1. 1
ELÄMÄNI KUVAT
Sosiaalityön voimavaraistavaa ryhmätoimintaa
Päivi Jouttimäki & Tytti Sarika Hytti, Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto
Pääkaupunkiseudun Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013
Elämäni kuvat - työpaja

2. 2
Tausta ja yhteistyötahot
• osana ”Visio vahvasta aikuissosiaalityöstä” (VIVA) –aikuissosiaalityön
kehittämishanketta (2010-2011)
• yhteistyössä: aikuissosiaalityön Praksis, Haagan sosiaalityöntekijät,
Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca / Heikki Waris
instituutti sekä Helsingin yliopiston sosiaalityön oppiaine
• Viva -kehittämishankkeen teemoina myös sosiaalityöntekijöiden
asiakaskunnan kartoitus, parityön kehittäminen sekä yhteisöllisen
työotteen kehittäminen
• sosiaalityöntekijät itse valitsemassa kehittämishankkeen teemoja
• kiinnostus ryhmätoiminnan järjestämiseen
– Haagassa asiakkaille aiemmin toteutettuja ryhmiä:
• Nixit –kurssi nuorille, Äijä –ryhmä miehille, ruokakursseja
kaikenikäisille asiakkaille
• yliopisto-professori Erja Sauraman kannustus kokeilemaan
ryhmätoimintaa, jossa sosiaalityön sisältöä
• kaikille sosiaalityöntekijöille avoin suunnitteluryhmä

3. 3
Vuonna 2011: kolme ”Elämäni kuvat” - ryhmää Läntisellä sosiaaliasemalla
-> ryhmissä yhteensä 16 osallistujaa
Syksyllä 2012: yksi ”Elämäni kuvat” -ryhmä Pikku-Huopalahden asukastila Kyläpajalla
-> ryhmässä 7 osallistujaa
Keväällä 2013: yksi ”Elämäni kuvat” –ryhmä Maunulan Saunabaarissa
-> ryhmässä 8 ilmoittautunutta, 2-5 osallistujaa
Tähänastisissa ryhmissä yhteensä 25 - 28 osallistujaa

4. 4
Elämäni kuvat -ryhmä
• avoin sosiaaliaseman asiakkaille ja
alueen asukkaille
• kokeiltu eri ikäisten ihmisten
kanssa
– nuoret alle 25v
– vanhemmat 40v – 65v
• sopiva ryhmän koko 6-7 henkilöä,
suljettu ryhmä
• ryhmän kesto 6-7 viikkoa,
tapaamiset kerran viikossa,
2 h – 2 h 15 min kerralla
• ryhmäläisille annetaan digikamerat
käyttöön ryhmäprosessin ajaksi
• ryhmän ajalle myönnetty HSL-
matkalippuun tukea

5. 5
Valokuvaustehtävät ja virikkeet
• Jokaisella ryhmätapaamisella annetaan valokuvaustehtävä,
joka liittyy seuraavan tapaamisen teemaan
• Valokuvaustehtävän lisäksi annetaan erilaisia teemoihin
liittyviä virikkeitä, esim. kirjoittamistehtäviä, ekokarttaa,
ajatelmia ym. Virikkeet auttavat orientoitumaan teemaan ja
valokuvausaiheiden pohdintaan, mutta myös vapaaehtoiseen
syvempään teeman käsittelyyn / itsetutkiskeluun
• Valokuvaustehtävät ovat kunkin omalla tavalla käsiteltäviä
aiheita. Kukin voi toteuttaa niitä omasta henkilökohtaisesta
elämäntilanteestaan käsin; itseään voi ilmaista monella tapaa.
• Kuvien määrä rajattu;
esitellään max 3 kuvaa /ryhmäläinen / tapaaminen
(aiheen pohdinta, valintojen tekeminen)
• Esiteltävät 3 kuvaa tulostetaan A4-kokoisiksi isoiksi värikuviksi
valokuvapaperille ennen ryhmätapaamista

6. 6
Ryhmän tapaamisten teemat
1. Ryhmän aloitustapaaminen, tutustuminen ja
orientaatio ryhmään
2. Asiat, jotka minua kantavat
3. Unelmani ja polkuni sinne
4. Kuka minä olen?
5. Arkeni valot ja varjot - harmaa alueeni
6. Minun tarinani
7. Valmistautuminen yhteiseen kuvaan, ryhmän
yhteinen kuvakollaasi, lopetustapaaminen

