Kaupunkien kehitystarpeet workshop yhteenveto 3/2012

1. Kaupunkien kehitystarpeet workshop 20.3.2012
Yhteenveto ryhmien tuloksista ja keskusteluista
1. Liikenne
Kaksi alustusta: Tuusulan rykmentinpuiston alue
Tampereen ”Ratikka”-projekti, uusi raitiotie Kaupungin halki
Tuusula, Kalervo Lankinen:
Hyrylän varuskunta lakkautettu 2007. Nyt alue kehitetään asuinalueeksi, johon tulossa jopa
15.000 asukasta plus keskustatoimintoja/palveluja/työpaikkoja. Rykmentinpuiston suunnittelu- ja
tutkimushaasteet:
- älykäs ja kestävä pysäköintiratkaisu, sekalaista liikennettä, asukkaiden autoja, julkista- ja
huoltoliikennettä
- liityntäliikenne rautatieasemille Kerava, Savio, Asola, miten järjestetään
- kevyt liikenne, kaava on väljä, runsaasti ulkoilutilaa, miten järjestetään, suojatut katetut
kevyen liikenteen väylät ?, ”pyöräilyputket”
Tapereen ”ratikka”:
Suunnitteilla raitiotie Tampereen halki: Lentävänniemi – Lielahti – keskusta – TAYS – Hervanta,
uutta tekniikkaa, 7 min. vuoroväli. Haasteena liityntäliikenne raitiotielle, pysäköinti,
yhteensopivuus muun liikenteen kanssa.
Muita keskustelunaiheita:
- auton omistajuuden muuttuminen, yhteiskäyttöautot – palvelumahdollisuudet
- sähköautojen energiakysymykset
- ”liikenneajan” minimointi ja hyödyn maksimointi
- joukkoliikenteen ohjaus ja taustatiedon siirto radiotiellä
Liikennealan osaajat:
- VTT, Tampere: avoimen innovaation menetelmät, visuaalinen mallinnus, kattava
liikennedata
- TTY, liikennetutkimusyksikkö
- Ramboll

2. 2. Energia
Uuden sukupolven kaukolämpö
• Useiden lämmönlähteiden hyödyntäminen
• Uusiutuvat ja hajautetut ratkaisut ja näiden integrointi
Miten löytää optimaalinen energiaratkaisu tietylle alueelle?
• Tarve laskentamallille / työkalulle?
• Tämän osaamisen tulisi löytyä energiayhtiöiltä.
• Asia voi ratketa energiayhtiön ja kaupungin paremmalla yhteistyöllä ja vuoropuhelulla?
• Kannattavuuslaskelmat ja laskennallinen näkökulma (co2, tekninen toteutus,
kustannukset, ym. eri näkökulmat)
• Avoimen ja saatavilla olevan tiedon parempi hyödyntäminen.
”Tukitoimet” kaupungin ilmastostrategian tehokkaampaan edistämiseen
• Kaupungeilla on ilmastostrategiat (tai vastaavat), joilla vastataan energiatehokkuuden
vaatimuksiin. Rakennettu ympäristön merkitys on keskeinen. Toiminta on operatiivista
johtamista, joten mahdollisten tutkimuskysymyksen tunnistaminen voi olla vaikeaa. Mutta
olisiko kuitenkin tarvetta?
Alueellisen ennakkoinnin kehittäminen
• Asuinalueiden kehittäminen ja rakentaminen on vuosikymmenien työ. Tämän hetkinen
puute on se, että alueen suunnittelun ja toteutuksen alkuvaiheessa ei voida riittävän
realistisesti ja systemaattisesti ennakoida, miten ja milloin erilaiset teknologiat (hajautettu
energia, sähköautot, ym.) ja näihin liittyvät käyttö- ja kulutustottumukset kehittyvät.
Paremman ennakoinnin kautta alueella osattaisiin varautua tuleviin mahdollisuuksiin ja
toisaalta ajoittaa näitä tukevat toimet sellaisiin hetkiin, kun uusien teknologioiden ja
käytäntöjen murros on otollisin.
• Voi tarkoittaa esimerkiksi skenaarioita tai alueelliset ”tiekartan” valmistelun.
• Ennakkoinnin kautta aluehankkeen toteuttajat voisivat myös ohjata ja valmistaa
markkinoita tuleviin mahdollisuuksiin.
Kuluttajien voimaannuttaminen energiakysymyksissä (energiareppu)
• Tarvitaan markkinoiden ja yritysten vuorovaikutusta
• Tarpeiden tunnistaminen > keinot > ymmärryksen luominen > ratkaisujen tuottaminen
• Miten voidaan ohjata ja kannustaa kuluttajia energiaviisauteen ja omien toimintatapojensa
muuttamiseen?
Tavoitteena nollaenergia-alueen synnyttäminen ja näiden edistäminen
• Mitä tarkoittaa (suomalainen) nollaenergia-alueen määritelmä? Aiheesta on osin
tutkimusta ja tietoa, mutta yhtenäiset määritelmät/termit voivat kaivata tarkentamista.
• Alue voi olla erikokoinen, esim. asuinalue tai kortteli.
o Osana kaupunkirakennetta ja/tai kylä haja-asutusalueella
• Nollaenergia-alueen tulisi olla itsenäinen ja kyetä vuorovaikutukseen ulkopuolisten
toimijoiden kanssa
o Energian osto ja myynti tarvittaesssa
o Paikallinen energiaoperaattori / energiaosuuskunta ko. alueen energiaratkaisujen
koordinoijana ja huoltajana.
o Mikä on liiketoimintamalli ja miten se toimisi käytännössä?
o Voisiko olla paikallinen kaukolämmön verkkoyhtiö?
• Miten nollaenergia-alue saataisiin toteutettua?
o Oleellista suunnittelu ja toteutusvaiheet ja näiden yhteistyön onnistuminen
• Alustoina mm. Tampereen aluehankkeet ja pienet taajamat

