Esitelmä Koulun ja nuorisotyön yhteistyö- seminaarissa 4.9.Kuopiossa. Esitelmä perustuu aihetta koskevaan tutkimus- ja kehittämishankkeeseen ja sen ensimmäisiin tuloksiin.

1. Nuorisotyö koulussa.
Mihin tarpeeseen se
vastaa ja kuinka
hyvin se vastaa?
Tomi Kiilakoski
Kuopio 4.-5.9.2013.
Nuorisotyön ja koulun yhteistyö. Kanuuna.

2. Nuorisotyö – mitä se on ?
• Howard Sercombe 2010: Ammatillinen suhde, jonka ensisijaisena
kohteena on nuori hänen sosiaalisessa verkostostaan.
– Ei nuori oppilaansa, potilaana, häiriökäyttäytyjänä jne.
• Lasse Siurala 2012: Nuorisotyö katsoo nuorta kokonaisuutena.
Nuorisotyö kohtaa nuoren ainutkertaisena yksilönä, jolla on
elämänkokemusta ja odotuksia tulevasta.
– Nuori kokonaisuutena, jolla on lähtökohtaisesti paljon jo opittua.
• Sinttu Haapanen 2012: Nuorisotyö kysyy, mitä tuli huoneeseen,
silloin, kun Sinä tulit huoneeseen.
• Gretschel & Kiilakoski 2011: Nuorisokulttuurien merkityksen
tunnistavaa toimintaa, joka rakentaa tiloja ja toimintoja, joissa
hauskuus, kasvu ja yhdessä tekeminen nivoutuvat toisiinsa.
4.9.2013 Tomi Kiilakoski

3. Koulu – mitä se on?
1. Oppimisen, kasvun ja sivistyksen paikka
2. Kasvuyhteisö
3. Demokraattinen pienoisyhteisö
4. Eri palvelujen risteyskohta:
hyvinvointipalvelut, tukipalvelut
5. Nuorisokulttuurinen näyttämö
6. Kunnan ja yhteiskunnan osa
Tomi Kiilakoski4.9.2013

4. Nuorten tarpeita: Oululaisen nuorten
viesti kuntapäättäjille. Kevät 2011.
Eikö kukaan välitä?
Koulussa on kaiken maailman kuraattorit ja
psykologit mitä välii jos asioihin ei puututa?
Ja vaikka itse ongelmat ottaa esille kukaan ei välitä.
Kiusaamisiin ei puututa ja pahimpiakin tilanteita
katsotaan läpi sormien. Ja vielä kehdataan kysyä
miksi nuoret voivat pahoin.
4.9.2013 Tomi Kiilakoski

5. Mahdollisia motiiveja
koulunuorisotyölle
• Kouluviihtyvyyden lisääminen (esimerkiksi toiminnallisin
menetelmin, ryhmäprosessien tuin tai kouluajan
ulkopuolisen toiminnan kautta)
• Kouluosallisuuden lisääminen
• Eriarvoisuuden vähentäminen
• Nuorisolähtöisyyden lisääminen
• Sukupolvien vuorovaikutussuhteiden parantaminen (matala
kynnys, ennaltaehkäisy ongelmien sijaan)
• Koulun ulkopuolella hankitun oppimisen tunnistamisen
tukeminen (korostuu verrattain vähän)
4.9.2013 Tomi Kiilakoski

6. 1. Nuoren parissa tehtävä
yksilötyö
Menetelmiä: Nuorten haastatteleminen, yksilölliset
juttutuokiot, sosiaalinen vahvistaminen, voimauttaminen,
tiedotus ja neuvonta, nivelvaiheen tuki (tai muu
oppilaanohjauksellinen toiminta), oppilashuolto.
Hyötyjä: Yksilötason tuki, kohdennettu työ ongelmien
torjumiseksi, ongelmat voidaan ohjata eteenpäin
Haasteita: Miten yksilöiden parissa tehtävä työ liittyy ryhmä-
ja yhteisöprosesseihin, muuttuuko ongelmakeskeiseksi,
mikä on yhteys koulun kokonaisuuteen ja nuoren
elämäntilanteeseen, katoaako nuorisotyö yhdeksi koulussa
toimivaksi asiantuntijatahoksi.
4.9.2013 Tomi Kiilakoski

7. 2. Pienryhmätoiminta koululla
Menetelmiä: tuettuja pienryhmätoimintoja,
erityisnuorisotyöllinen tuki, JOPO, harrasteryhmät
innostuneiden nuorten parissa
Hyötyjä: Nuorisotyölle ominaisen ryhmäosaamisen tuominen
koululle, koulunkäynnin ja kouluviihtyvyyden tuki
Haasteita: Onko ongelmakeskeistä, miten liittyy laajemmin
yhteisöllisiin tavoitteisiin, miten pienryhmätoiminta tukee
nuoren sosiaalisia suhteita
4.9.2013 Tomi Kiilakoski