7. 7
1. Ryhmän aloitustapaaminen
• tutustuminen
• orientaatio ryhmään
• ryhmän ohjelma
• ryhmän yhteiset
pelisäännöt
• kameroiden jako ja
käyttöopastus
• ensimmäisen
valokuvaustehtävän
antaminen

8. 8
2. Asiat, jotka minua kantavat
Kolme tärkeää asiaa elämässäni
• Kuvaa tärkeitä asioita
elämässäsi.
• Mitkä ovat elämässäsi
hyviä, kantavia asioita?
• Valitse 3 kuvaa, jotka haluat
tulostaa ja esitellä ryhmälle
Jos kuvaaminen ei vielä tässä vaiheessa suju,
voit tuoda aiemmin otetun valokuvan tai vaikka lehdestä löydetyn kuvan.

9. 9
3. Unelmani ja polkuni sinne
Kolme unelmaani / tavoitetta
elämässäni
• Millaisia unelmia sinulla on?
• Miten voisit edetä niitä kohti ja
saada ne toteutumaan?
• Tavoitteet voivat olla lyhyen ajan
tai pitkän ajan tavoitteita. Niitä
kohden edetään askel askeleelta.
• Millaiseksi haluat elämäsi tulevan
puolen vuoden sisällä tai millaisia
asioita haluat elämääsi 3-10
vuoden kuluttua? Mikä on
ensimmäinen askel?

10. 10
4. Kuka minä olen?
• Ota 3 kuvaa, jotka
kuvaavat omaa itseäsi/
identiteettiäsi
• Voit ottaa kuvia itsestäsi
tai kuvia muista asioista
(peilejä identiteettiisi)
• Mitä kuvat kertovat
minusta itselleni?
Miten näen itseni?
Miten muut näkevät
minut?

11. 11
5. Arkeni valot ja varjot
Kolme kuvaa ”harmaasta alueesta”.
• Harmaalla alueella tarkoitamme
sellaisia asioita Sinun elämässäsi,
jotka eivät ole hyvin eivätkä
huonosti.
• Ne ovat kuitenkin asioita, joihin
sinulla on jokin yhteys ja suhde.
• Harmaalla alueella olevat asiat ovat
usein sellaisia, jotka pitävät meidät
kiinni elämässämme
– siksi, että niitä on paljon.

12. 12
6. Minun tarinani
Olet ottanut kuvia neljästä
erilaisesta teemasta:
tärkeistä asioista,
unelmistasi ja tavoitteistasi,
harmaalla alueella olevista asioista sekä
omasta identiteetistäsi.
• Katso kaikkia kuviasi yhtä aikaa:
Mitä ajatuksia, tunteita, aistimuksia
sinulle herää?
Mitä kuvat kertovat sinulle elämän aikana
tehdyistä valinnoista ja tämän hetkisestä
elämäntilanteestasi?
Millaista tarinaa sinä kuvaat omasta
elämästäsi?
• Ota yksi uusi kuva,
joka jatkaa tarinaa.
• Etsi myös yksi vanha kuva, joka liittyy
elämäsi tarinaan.
Anna värien näkyä kuvassasi!

13. 13
Esimerkki
erään
ryhmäläisen
kuvakollaasista

14. 14
7. Valmistautuminen yhteiseen
kuvaan
• Mitä uusia näkökulmia olet saanut
omaan tarinaasi?
• Mitä otat mukaan tarinaasi
muiden ryhmäläisten tarinoista?
• Mitä olet oppinut tai saanut ryhmässä?
• Mitä tämä ryhmä on merkinnyt sinulle?
• Voit antaa positiivista ja kehittävää
palautetta muille ryhmäläisille.
Ota yksi uusi kuva, joka kuvaa näitä
ajatuksiasi.