3. ”unpugged / off-grid” –alue
• Mitä voisi tarkoittaa?
• Voitaisiinko laatia konsepti, joka olisi tarjottavissa kansainvälisille markkinoille, esimerkiksi
kehittyviin maihin.
• Aurinkoatlas
3. Ihmisen arki
Uuden sukupolven palvelujen mahdollistaminen ja niiden muodot
• Lähipalvelut
o miten saadaan palvelu ihmisen luokse
• Pienet palveluntuottajat ja näiden toiminnan kannattavuus? Kannusteet??
• Uudet elinvoimaisten palvelujen liiketoimintamallit ja toimintalogiikat
• Palvelujen tarve ja kysyntä, kuluttajapreferenssit
o käyttäjälähtöiset lähipalvelut –mitä ovat?
• Kestävien lähipalvelujen tuki ja mahdollistaminen (eri toimijoiden roolit)
• Palvelualusta epäsäännölliseen palvelutuotantoon &ostoon
o myös vaihdannaisperiaatteella
• Palvelukulttuurin luominen
• Digitaalisuuden mahdollistavat palvlutuotteet
Uudet asumisen ja ”elämisen” konseptit (aluetaso myös)
• Hybridirakennukset hybriditilat
o muuntojoustavuus pitkän ajan yli
o muuntojoustavuus päivittäisessä käytössä
o tilankäytön tehokkuus
• Asumisen tilantarpeet
• Yhteiskäytössä olevat tilat
o mitkä voisivat olla? millaisilla konsepteilla? millä ehdoin ihminen hyväksyy?
Miten voidaan edistää yhteisöllistä asumista?
• Millaisilla asumisratkaisuilla voidaan ehkäistä syrjäytymistä?
• Miten voidaan kerätä tieto uusista ja suunnitelemattomista asumisen ja työnteon
muodoista?
• Kaupunkikampukset/kaupunkikylät
o arki lähialueella
Ihminen
• hyvän arjen määritelmä
• ihmisen tahdon ja tarpeen määritelmä
• hyvän arjen vaikutus ihmisen terveyteen ja yhteiskunnan säästöt
• työkalut, mittaristot
Informaatio/data
• tiedon koonti, käyttö ja mahdollisuudet
o mitä dataa ihmisestä ja käyttäjästä on saatavilla? minne kertyy? millaisessa
muodossa? kuka omistaa oikeudet?
o Mitä mahdollistaa??
• Miten tietoon/dataan voidaan liittää ihmisten antamia merkityksiä (datan subjektiivisuus)
• Tiedonkeruun menetelmät ja valinta
o oikean tiedon keruun haaste
• Informaation kerääminen asukkaiden hyödynnettäväksi (energiankulutus, liikenne,
päästöt, henkilökohtainen info)
• Tiedon sijainti tarve keskittää

