Pohjois-Pohjanmaan elinvoima alueiden välisessä kilpailussa
•
0 gostou•607 visualizações
Esityksessä verrataan Pohjois-Pohjanmaan maakunnan elinvoimaa aluetalouteen ja työllisyyteen liittyvien tunnuslukujen osalta suhteessa muihin maakuntiin. Analyysi käsittää vuosien 2000-2013 välisen kehityksen. Lisäksi analyysissä verrataan em. muuttujien osalta Oulun seutua suhteessa suuriin ja keskisuuriin kaupunkiseutuihin ja vielä erikseen 7 Pohjois-Pohjanmaan seutua keskenään.
Recomendados
Recomendados
Mais conteúdo relacionado
Mais procurados
Mais procurados (20)
Destaque
Destaque (17)
Semelhante a Pohjois-Pohjanmaan elinvoima alueiden välisessä kilpailussa
Semelhante a Pohjois-Pohjanmaan elinvoima alueiden välisessä kilpailussa (16)
Mais de TimoAro
Mais de TimoAro (12)
Pohjois-Pohjanmaan elinvoima alueiden välisessä kilpailussa
- 1. POHJOIS-POHJANMAAN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Val$o$eteen tohtori Timo Aro Kun$en elinvoimaisuus ja kasvu -‐asiantun$jafoorumi 12.5.2015, Liminganlahden luontokeskus
- 2. ”Valitaan porukalla tape/eja eteiseen, vaikka muu talo on jo tulessa” -‐ Erään taloustutkijan lakoninen kommen2 eurokriisin aikoihin -‐
- 3. SISÄLTÖ 1. Aluerakenteen $lannekuva keväällä 2015 2. Pohjois-‐Pohjanmaan elinvoima ja posi$o suhteessa muihin alueisiin 2000-‐luvun aikana 3. Yhteenveto
- 4. I ALUERAKENTEEN TILANNEKUVA KEVÄÄLLÄ 2015
- 5. MISTÄ ME PUHUMME, KUN PUHUMME ALUERAKENTEESTA? § väestön ja asumisen, muuGoliik-‐ keen ja liikkuvuuden, työpaikko-‐ jen ja tuotannon, osaamisen ja T&K-‐toiminnan, palvelujen ja vapaa-‐ajan alueiden, § näitä toimintoja yhdistävän liikennejärjestelmän ja muun infrastruktuurin § sekä luonnonvarojen § sijoiIumista sekä näiden välisiä vuorovaikutussuhteita!
- 6. KOLME EPÄKORREKTIA KYSYMYSTÄ ALUEKEHITYKSESTÄ 1. Onko val$on tai julkisen talouden tehtävä tasata eroja alueiden välillä? 2. Jos on, kuinka paljon ja miten? 3. Onko koko maan asuGuna pitäminen ja tasapainoinen alueellinen kehitys koko maata hyödyGävä tekijä vai aiheutuuko heikompien alueiden tukemisesta luonnollista kehitystä hidastavia esteitä ja tehokkuustappioita kasvaville alueille?
- 8. ”Virallinen” aluehierarkia… • Läänit – 5 lääniä • Maakunnat ja ELY-‐keskusalueet – 19 maakuntaa – 15 ELY-‐keskusalueGa (+ 6 AVI:a, 20 sairaanhoitopiiriä) • Seutukunnat – 70 seutukuntaa • Kunnat – 317 kuntaa
- 9. Aluehierarkia de facto keväällä 2015 • Metropolialue – Metropolialue – Helsingin vaikutusalue (noin 100 km kehä) – Etelä-‐ja Lounais-‐Suomen yhtenäinen suuralue/ työssäkäyn$alue • Suuret ja keskisuuret kaupunkiseudut – 13 kaupunkiseutua (Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Lappeenrannan, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan, Kouvolan ja Hämeenlinnan) – Noin 100 000 asukkaan toiminnalliset alueet, jotka ovat sopimuksellisten järjestelyiden piirissä • Seutukaupungit, seutukeskukset – Noin 40-‐50 maakuntakeskusta tai seutukaupunkia – Maakun$en 2-‐ tai 3 –keskukset • Suurten kaupunkien kehyskunnat – Tampereen, Oulun, Turun, Jyväskylän, Lahden ja Kuopion kehyskun$a • Muut kunnat – Pienet kunnat – Ei yhteistä nimiGäjää (kasvavia, paikallaan pysyviä ja supistuvia)
- 10. 5 aluerakenteeseen vaikuIavaa toisiinsa kietoutuvaa muutosvoimaa MUUTOS-‐ VOIMAT 2. Polari-‐ saaWo 3. Vyöhykkei-‐ syys 4. Liikkuvuus 5. Monikult-‐ tuurisuus 1. Piikikkyys
- 11. MUUTOSTRENDI 1 Kaupungistuminen ja keskiIyminen • Globaali trendi • Kaupunkien ja kaupunki-‐ seutujen kasvua vahdiGavat: – tuoGavuuskehitys – korkeampi arvonlisäys, asian-‐ tun$jatyön keskiGyminen – keskiGyminen, solmupisteiden syntyminen – kilpailu ja luova tuho – väestönlisäys ja muuGoliike luovat kasvavaa palvelukysyn-‐ tää • Suomen eräänlainen ”myöhäiskaupungistumi-‐ nen”: kaupungistumisaste tällä hetkellä noin 70 %:in luokkaa
- 12. MUUTOSTRENDI 2: Liikkuminen ja vyöhykkeisyys • Kaupungit muodostavat nauhoja ja vyöhyk-‐ keitä. SaavuteIavuus nousee alueiden menes-‐ tymisen tai menestymäGömyyden kynnys-‐ kysymykseksi. • Kaupunkiseutujen sisällä korostuu sujuva ja toimiva sisäinen liikenne, asemanseutujen infrastruktuurin kehiGäminen sekä liikkuvuuden edistäminen kaikessa ja kaikkialla • Kaupunkiseutujen välillä korostuu liikkumisen edistäminen ja erityises$ nopeat liikenneyh-‐ teydet: avainroolissa ”tunnin juna” keskeisiin asutus-‐ ja työpaikkakeskiGymiin avainroolissa • Jalankulku-‐ ja joukkoliikenevyöhykkeen kehiIäminen keskiössä suurissa kaupungeissa, henkilöauto säilyGää asemansa pienemmissä kaupungeissa ja maaseudulla
- 13. Muutamia esimerkkejä muutostrendeistä käytännössä…
- 14. 38,7 84,7 62,7 47,3 89,3 39,6 81 66,6 50,6 96,3 78,3 59,7 108,5 50 93,2 76,2 0 20 40 60 80 100 120 Väkiluvusta (2013) Väestönlisäyksestä (2000-‐2013) BruGokansantuoGeesta (2012) Työpaikoista (2012) Työpaikkalisäyksestä (2000-‐2012) Yrityksistä (2013) Tutkimus-‐ ja tuotekehitysmenoista (2013) Vieraskielisistä (2014) Osuus koko maasta % 20 SUURIMMAN KAUPUNGIN OSUUS % 10 SUURIMMAN KAUPUNGIN OSUUS %
