Raisioagro Oy:n kehitysjohtajan Pekka Heikkilän esitys BioA-konsepti/Raisio Teolliset Symbioosit Foorumissa Neste Oilin Porvoon jalostamolla 26.3.2014.

1. BioA-konsepti/Raisio
26.3.2014
Pekka Heikkilä

2. BioA Raision näkökulmasta
• Monia kiinnostavia aihealueita maa- ja elintarviketaloudelle
• Raisio on esiintynyt yrityksenä vahvasti ympäristöasioissa
• Raisioagro soveltaa mm. maatilojen ympäristöindeksejä joissa maatilan
tai peltolohkon ravinne-, energia- ja hiilitaseita mitataan
• Taselaskennan ulottuvuutta voidaan myös laajentaa (vrt. teolliset
symbioosit; kierrätyksen ja energian huomioiminen myös viljelypanosten
tuotannossa, kokonaiselinkaaret)
• Päästöt vesistöihin keskeinen kysymys Suomen maataloudessa
• Maataloudella myös 13 % GHG –alennustavoite. Jo pitkään peltoviljelyn ja
kotieläntalouden hyötysuhde on parantunut olennaisesti
• Kierrätykseen perustuvia lannoitteita tulee suosia
• Elintarvikesektori on kiinnostunut levän ja siitä erotettavien ainesosien
käytöstä
• Myös prosessijäännösten rehukäyttö kiinnostaa, etenkin valkuaisjakeet
26.3.2014Pekka Heikkilä

3. Lannoitemarkkinasta
• Teollinen lannoitemarkkina on Suomessa n. 600 000 t/v, ≈ 250 milj. €/v
• Lisäksi karjanlannan kautta palautuu ravinteita saman verran (sadosta n.
80 % menee rehukäyttöön, lantaa jopa 18 milj.t/v)
• Humaaniliete ei yleensä palaudu, biokaasutus parantaa tilannetta
• Yhä pienempi osa ravinteista huuhtoutuu tai haihtuu
• Lannoite- ja ympäristösäädöksillä tärkeä merkitys
• Maanparannusaine vs. tuotteistettu lannoite?
• Luomu-viljelyn kautta selvä lisäarvo mahdollinen. Luomu-viljelijät myös
tottuneet käyttämään vaihtoehtoja
• Luomu suosii kierrätystä mutta kriteerit toisaalta rajoittavat teollisten
prosessien jäännösten käyttöä
• Luomun potentiaali muutama prosentti lannoitemarkkinasta
26.3.2014Pekka Heikkilä

4. BioA-lannoitteen kehittäminen
• Tiivis ja vakioitu (tuotteistettu) teollinen kierrätyslannoite on kiinnostava
tuote viljelijöille
• Lähtöaineitten (mädäte, tuhka) alhainen hinta voi tehdä siitä
kilpailukykyisen Luomun lisäksi myös tavanomaisessa viljelyssä
• Biolietteiden yleinen ongelma on typen alhainen määrä ja hidas
liukenevuus; saattaa jopa lisätä välitöntä typpilannoitustarvetta (C sitoo
maassa typpeä, C/N-suhde vaikuttaa)
• Orgaanisten lannoitteiden pidempiaikaiset vaikutukset ovat tunnustettuja,
mutta vaihtelevia ja vaikeasti todennettavissa
• Oikeat laskenta- ja liukoisuuskertoimet tärkeitä lannoitusrajoissa;
Voisiko kierrätyslannoite saada säädöksissä etua laskennassa?
(päästöjen kokonaisoptimointiin perustuen)
• Tuotteen tekninen laatu ja väkevyys tärkeä, etenkin kylvölannoituksessa
• Hivenaineitten lisäksi kalkitusvaikutus on iso etu tuhkatuotteissa
26.3.2014Pekka Heikkilä

5. Lopuksi
• Miksi puunjalostuksen sivuvirtoja ei jo nyt hyödynnetä laajemmin
maataloudessa?
o Nykyiset mineraalilannoitteet ovat olleet kilpailukykyisiä; hinta,
lannoitustekniikka, logistiikka, nopea vaikutus kasveihin
o ’Maan’ lannoittaminen vrt. ’kasvien’ vuotuinen täsmälannoittaminen. Myös
nykyiset säädökset tuottavat eräin kohdin ongelmia.
o Raskasmetallit
• BioA pyrkii ratkaisemaan nämä haasteet
• Puitten sienijuurillaan irrottamien kivennäis- ja hivenaineitten ohjaaminen
peltoon on hyvä ajatus
• Myös orgaaniset jäännökset (humus ja ravinteet) ovat hyödylliset pellossa
• Vrt. myös kaskeaminen! Aikanaan pääasiallinen viljelymuoto.
• BioA-lannoitteen tulee olla tehokas sekä helposti käytettävä.Ympäristöetu
lisänä, ja sen merkitys kasvaa.
26.3.2014Pekka Heikkilä