22.5. Maksavatko energiakorjaukset itsensä takaisin?
•
0 gostou•458 visualizações
Maksavatko energiakorjaukset itsensä takaisin? professori Arto Saari, Aalto-yliopisto
Recomendados
Recomendados
Mais conteúdo relacionado
Mais de Tekes Programmes and Campaigns
Mais de Tekes Programmes and Campaigns (20)
22.5. Maksavatko energiakorjaukset itsensä takaisin?
- 1. Maksavatko energiakorjaukset itsensä takaisin? Professori ma, tekn.tri Arto Saari Aalto-‐yliopisto, Insinööriteteiden korkeakoulu, Rakennustekniikan laitos Tekes, Energiatehokkuudesta liiketoimintaa,22.5.2012 Paaritorni, Helsinki © Arto Saari 2012
- 2. Esityksen sisältö Tarkastellaan tyypillisen 1960-‐70-‐luvun vaihteen asuinkerrostalon (KRST1968) energiansäästökorjaamista – Korjaustoimenpiteiden taloudellista kannaQavuuQa – Korjaustoimenpiteiden vaikutusta rakennuksen aiheuQamaan ilmastonmuutokseen Esitys perustuu Aalto-‐yliopistossa toteuteQuun Kestävä energia (KesEn)-‐ tutkimukseen. Tutkimuksessa tarkastelRin eri ikäisiä rakennuksia, samoin eri rakennustyyppejä. Arto Saari 22.5.2012
- 3. KesEn-‐tutkimuksen ovat rahoiQaneet: Tekes, Helsingin kaupungin innovaaRorahasto, Energiateollisuus ry, Enervent Oy, Ensto Electric Oy, Espoon kaupunki, Fortum Oy, Helsingin kaupunki (HKR-‐ RakennuQaja), Helsingin Energia, IVT Lämpöpumput Oy, Koja Oy, Paroc Oy, Rautaruukki Oyj, Saint-‐Gobain RakennustuoQeet Oy, SPU-‐Systems Oy, Suomen LämmitysReto Oy, Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy, Uponor Oy, Vallox Oy ja YTV. Arto Saari 22.5.2012
- 4. KannaQavuuslaskennan lähtöRlanne • HuomioiRin laskelmissa korjauskustannukset sekä tulevat lämmitys-‐ ja sähköenergian kulutukset • TutkiQujen korjausvaihtoehtojen energiankulutukset on simuloitu IDA-‐ICE:lla (Aalto-‐yliopiston LVI-‐ tekniikka) • Laske`in takaisinmaksuajat • Laskelma herkistelty diskonQauskoron suhteen: LaskeQu 3%, 1% ja 0% korolla Arto Saari 22.5.2012
- 7. • Kustannukset sisälsivät: – Korjaustoimenpiteet – Hankkeen johtotehtävät – SuunniQelu – Työnjohto – Työmaapalvelut – Nostot ja siirrot – Urakoitsijan kate – ALV 22% Arto Saari 22.5.2012
- 8. Ilmastonmuutos • TarkastelRin kolmea talotyyppiä: – KRST1952, KRST1968 ja KRST1986 • Laske`in korjaustoimenpiteiden aiheuQamat muutokset päästöihin, tässä esitetään CO2-‐päästöt ja hengite8ävät pölyt • HuomioiRin korjaushanke, tuleva kunnossapito sekä lämmitys-‐ ja sähköenergia • Tutki`in neljä erilaista energian tuotantotapaa, joista tässä tarkastellaan kahta: – C1. Kivihiililtä pol8ava CHP-‐laitos – C2. puuhake8a pol8ava erillislämpölaitos Arto Saari 22.5.2012
- 9. Talojen aiheuttamat CO2-päästöt (kg/asm2) tulevalta 50 vuodelta CO2 päästöt 1952, 1968, 1986 Elinkaari: 50 vuotta Lämmitys ja sähkö: C1 (chp, hyödynjakomenetelmä, kivihiili) Kivihiili-CHP [ kg/asm2 ] 0 -44 -42 -42 -500 -934 -1143 -1551 -1000 -442 purku -442 -1500 sähkö lämmitys -442 -2000 kunnossapito korjaushanke -2500 KSTS1952 KSTS1968 KSTS1986 -3000 -3500 -4000 KRST 1952 KRST 1968 KRST 1986 Arto Saari 22.5.2012 KesEn-tutkimus, Arto Saari, Tuire Tommila 2010