- 15. Helsingin seutukunta (1) + 203 869 Tampereen, Turun ja Oulun seudut (3) +134 224 Keskisuuret seudut* (9) +61 882 Muut Manner-‐ Suomen seudut (54) -‐ 111 753 * Jyväskylän, Lahden, Kuopion, Porin, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan, Hämeenlinnan ja Lappeenrannan Väestönlisäys suurilla kaupunkiseuduilla (noin 100 000 asukasta) ja koko maassa vuosina 2000-‐2014
- 16. KAUPUNKI-‐ JA MAASEUTUALUEIDEN VÄESTÖMUUTOS ILMAN KUNTARAJOJA VUOSINA 1990-‐2013 KAUPUNKIALUEET + 645 000 HENKILÖÄ: § Sisempi kaupunkialue + 267 304 § Ulompi kaupunkialue + 257 368 § Kaupungin kehysalue + 120 517 MAASEUTUALUEET – 190 000 HENKILÖÄ: § Maaseudun paikalliskeskukset -‐11 331 § Kaupungin läheinen maaseutu +27 385 § Ydinmaaseutu -‐92 724 § Harvaan asuGu maaseutu -‐113 705 Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne kaupunki-‐ ja maaseutuluokituksen mukaan 250 km
- 17. Maaseudun tyhjeneminen on jatkunut pitkään riippumaIa hallituspohjasta riippumaIa (1991-‐2014 ) -‐14159 -‐43 379 -‐32 941 -‐27 650 -‐24 719 -‐19 388 -‐50000 -‐45000 -‐40000 -‐35000 -‐30000 -‐25000 -‐20000 -‐15000 -‐10000 -‐5000 0 Ahon hallitus Lipposen I-‐hallitus Lipposen II-‐hallitus JääIeenmäen-‐Vanhasen hallitus Vanhasen-‐Kiviniemen hallitus Kataisen-‐Stubbin hallitus* *$lasto$edot vuosilta 2011-‐2012 ja arvioitu kehityksen jatkuneen samanlaisena vuosina 2013-‐2014 Lähde: Tilastokeskus, väestöWedot kaupunki-‐maaseutuluokitus
- 18. 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 ..Kaupunkialueella asuvien osuus, % ..Maaseutualueella asuvien osuus, % Pohjois-‐Pohjanmaan kaupunki-‐ ja maaseutualueiden väestökehitys (%) ilman kuntarajoja vuosina 1990-‐2013 • Pohjois-‐Pohjanmaan kaupunkialueilla asuvien osuus ylif vuonna 1999 ensimmäisen kerran maaseutualueilla asuvien osuuden • Vuoden 2013 lopussa kaupunkialueilla asuvien osuus oli 55,8 % ja maaseutualueilla 43,7 % • Kaupunkialueilla asuvien määrä nousi +65 000 henkilöllä ja maaseutualu-‐ eilla asuvien väheni – 6 000 henkilöllä vuosina 1990-‐2013 Lähde: Tilastokeskus, kaupunki-‐ ja maaseutuluokitus ilman kuntarajoja
- 19. Kaupunki-‐ ja maaseutu -‐luokitus 1990 (%) 2000 (%) 2013 (%) Muutos abs. 1990-‐2013 (hlöä) Sisempi kaupunkialue 16,1 17,8 17,9 + 16 508 Ulompi kaupunkialue 18,3 19,7 22 + 25 494 Kaupungin kehysalue 11,7 13,1 15,9 + 23 443 Maaseudun paikalliskeskus 7,1 6,9 6,5 + 1 552 Kaupungin lähei-‐ nen maaseutu 7,6 7,9 9 + 9 748 Ydinmaaseutu 24,3 22,4 19,5 -‐5 712 Harvaan asuGu maaseutu 13,7 11,6 8,8 -‐ 11 840 Pohjois-‐Pohjanmaan kaupunki-‐ ja maaseutualueiden väestö-‐ kehitys (%) ilman kuntarajoja vuosina 1990-‐2013 Lähde: Tilastokeskus, kaupunki-‐ ja maaseutuluokitus ilman kuntarajoja
- 20. Lähde: Suomen ympäristökeskus Toiminnalliset alueet laajenevat edelleen pendelöinnin ja muuIoliikkeen seurauksena… Lähde: Tilastokeskus, väestö$lastot ja Timo Aro 2014 KarGa: Timo Widbom 2014
- 21. TYÖLLISTEN MUUTTOVIRROIL-‐ LA ON YHÄ KESKEISEMPI MERKITYS … § Vain 15 seutukuntaa 70:stä sai muuIo-‐ voiIoa työllisistä muuIajista vuosina 2010-‐2012 § Helsingin seudun työllisten muuGovoiGo oli täysin omaa luokkaansa muihin seutuihin verraGuna: Helsingin seutu sai työllisistä 10 300 henkilöä muuGovoiGoa vuosina 2010-‐2013 § Tampereen seutu sai työllisistä muuGo-‐ voiGoa noin tuhat henkilöä vuosina 2010-‐2012. Muiden muuGovoiGoisten seutujen muuGovoitot vaihtelivat 9-‐370 henkilön välillä § Työllisistä kärsi muuGotappiota 53 seutua: eniten työllisistä saivat määrällistä muut-‐ totappiota Joensuun, Kemi-‐Tornion, Oulun, Lappeenrannan ja Jyväskylän seudut, joiden työllisten muuGotappio nousi yli 500 henkilön vuosina 2010-‐2012 Lähde: Tilastokeskus, alue$linpito KarGa: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015 Helsingin Seinäjoen Tunturi-‐ Lapin Vaasan Lahden Hämeen-‐ linnan Tampereen Pohjois-‐ Lapin Vaasan
- 22. PAINOPISTE SIIRTYY KAUPUNKISEUDUILTA KAUPUNKIVYÖHYKKEISIIN! Tulevat vyöhykkeiset suuralueet työssäkäynnin, asutus-‐ ja työ-‐ paikkakeskiIymien ja liikkuvuuden näkökulmasta: ① Etelä-‐ ja Lounais-‐Suomen vyöhyke (Helsinki-‐Turku-‐ Tampere) ② Pohjanmaiden vyöhyke (Vaasa-‐ Seinäjoki-‐Kokkola) ③ Itäisen ja keskisen Suomen vyöhyke (Kuopio-‐Jyväskylä-‐ Joensuu) ④ Pohjoisen vyöhyke (Oulu) KarGa ja kartan data: Oulun yliopiston maan$eteen laitos Analyysi alueluokiGelu: Timo Aro 2014
- 23. II POHJOIS-‐POHJANMAAN ELINVOIMA JA POSITIO ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA
- 24. MITÄ ALUEEN ELINVOIMA ON? § Hyvinvoin$a § Kasvua § Kilpailukykyä § KannaGavuuGa § TuloksellisuuGa § DynaamisuuGa § EnergisyyGä § KeGeryyGä § NotkeuGa § Jne.