4. Yhteisöllisyys
• edistämisen keinot/muodostaminen
• yhteisöllisyyttä lisäävät teknologiset innovaatioit
o sähköinen yhteisöllisyys
• ks myös asumisen/elämisen uudet konseptit
• ihmisten toiminta eri rooleissa ja yhteistoiminnan kehittäminen alueellisesti
Kokeilevuuden edistäminen (living lab)
• keinot ja menetelmät
• käytännöt
4. Alueiden menestystekijät
Miten menestys määritetään?
→ Ihminen keskiössä
→ Globaali ympäristö
- Elinkeinoelämän kehittäminen
- muutosjohtaminen vision pohjalta
Menestystekijät:
- luovuus
- teknologia
- tiede
Talous
Sosiaalinen
ekologinen
Elinkaari- ja tehokkuusmallit
Miten investoinneilla synnytetään jatkuvaa kehittämistä?
• Fyysiset investoinnit
• T&K investoinnit
Miten yhteistyö eri osapuolten välille rakennetaan?
→ Avoin innovaatio
Miten ihmiset kokevat alueen merkityksen eri aikajänteellä?
→ Mikä vaikuttaa mielikuviin?
→ Kilpailuetu, mistä se koostuu?
Kannustava toiminta
Ihmiset, voiko alue olla sivistävä?
→ viihtyisä vetovoimainen koulu tai oppimisympäristö?
Yritykset
→ erilaisia tarpeita, erilaisia profiileja
→ tietotyö: Otaniemi
→ teollisuus
→ palvelut

5. Olemassa oleva osaaminen on koottava ja hyödynnettävä
Osaamisen palaset pitää sovittaa visioon
→ yksityiskohdat ja esimerkit
Muutokset
→ niiden nopea hyödyntäminen
5. Teollisuuden ja yhdyskunnan rajapinta,
Infrastruktuuri
Tietoa hukkavirroista
• Mitä hukkavirtoja?
• Kuka omistaa tiedon?
• Miten kerätä tietoa?
Miten houkutella teollisuutta sijoittumaan tietylle alueelle/kaupunkiin?
• Synergia asumisen kanssa
Kaukojäähdytys
Hulevesien hyödyntäminen
Vihreä infra (viherkatot yms.)
Kalliotilojen hyödyntäminen
Asuminen infra/älykäs rakentaminen
→ Asumisen arki
Vähittäiskauppa tuotantolaitoksena
Osaamista alueelta:
• Langattomat energiaomavaraiset anturiverkot [VTT ICT, TTY]
• Teollisuuden houkutteleminen [TTY AIDA]
• Kalliorakentaminen, maalämpö [VTT]
Tulosten hyödyntäjiä:
• Tuusula
• Marja-Vantaa
5. Aluesuunnittelukäytännöt
Kaupunkidatan saatavuuden yhtenäistäminen
- eri osapuolten järjestelmät eivät toimi yhdessä
- informaatiojärjestelmien tulee mahdollistaa sekä tiedon luominen että
hyödyntäminen yhteistyössä
- huomattava myös, että data saattaa sisältää henkilötietolain piirissä olevaa tietoa
henkilötiedot irrotettava muusta datasta
- datan käyttäjien roolit

6. osaamista
- GIS + skenaario-optimointi, Itä-Suomen yliopisto
- VTT
hyödyntäjiä
- kaupungit, kunnat
- palveluyritykset
- insinööritoimistot
Työkalut/menetelmät kumppanuuskaavoituksessa
- datan käyttäjien rooli?
Osaamista
- Oulun yliopisto, tuotantotalouden osasto (allianssimalli, integroidut
projektitoimitukset, kumppanuuskaavoitus, hallinta- ja sopimusmallit)
Lisätyn todellisuuden menetelmät osallistavan kaupunkisuunnittelun käyttöön
- narratiivisuus kaupunkisuunnittelun työkaluna
- asukkaat aidosti mukaan aluesuunnitteluun
osaamista
- VTT/ lisätty todellisuus, käyttäjätutkimus
- Aalto, maankäyttötieteet, yhdyskuntasuunnittelu, kaupunkisuunnittelu
Hyödyntäjiä
- kaupungit, kunnat
- palveluyritykset
- suunnittelutoimistot
- rakennuttajat
Kaupungin/ympäristön ”hiljainen tieto  väline?
- jatkuva oppiminen ja osaamisen kumuloituminen
Osaamista
- Aalto/työpsykologia
- TTY/Pori ohjelmisto- ja tietoliikennetekniikka
Hyödyntäjiä
- Media, SOME
Investointien optimointi, algoritmi
”Sekakäyttö”-palvelut
- yhteistoimistot (asuin)alueilla, marketit pirstotaan pikkukaupoiksi
Osaamista
- TTY / AIDA-hanke (Rakentaminen, tuotantotekniikka)
hyödyntäjiä
- kaavoittajat
- rakennuttajat