalaisyrityksille, samoin kuin
    alueella toimivat kansainväliset ja paikalliset yritykset.
    Suomalaiset      ICT-yritykset     voivat     saavuttaa    suoria
    kustannushyötyjä alihankkimalla ja ulkoistamalla toimintojaan.
    On syytä huomata, että alueella löytyy monta eri maata, missä
    tarpeet ja mahdollisuudet poikkeavat toisistaan suuresti
Aluetta kannattaa kokeilla ja arvioida
   Suomalaisella ICT-alalla on paljon tarjottava ja vastaavasti
     paljon saavutettavaa älykkäillä markkinaoperaatioilla Keski- ja
     Kaakkois-Euroopan alueella.
   Alueella operoitaessa on kuitenkin tärkeä huomata, että alueen
     kulttuurituntemusta ja paikallisia kumppaneita tarvitaan
     menestyksen takaamiseksi.
Tietolähteitä kootusti netistä




       www.netvibes.com/finproict
Finpro – kansainvälistymisen tukija

                                   Mahdollisuuksien arviointi,
                                   Kartoitus ja kumppanihaut
                                        Benchmarkkaus
                    Strategiatyö
                                                                        Kumppanuusneuvottelut,
                                                                 Markkinoiden yksityiskohtaiset analyysit
       Tavoiteasetanta ja
          -määrittely                                                          Markkinoille etabloitumisen tuki,
                                                                              Yritysostot, kumppauussopimukset



                                         Suomalainen
                                          ICT-yritys
                                                                                             Rekrytointi
                                                                                       Markkin-aseman
Markkinoilta vetäytyminen                                                               vahvistaminen

                                                                                 Paikallinen verkottuminen
         Tilanne-arviot
                                                                              Alueellinen laajentuminen

                                                                         Myynnin ja myyntiverkoston
                                                                                kehittäminen


Finnish ICT sector can benefit strongly of Finpo’s CSE services and local support
Olemme ICT-liiketoiminnan asiantuntijoita
       globaaleilla markkinoilla.



   Kohti kansainvälisiä markkinoita!
            www.finpro.fi



              Tommi Pelkonen
          tommi.pelkonen@finpro.fi
             +36 20 250 10 77

Mais conteúdo relacionado

Mais de Tommi Pelkonen

Digi-Suomi 2015 - Missä mennään?
Digi-Suomi 2015 - Missä mennään?Digi-Suomi 2015 - Missä mennään?
Digi-Suomi 2015 - Missä mennään?Tommi Pelkonen
 
Resource-Based Internationalisation of Professional Business Services: Case ...
Resource-Based Internationalisation of Professional Business Services:  Case ...Resource-Based Internationalisation of Professional Business Services:  Case ...
Resource-Based Internationalisation of Professional Business Services: Case ...Tommi Pelkonen
 
Ohjelmistoliiketoiminta Keski- ja Kaakkois-Euroopassa - Finpro
Ohjelmistoliiketoiminta Keski- ja Kaakkois-Euroopassa - FinproOhjelmistoliiketoiminta Keski- ja Kaakkois-Euroopassa - Finpro
Ohjelmistoliiketoiminta Keski- ja Kaakkois-Euroopassa - FinproTommi Pelkonen
 
Digitaalisen television ansaintalogiikat 2001
Digitaalisen television ansaintalogiikat 2001Digitaalisen television ansaintalogiikat 2001
Digitaalisen television ansaintalogiikat 2001Tommi Pelkonen
 
Digitaaliset oppimateriaalimarkkinat 1998 -Sitra
Digitaaliset oppimateriaalimarkkinat 1998 -SitraDigitaaliset oppimateriaalimarkkinat 1998 -Sitra
Digitaaliset oppimateriaalimarkkinat 1998 -SitraTommi Pelkonen
 
Viestinnän kehityssuuntia 2014
Viestinnän kehityssuuntia 2014Viestinnän kehityssuuntia 2014
Viestinnän kehityssuuntia 2014Tommi Pelkonen
 
Tunnetta ruudulle - 2013 MARK
Tunnetta ruudulle - 2013 MARKTunnetta ruudulle - 2013 MARK
Tunnetta ruudulle - 2013 MARKTommi Pelkonen
 