- 25. Alueen elinvoima muodostuu kolmesta toisiaan täydentävästä näkökulmasta Alueen mainekuva ja mentaalinen etu Alueen ulkoinen elinvoima Alueen sisäinen elinvoima Tämän analyysin näkökulmana
- 26. ULKOINEN ELINVOIMA Toimintaympäristön muutokseen liiIyvät kovat ulkoiset tekijät: Ø Isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuGavat makrotekijät, jotka liiGyvät mm. elinkeino-‐ ja toimialarakenne-‐, väestö-‐, työllisyys-‐, yritys-‐ ja osaamis-‐ kehitykseen tai saavuteGavuuteen, etäisyyksiin ja liikenneinfrastruktuuriin liiGyviin tekijöihin. Ø Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutosten alku-‐ tai päätepisteGä vaikea todentaa Ø Riippuvuus on suuri alueen ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista
- 27. SISÄINEN ELINVOIMA Toimintaympäristön muutokseen liiIyvät kovat ja pehmeät sisäiset tekijät: Ø Alueen sisäiseen toimintaympäristöön vaikuIavat mikrotekijät, jotka liiIyvät rakenneIuun eli strategiseen etuun: seudun tekemät strategiset painopisteet ja valinnat, kyky tehdä päätöksiä, muutos-‐ herkkyys, kun$en sisäinen yhteistyö-‐ ja luoGamuskulGuuri, kun$en yhteistyö-‐ rakenne ja sopimusjärjestelyt jne. Ø Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuIaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta omissa käsissä
- 28. ALUEEN MAINEKUVA JA MENTAALINEN ETU Toimintaympäristöön muutokseen liiIyvät pehmeät tekijät: Ø Alueen sisäinen ja ulkoinen mainekuva: asukkaiden, yritysten ja investoijien näkökulmasta Ø Alueen mentaalinen etu avainroolissa: alueen asukkaiden ja keskeisten toimijoiden tulevaisuususko, julkinen puhe alueen vahvuuksista ja heikkouksista, myönteinen kasvuretoriikka, iden$teef, ilmapiiri, fiilistekijät ja alueen kehitystä vahvistavat yhdistävät tekijät
- 29. ALUEIDEN KEHITYKSEN JA MUUTOKSEN MITTAAMI-‐ SEN VAIKEUDESTA 1. Absoluufnen muutos 2. Suhteellinen muutos 3. Mentaalinen muutos 4. Suhteessa mihin?
- 30. ALUEEN ELINVOIMAA PITÄÄ ANALYSOIDA USEASTA NÄKÖKULMASTA 1. Aluetalous-‐ dynamiikka 3. Yritys-‐ dynamiikka 2. Työllisyys-‐ dynamiikka 4. Väestö-‐ dynamiikka 5. Osaamis-‐ ja TKI-‐dynamiikka 7. Muu dynamiikka 6. Kuntatalous-‐ dynamiikka
- 31. 31 5-15 vuotta optimaalinen aikaväli ennakoida alueen muutos- ja kehitysdynamiikkaa
- 32. ALUEEN ELINVOIMAA VOIDAAN ANALYSOIDA USEASTA NÄKÖKULMASTA 1. Aluetalous-‐ dynamiikka 3. Yritys-‐ dynamiikka 2. Työllisyys-‐ dynamiikka 4. Väestö-‐ dynamiikka 5. Osaamis-‐ ja TKI-‐dynamiikka 7. Muu dynamiikka 6. Kuntatalous-‐ dynamiikka
- 33. Aluetalouteen liiIyviä muuIujia eri aluetasoilla • Vien$ • BTV-‐indeksi • BKT • KäyteGävissä olevat neGotulot • Kuntatalouteen liiGyvät muuGujat
- 34. 25402 18547 16874 14659 13205 12809 11989 11045 10709 9499 7871 7233 7186 6602 6243 4151 3714 1817 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 Pohjanmaa Lappi Satakunta Etelä-‐Karjala Uusimaa Keski-‐Pohjanmaa Varsinais-‐Suomi Pohjois-‐Pohjanmaa Kymenlaakso Pirkanmaa Keski-‐Suomi Päijät-‐Häme Kanta-‐Häme Pohjois-‐Savo Pohjois-‐Karjala Etelä-‐Pohjanmaa Etelä-‐Savo Kainuu Viennin alueelliset erot suuret: esimer-‐ kiksi Kainuun ja Pohjanmaan ero yli 20 kertainen Pohjois-‐ Pohjanmaan viennin arvo keskitason yläpuolella kaikkien maakunWen joukossa 2012 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito Viennin arvo euroa asukasta kohden maakunnittain vuonna 2012
- 35. -‐1,05 -‐0,75 -‐0,64 -‐0,55 -‐0,54 -‐0,4 -‐0,35 -‐0,25 -‐0,11 -‐0,09 -‐0,03 0 0,15 0,18 0,29 0,34 0,36 0,43 0,51 -‐1,2 -‐1 -‐0,8 -‐0,6 -‐0,4 -‐0,2 0 0,2 0,4 0,6 BTV-indeksi* maakunnittain vuosina 2000-2012 * BTV-‐indeksi on laskennallinen $lastoluku, joka soveltuu alueiden muutoksen ja alueiden välisten erojen tarkasteluun. IndikaaGori muodostuu kolmesta perusmuuGujasta, jotka liiGyvät tuotannon (BKT), työllisyyden ja väestön vuosimuutokseen suhteessa koko maan muutokseen. BTV-‐indeksi oli posiWivinen 7 maakunnassa ja negaWivinen 11 maakunnassa 2000-‐2012 Pohjois-‐ Pohjanmaan BTV-‐indeksi oli posiWivinen vuosina 2000-‐2012 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat
- 36. BTV-indeksi* suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseu- duilla vuosina 2000-2012 * BTV-‐indeksi on laskennallinen $lastoluku, joka soveltuu alueiden muutoksen ja alueiden välisten erojen tarkasteluun. IndikaaGori muodostuu kolmesta perusmuuGujasta, jotka liiGyvät tuotannon (BKT), työllisyyden ja väestön vuosimuutokseen suhteessa koko maan muutokseen. BTV-‐indeksi oli KORKEIN Vaasan, Jyväs-‐ kylän ja Tampe-‐ reen seuduilla vuosina 2000-‐2012 Oulun BTV-‐indek-‐ si oli 5:nneksi korkein suurten ja keskisuurten seu-‐ tujen joukossa 2000-‐2012 -‐0,35 -‐0,13 -‐0,03 -‐0,03 0,32 0,49 0,51 0,69 0,7 0,84 0,9 0,99 1,08 -‐0,6 -‐0,4 -‐0,2 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat
- 37. -‐1,13 -‐0,76 -‐0,6 -‐0,45 0 0,05 0,17 0,7 -‐1,5 -‐1 -‐0,5 0 0,5 1 Haapavesi-‐Siikalatvan Raahen Koillismaan Oulunkaaren KOKO MAA Nivala-‐Haapajärven Ylivieskan Oulun Haapavesi-‐Siikalatvan Raahen Koillismaan Oulunkaaren KOKO MAA Nivala-‐Haapajärven Ylivieskan Oulun BTV-indeksi* Pohjois-Pohjanmaan seuduilla vuosina 2000-2012 * BTV-‐indeksi on laskennallinen $lastoluku, joka soveltuu alueiden muutoksen ja alueiden välisten erojen tarkasteluun. IndikaaGori muodostuu kolmesta perusmuuGujasta, jotka liiGyvät tuotannon (BKT), työllisyyden ja väestön vuosimuutokseen suhteessa koko maan muutokseen. Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat
- 38. Uusimaa eroIuu muista alueista. Pohjanmaan nopea nousu. Pohjois-‐Pohjan-‐ maan BKT oli asukasta kohden 10:nneksi korkein vuonna 2012 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito 10000 13000 16000 19000 22000 25000 28000 31000 34000 37000 40000 43000 46000 49000 2000 2012 BKT euroa asukasta kohden vuosina 2000-2012
- 39. Keski-‐ ja Etelä-‐ Pohjanmaan BKT:n muutos posiWivisin vuosina 2000-‐2012 Pohjois-‐ Pohjanmaan BKT:n muutos 4:nneksi alhaisin vuosina 2000-‐2012 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito 18,6 29,3 32,4 33,1 34,4 34,9 40,7 42,3 46,1 46,5 48,3 53,6 54,8 55,6 56,1 57,6 64,5 68,7 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 Kymenlaakso Varsinais-‐Suomi Uusimaa Pohjois-‐Pohjanmaa Keski-‐Suomi Etelä-‐Karjala Pirkanmaa Lappi Pohjois-‐Karjala Päijät-‐Häme Satakunta Pohjois-‐Savo Kanta-‐Häme Kainuu Pohjanmaa Etelä-‐Savo Etelä-‐Pohjanmaa Keski-‐Pohjanmaa BKT:n muutos % maakunnittain vuosina 2000-2012
- 40. 7 5 7 10 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Maakunnat (18) Vuosiluku Pohjois-Pohjanmaan BKT euroa asukasta kohden suhteessa muihin maakuntiin vuosina 2000-2012
- 41. Vain Helsingin ja Vaasan seutujen BKT yli2 40 000 euroa asukasta kohden vuonna 2012 Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen BKT euroa asukasta kohden vuonna 2012 Oulun seudun BKT (€/as.) 6:nneksi korkein suurilla seuduilla vuonna 2012 Lähde: Tilastokeskus, alue$linpito 29588 30604 31468 31521 32443 33464 34930 35804 36203 36432 37520 38049 43409 49450 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 Joensuun Lahden Porin Jyväskylän Seinäjoen Hämeenlinnan Kuopion Kokkolan Oulun Lappeenrannan Turun Tampereen Vaasan Helsingin
- 42. Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen BKT:n muutos % vuosina 2000-2012 Kolmen pohja-‐ laisseudun ja Kuopion seudun muutos ripeintä 2000-‐luvun aikana Oulun seudun BKT:n muutos oli hitainta vuosina 2000-‐2012 Lähde: Tilastokeskus, alue$linpito 18,7 32,1 37,1 39,4 42,6 43,9 46,5 47,7 51,4 54,3 58,4 65,1 69,6 70,0 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 Oulun Helsingin Lappeenrann Tampereen Joensuun Porin Lahden Jyväskylän Hämeenlinna Turun Kuopion Seinäjoen Kokkolan Vaasan
- 43. 20582 21521 25850 26334 26912 27430 36203 36770 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 40000 Oulunkaaren Haapavesi-‐Siikalatvan Koillismaan Ylivieskan Nivala-‐Haapajärven Raahen Oulun KOKO MAA Pohjois-Pohjanmaan seutujen BKT euroa asukasta kohden vuonna 2012 Lähde: Tilastokeskus, alue$linpito
- 44. 18,7 21,5 39,7 47,1 55,7 58,9 65,8 90,6 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 Oulun Raahen KOKO MAA Haapavesi-‐Siikalatvan Oulunkaaren Ylivieskan Koillismaan Nivala-‐Haapajärven Pohjois-Pohjanmaan seutujen BKT:n muutos % vuosina 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus, alue$linpito
- 45. 8000 10000 12000 14000 16000 18000 20000 22000 24000 KäyteGävissä olevat neGotulot per asukas 2000 KäyteGävissä olevat neGotulot per asukas 2012 Käytettävissä olevat nettotulot asukasta kohden vuosina 2000-2012 Uudellamaalla käyteIävissä olevat tulot olivat ylivoimaisesW korkeimmat vuonna 2012 Pohjois-‐Poh-‐ janmaalla käy-‐ teIävissä olevat neIotulot 3:nneksi alhaisimmat vuonna 2012 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