- 10. Talojen aiheuttamat CO2-päästöt (kg/asm2) tulevalta 50 vuodelta CO2 päästöt 1952, 1968, 1986 Puuhake Elinkaari: 50 vuotta Lämmitys: C2 (puu) [ kg/asm2 ] Sähkö: C1 (chp, hyödynjakomenetelmä, kivihiili) -44 -42 -42 0 -254 -207 -344 -500 -442 -442 -442 -1000 KSTS1952 KSTS1968 KSTS1986 -1500 purku sähkö -2000 lämmitys kunnossapito korjaushanke -2500 -3000 -3500 -4000 KRST 1952 KRST 1968 KRST 1986 Arto Saari 22.5.2012 KesEn-tutkimus, Arto Saari, Tuire Tommila 2010
- 11. Talojen aiheuttamat pölypäästöt (kg/asm2) tulevalta 50 vuodelta PM2.5 päästöt 1952, 1968, 1986 Elinkaari: 50 vuotta Kivihiili-CHP Lämmitys ja sähkö: C1 (chp, hyödynjakomenetelmä, kivihiili) [ g/asm2 ] 0 -50 -107 -131 -177 -100 sähkö lämmitys -50 -150 -50 -200 -50 -250 KSTS1952 KSTS1968 KSTS1986 KRST 1952 KRST 1968 KRST 1986 Arto Saari 22.5.2012 KesEn-tutkimus, Arto Saari, Tuire Tommila 2010
- 12. Talojen aiheuttamat pölypäästöt (kg/asm2) tulevalta 50 vuodelta PM2.5 päästöt 1952, 1968, 1986 Puuhake Elinkaari: 50 vuotta Lämmitys: C2 (puu) [ g/asm2 ] Sähkö: C1 (chp, hyödynjakomenetelmä, kivihiili) 0 -87 -50 -106 -144 -100 -50 sähkö lämmitys -50 -150 -50 -200 KSTS1952 KSTS1968 KSTS1986 -250 KRST 1952 KRST 1968 KRST 1986 Arto Saari 22.5.2012 KesEn-tutkimus, Arto Saari, Tuire Tommila 2010
- 13. Säästöt CO2-päästöissä (kg/asm2) tulevalla 50 vuodelta KRST 1968: CO2 päästöt Erotus perustasoon verrattuna Kivihiili-CHP [ kg/asm2 ] Elinkaari: 50 vuotta Lämmitys ja sähkö: C1 (chp, hyödynjakomenetelmä, kivihiili) 1700 1500 (Vertailuksi: Koko rakennus ilman korjausta 1600 kgCO2/asm2) 1300 purku 1100 46% sähkö 900 43% lämmitys kunnossapito 700 790 35% 739 korjaushanke 28% 32% 30% 500 556 15% 16% 14% 16% 510 487 14% 440 300 4% 296 260 262 224 224 100 64 -100 -55 -55 -55 Arto Saari 22.5.2012 KesEn-tutkimus, Arto Saari, Tuire Tommila 2010
- 14. Säästöt CO2-päästöissä (kg/asm2) tulevalla 50 vuodelta KRST 1968: CO2 päästöt Erotus perustasoon verrattuna Puuhake [ kg/asm2 ] Elinkaari: 50 vuotta Lämmitys: C2 (puu) Sähkö: C1 (chp, hyödynjakomenetelmä, kivihiili) 1700 1500 (Vertailuksi: Koko rakennus ilman korjausta 700 kgCO2/asm2) 1300 purku 1100 sähkö 900 lämmitys kunnossapito 700 korjaushanke 500 7% 8% 7% 8% 2% 2% 14% 16% 15% 18% 16% 17% 300 100 50 58 50 58 66 164 175 14 98 113 108 123 -100 -55 -55 -55 Arto Saari 22.5.2012 KesEn-tutkimus, Arto Saari, Tuire Tommila 2010
- 15. Säästöt pölypäästöissä (kg/asm2) tulevalla 50 vuodelta KRST 1968: PM2.5 päästöt Erotus perustasoon verrattuna Kivihiili-CHP [ g/asm2 ] Elinkaari: 50 vuotta Lämmitys ja sähkö: C1 (chp, hyödynjakomenetelmä, kivihiili) 100 (Vertailuksi: Koko rakennus ilman korjausta 190 g/asm2) 90 80 84 60 63 58 56 50 sähkö 40 lämmitys 34 30 30 20 26 26 7 0 -6 -6 -6 -20 Arto Saari 22.5.2012 KesEn-tutkimus, Arto Saari, Tuire Tommila 2010