Avainteemoja: Digitaalinen muutos 2015
Avainteemoja: Digitaalinen muutos 2015Avainteemoja: Digitaalinen muutos 2015
Avainteemoja: Digitaalinen muutos 2015Tommi Pelkonen
 
Hyva videomainos: Matka2015
Hyva videomainos: Matka2015Hyva videomainos: Matka2015
Hyva videomainos: Matka2015Tommi Pelkonen
 
Ohjelmallinen ostaminen ja markkinoinnin muutos
Ohjelmallinen ostaminen ja markkinoinnin muutosOhjelmallinen ostaminen ja markkinoinnin muutos
Ohjelmallinen ostaminen ja markkinoinnin muutosTommi Pelkonen
 
Eurobest 2014: Google Trends and Insight Tools for Planner and Strategists
Eurobest 2014: Google Trends and Insight Tools for Planner and StrategistsEurobest 2014: Google Trends and Insight Tools for Planner and Strategists
Eurobest 2014: Google Trends and Insight Tools for Planner and StrategistsTommi Pelkonen
 
KATSAUS: Suomalaiset kuluttajat ja yritykset mobiilissa
KATSAUS: Suomalaiset kuluttajat ja yritykset mobiilissaKATSAUS: Suomalaiset kuluttajat ja yritykset mobiilissa
KATSAUS: Suomalaiset kuluttajat ja yritykset mobiilissaTommi Pelkonen
 
Kasvuyrittäjä - Cursor - Keynote
Kasvuyrittäjä - Cursor - KeynoteKasvuyrittäjä - Cursor - Keynote
Kasvuyrittäjä - Cursor - KeynoteTommi Pelkonen
 
Project Management in Digital Media
Project Management in Digital MediaProject Management in Digital Media
Project Management in Digital MediaTommi Pelkonen
 

Mais de Tommi Pelkonen (20)

Digi-Suomi 2015 - Missä mennään?
Digi-Suomi 2015 - Missä mennään?Digi-Suomi 2015 - Missä mennään?
Digi-Suomi 2015 - Missä mennään?
 
Resource-Based Internationalisation of Professional Business Services: Case ...
Resource-Based Internationalisation of Professional Business Services:  Case ...Resource-Based Internationalisation of Professional Business Services:  Case ...
Resource-Based Internationalisation of Professional Business Services: Case ...
 
Ohjelmistoliiketoiminta Keski- ja Kaakkois-Euroopassa - Finpro
Ohjelmistoliiketoiminta Keski- ja Kaakkois-Euroopassa - FinproOhjelmistoliiketoiminta Keski- ja Kaakkois-Euroopassa - Finpro
Ohjelmistoliiketoiminta Keski- ja Kaakkois-Euroopassa - Finpro
 
Digitaalisen television ansaintalogiikat 2001
Digitaalisen television ansaintalogiikat 2001Digitaalisen television ansaintalogiikat 2001
Digitaalisen television ansaintalogiikat 2001
 
Uusmediatoimiala 2001
Uusmediatoimiala 2001Uusmediatoimiala 2001
Uusmediatoimiala 2001
 
Digitaaliset oppimateriaalimarkkinat 1998 -Sitra
Digitaaliset oppimateriaalimarkkinat 1998 -SitraDigitaaliset oppimateriaalimarkkinat 1998 -Sitra
Digitaaliset oppimateriaalimarkkinat 1998 -Sitra
 
Toimala99
Toimala99Toimala99
Toimala99
 
Osaamistarpeet
OsaamistarpeetOsaamistarpeet
Osaamistarpeet
 
Viestinnän kehityssuuntia 2014
Viestinnän kehityssuuntia 2014Viestinnän kehityssuuntia 2014
Viestinnän kehityssuuntia 2014
 
Tunnetta ruudulle - 2013 MARK
Tunnetta ruudulle - 2013 MARKTunnetta ruudulle - 2013 MARK
Tunnetta ruudulle - 2013 MARK
 
Avainteemoja: Digitaalinen muutos 2015
Avainteemoja: Digitaalinen muutos 2015Avainteemoja: Digitaalinen muutos 2015
Avainteemoja: Digitaalinen muutos 2015
 
Hyva videomainos: Matka2015
Hyva videomainos: Matka2015Hyva videomainos: Matka2015
Hyva videomainos: Matka2015
 