- 46. 45,1 52,1 52,9 53,8 55,2 56,2 56,3 56,8 57,4 58,7 59,0 60,0 60,1 60,7 61,6 62,4 63,8 66,6 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 Uusimaa Varsinais-‐Suomi Pohjois-‐Pohjanmaa Pirkanmaa Kymenlaakso Päijät-‐Häme Etelä-‐Karjala Keski-‐Suomi Pohjanmaa Pohjois-‐Karjala Etelä-‐Pohjanmaa Kanta-‐Häme Keski-‐Pohjanmaa Pohjois-‐Savo Satakunta Etelä-‐Savo Kainuu Lappi Käytettävissä olevien nettotulojen muutos asukasta kohden maakunnittain vuosina 2000-2012 KäyteIävissä olevat neIo-‐ tulot nousivat suhteellisesW eniten Lapissa ja Kainuussa Pohjois-‐ Pohjanmaalla käyteIävissä olevat tulot nousivat 3:nneksi vähiten 2000-‐2012 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
- 47. Pohjois-Pohjanmaan käytettävissä olevat nettotulot asukasta kohden suhteessa muihin maakuntiin vuosina 2000-2012 10 13 15 16 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 2000 2005 2010 2012
- 48. 17762 18316 18336 18499 18764 18825 18876 19146 19592 19808 19846 19994 22680 15000 16000 17000 18000 19000 20000 21000 22000 23000 24000 Joensuun Seinäjoen Jyväskylän Oulun Lahden Lappeenrannan Porin Kuopion Tampereen Vaasan Hämeenlinnan Turun Helsingin Käytettävissä olevat nettotulot asukasta kohden suurilla kaupunkiseuduilla vuonna 2012 KäyteIävissä olevat neIotulot korkeimmat Helsingin ja Turun seuduilla vuonna 2012 Oulun seudun käyteIävissä olevat neIotulot 4:nneksi alhaisimmat suurista seuduista Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
- 49. 43,9 47,0 53,3 55,1 56,2 57,7 58,0 59,1 59,5 59,9 60,2 62,6 63,4 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 Helsingin Oulun Tampereen Turun Lahden Jyväskylän Lappeenranna n Vaasan Porin Joensuun Seinäjoen Hämeenlinnan Kuopion Käytettävissä olevien nettotulojen muutos % asukasta kohden vuosina 2000-2012 KäyteIävissä olevat tulot nousivat eniten Kuopion, Hä-‐ meenlinnan ja Seinäjoen seuduilla 2000-‐2012 Oulun seudun käyteIävissä ole-‐ vien neIotulojen muutos % toiseksi alhaisin suurista seuduista Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
- 50. 15637 15833 15997 16807 16880 17293 18498 19771 0 5000 10000 15000 20000 25000 Haapavesi-‐Siikalatvan Nivala-‐Haapajärven Oulunkaaren Ylivieskan Koillismaan Raahen Oulun KOKO MAA Käytettävissä olevat nettotulot asukasta kohden Pohjois-Pohjanmaan seuduilla vuonna 2012 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
- 51. 47,0 53,4 53,4 58,7 58,7 61 65,7 66,4 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 Oulun Raahen Ylivieskan Nivala-‐Haapajärven Haapavesi-‐Siikalatvav KOKO MAA Oulunkaaren Koillismaan Käytettävissä olevien nettotulojen muutos % asukasta kohden Pohjois-Pohjanmaan seuduilla vuosina 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
- 52. ALUEEN ELINVOIMAA VOIDAAN ANALYSOIDA USEASTA NÄKÖKULMASTA 1. Aluetalous-‐ dynamiikka 3. Yritys-‐ dynamiikka 2. Työllisyys-‐ dynamiikka 4. Väestö-‐ dynamiikka 5. Osaamis-‐ ja TKI-‐dynamiikka 7. Muu dynamiikka 6. Kuntatalous-‐ dynamiikka
- 53. Työpaikka-‐ ja työllisyyskehitykseen liiIyviä muuIujia eri aluetasoilla • Työpaikkojen määrä • Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä • Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista • Työllisyysaste • TyöGömyysaste
- 54. 17765 2342 64083 11759 5304 3758 4529 4450 2947 1831 1019 2000 155 -‐727 -‐1344 -‐2079 -‐1975 -‐4818 -‐10000 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 Koko maahan 111 000 uuIa työpaikkaa, joista 74 % Uudellemaalle ja Pirkanmaalle Pohjois-‐ Pohjanmaan työpaikkalisäys määrällisesW 3:nneksi suurin vuosina 2000-‐2012 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti Työpaikkojen määrän MUUTOS maakunnittain vuosina 2000-2012
- 55. 9,3 8,9 8,8 8,1 7 5,8 4,8 4,3 3,9 2,7 1,7 1 0,2 -‐2,4 -‐2,5 -‐2,6 -‐3,3 -‐6,6 -‐8 -‐6 -‐4 -‐2 0 2 4 6 8 10 12 Pirkanmaa Keski-‐Pohjanmaa Uusimaa Pohjois-‐Pohjanmaa Pohjanmaa Kanta-‐Häme Pohjois-‐Savo Keski-‐Suomi Etelä-‐Pohjanmaa Lappi Pohjois-‐Karjala Varsinais-‐Suomi Satakunta Kainuu Etelä-‐Karjala Päijät-‐Häme Etelä-‐Savo Kymenlaakso Työpaikkojen määrä kasvoi 13 maakunnan alueella vuosien 2000-‐2012 välisenä aikana Pohjois-‐ Pohjanmaan työpaikkojen muutos % 4:nneksi korkein 2000-‐2012 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti Työpaikkojen suhteellinen muutos % maakunnittain vuosina 2000-2012
