Energiatehokkuuden toimialojen interaktionäkökulma Saksasta, Pekka Stuckert, CPS Consulting

1. SAKSAN ENERGIATEHOKKUUDEN
HAASTEET -
LIIKETOIMINTANÄKÖKULMA
Dipl. jur Pekka Stuckert
CPS Consulting, Brühl
Helsinki
22.5.2012

2. Sisältö:
 Saksan energiapolitiikka, sen haasteet ja
ohjurit
 Uusiutuvien energioiden merkitys
 Esimerkkejä Saksasta
”Umweltschutzsiedlung”
 ”Innovation City Ruhr”
 ”Die Morgenstadt”
 ”Plus-Energie Haus”
 Yhteenveto

3. SAKSAN ENERGIAPOLITIIKAN TAVOITTEET (1/2)
 Ilmastoa haittaavat kasvihuonepäästöjen tasoa alennetaan 40
% vuoteen 2020 mennessä, vuoden 2030 loppuun 55 % ja
vuoden 2040 loppuun 70 % sekä 2050 tavoite 80 – 95%
alempi, kuin vertailuvuodeksi 1990 otettu vuosi.
 Primäärienergiankulutus pienenee 20 % vuoteen 2020 ja
vuoteen 2050 noin 50 %.
 Energiatuottavuus tulee kasvamaan 2,1 % p.a. laskettuna
loppuenergiankulutuksesta.
 Sähkönkulutus tulee pienenemään vuoden 2008 tasosta
vuoteen 2020 n. 10 % sekä vuoteen 2050 mennessä n. 25%.

4. SAKSAN ENERGIAPOLITIIKAN TAVOITTEET
100
90
80
70
CO2 level
60
Primary Energy Consumption
50
Electricity Consumption
40
Heating Energy need in
30 buildings
20
10
0
2010 2020 2030 2040 2050

5. SAKSAN ENERGIAPOLITIIKAN TAVOITTEET (2/2)
 Rakennusten lämpöenergian tarve laskee vuoden 2008
tasosta vuoteen 2020 mennessä 20 % sekä rakennusten
primäärienergiantarve vuoteen 2050 mennessä 80 %.
 Uusiutuvien energioiden osuus vuoteen 2020 tulee olemaan
18 %, vuonna 2030 osuus 30% ja vuoteen 2040 mennessä
45% sekä vuonna 2050 tavoite on 60 % laskettuna koko
bruttoloppuenergiantuotannosta.
 Uusiutuvien energioiden osuus bruttosähkönkulutuksessa
vuoteen 2020 mennessä tulee olemaan 35 % luokkaa, 50%
vuonna 2030 ja 65% vuonna 2040 ja kasvaa vuoteen 2050
mennessä 80 %:iin.

6. SAKSAN ENERGIAPOLITIIKAN TAVOITTEET (2/2)
2008
2050
2040
2030
2020
-100%
-50%
0%
50%
100%
UE+Bruttos UE Primääri Lämpö

7. Uusiutuvat Energiat
Bruttosähkönkäytön tavoite
Bruttosähköntuotto 2010
Uusiutuvat
Kivihiili 18,6% Maakaasu 13,8% energiat
2020 35 %
Mineraaliöljy 1,3%
Muut 4,0%
Uusiutuvat
energiat
2030 50 %
Uusiutuvat
energiat
2010 16.6% Uusiutuvat
energiat
2040 65 %
Ydinvoima Ruskohiili 23,2%
22,4%
Uusiutuvat
energiat
2050 80 %

8. ENERGIAPOLIITIKAN MUUTOS: LUOPUMINEN
ATOMIENERGIAN KÄYTÖSTÄ
 Asteittainen luopuminen atomienergiasta ja viimeisen laitoksen
alasajo vuoteen 2022 mennessä
 Saksan valtion ja energiayhtiöiden välisen moratorio- sopimuksen
mukaisesti alas ajetut 7 laitosta + 1 laitos, jota ei enää liitetä
verkkoon.
 Vuoden 2015 poistuu verkosta yksi, vuoden 2017 loppuun yksi,
vuoden 2019 loppuun yksi ja lopuksi vuoden 2021 loppuun
mennessä kolme laitosta.
 Viimeiset kolme uudempaa laitosta ajetaan alas vuoden 2022
aikana
 Luopumissuunnitelman perustana on käytetty atomivoimalaitosten
yhteenlaskettua 32 vuoden käyttövuotta, joilla on kompensoitu
omistusoikeudellisia vaatimuksia.
 Suunnitelmassa on huomioitu moratorio-sopimuksen mukaisesti
alas ajettujen laitosten laskettu sähkötuottomäärä, joka on siirretty
muiden laitosten käyttöikään.