Ohjelmallinen ostaminen ja markkinoinnin muutos
Ohjelmallinen ostaminen ja markkinoinnin muutosOhjelmallinen ostaminen ja markkinoinnin muutos
Ohjelmallinen ostaminen ja markkinoinnin muutos
 
Eurobest 2014: Google Trends and Insight Tools for Planner and Strategists
Eurobest 2014: Google Trends and Insight Tools for Planner and StrategistsEurobest 2014: Google Trends and Insight Tools for Planner and Strategists
Eurobest 2014: Google Trends and Insight Tools for Planner and Strategists
 
Mobile Forum 11/2014
Mobile Forum 11/2014Mobile Forum 11/2014
Mobile Forum 11/2014
 
Digivaalit 2015
Digivaalit 2015Digivaalit 2015
Digivaalit 2015
 
KATSAUS: Suomalaiset kuluttajat ja yritykset mobiilissa
KATSAUS: Suomalaiset kuluttajat ja yritykset mobiilissaKATSAUS: Suomalaiset kuluttajat ja yritykset mobiilissa
KATSAUS: Suomalaiset kuluttajat ja yritykset mobiilissa
 
YouTube Suomessa
YouTube SuomessaYouTube Suomessa
YouTube Suomessa
 
Kasvuyrittäjä - Cursor - Keynote
Kasvuyrittäjä - Cursor - KeynoteKasvuyrittäjä - Cursor - Keynote
Kasvuyrittäjä - Cursor - Keynote
 
Project Management in Digital Media
Project Management in Digital MediaProject Management in Digital Media
Project Management in Digital Media
 