- 56. Työpaikkojen määrän suhteellinen muutos suurilla kaupunkiseuduilla vuosina 2005-2011 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyn$ Työpaikkojen määrä kasvoi kaikilla seuduilla pl. Lahden seutu vuosina 2000-‐2012 Oulun seudulla työpaikkojen muutos 6:nneksi korkein vuosina 2005-‐2011 -‐0,7 1,8 2,8 3,2 4 5,3 6,9 7,4 8 8,2 9,8 11,2 12,6 12,6 -‐2 0 2 4 6 8 10 12 14 Lahden Porin Joensuun Lappeenrannan Turun Seinäjoen Helsingin Tampereen Oulun Jyväskylän Vaasan Kuopion Hämeenlinnan Kokkolan
- 57. -‐568 -‐546 -‐363 -‐285 -‐29 617 12933 -‐2000 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 Raahen Nivala-‐Haapajärven Haapaveden-‐Siikalatvan Oulunkaaren Koillismaan Ylivieskan Oulun Työpaikkojen määrällinen ja suhteellinen muutos Pohjois-Pohjanmaan seuduilla vuosina 2000-2012 SEUTUKUNTA TYÖPAIKKOJEN SUHTEEL-‐ LINEN MUUTOS % 2000-‐2012 Haapaveden- Siikalatvan -6 Nivala-Haapajärven -4,9 Oulunkaaren -4,6 Raahen -3,9 Koillismaan -0,4 Ylivieskan 3,7 Oulun 15,4 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyn$
- 58. Pohjois-‐Pohjanmaan kaupunki-‐ ja maaseutualueiden työpaikkakehitys (%) ilman kuntarajoja vuosina 1990-‐2010 Lähde: Tilastokeskus, kaupunki-‐ ja maaseutuluokitus ilman kuntarajoja Kaupunki ja maaseutu -‐luokitus Työpaikkojen muutos abs. 1990-‐2010 Työpaikkojen muutos % 1990-‐2010 Sisempi kaupunkialue 5 552 12,7 Ulompi kaupunkialue 12 114 75,4 Kaupungin kehysalue -‐97 -‐0,8 Maaseudun paikallis-‐ keskukset 938 8,5 Kaupungin läheinen maaseutu 1 663 27,6 Ydinmaaseutu 457 1,9 Harvaan asuGu maaseutu -‐2 952 -‐26,2 Yhteensä 17 675 14,2
- 59. -‐3517 -‐2852 -‐1538 -‐849 571 1380 2358 2518 3281 3653 3706 4416 5355 5990 6784 9152 11987 46261 -‐10000 0 10000 20000 30000 40000 50000 Yksityisen sektorin työpaikkojen muutos maakunnittain vuosina 2000-2012 Yksityisen sek-‐ torin työpaikka-‐ lisäys yhteensä 98 656 työpaikkaa vuo-‐ sina 2000-‐2012 Pohjois-‐Pohjan-‐ maan yksityisen sektorin työpaik-‐ kalisäys 3:nneksi korkein Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyn$
- 60. -‐8,5 -‐5,7 -‐2,8 -‐1,3 3,9 5,0 5,0 6,8 8,2 9,8 10,3 10,6 11,7 12,9 14,8 15,1 18,4 28,2 -‐15,0 -‐10,0 -‐5,0 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 Kymenlaakson Päijät-‐Hämeen Etelä-‐Karjalan Varsinais-‐Suomen Kainuun Satakunnan Etelä-‐Savon Kanta-‐Hämeen Keski-‐Suomen Etelä-‐Pohjanmaan Uudenmaan Pirkanmaan Pohjois-‐Pohjanmaan Pohjois-‐Karjalan Pohjanmaan Pohjois-‐Savon Lapin Keski-‐Pohjanmaan Yksityisen sektorin työpaikkojen muutos % maakunnittain vuosina 2000-2012 Yksityisen sek-‐ torin työpaikka-‐ lisäys suurin Kes-‐ ki-‐Pohjanmaan ja Lapin maakun-‐ nissa vuosina 2000-‐2012 Pohjois-‐Pohjan-‐ maan yksityisen sektorin lisäys suhteellisesW 6:nneksi korkein Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyn$
- 61. Yksityisen sektorin työpaikkojen määrällinen muutos suurilla kaupunkiseuduilla vuosina 2005-2012 Yksityisen sektorin työpai-‐ kat lisääntyivät eniten Helsingin, Tampereen ja Kuopion seuduilla. Oulun seudulla yksityisen sektorin työpaikat lisääntyivät 6:nneksi eniten vuosina 2000-‐2012 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyn$ -‐2130 -‐128 288 395 1653 1724 2612 2946 3036 4350 6432 31473 -‐5000 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 Lahden Porin Joensuun L-‐rannan Turun Seinäjoen Oulun Jyväskylän Vaasan Kuopion Tampereen Helsingin
- 62. -‐4,3 -‐0,4 1,2 1,9 2,1 5 6,4 6,6 7,1 7,8 12,2 17,1 -‐6 -‐4 -‐2 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 Lahden Porin Joensuun Lappeenrannan Turun Oulun Seinäjoen Tampereen Helsingin Jyväskylän Vaasan Kuopion Yksityisen sektorin työpaikkojen suhteellinen muutos % suurilla kaupunkiseuduilla vuosina 2005-2012 Yksityisen sektorin työpaikat kasvoivat suhteellisesW eniten Kuopion (alhainen lähtötaso) ja vähiten Lahden seudulla vuosina 2005-‐2012 Oulun seudulla yksityisen sektorin työpaikkojen muutos % 7:nneksi korkein vuosina 2005-‐2012 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyn$
- 63. -‐280 1 235 430 695 735 7336 -‐1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 Raahen Haapaveden-‐Siikalatvan Oulunkaaren Nivala-‐Haapajärven Koillismaan Ylivieskan Oulun Yksityisen sektorin työpaikkojen määrällinen ja suhteellinen muutos Pohjois-Pohjanmaan seuduilla vuosina 2005-2012 SEUTUKUNTA YKSITYISEN SEKTORIN TYÖPAIKKOJEN SUHTEEL-‐ LINEN MUUTOS % 2000-‐2012 Raahen -3,1 Haapaveden- Siikalatvan 0,0 Ylivieskan 8,6 Oulunkaaren 9,4 Nivala-Haapajärven 9,6 Oulun 15,6 Koillismaan 19,7 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyn$