15. 15
Esimerkkejä ryhmien yhteisistä kuvakollaaseista

16. 16
Ryhmäläisten palautetta
• Tekemistä ja onnistumista
– ”Ryhmä merkitsi minulle todella paljon! Minulla ei pitkään aikaan ole ollut
tekemistä, joka olisi tuonut minulle aitoa mielihyvää ja onnistumisen
tunnetta.”
– ”Juuri sopivan pituinen ja sopivin väliajoin. Halu olla kaikkina kertoina
paikalla.”
• Oman elämän pohtiminen
– ”Välitehtävät mielenkiintoisia, hyvin pisti pohtimaan elämäntilannettaan.”
– ”Teemat hyviä, kehittävää, sai ajattelemaan uudelleen omaa elämää”
– ”Ryhmäprosessissa puretaan yksilötyön tulokset, itse näkee asiat uudessa
valossa objektiivisesti. Mielenkiintoista. ”
– ”Sai uutta perspektiiviä omille huolille ja murheille, iloille”
– ”Merkitsi paljon, se on auttanut konkretisoimaan sisäistä maailmaani, ja
se antoi mulle mahdollisuuden tutkia ja työstää elämän suhteita ja
tunteita kuvan keinoin.”

17. 17
• Ryhmähenki
– ”Paljon huomaavaisuutta ja arvostusta kaikkien ryhmäläisten kesken.”
– ”Loistava ryhmä. Asiat puhuttiin vapautuneesti eikä ollut kiusallisia
hiljaisia hetkiä.”
– ”Ryhmä toimi tukena ja peilinä tarinalleni, ryhmässä toteutui
luottamuksellisuus, hyväksyntä ja keskinäinen kunnioitus”
– ”Olen iloinen kun tutustuin uusiin ihmisiin, vaikken ehkä heitä enää tapaa.
– ”Hyvää oli löytää hyviä ihmisiä.”
• Valokuvauksesta menetelmänä
– ”Hyvä että aina ei tarvitse vain puhua, että käytetään muita keinoja
apuna, esim. kuvia. Pelkkä puhuminen ei sovi kaikille.”
– ”En ole hyvä valokuvaaja, mutta ne antoivat lisää ajatuksia.”
• Ideoita jatkotyöskentelyyn
– Löysitkö ryhmän aikana itsellesi kehittymistavoitteita, joita haluaisit vielä
jatkossa työstää yhdessä sosiaalialan työntekijän kanssa? : ”Oman
potentiaalin löytäminen ja käyttö rakentavasti.”

18. 18
Ryhmämuotoista sosiaalityötä
• Ei pelkkä toiminnallinen ryhmä, mutta ei
terapiaakaan
• Oman elämäntilanteen tarkastelua
uudella tavalla, valokuvausta ja virikkeitä
hyödyntäen. Oman tarinan peilaaminen
muiden tarinoiden kautta.
• Ryhmäprosessissa pyritään pois
ongelmakeskeisyydestä, sen sijaan
keskitytään ryhmäläisten voimavaroihin ja
pyritään vahvistamaan niitä
• Perustuu aktiiviseen ihmiskäsitykseen
(asiakas aktiivisena subjektina, omaa
elämäänsä ja ympäristöään muuttavana)
sekä rakenteiden tiedostamiseen .
Tavoitteena asiakkaan itsetuntemuksen
lisääntyminen ja toimijuuden
vahvistaminen.

19. 19
Ryhmämuotoista sosiaalityötä
• Jokaisella ryhmäläisellä omanlaisensa prosessi
yhdessä muiden kanssa, ryhmän heterogeenisyys
• Sosiaalinen tuki ja yhteisöllisyys
– uusia sosiaalisia suhteita, osallisuuden mahdollisuuksia, ryhmäytyminen
– tarjota uudenlainen ryhmässä toimimisen kokemus
• Vertaistukea toisilta ryhmäläisiltä; positiivista
palautetta muilta valokuvien ja yhteisten
keskustelujen kautta, mahdollisesti myös uusia
näkökulmia omaan elämäntilanteeseen,
psykososiaalinen kuntoutuminen?
• Kameroiden lahjoittaminen ryhmäläisille;
digitaalisen syrjäytymisen ehkäisyä,
kuvausharrastuksen jatkamisen mahdollisuus niille
joilla ei ole omaa kameraa ennestään

20. Osaksi perustyötä?
• Aikuissosiaalityön asiakkaiden tavoittaminen
• Hukkakäynnit, Duuri-pudokkaat, systeemin
poissulkemat, yksinäisyys,
mielenterveys-/päihdeongelmat, pitkäaikainen
toimeentulotuen tarve, väliinputoaminen,
kuntouttava työ liian iso askel VS. aktivoiva
sosiaalityö/-politiikka  keinoja tavoittaa,
kohdata, kumppanuussuhde asiakkaisiin,
polkujen löytyminen, sosiaalityön vaikuttavuus?
20