9. Lähde bdew

12. POLIITTISTEN TAVOITTEIDEN INVESTOINTI
MÄÄRÄT UUSIUTUVIIN ENERGIOIHIN
Lähde „Leitstudie 2010“

13. UUSIUTUVIEN ENERGIOIDEN MERKITYS
 Saksan hyvin toimivan syöttötariffilain ansiosta on
UE liiketoiminta kasvava liiketoiminta-alue
 UE käyttökohteita löytyy useista projekteista
 Rakennuskannan saneeraus, lainsäädännöllisesti
vaatimukset UE käyttöön
 Saneerauksen tukijärjestelmät energiatehokkuuden
katalysaattorina
 Uudisrakennukset – lainsäädäntö vaatii UE ja
teknologian käyttöä
 Saksan korkea energian hinta, joka on samalla
korrelaatio UE liiketoiminnalle asettaa haasteen
energiatehokkuusajattelulle

14. Lähde bdew

15. MITÄ ESIMERKKEJÄ LÖYTYY SAKSASTA
 Saksan eri osavaltioiden alueilla erilaisia
julkisia projekteja, esimerkki NRW alue:
 ”100 Solarsiedlungen”
 ”50 Umweltschutzsiedlungen”
 Projektit ja ohjelmat innostavat yksityistä
rahaa investointeihin, koska projekteissa
erilaisia ”porkkanoita”:
 Subventoitu kiinteistö
 Energiatuet – syöttötariffilaki
 Laiteinvestointituet jne.

16. UMWELTSCHUTZSIEDLUNG
 NRW:n osavaltio tukee tulevaisuuden ja hyvän
ekotaseen ja kestävään kehitykseen perustuvaa
asuntorakentamista – ”Umweltschutzsiedlungen”
 Projektin vaatimukset:
 3 litran tai passiivitalostandardi
 Lisäksi vaatimukset CO2 päästöjen vähentämiseksi
50 – 60 % CO2 päästöjen vähentäminen verrattuna
vuoden 2009 energiansäästö vaatimusmääräysten
tasoon (EnEV 2009 = Suomen energiavaatimustaso
2010)

17. GELSENKIRCHENIN PROJEKTIN KUVAUS
 Passiivitalostandardi, jossa korkeanluokkainen eristys
yhdistettynä, lämmön talteenottoon ja aurinkolämpö-
energiankäyttöön sekä korkea hyötysuhde
kaasulämmityslaitteeseen
 Energiatehokkaat valaisimet kaikissa valolähteissä
 56 asuntoa
 Asuntojen koot: 45 ²– 82 m²
 Rakennuskanta: 4 nelikerrosrakennusta
 CO2 arvo 9 kg/m²/a tai
energiankulutus arvo >15 Kwh/m²/a
 Laskettuna 82 m², 3 h + k asunnon lämpökustannus
n. 150€ / a
 Asuntojen käyttötarkoitus: Sosiaalivuokra-asunnot

18. RAKENNEMUUTOS RUHR ALUE

23. ”INNOVATION CITY RUHR”
SININEN TAIVAS – VIHREÄ KAUPUNKI
 Nordrhein-Westfalenin alueen ja Ruhrin alueen elinkeino-elämän
toimijat käynnistivät keväällä 2010 Ruhrin alueella kilpailun
tulevaisuuden ilmastokaupungin tittelistä, johon osallistui 16
kaupunkia.