- 64. 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58 60 62 64 66 Yksityisen sektorin osuus 2000 Yksityisen sektorin osuus 2012 Yksityisen sektorin osuus työpaikoista korkein Uudel-‐ lamaalla, Pir-‐ kanmaalla ja Päijät-‐Hä-‐ meessä Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyn$ Yksityisen sektorin työpaikkaosuuden kehitys vuosina 2000 ja 2012 Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista 55,1 % Pohjois-‐ Pohjanmaalla
- 65. -‐2 -‐1,4 -‐1,2 -‐0,2 0,5 0,7 0,8 1,8 2 2,6 2,9 3,1 3,9 4 4,6 5,2 6,5 7,8 -‐4 -‐2 0 2 4 6 8 10 Päijät-‐Häme Varsinais-‐Suomi Kymenlaakso Etelä-‐Karjala Kanta-‐Häme Pirkanmaa Uusimaa Pohjois-‐Pohjanmaa Keski-‐Suomi Satakunta Etelä-‐Pohjanmaa Kainuu Pohjanmaa Etelä-‐Savo Pohjois-‐Savo Pohjois-‐Karjala Lappi Keski-‐Pohjanmaa Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus kasvoi 14 maakunnassa vuosina 2000-‐2012 Yksityisen sektorin työ-‐ paikkojen osuus nousi 1,8 %-‐yksikköä vuosina 2000-‐2012 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyn$ Yksityisen sektorin työpaikkaosuuden muutos (%- yksikköä) vuosina 2000-2012
- 66. Työllisyysaste oli korkein Pohjanmaalla vuonna 2011 ja Uudella-‐maalla vuonna 2000 Pohjois-‐ Pohjanmaan työllisyysaste 66,9 % vuonna 2011 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat 63,1 70,5 63,3 65,9 65,7 68,8 75,1 70,4 62,2 71,6 66 66,1 66,9 69,3 67,4 65,3 70,4 74,4 50 52 54 56 58 60 62 64 66 68 70 72 74 76 78 2000 2011 Työllisyysaste maakunnittain vuosina 2000-2011
- 67. 0,3 1,2 1,4 2,1 2,4 2,6 3,1 3,2 3,6 4 4,1 4,5 5,1 5,2 5,6 5,9 5,9 6,3 0 1 2 3 4 5 6 7 Uusimaa Varsinais-‐Suomi Kymenlaakso Päijät-‐Häme Pirkanmaa Pohjois-‐Pohjanmaa Etelä-‐Karjala Keski-‐Suomi Kanta-‐Häme Pohjois-‐Karjala Etelä-‐Pohjanmaa Pohjanmaa Satakunta Etelä-‐Savo Pohjois-‐Savo Lappi Keski-‐Pohjanmaa Kainuu Työllisyysaste kohentui eniten Kainuussa, Keski-‐Pohjan-‐ maalla , vähiten Uudellamaalla Pohjois-‐ Pohjanmaan työllisyysasteen muutos oli 6:nneksi alhaisin 2000-‐2011 Lähde: KuntaliiGo, kuntakuvaajat Työllisyysasteen muutos (%-yksikköä) maakunnittain vuosina 2000-2011
- 68. Pohjois-Pohjanmaan työllisyysaste suhteessa muihin maakuntiin vuosina 2000-2012 9 11 10 9 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 2000 2005 2010 2012
- 69. Työllisyysaste (%) suurilla kaupunkiseuduilla vuosina 2005 ja 2012 Työllisyysaste yli2 70 %:in rajan vain kol-‐ mella seudulla vuonna 2012 Oulun seudun työllisyysaste 3:nneksi alhaisin suurten seutujen joukos-‐ sa vuonna 2012 Lähde: KuntaliiGo, kun$en kuvaajat 63 66,1 66,5 67,2 67,5 67,9 68,4 69,2 69,5 74,1 74,6 71,6 50 52 54 56 58 60 62 64 66 68 70 72 74 76 Joensuun Jyväskylän Oulun Lahden Lappeenrannan Porin Kuopion Tampereen Turun Helsingin Vaasan Seinäjoen Työllisyysaste 2012 Työllisyysaste 2005
- 70. Työllisyysasteen muutos (%-yksikköä) suurilla kaupunkiseuduilla vuosina 2005-2012 Työllisyysaste kohentui eniten Kuopion, Porin ja Vaasan seuduilla vuosina 2005-‐2012 Oulun seudulla työllisyysaste nousi 0,6 % -‐yksikköä vuosina 2005-‐2012 eli 3:nneksi vähiten Lähde: KuntaliiGo, kun$en kuvaajat 0,1 0,5 0,6 0,6 1,3 1,5 1,8 2,1 2,7 3 3,1 3,8 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 Turun Tampereen Oulun Helsingin Lahden Joensuun Jyväskylän Seinäjoen Lappeenrannan Vaasan Porin Kuopion
- 71. 57,9 59,3 61,7 64,1 63,6 65,9 67,1 60,8 62,7 65 65,6 66,1 66,5 68,6 52 54 56 58 60 62 64 66 68 70 Oulunkaaren Koillismaan Raahen Haapaveden-‐Siikalatvan Nivala-‐Haapajärven Oulun Ylivieskan Työllisyysaste 2012 Työllisyysaste 2005 Työllisyysaste Pohjois-Pohjanmaan seuduilla vuonna 2005 ja 2012 Työllisyysaste kohentui kaikilla Pohjois-‐Pohjan-‐ maan seuduilla vuosina 2005-‐2012 Työllisyysaste korkein Ylivies-‐ kan ja Oulun seudulla: kohen-‐ tui eniten Koillis-‐ maan ja Raahan seuduilla Lähde: KuntaliiGo, kuntakuvaajat
- 72. 12 11,4 16,1 11,9 12,6 17,2 18,7 10,9 11,1 11,5 12,8 13,4 13,6 16 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 Nivalan-‐Haapäjärven Ylivieskan Raahen Haapaveden-‐Siikalatvan Oulun Koillismaan Oulunkaaren TyöGömyysaste 2012 TyöGömyysaste 2005 Työttömyysaste Pohjois-Pohjanmaan seuduilla vuonna 2005 ja 2012 TyöIömyysaste aleni viidellä Pohjois-‐Pohjan-‐ maan seudulla ja nousi kahdella seudulla 2005-‐2012 TyöIömyysaste alhaisin Nivala-‐ Haapajärven ja korkein Oulun-‐ kaaren seudulla: alenema suurin Raahen seudulla Lähde: KuntaliiGo, kuntakuvaajat