ICT Industry Insight CSEM

  • 1. ICT-markkinat Kaakkois-Euroopan alueella Finpro Keski- ja Kaakkois-Eurooppa Tommi Pelkonen Toukokuu 28, 2009
  • 3. Itä-Eurooppa? Kaakkois-Eurooppa? Alueen ymmärtämisen avain: historian ja taustojen tunteminen / © Finpro ry /
  • 4. Itä-Eurooppa? Kaakkois-Eurooppa? Alueen ymmärtämisen avain: historian ja taustojen tunteminen / © Finpro ry /
  • 5. Tavoite & Tutkimuskysymykset Tavoite: analysoida suomalaisen ohjelmisto- ja digitaalisen median liiketoimintamahdollisuuksi a Keski- ja Kaakkois- Euroopan 16 maan ja lähes sadan miljoonan kuluttajan heterogeenisellä markkina- alueella. •Millaisia ominaispiirteitä Keski- ja Kaakkois- Euroopan alueella digitaalisen median ja ohjelmistoteollisuuden markkinoilla on? •Mihin suomalaisten alan yritysten tulisi keskittyä näillä markkinoilla ja miksi? •Mitä seikkoja alan yritysten kannattaisi huomioida Selvitys toteutettiin aineistoanalyysina markkinoille pyrkiessään? ja Finpron asiantuntija-arvioihin pohjautuen huhti-toukokuussa 2009
  • 7. ICT markkinoiden koot SRB ODOTETTU BG TR MARKKINAKASVU 0,47bn € 2,3bn € 5,2bn € RO SAMAKALTAISET SK NOPEA VOIMAKAS KASVU CZ 2.1bn € 5,7bn € HAASTAVAT 7,9bn € VOIMAKAS KASVU HU HR FI 6,6bn € 1.3bn € AT SI 10.4bn € 1,8bn € HAASTAVAT MARKKINAT 15,8 bn € HIDAS KASVU ICT-investoinnit HIDAS 1,0bn € 20008 (arvio) SAMANKALTALTAISET HIDAS KASVU MARKKOIDEN HAASTAVUUS / VALMIUS = Valmiusaste, arvoketjut, rahoituksen HELPOHKO HAASTAVA saatavuus, asiakkaiden halukkuus ostaa uusia palveluita tms. Kaakkois-Euroopan ICT-markkinat kasvavat Sources: EITO, EIU, BMI (2007&2008) Suomea nopeammin- lamasta huolimatta!
  • 8. Kansantaloudellisia haasteita koko alueella BKT ei kerro koko totuutta – esimerkiksi ICT-alan yritysten hakiessa parempaa tuottoa ja kustannussäästöjä halvemman työvoiman markkinoilta
  • 9. Maat eroavat kilpailun ja osaamisen eri alueilla Support for IT  Human  Legal  R &D  industry  Global rank Country Overall score Environment IT Infrastructure capital environment environm ent development FACTOR WEIGHT 100% 10% 20% 20% 10% 25% 15% 13 Finland 61.5 89.7 61.8 67.2 85.0 21.8 85.2 21 Austria 56.1 88.3 61.2 54.9 85.0 15.3 77.8 26 Slovenia 45.5 68.6 38.1 63.5 73.0 4.4 66.3 28 Hungary 40.6 80.3 17.0 59.7 71.0 5.8 58.1 29 Czech Republic 40.4 75.3 27.3 54.7 67.5 4.0 58.1 31 Slovakia 39.5 76.3 30.0 52.5 67.5 1.6 54.8 33 Greece 38.2 74.0 11.3 61. 67.5 1.7 60.8 38 Turkey 32.4 77.6 6.5 44.8 57.5 0.2 57.2 39 Romania 32.3 67.0 12.1 48.2 56.0 0.6 52.1 41 Croatia 31.6 55.6 3.2 51.9 62.0 2.4 54.6 45 Bulgaria 30.2 61.3 6.8 47.4 56.0 1.1 49.3 Ranking Country Score 6 Finland 5.53 16 Austria 5.22 31 Slovenia 4.57 32 Czech Republic 4.53 33 Cyprus 4.52 41 Hungary 4.28 43 Slovak Republic 4.19 49 Croatia 4.09 55 Greece 4.00 58 Romania 3.97 61 Turkey 3.91 62 Ukraine 3.88 68 Bulgaria 3.80 69 Poland 3.80 71 Montenegro 3.79 74 Russian Federation 3.77 79 Macedonia, FYR 3.67 84 Serbia 3.62 99 105 Moldova Albania 3.30 3.23 PIKATULKINTA: Maissa on osaamista, mutta infrassa 106 Bosnia and Herzegovina 3.23 ja tuotekehitysosaamisssa on petrattavaa
  • 10. Maa-analyysi vaiko kaupunkitason analyysi? Makrotason analyysin antaa mahdollisuuden arvioida sijaintimaita . Mutta sen linkittyminen yrityksen mahdollisuuksiin on vähäistä
  • 11. Romanian ICT-keskittymiä Cluj Napoca: 500 Iasi: 125 Targu Mures: 150 Timisoara: 500 Kaupunkohtainen mikro-analyysi Bukarest: 800 antaa tarkemman kuvan todellisista mahdollisuuksita – tarkempi kriteeristö silti tarpeen sijoittumista =IT-insinöörien vuotuinen miettiäessä valmistumismäärä yliopistoista/kaupunki