8. 3. Koululuokkien kanssa tehtävä
työ
Menetelmiä: Ryhmäyttämiset ja muu ryhmädynamiikan tuki,
sosiaalisten suhteiden tuki, erilaiset tuotteistetut paketit
(päihdekasvatus, ihmissuhteet jne.)
Hyötyjä: Tuo koululle uuden tason tarkasteluun:
ryhmädynamiikan ymmärrys kehittyy; lisätään nuorten
välistä vuorovaikutusta; tuotetaan oppimistilanteita
sosiaalisista ilmiöistä; oppimisympäristö kehittyy.
Haasteita: Nykymuodossaan keskittyy lähinnä ryhmän
muovautumisvaiheeseen, on pistemäistä eikä
systemaattista ja jatkuvaa, kytkös opetussuunnitelmaan
osin epäselvä.
4.9.2013 Tomi Kiilakoski

9. 4. Koko koulun tasolla tehtävät
toiminnot
Menetelmiä: 1. teemapäivät, tapahtumat,
toimintakokonaisuudet, välituntityö.
2. Koulunuorisotilat, kaakaotuvat
Hyötyjä: Yhteisöllisiä prosesseja koululle, verkottaa
kansalaisyhteiskunnan toimijoita, koulun passiivisuus
vähenee. Yhteisöllisiä toimintoja.
Haasteita: Toisinaan pistemäistä, yhteys muuhun
koulutyöhön osin epäselvä, muun kouluyhteisön
sitoutumisen aste vaihtelee.
4.9.2013 Tomi Kiilakoski

10. 5. Pitkäkestoiset yhteisölliset
toiminnot
Menetelmiä: oppilaskunta- ja muu osallisuustyö,
tukioppilastoiminta.
Hyötyjä: Nuorisotyölle ominaisen ryhmäosaamisen tuominen
koululle, sosiaalinen oppiminen, vaikuttamisen
rikastaminen, koko kouluyhteisön kehittäminen,
kasvatuskumppanuuden vahvistuminen
Haasteita: Liittyykö koulun opetussuunnitelmaan, miten
liittyy muihin osallisuustoimintoihin, siirtääkö huomion
edustuksellisiin rakenteisiin, johtaako harvojen
osallistumiseen (ns. tokenismi).
4.9.2013 Tomi Kiilakoski

11. 6. Koulun ja kuntalaisten/alueen
välinen työ
Menetelmiä: Vanhempainillat, vanhemmille järjestetyt
keskustelutilaisuudet, muut kouluajan ulkopuolella
järjestettävät tapahtumat
Hyötyjä: Kasvatuskumppanuuden ja huoltajien osallisuuden
lisääminen, koulun linkittyminen alueelle, yhteys vapaa-
aikaan.
Haasteita:Miten tieto levitetään kouluyhteisön yhteiseksi
tiedoksi, miten tavoitetaan riittävä määrä huoltajia, miten
kytkeytyy koulun muuhun, viralliseen viestintään .
4.9.2013 Tomi Kiilakoski

12. 7. Koulujen välinen työ
Menetelmiä:oppilaskuntien kokoukset,
kaupunkikokoukset, foorumit, tapahtumat.
Hyötyjä: Koulujen verkottaminen keskenään,
vahvempi viesti eteenpäin kunnilta.
Haasteita: Saako tukea koululta (muilta kuin
yksittäisiltä opettajilta), minkälaisia
kohtaamisia tai oppimisia rakentuu, miten
arvioidaan luotettavalla tavalla.
4.9.2013 Tomi Kiilakoski

13. Painopisteitä
• Kehittymässä olevat ratkaisut kohdentuvat
selkeämmin
– Koko koulun tasoisiin
– Jatkuviin
– Pitkäkestoisiin ja
– Vaikuttaviin
Toimintamalleihin.
4.9.2013 Tomi Kiilakoski

14. Koulukulttuurin muoto ohjaa sitä,
miten nuorisotyö voi toimia.
1. Yksilölliset opettajakulttuurit
2. Pakotetun yhteisölliset opettajakulttuurit
3. Balkanisoituneet opettajakulttuurit
4. Yhteisölliset opettajakulttuurit
5. Moniammatillisesti yhteisölliset
opettajakulttuurit
- Koulussa vallalla oleva opettajakulttuurin muoto
vaikuttaa siihen, minkälaisen aseman
koulunuorisotyö voi saada.
4.9.2013 Tomi Kiilakoski