24. IMPULSSIT MUILLE KAUPUNGEILLE

25. SMART CITIES
Bevölkerungszahl: 69.000
InnovationCity Bottrop
Energiatehokas olemassa olevan
kaupungin (kannan) Dongtan
Shanghai, China
uudelleenrakennus Masdar City
Bevölkerungszahl:
Abu Dhabi, UAE
2010 > 30.000
 Bottrop Bevölkerungszahl: 2050 > 500.000
 Ruhrgebiet
47.500
Investitionsvolumen:
Investitionsvolumen: 1 Mrd. Dollar
22 Mrd. Dollar

26. Energiankäyttö Kaupunkien ja ihmisten rooli tässä prosessissa
ca. 51% 3% 80%
Of people Surface of the CO2-Emissions
earth
World population Live on Surface of CO2-emissions
and cause
the earth

27. INNOVATIONCITY RUHR PÄÄMÄÄRÄT
Ympäristönsuojelu
Asuminen
Työnteko
Energia
Liikkuminen
Kaupunki
Asumisen laatu

28. 50 % CO2 PUDOTUS 10 VUODESSA
100%
CO2 -50%
50%
CO2
2010 2020

29. Perusteet 0,006% energiatehokkaita uusia asuinrakennuksia vuodessa
verrattuna rakennettuun asuntokantaan
Vuosittainen asuntojen uudisrakennusvolyymi suhteessa rakennuskantaan
3400 Mio m2
Olemassa olevaa rakennuskantaa
20,3 Mio. m2
Uudisrakennukset

30. TOTEUTUS – SYSTEMAATTINEN
SANEERAUS

31. Päämäärät ja toiminta-alueet
Ympäristö- Tekniset Prosessi- Elämisen
suojelu Innovaatiot innovaatiot laatu
• CO2- vähennys • Majakkaprojektit • Informaatio, neuvonta • Esteettömyys
• Energiansäästö • Hyväksi todetun • Rahoitus, Tuet • Turvallisuus
tekniikan verkottamin • Kampanjat • Integraatio
• Laaja-alaisempi hyvän • Toimijoiden sitouttamine
teknologian käyttö
Yksityinen
Asuminen Asunto-osakeyhtiöt X X
1
Rakennuksissa
2 Työnteko
Prosesseissa
X X
3
Energiatehokkuus
Energia Uusiutuvat energiat
Energian tuottaminen
X
Smart Energy
Sähköinen liikkuminen
Liikkuminen
Ympäristö yhteisö X X
Kaupunkisuunnittelu
Vapaa-ajan suunnittelu
Kaupunki X X
Vesi talous

32. 1
ESIMERKKIPROJEKTI TOIMINTA-ALUEESTA „TYÖNTEKO“
2
3
33
2.
Ruhr West korkeakoulu – nolla emissio campusalue
Kohderyhmät Ruhr West korkeakoulu opiskelijat, tiede ja yritykset
Projektitavoite Ruhr West korkeakoulu haluaa uudisrakennuksen kautta tiedostetummin hyödyntää
energiaresurrseja sekä huomattavasti madaltaa CO2 emssioiden tuottamista –
kestävän kehityksen periaate -.
Projekti-idea
1. Campuksen tulee erityisellä tavalla tukea opetusta ja tutkimusta hyödyntämällä
innovatiivisen rakennustavan sekä tehokkaan energiankäytön korkeakoulun toiminnan
yhteydessä. Fokus on emissioiden välttämisessä , kun rakennusta käytetään.
Rakennus tulee hyödyntämään mm. lämpöenergian tuottamisessa jätevesien lämmön
talteenoton läheisistä jätevesi kanavista .
Projektinstatus Lopullinen konseptin sovittelu tapahtuu lähiaikana.
4..
Rahoitus STEAG niminen energiayhtiö on antanut rahoituslupauksen jätevesien johdattamisesta
Gelsenwasser on luvannut rahoittaa ”feasibility study ”sekä lämmönvaihtimen.
Lämpöpumpun rahoitus on vielä auki.
5.

33. TOIMINTA-ALUE „MOBILITÄT“ - LIIKKUMINEN
2.
Näyteikkuna alueen hakemus – sähköinen liikkuminen
Kohderyhmät Asukkaat , yritykset, toimijat sekä tiedemaailma
Projektintavoitteet Kattavan sähköajoneuvojen järjestelmän rakentaminen (Sähköautot , sähkövespat, Pedelec,
- sähköpyörät , vetyajoneuvot...) mottona : sähköinen liikkuminen tulee todelliseksi
Projekti-idea Bottropin ja alueen sähköisen liikkumisen tukemisella saadaan luotua uusia liikenne ja
infrastruktuuri konsepteja , jotka puoleltaan auttavat sähköajoneuvojen käyttöönotossa.
1. Vuoteen 2015 on päämääränä saada 500 sähköautoa kaupunkiliikenteeseen , jotka ovat
joko yksityisessä käytössä tai ”Carsharing ”- verkossa käytössä. Verkottuminen muuhun
julkiseen liikenteen tulee näyttelemään merkittävää roolia
Projektitilanne Jatkuva malliikkunamainonta sähköiselle liikkumiselle liittotasavallan tasolla
Rahoitus Liittotasavallan ja osavaltiotuki , yritykset ja yksityiset
4..
5.