  • 12. Bulgarian ICT-keskittymiä Varna: 200 Sofia: 600 Plovdiv: 100 =IT-insinöörien vuotuinen valmistumismäärä yliopistoista/kaupunki
  • 13. Suomalaisten mahdollisuudet jäsenneltyinä Lisämyyntiä, kustannusetuja ja parempia strategisia ja taktisia asemia
  • 14. Mitä siis myydään kv.markkinoille? Ohjelmisto- ja digimedian palveluiden tuotteiden viennissä on pelkistäen kyse siitä, että palveluja tuottava ja tarjoava yritys hakee lisätuloja myymällä lisää: 1. Käyttöoikeuksia/aikaa, lisenssejä (€/CPU, €/käyttäjä, €/kk) = ohjelmistoja 2. Työaikaa (€/h, €/pv, €/lisäarvo) = konsultointia 3. IPR- ja formaattioikeuksia (€/kuluttaja, €/käyttäjä, €/oikeuden käyttö) = sisältöjä Useimmiten erityisesti IT-yrityksen palvelumalli pohjautuu näiden tulomallien hybridiin, myydään jossain määrin oikeuksia, jossain määrin omaa aikaa projekteina. Kansainvälistymisessä haasteellisinta useasti onkin se, että itse tuotteen lisensseillä ei ole asiakkaalle niin suurta arvoa kuin niihin tarvittavilla räätälöinneillä ja muutoksilla. Ja tämä palvelutyö on sitten kyettävä tuottamaan paikallisesti, useasti myös paikallisella kielellä. Tarvitaan siis useimmiten kumppaneita, jotta kansainvälistyminen on ylipäätänsä mahdollista. Kyettävä vakuuttamaan asiakkaat siitä, että tuote/palvelu sopii juuri heille
  • 15. Kansallisia investointeja ja kv.kiinnostusta Lähes kaikilla Keski- ja Kaakkois-Euroopan mailla on käynnissä omat kansalliset ohjelmansa, joilla pyritään houkuttelemaan maahan niin valmistavaa teollisuutta kuin huippuosaamista tarjoavia yrityksiä. Erityisen aktiivisia alueella ovat olleet yhdysvaltalaiset, saksalaiset, hollantilaiset, italialaiset ja ranskalaiset IT- yritykset, jotka hakevat lähialueiden alihankintakumppaneillaan projekteilleen parempaa hallittavuutta ja vastuunottoa kuin Kiinan tai Intian alihankintatuotannot tarjoavat. Suomalaisten ICT-yritysten määrä yhä rajallinen alueella suhteessa muihin.
  • 16. Palkkakustannuksissa ja ulkoistamlla voi säästää… Tulisi tarkkaan miettiä paljonko niillä on aikaa toimia eri aikavyöhykkeillä olevien kumppanien kanssa ja voisiko se siten saada riittävää kustannushyötyä jo pelkästään ns. ”halvemman” - ei siis ”halvimman” - kustannustason maista, Palkkatasot vaihtelevat suuresti maittain, vuosittain, suhdanteista riippuen ja paikkakunnittain. Alue on pääosin ns. halvemman kustannustason keskittymä.
  • 17. …mutta säästöt voivatkin olla odotettua pienempiä Kustannustietoisuus ja ulkoistuksen hallinta ovat oleellisessa roolissa onnistumisen takaamiseksi.
  • 18. Alueella toimivia suomalaisyrityksiä Kiinnostus aluetta Kaakkois-Eurooppaa kohtaa on selkeästi lisääntymässä. Silti mahdollisuuksiin on tartuttu hyvin varoen.
  • 20. Profiloimme raportissa 11 maan ICT-markkinat Tarkemmat kuvaukset ovat raportissa
  • 21. Unkari – vahva teleosaaminen, uusia haasteita Väestö:10 miljoonaa, 3,6m ICT-markkinoiden koko ja kasvu 2008: kotitalout ta 2,387 b€, 8,4 % GAGR BKT/capita : 15 132 € Laajakaistatiheys 2008: 11,7 % Mainosmarkkinoide n koko 2008:2,148 bnEUR Nettikäyttäjien määrä väestöstä: Verkkomainonnan osuus mainonnasta: 2,2% 35% Mobiilitiheys 2008: 99,7 % WEF Ranking: 41 / 132; EIU Ranking: 28 / 66 maata Erityispiirteitä: • Nokian, NSN:n ja Sanoman merkittävä rooli Unkarin keskeinen sijainti, • Suomalaisiin suhtaudutaan hyvä infrastruktuuri ja erityisen positiivisesti osaamistaso pitävät maan • Paljon Share Service Center:eita talousongelmista huolimatta • EU:n teknologian kiinnostavana sijaintikohteena, tutkimuske