- 16. Säästöt pölypäästöissä (kg/asm2) tulevalla 50 vuodelta KRST 1968: PM2.5 päästöt Erotus perustasoon verrattuna Puuhake [ g/asm2 ] Elinkaari: 50 vuotta Lämmitys: C2 (puu) 100 Sähkö: C1 (chp, hyödynjakomenetelmä, kivihiili) (Vertailuksi: Koko rakennus ilman korjausta 160 g/asm2) 80 73 69 60 52 sähkö 47 40 45 lämmitys 41 28 20 24 24 21 21 0 6 -6 -6 -6 -20 Arto Saari 22.5.2012 KesEn-tutkimus, Arto Saari, Tuire Tommila 2010
- 17. Johtopäätökset • 1960-‐70-‐luvun kerrostalojen ikkunoiden uudistaminen uudisnormien tasoon on perustelua, koska se alentaa selväsR rakennuksen lämmitystarveQa ja parantaa asumisviihtyvyyQä. Takaisinmaksuajat ovat tosin pitkiä. • Jos 1960-‐70-‐luvun kerrostalon ulkoseinät vaaRvat kuntonsa puolesta perusteellisen korjauksen, kannaQaa ulkoseinän lämmöneristävyys nostaa uudistasolle, perusteluna lämmitysenergian kulutuksen selvä aleneminen ja asumisviihtyvyyden nousu. Takaisinmaksuajat ovat pitkiä. Passiivitason lämmöneristeet eivät ole taloudellisesR kannaQavia. Arto Saari 22.5.2012
- 18. • Koneellisen tuloilman rakantaminen vanhaan 1960-‐70-‐luvun taloon on kallista ja takaisinmaksuajat ovat pitkiä. Tosin se alentaa selvasR talon lämmitysenergiatarvella ja parantaa asumisviihtyvyyQä. Arto Saari 22.5.2012
- 19. • 1960-‐70-‐luvun kerrostalojen ikkunoiden uudistaminen ja ulkoseinien lisälämmöneristäminen uudisnormitasoon sekä LTO:n rakentaminen saavat kukin aikaan n. 15% aleneman talon CO2-‐päästööihin, kun lämpö tuotetaan CHP-‐kivihiilellä, ja n. 5% aleneman kun lämpö tuotetaan puulla. Toki on huomioitava, eQä puulla lämmiteQäessä lähtötaso on huomaQavasR alhaisempi. • Lämmöneristävyydeltään tehokkaampien ikkunoiden ja ulkoseinän eristämisen vaikutukset ovat pienehköjä. • On syytä muistaa, eQä myös muut päästöt. Esim. puuhake aiheuQaa lähes saman tasoisesR terveydelle haitallisia hengiteQäviä hiukkasia kuin kivihiili (pudistusmenetelmä vaikuQaa). Arto Saari 22.5.2012
- 20. • Jos rakennuksen käytönaikainen energia tuotetaan puhtailla uusiutuvilla polQoaineilla, korostuu rakennuksen energian säästötoimenpiteiden valinnassa talous, ja jos energia on likaista , on päätöksen teossa syytä huomioida myös toimenpiteiden vaikutukset päästöihin. Arto Saari 22.5.2012
- 21. Julkaisuja: Saari, A., Jokisalo, J., Keto, M., Alanne, K, Niemi, R., Lund, P., Paatero, J., Kestävä energia loppurapor`, Aalto-‐yliopiston teknillinen korkeakoulu, TKK rakenne-‐ ja rakennustuotantotekniikan laitoksen kulkaisuja B:24, Espoo 2010. Saari, A., Kalamees, T., Jokisalo, J., Michelsson, R., Alanne, K. & Kurnitski, J. 2012. Financial viability of energy-‐efficiency measures in a new detached house design in Finland, Applied Energy, 92, 76-‐83. LisäRedot: Professori ma. Arto Saari Aalto-‐yliopisto InsinööriReteiden korkeakoulu Rakennustekniikan laitos etunimi.sukunimi@aalto.fi Arto Saari 22.5.2012