15. Muuttuneet sukupolvisuhteet
Fingerporin mukaan…
4.9.2013 Tomi Kiilakoski

16. Muodollisen koulutuksen kritiikki
• Muodollinen koulutus on anastanut yksinoikeuden oppimiselle – ja kuitenkin
tärkeitä asioita opitaan muualla.
• Se ei jousta yksilön mukaan. Kaikille samanlainen tarjonta ei sovi
yksilölliselle ajalle.
• Se ei ota huomioon, milloin yksilöt haluavat oppia ja milloin he ovat
vastaanottavaisimmillaan.
• Yksilöiden työurat muuttuvat ja koko työuran yhdessä työpaikassa
työskentelystä tulee outo poikkeus. On tärkeää, että ihmiset oppivat siirtämään
jo oppimaansa työpaikasta toiseen.
• Se on hidas muuttumaan. Elämä virikeyhteiskunnassa edellyttää nopeaa
reagointia, ja työelämä erityisesti.
• Se on kankea: opetusssuunnitelmaan sidottu oppiminen jähmettää ja kohtelee
eritaustaisia ihmisiä epäreilusti.
• Johtaa keskusjohtoiseen toimintaan eikä tue riittävästi ihmisten keskinäistä
toimintaa.

17. Liikettä kumpaankin suuntaan: Heikkinen,
Tynjälä & Jokinen 2010,13.

18. Oppiminen sosiaalisena toimintana
• Oppiminen on yhteistoimintaa, joka sijoittuu
johonkin tiettyyn ympäristöön.
• ”Learning as acquisition” korvautuu ”Learning as
participation”illa (oppiminen tiedon hankkimisena
muuntuu oppimiseksi osallistumisena)
• Oppimiseen liittyviä komponentteja ovat:
• (1) yhteisö (“learning as belonging”)
• (2) käytäntö (“learning as doing”);
• (3) identiteetti (“learning as becoming”); and
• (4) merkitys (“learning as experience”) (Wenger,
1998, 5).

19. Mistä koulussa oikeastaan oli
kysymys?
• ”On kumminkin syytä tähdentää sitä, että koko koululle asetettujen
tavoitteiden saavuttaminen edellyttää koko koulutyön käsittämistä
kasvattavaksi.” (s.86.)
• Välitunti, koulun fyysinen ympäristö, kouluateria
• ”Vaikka aluetta koskeva järjestelmällinen tutkimus vielä onkin
suhteellisen vähäistä, voidan runsaan käytännöllisen kokemuksen
perusteella katsoa, että mitä enemmän oppilaat tuntevat olevansa
koulussa hyväksyttyjä ja tarpeellisia, sitä myönteisemmäksi käyvät
heidän asenteensa koulua kohtaan, sitä kiinteämmin he tuntevat
kuuluvat yhteen ja sitä paremmin he viihtyvät.” (s.90.)
– Sitaatit teoksesta Matti Koskenniemi & Kaisa Hälinen (1970):Didaktiikka.
4. tarkistettu painos. Helsinki: Otava.

20. 4.9.2013 Tomi Kiilakoski
Haasteita 1. Kalsaritontuista:
esimerkkejä strategian ongelmista

21. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön
kehittämishaasteita
• Yhteisen asiakkuuden tunnistamisesta yhteisiin ja yhdessä
keskusteltuihin tavoitteisiin
• Johdonmukainen työ tavoitteiden mukaisesti
• Tiedon jakaminen ja pohdinta. Riittävä aika
• Muutamien opettajien kanssa työskentelystä yhteisön
osaksi (korostuu myös uudessa OPS-luonnoksessa)
• Työn vaikuttavuuden pohdinta ja mekanismien
osoittaminen: millä keinoin nuorisotyön toimenpiteet
muuttuvat halutuiksi päämääriksi.
4.9.2013 Tomi Kiilakoski

22. Haasteita 2. Voiko peruskouluun
keskittyminen olla hankalaa?
Oulun seudun kunnanjohtajien haastattelujen tuloksia.
• Peruskoulun ulkopuolella olevat nuorisopolitiikan
kannalta hankalana kohderyhmänä: sekä alle
kouluikäiset että koulunsa päättäneet on hankala
tavoittaa ja heidän näkökulmansa huomioiminen ei
aina onnistu.
• Se on aika haastava porukka, koska meillä ei oo
rakennetta, josta me automaattisesti saatas se
mielipide näkyviin.
4.9.2013 Tomi Kiilakoski

23. Paluu alkuun, muistutukseksi: kaikesta rakennepuheesta
huolimatta keskiössä on aina nuori ja nuoret ryhmissään ja
kulttuureissaan (piirustus: Marika Tervahartiala)
4.9.2013 Tomi Kiilakoski