skus, European Institute of Techology, EIT, erityisesti telealan aloittaa 2009 tuotekehitykselle ja • Kielellisesti alueen vajavaisin, vie raita kieliä osataan ohjelmointityölle. heikost i Tuote-/palvelu-myynti Alihankintatoiminta ja Tuotekehitys- Muita mahdollisuuksia -kumppanuudet asemapaikka • Erityise sti • Unkarissa on • Telealan • EIT, European Institute of vähittäiskaupan alue ella vakiintuneita IT-alan tuot ekehitys- Technology, aloittaa lähes kaikki alihankkijoita ja vahva osaaminen Budapestissa 2009 kansainväliset ketjut tätä tukeva kulttuuri vahvaa • Palkkataso kakkos- aktiivisia –ehkä • Osaajien saatavuus on • Unkarilainen kaupungeissa voi olla mahdollisuus lähestyä kohtuullisen hyvä, ohjelmoija on erittäin kilpailukykyinen • Unkari hyvä mutta hintataso luova ja osaava • Unkarin kielialue suurempi sijaintipaikka erityisest i Budapestissa • Nokialla kuin maan väestö, myös alueellisille päämajoille, nousee edelleen Euroopan suurin naapurimaissa suuria joita useit a • Paikallinen kumppani tehdas vähemmistöjä = lähes välttämätön Komáromissa. työvoimapooli suurempi
  • 22. Romania – kansainvälistyvä, heterogeeninen, kokoluokkaa muita suurempi Väestö:22,2 miljoonaa ICT-markkinoiden koko ja kasvu 2008: Kotitalouksien määrä: 7,7m 1,196,7 b€, 21,5 %GAGR BKT/capita : 8 536 € Laajakaistatiheys 11,7 % Mainosmarkkinoiden koko 2008: 372,9 mEUR Nettikäyttäjien määrä väestöstä: 22,6% Ve rkkomainonnan osuus ma inonnasta: 1,5% Mobiilitiheys 2008: 78,4 % WEF: 51 / 132; EIU: 39 / 66 maata Erityispiirteitä: • Suuret kotimarkkinat, mutta isot alueelliset tulo- ja kehityserot • Bukarest ylivoimainen ykkönen Romanialla on merkittävä IT-alalla, mutta aluekeskukset Iasi, Cluj ja Timisoara myös mahdollisuus kasvaa riittävän isoja jopa volyymiltaan, ja myös tuoteke hitysoperaatioille • Romanian IT-alan kehitystä kotimarkkinoiltaan, tuetaan voimakkaasti EU:n rakenne-rahastoista suureksi IT-maaksi. • Kielitaito: hyvä / erinomainen Päähaasteena on • 40 % nuorista romanialaista asunut/asuu ulkomailla ja osa infrastrukturin heikkous. palannut/palaamassa kotimaahansa Tuote-/palvelu-myynti Alihankintatoiminta Tuotekehitys- Muita ja –kumppanuudet asemapaikka mahdollisuuksia • Kehittyvät kulutt aja- ja • Suuri osa Romanian • Romanialainen • Cluj-Napoca:ssa yritysmarkkinat, mutt a IT-yrityksistä hakkeri on Nokian iso uusi kilpailu kove nee pohjautuu vuosien jossain määrin tehdas • Järjestelmiä alihankintatoimintaan. käsite – IT- • Luoteis- modernisoidaan, mut ta Nyt yhä ene nemässä osaajia on Romaniassa iso näissä paikallinen t ekijä määri myös omia myös maan unkarilainen useimmiten toteuttajana – tuotte ita ja rajojen sisällä vähemmistö kumppanuudet kv.tavoitteit a. • Palvelu-ja avainase ma ssa • B-O-T – mallin kehityskeskuks • PK-sektori tarvitsee edullisia hyödyntäminen et ovat ja tehokkuutta lisääviä yleistymässä siirtymässä järjestelmiä Romaniaan
  • 23. Bulgaria – kehittyvä, mahdollisesti uusi kuuma IT-maa Väestö:7,3 miljoonaa ICT-markkinoiden koko ja kasvu 2008: Kotitalouksien määrä:2,9m 615,34 m€, 24%GAGR BKT/capita: 9156 € Laajakaistatiheys:8,3% Mainosmarkkinoiden koko 2008: 432,6 mEUR Nettikäyttäjien määrä väestöstä: Verkkomainonnan osuus mainonnasta: 1,5% 25,6% Mobiilitiheys 2008: 113% WEF Ranking: 68 / 132; EIU Ranking: 45 / 66 maata Erityispiirteitä: • Sofiasta on kehittymässä mahdollisesti ohjelmistokehityksen uusi keskus – yrityspuisto , EU- jäsenyys ja yhä kohtuullinen Bulgaria havittelee ottavansa hintataso vetoavat sijoittajiin • Varnassa on aktiivinen merkittävän roolin