21. 21
Vaihtoehtoinen tapa yksilökohtaisen
työskentelyn tilannearviolle?
• ryhmät sosiaalityöntekijöiden vetämiä
• ryhmien suunniteltu prosessi pohjautuu sosiaalityöhön,
erityisesti tilannearvioon eli elämäntilanteen monipuoliseen
kartoitukseen
• yhdessä asiakkaiden kanssa elämäntilanteista keskustelua
ryhmässä / yhteisreflektointia
• työmenetelmänä valokuvaus ja tarinallisuus, dialogisuus
• ryhmissä ei haluttu kirjauksia asiakastietojärjestelmään,
mutta asiakkaiden vastuutyöntekijöille tiedotetaan ryhmään
osallistumisesta -> aktiivisuuden hyödyntäminen ryhmän
jälkeen yksilötyöskentelyssä

22. 22
Vai vaihtoehto yksilökohtaiselle työlle?
• Voisiko valokuvien käyttöä kokeilla työvälineenä myös
yksilökohtaisessa työssä?
– veisikö merkittävästi enemmän aikaa?
– valmiiden tai vanhojen kuvien katselu / uusien kuvien ottaminen
• Voiko valokuvilla avata uusia keskustelun tasoja, esim. tilannearvion
tai suunnitelman teossa?
– narratiivisuus voi tuoda lisäelementin, erilaisen näkökulman
esim. työ- ja koulutusasioiden käsittelyyn
– miten tarinaa kerrotaan, mitä rooleja asetetaan, miten voisi jatkua?
• Kuvien kautta ehkä helpommin tai avoimemmin tutustuttavissa
esim. henkilön elämänfilosofiaan, hengellisyyteen / henkisiin
asioihin, tulevaisuusajatuksiin, näkemyksiin
-> käsitelläänkö näitä riittävästi ”perustyössä”?
-> jos ei kuulla ihmistä; hänen filosofiaansa, unelmiaan,
niin voidaanko häntä oikeasti auttaa?

23. 23
Elementtejä yksilötyöhön?
• Sosiaalityöntekijän kokemus: asiakkaalla ”pysähtynyt
elämäntilanne”, siihen sopii tämä työskentelytapa.
– rakentuuko kuvien kautta tulevaisuusorientaatiota?
• Yksilötyössä prosessinkäynti nopeammin kuin
ryhmätyöskentelyssä, esimerkiksi:
– 1. ja 2. tapaamisella tilannearviovaihetta
(teemoja: Elämän tärkeät asiat, Unelmat, Arki)
– 3. tapaamisella suunnitelmavaiheeseen
(teema: Minun tarinani / tulevaisuuden kuva)
– Asiakas saa kerrottua elämästään täydemmin kuin vain
ongelmien kautta / tulee nähdyksi kokonaisemmin omana
itsenään

24. Mitä ryhmä on työvälineenä?
• yksilö
• yhteisö / ryhmä
• rakenteellinen taso
24
(lähde: Koskinen, 2007, 78)

25. 25
Ryhmätila muualla kuin
sosiaaliasemalla, esim. asukastilassa
• alueen asukkaiden tila, joka on
avoin kohtaamisille; vapaamuotoiset
keskustelut, ajanvietto, atk-tuki…
• konkreettinen apu jo ryhmän
aikana; tietoa alueen yhdistyksistä,
harrastusmahdollisuuksia ym.
• ryhmäläiset ottaneet tilan
omakseen, asukastilassa tapahtuu
myös ryhmän ulkopuolista
vuorovaikutusta.
• tilana ja reviirinä erilainen kuin
sosiaaliasema; toimii eri logiikalla,
hitaampi tempo ja vapaaehtoisuus,
työllistetyt
• mahdollistaako asukastila
tasaveroisemman kohtaamisen?