- 73. 0,4 0,2 -‐1,2 -‐1,3 -‐1,5 -‐1,6 -‐1,7 -‐2,3 -‐2,3 -‐2,5 -‐3 -‐3,6 -‐4,3 -‐4,9 -‐5 -‐5,3 -‐6,9 -‐7,4 -‐8 -‐7 -‐6 -‐5 -‐4 -‐3 -‐2 -‐1 0 1 Varsinais-‐Suomi Uusimaa Pohjois-‐Pohjanmaa Pirkanmaa Keski-‐Suomi Kymenlaakso Päijät-‐Häme Etelä-‐Pohjanmaa Etelä-‐Karjala Kanta-‐Häme Pohjanmaa Pohjois-‐Karjala Satakunta Pohjois-‐Savo Etelä-‐Savo Keski-‐Pohjanmaa Lappi Kainuu Työttömyysasteen muutos (%-yksikköä) vuosina 2000-2012 TyöIömyysaste aleni eniten Kainuussa ja Lapissa, kasvoi Uudellamaalla ja Varsinais-‐Suomes-‐ sa Pohjois-‐ Pohjanmaan työIömyysaste aleni 3:nneksi vähiten vuosina 2000-‐2012 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat
- 74. 6,6 7,8 9 9,7 10,1 11,2 11,9 12,1 12,2 12,8 12,9 13,4 13,5 14,4 14,4 14,6 14,9 15,8 0 5 10 15 20 25 TyöGömyysaste vuonna 2000 TyöGömyysaste vuonna 2012 Työttömyysaste maakunnittain vuosina 2000-2012 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat TyöIömyysaste oli alhaisin Pohjanmaalla ja Uudellamaalla vuonna 2012, korkein Pohjois-‐ Karjalassa Pohjois-‐ Pohjanmaan työIömyysaste oli 8:nneksi alhaisin vuonna 2012
- 75. Pohjois-Pohjanmaan työttömyysaste suhteessa muihin maakuntiin vuosina 2000-2012 7 8 8 11 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 2000 2005 2010 2012
- 76. III YHTEENVETO
- 78. Neljä isoa kysymystä 1) Miten alue reagoi, kun tarpeeksi iso moukari heilahtaa niskaan? Millainen on alueen reagoin$-‐ ja muutosherkkyys rakennemuutos$lanteissa tai talouden häiriö$lanteissa? Miten alueen elinkeinorakenne kykenee säilyGämään kilpailukykynsä häiriöstä huolimaGa? 2) Kuinka suuri ulkoinen tai sisäinen shokki tarvitaan muutoksen/uusiutumisen käynnistämiseksi? Mikä toimii laukaisevana tekijänä? Kuinka nopeas$ alue kykenee korjaamaan häiriö$lanteen ja palautumaan normaaliuralle? 3) Missä vaiheessa rakennemuutos ja luova tuho nähdään alueen kannalta enemmän mahdollisuutena kuin uhkana? Lamautuuko alue kriisi$lanteessa vai pystyykö mukauGamaan toimintaansa? 4) Miksi jotkut alueet ovat vakavissa muutosWlanteissa keIerämpiä kuin toiset? Panostetaanko alueen elinkeino-‐ ja toimialarakenteen keskiGyneisyyteen vai monipuolisuuteen?
- 79. TOIMIALARAKENTEEN MONIPUOLISUUS SEUDUITTAIN VUONNA 2012 § HHI-‐indeksi (Herfindahl–Hirschman-‐indeksi ) analysoidaan toimialarakenteen keskiGyneisyyGä tai monipuolisuuGa. Kartassa on kuvaGu Suomen kaikkien seutukun$en (70) teollisuuden toimialan työllisten sijoiGumista teollisuuden toimialan 24 alaluokkaan. Seudut on jaeIu kuuteen luokkaan arvojen perusteella. § Sininen väri kartassa kuvaa niitä seutuja, joissa työlliset ovat monipuolisimmin sijoiIuneet teollisuuden eri toimialoille à monipuolisuus antaa vahvan suojakilven äkillisille muutoksille tai suhdannevaihteluille, jolloin muutokset ylös-‐ tai alaspäin ovat tasaisempia. § Punainen väri kartassa kuvaa niitä seutuja, joissa työlliset ovat yksipuolisimmin keskiIyneet harvoihin teollisuuden toimialan alaluokkiin àyksipuolisuus tai keskiGyneisyys al$staa herkemmin äkillisille muutoksille ja rakennemuutoksille, jolloin nousut tai laskut voivat olla nopeita. Monipuolisuusindeksi on alhaisin tai toiseksi alhaisin kaikilla Pohjois-‐ Pohjanmaan seuduilla pl. Ylivieskan seutu (24.). Raahen seutu 69., Oulunkaaren 68., Koillismaan 64., Nivala-‐Haapajärven 52, Oulun 50… Kuopion Joensuun Porin Turun Helsingin Tampereen Hämeenlinnan Lahden Pietarsaaren Kotka-‐Haminan Salon Imatran Lähde: Vähäsantanen & Karppinen 2014, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö
- 80. Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste KarGa: Timo Widbom Analyysi: Timo Aro 1. Työikäisten määrä kasvaa vain joka neljännessä kun-‐ nassa vuoteen 2023 mennessä 2. Työikäisten määrä vähenee noin 57500 hlöllä (2013-‐2023), kun koko maan väestö kasvaa 250000 hlöllä 3. Työikäisten määrä kasvaa ensisijaisesW vain pääväylien vaikutusalueella
- 81. ”Ei riitä, e/ä osaa nousta hevosen selkään, on osa/ava myös pudota ja noustava sen jälkeen uudelleen ” -‐ ArgenWinalainen sananlasku -‐
- 82. LisäWetoja: Val$o$eteen tohtori Timo Aro $mokaro@gmail.com www.$moaro.fi @$moaro 045 6577890