digimediayritysmaailma: Suomesta East Oy on alihankintaprojekteista ja linkittynyt vahvasti sinne • Kreikkalaisen pääoman BOT-operaatioissa. Se vaikutus liike-elämässä kasvava, mm. Cosmote- haasteena on saada maansa teleoperaattori aktiivinen näillä markkinoilla. rajalliset resurssit • Bulgarialla jossain määrin linkkejä venäläisiin – kielellisiä tehokäyttöön. ainakin • Kielitaito: kohtuullinen • Houkuttelevat tasaveromallit Tuote-/palvelu- Alihankintatoiminta Tuotekehitys- Muita myynti ja –kumppanuudet asemapaikka mahd ollisuuksia • Kotimarkkinat • Bulgarian IT-alan • Bulgarialainen • Varnassa ja piene hköt, niche- hintataso on alueen ohjelmoija on luova ja Kultarannnikollla tuotteille voi olla tilaa, kilpailukykyisin yllättävän vastuullinen suuria turismivirtoja – mutta tärkeää olla • Yritykset aktiivisia ja • SAP:lle merkittävä digipalveluita voida an paikallinen kumppani osaavia tuotekehitys / Java- tarjota siellä • Alihankkijat tottuneita operaatio Sofiassa • Plovdiv voi olla hyvä länsimaisten firmojen • EU-rahastot tukevat kakkossijaintipaikka, kanssa toimimiseen sijoittumista hintataso edullisempi kuin Sofiassa
  • 24. Turkki – suurimmat ICT-alan kasvumarkkinat Euroopassa Väestö: 71,5 miljoonaa, 17m ICT-markkinoiden koko ja kasvu 2008: kotitaloutta 22.2 bn€, 15,6% GAGR BKT/capita: 7468 € Laajakaistatiheys 7,8% Mainosmarkkinoiden koko 2008: 1,79 bn EUR Nettikäyttäjien määrä väestöstä: Verkkomainonnan osuus mainonnasta: 5,6% 37% Mobiilitiheys 2008: 92,3% WEF Ranking: 61 / 132; EIU Ranking: 38 / 66 maata Erityispiirteitä: • Maailman toiseksi suurin Live Messengerin käyttäjäjoukko • Euroopan suurin ja voimakkasti kasvavin nuori aikuisväestö • Yksi harvoista merkittävistä massa- ja kasvumarkkinoita Euroopassa Turkista on tullut yksi suurimmista ICT- • Turkin valtio panostaa merkittävästi IT-osaamisen kasvumarkkinoista Euroopassa. Sen kehittämiseen, myös tuotekehityksessä merkitys tulee kasvamaan myös jatkossa. • Euroopan 4. Suurimmat telemarkkinat, 12. Suurimmat maailmassa Tuote-/palvelu- Alihankintatoiminta Tuotekehitys- Muita mahdollisuuksia myynti ja –kumppanuudet asemapaikka • Wimax, Mobile TV, 4G • Merkittävä • Turkin valtio • Turkcell yhä linkittynyt • Mobiili-internet voi elektroniikan tukee TeliaSoneran kautta muodostua valmistuspaikka – veroeduilla ja Suomeen massatuotteeksi mahdollista myös siis ohjelmilla • EU-harmonisointi johtaa • Pk-yritysten määrä valmistaa omia tuotekehitys- markkinakäytäntöjen kasvussa ja merkittät tuotteitaan investointeja vakiintumiseen • Valtion modernisointi- • Sulautettujen • Turismin • Nuori väestöpohja takaa investoinnit avaamat sovellusten markkinat ympärille voi media- ja nettisektorin mahdollisuuksia muodostumassa muodustua voimakkaan kasvun valmistajien ympärille uusia jatkossakin innovaatioita
  • 25. Vertailu: Keski-ja Kaakkois-Eurooppa Maa Muuta Maa Muuta Itävalta Itävalta on turvallinen ja rikas sijaintipaikka Serbia Serbia tulee todennäköisesti nousemaan ICT- erityisesti finanssialaan keskittyville yrityksille. Sen toimialalla huomioitavaksi toimijaksi vahvojen yrityksillä on merkittävä rooli Kaakkois-Euroopan verkostojensa takia. Sillä tuntuu olevan kova halu bisneksessä. palauttaa asemansa maailmassa. Tsekki Tsekin korkeatasoinen ICT osaaminen pitää voida Romania Romanialla on merkittävä mahdollisuus kasvaa hyödyntää ennen kaikkea R&D toimintojen volyymiltaan, ja myös kotimarkkinoiltaan, ulkoistamisena tai kehittyneenä laadukkaana suureksi IT-maaksi. Päähaasteena on alihankintana. Tsekin vahvat sidokset Saksaan on