26. 26
Rakenteellinen taso
• Miten valokuva voisi toimia viestinnän
välineenä?
– ryhmien yhteinen valokuvanäyttely–projekti
loppuvuodesta 2011
– Tekeillä tulevaan sosiaalityön oppikirjaan
artikkeli, jonka kirjoittamiseen osallistuu
ryhmäläisiä
– Uusia rooleja: kouluttamassa sosiaalialan
opiskelijoita, esittelemässä työntekijöille
kokemusasiantuntijana

27. 27
Ryhmän ohjaajan roolit
• Ryhmän vetäjä: pelisäännöt, avoin, suljettu ryhmä,
rakenne, ajan hallinta, orientoituminen, jäsenten
liittyminen ryhmätilanteeseen, turvallisuus
• Ryhmädynamiikan huomioiminen: puheenvuorot, roolit
• Kuuntelija
• Suunnittelu ja arviointi
• Työpari työtä, reflektointi
• Analyytikko
• Sosiaalialan asiantuntija
• Konkreettinen toimija: tila, tulostus, tarjoamiset, paikan
vaihto (arvostus, ryhmäytyminen)  vie aikaa

28. 28
Ryhmän perustamisen budjetti
Tuote / ostos a’ – hinta Hinta-arvio yht.
• Digikamerat ryhmäläisten käyttöön (8 kpl, a’ n. 100e) 800e
• 4gt-muistikortit kameroihin (8 kpl, a’ 15e) 120e
välttämättömät, kameroiden oma muisti riittää vain 3-4 kuvaan
• Kamerapussit/-laukut (8kpl, a’ 15e) 120e
• Värikasetti valokuvien tulostukseen (2 kpl) n. 105 e
• Valokuvapaperia (6 pkt, a´ 10 e) 60 e
• Kansiot ryhmäläisille kuvien ja kuvaustehtävien kuljetusta varten
(ns. ”kulmakuminauhakansio”) (8 kpl, a´ 6 e) 48 e
• Tarjoilut ryhmäkerroille (6 krt, a’ 40 e) 240 e
(esim. kahvia, teetä, mehua, sämpylät, karjalanpiirakoita, hedelmiä, keksit, päätöskerralle kakku)
• ”Lahjat” ryhmän päättyessä (a´ 80 e, 2 kpl) 160e
(Ryhmäläisille annetaan ryhmän päättyessä digikamerat lahjaksi. Niille, kenellä on ollut oma kamera
ryhmän aikana käytössä, annetaan lahjaksi kameran sijasta maksuosoitus / lahjakortti valokuvaus-
liikkeeseen valokuvaustarvikkeisiin, esim. 80e arvosta. Arviolta max kahdelle hengelle, muille kamerat.
Kokonaiskustannusten arvio yhteensä n. 1650 e

29. Learning cafe
• MIELIPITEITÄ / KOKEMUKSIA VALOKUVISTA
TYÖVÄLINEENÄ? (YKSILÖ/RYHMÄ/
YHTEISÖ/RAKENTEELLINEN/KOULUTUS… )
• MITEN VOISIT HYÖDYNTÄÄ TYÖPAJASSA KUULEMAASI?
• KRIITTISIÄ HUOMIOITA/ KEHITTÄMISEHDOTUKSIA?
• MITEN VALOKUVAUKSEN AVULLA VOISI EDISTÄÄ
ASIAKKAIDEN OSALLISUUTTA?
29

30. 30
Kiitos mielenkiinnosta!
Lisätietoja:
Päivi Jouttimäki, erityissosiaalityöntekijä, Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto
paivi.jouttimaki@hel.fi puh. 09-310 24209 / 050-5910794
Tytti Sarika Hytti, sosiaalityöntekijä ,Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto
tytti.hytti@hel.fi puh. 09-310 43630 / 040-33 44 706
Visio vahvasta aikuissosiaalityöstä –hankkeen loppuraportti:
artikkeli ”Elämäni kuvat” -ryhmästä
http://www.socca.fi/files/1726/Voimavaraistavaa_sosiaalityota_ryhmassa_ote_raportista_Uudist
uva_ja_voimaannuttava_aikuissosiaalityo.pdf
Esityksen valokuvat:
Päivi Jouttimäki /vuoden 2011 ja 2012 ryhmät, Tomi Hartikainen, internetin kuvapankit ja
ClipArt. Kuvien esittämiseen on kuvassa näkyvien henkilöiden sekä kuvanottajien lupa.
Lähteenä myös: Vaihtoehtoinen tarina, Camera Obscura (Koskinen Anna-Kaisa, 2007, 78)
http://www.socca.fi/files/73/Vaihtoehtoinen_tarina_mita_on_sosiaalinen_muutostyo.pdf