34. TOIMINTA-ALUE „ENERGIA“
35
Lietepuhdistamolaitoksesta monienergiavoimalaitoksi
Tuulivoimalat
Puhdistamoliete voimala Puhdistamokaasun
(Sähkö ja lämpö) 2. tuotto
Aurinkoenergian käyttö
Huippukuor-
puhdistamolietteen Emschergenossenschaft
Projekte der
kuivauksessa Smart Area mituslämpö -
1. voimalat
Biokaasu ja vety
Vetyä elektrolyysin avulla
puhdistamolietteestä
(EUWAK)
Kaasuvarastot
• Sähköntuotto n. 60 MIO kWh / a 5.
= pienen 30.000 asukkaan kaupungin vuosittainen energiantarve
• Uusiutuvasta energiasta

35. Toiminta-alue „Energia“
PV Energia yksityisen rakennuksen
katolla : Alpincenter
PV energiaa julkisissa rakennuksissa:
Josef-Albers-Lukio
(Kaikki käytössä olevat kattopinta-alat on vuokrattu)

36. TOIMINTA-ALUE „KAUPUNKI“ 37
2.
Julkisivujen naturointi - viheriöinti
1.
Kohderyhmät Valitut rakennukset pilottialueella
Projektin tavoite Julkisivujen alojen sinetöimisen poistaminen
Projekti-idea Sammaleen kasvatus kasvualustalle sis. Kastelujärjestelmäoption. Sammaleen
ominaisuus ilman epäpuhtauksien sitominen, sadevesien kulun jarruttaminen. Sammal
tukee samalla biologisia eristyskonsepteja rakennusten energiatehokkaassa
saneerauksessa.
Projektin tilanne Suunnittelu käynnissä
Rahoitus EU tuki, liittotasavallan tuki Kiinteistöjen omistajien oma osuus mahdollisemman
alhainen.
5.

37. DIE MORGENSTADT – CITY OF FUTURE - FRAUNHOFER
TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSPROJEKTI ALOITE
Keskitetty ja
hajautettu
energia
Kaupunki- Liikkuminen ja
järjestelmät liikenne
Turvallisuus ja Suunnittelu ja
suojelu rakentaminen
Urbaanit Tuotanto ja
prosessit ja logistiikka
organisaatio
Informaatio ja
kommunikaatio

38. TULEVAISUUDEN KAUPUNGIN
HAASTEET -VISIOT
Ympäristö Energia Resurssit
Miltei 0-päästö Energiatehokkaat Kaikkien resurrsien
kaupungit kaupungit tehokas käyttö
Elämisen laatu Yhteiskunta
Kaikille asujille VISIO Kaupunkikuva
korkeatasoinen
elämisen laatu
Smart City Ilmastonmuutos
Sähköinen liikkuminen
Kaupungit jossa Ympäristö, joka pystyy
Ympäristön luominen
yhdistyvät kaikki vastaamaan
luonnolliseksi liikkua
ilmastonmuutoksiin
älykkäät potentiaalit sähköisesti
joustavasti

39. PLUS-ENERGIE-HAUS = PIENTALOVOIMALAITOS

40. MITÄ EDELLÄESITETTY MERKITSEE
o Energiatehokkuus on yksi tärkeimmistä
tulevaisuuden teemoista maailmantaloudessa.
o Saksan Liittotasavalta on johtava tiennäyttäjä
uuden teknologian kehittämisessä.
o Energiatehokkuuden sovellutukset pitävät sisällään
lukemattomia teknologioita ja niiden sovellutuksia.
o Edelläkuvattu kehitys tarjoaa merkittäviä uusia
liiketoimintamahdollisuuksia myös suomalaisille
edistyksellisille yrityksille.

41. CPS Pekka Stuckert Consulting
Unternehmensberatung
KIITOS ! pekka.stuckert@cps-consulting.de