infrastrukturin heikkous hyödynnettävissä myös ICT alalla Bulgaria Bulgaria havittelee ottavansa merkittävän roolin Slovakia Slovakia on maantieteellisesti kenties keskeisin ja alihankintaprojekteista ja BOT-operaatioissa. Sen kustannustehokkain maa, jossa on teollisen haasteena on saada maansa rajalliset resurssit alihankinnan perinteet ja mahdollisuus myös tehokäyttöön soveltuvien ratkaisujen tarjoamiseen paikalliselle Kreikka Kreikka voi muodostua yllättävänkin nopeasti autoteollisuudelle tärkeäksi alueelliseksi toimijaksi IT-sektorilla. Unkari Unkarin keskeinen sijainti, hyvä infrastruktuuri ja Sillä on suunnitelmallisuutta, verkostoja ja pääomia osaamistaso pitävät maan talousongelmista toteuttaa muuttaa maan asemaa digi-/IT-toimijana. huolimatta kiinnostavana sijaintikohtena, erityisesti Turkki Turkista tullut on yksi suurimmista ICT- telealan tuotekehitykselle ja ohjelmointityölle. kasvumarkkinoista Euroopassa. Sen merkitys Slovenia Slovenian markkinat voivat olla erinomainen paikka tulee kasvamaan myös jatkossa. testata innovaatioita. Maassa on tiukasti keskittynyttä osaamista ja halua vaurastua. Muut maat Nopeasti kehittyvä maa, silti vielä hieman sekaisin: Kroatia Kroatia nousee pian tärkeäksi IT-osaajien maaksi. Bosnia Sen mahdollisuudet liittyvät erityisesti jatkuvaan Halvan ohjelmoinnin maa: Moldova tulovirtaan turismista. Maa on myös vahva teollisen Pikkuvaltiot IT-alalla: Albania,. Montenegro, valmistamisen osaaja – tälle alueelle voidaan Kosovo ennustaa vakaata kasvua
  • 27. Kehittyvät mutta aliarvioidut markkinat Alan kasvuluvut voivat olla jopa kymmeniä prosentteja vuosittain ja siten tuoda kiinnostavia mahdollisuuksia, myös suomalaisille digimedia- ja IT-yrityksille. Lamavuodet voivat olla yksi parhaita hetkiä rakentaa uusia kuvioita tällä kasvualueella. Uusia asiakkuuksia ja merkittäviä kustannusetuja Eurooppalaiset yritykset ovat siirtäneet alueelle useita toimintojaan (kuten taloushallinnon, asiakaspalveun, ostotoimintoja tms.). Nämä keskukset voivatkin olla erittäin kiinnostavia asiakkaita suomalaisyrityksille, samoin kuin alueella toimivat kansainväliset ja paikalliset yritykset. Suomalaiset ICT-yritykset voivat saavuttaa suoria kustannushyötyjä alihankkimalla ja ulkoistamalla toimintojaan. On syytä huomata, että alueella löytyy monta eri maata, missä tarpeet ja mahdollisuudet poikkeavat toisistaan suuresti
  • 28. Aluetta kannattaa kokeilla ja arvioida Suomalaisella ICT-alalla on paljon tarjottava ja vastaavasti paljon saavutettavaa älykkäillä markkinaoperaatioilla Keski- ja Kaakkois-Euroopan alueella. Alueella operoitaessa on kuitenkin tärkeä huomata, että alueen kulttuurituntemusta ja paikallisia kumppaneita tarvitaan menestyksen takaamiseksi.
  • 29. Tietolähteitä kootusti netistä www.netvibes.com/finproict
  • 30. Finpro – kansainvälistymisen tukija Mahdollisuuksien arviointi, Kartoitus ja kumppanihaut Benchmarkkaus Strategiatyö Kumppanuusneuvottelut, Markkinoiden yksityiskohtaiset analyysit Tavoiteasetanta ja -määrittely Markkinoille etabloitumisen tuki, Yritysostot, kumppauussopimukset Suomalainen ICT-yritys Rekrytointi Markkin-aseman Markkinoilta vetäytyminen vahvistaminen Paikallinen verkottuminen Tilanne-arviot Alueellinen laajentuminen Myynnin ja myyntiverkoston kehittäminen Finnish ICT sector can benefit strongly of Finpo’s CSE services and local support
  • 31. Olemme ICT-liiketoiminnan asiantuntijoita globaaleilla markkinoilla. Kohti kansainvälisiä markkinoita! www.finpro.fi Tommi Pelkonen tommi.pelkonen@finpro.fi +36 20 250 10 77