Harjavallan sairaalan 110-vuotisjuhlan puheenvuoro. Kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck Suomen mielenterveysseurasta

1. Mielenterveyspalvelujärjestelmä
muutoksessa
Kristian Wahlbeck
Kehitysjohtaja
kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi

2. Mielenterveys on yhä tärkeämpi osa
kansanterveyttä
Mielenterveys- ja päihdeongelmien suhteellinen
osuus tautitaakasta on kasvamassa
Monet mielenterveyteen vaikuttavat riskitekijät
kasvussa: työttömyys, muuttoliike, elämäntyylin
yksilöityminen, alkoholin käyttö, syrjäytyminen
Mielenterveyden merkitys on kasvanut
tietoyhteiskuntaan siirtymisen myötä
15.5.2013 2 | © Mielenterveysseura

3. Mielenterveyden häiriöt ovat yhä useamman
työkyvyttömyyseläkkeen syynä
Lähde: Eläketurvakeskus15.5.2013 3 | © Mielenterveysseura

4. Mielenterveysongelmat ovat yhä suurempi
uhka hyvinvoinnille
New disability grants due to mental ill-health
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
Austria
Belgium
Denm
ark
Finland
G
erm
any
Netherlands
Sweden
UK
%
1995
2000
2005
2008
Data source: OECD
15.5.2013
Uudet mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet
4 | © Mielenterveysseura

5. Mielenterveyden merkitys julkisen talouden
kestävyysvajeelle
• Julkisen talouden kestävyyden kannalta työurien pituus on keskeistä
• Suomalaisten työurien pituuteen voidaan vaikuttaa ennen kaikkea
vaikuttamalla mielenterveyteen
• Mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannukset ovat 3-4 % BKT:sta
(6-7 miljardia euroa)
– masennustilat 1,4 miljardia
– psykoosit 1,4 miljardia
– alkoholin välittömät kustannukset 1,3 miljardia
15.5.2013 5 | © Mielenterveysseura

6. Suomalaiset mielenterveys- ja päihdepalvelut
haasteiden edessä
• Suomalaisten mielenterveys polkee paikallaan
• Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien merkittävä ylikuolleisuus
• Palveluiden saatavuus on heikko
• Resurssit ohjautuvat laitoshoitoon
• Asiakkaan ääntä ei kuulla: sosiaalista kuntoutusta ja arjen tukea ei
riittävästi tarjolla
19.4.2013 Kokemusasiantuntija palvelujen uudistajana 6 | © Mielenterveysseura

7. Mielenterveyspalvelut muutoksessa
• Psykiatrian sairaalahoidon purkaminen
• Asumispalveluista asumisen tukeen
• Peruspalvelujen kasvava rooli
• Voittoa tavoittelevien tuottajien tulo palvelukenttään
• Palvelujen integraatio
• Ihmisoikeuksien kunnioittamisen kasvava merkitys
• Palveluiden käyttäjien uusi rooli
• Painopisteen siirtyminen korjaavasta ehkäisevään
15.5.2013
Onko psykiatrista sairaalahoitoa jo purettu liikaa?
Ohjautuvat resurssit oikeudenmukaisesti ja optimaalisesti?
7 | © Mielenterveysseura

8. Psykiatrinen sairaalahoito Pohjoismaissa
(per 100 000 as.)
15.5.2013
0
50
100
150
200
250
300
1987 1992 1997 2002 2007
Denmark
Finland
Sweden
8 | © Mielenterveysseura

9. Psykiatrian erikoisalan hoitojaksot,
hoitopäivät ja avohoitokäynnit 2001–2011*
15.5.2013 9
* Erikoissairaanhoidon avohoidon tietoja on kerätty vuodesta 1998 alkaen, mutta vertailukelpoisia luvut ovat
vuodesta 2006 alkaen.
Lähde: THL 2013

10. Psykiatrian asumispalvelujen ja alle 65-vuotiaiden
muun palveluasumisen asiakkaat 2000−2010 kunkin
vuoden lopussa
15.5.2013
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
Asiakkaidenlukumäärä
Psykiatrian
asumispalvelut
Muu
palveluasuminen
(alle 65 vuotta)
Lähde: THL, Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut
10

11. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen
ympärivuorokautisen laitoshoidon asiakaspaikat
Hyksin erva-alueella palvelutyypin mukaan 2012
15.5.2013 11

12. Psykiatrian laitoshoito Suomessa
• Tilanne 2011:
– 4000 psykiatrian sairaansijaa
• 0.8 sairaaansijaa/ 1000 asukasta (sisältää 0.08 oikeuspsykiatrian sairaansijaa)
– 7000 asiakaspaikkaa asumispalveluissa
– 20 psykiatrista sairaalaa
• Tavoite 2015 (Mieli-suunnitelma):
– 3500 psykiatrian sairaansijaa
– asumispalveluiden vähentämiselle ei asetettu tavoitetta
– sijainti yleissairaalan yhteydessä
15.5.2013 12 | © Mielenterveysseura

13. Psykiatrisen sairaalahoidon vähentämisen
ongelmia
• Sairaalahoidon korvautuminen laitosmaisilla asumispalveluilla
• Asumispalveluiden laadun varmistus ja ohjaus
– kuntoutujia ei riittävästi osallisteta asumispalveluiden suunnitteluun ja
arviointiin
– Taloudelliset kannustimet ohjaavat yksityisiä palveluntuottajia väärin
• Oikeuspsykiatrisen hoidon jatkuva laitossidonnaisuus
– Oikeuspsykiatrian avo- ja asumispalvelut puuttuvat suurelta osin
15.5.2013 13 | © Mielenterveysseura

14. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon laitoshoidon potilaat
ja hoitopäivät sairaanhoitopiireittäin vuonna 2011,
epäsuora ikä- ja sukupuolivakiointi, koko maa=100
15.5.2013 14
Lähde: THL 2013

15. Psykiatriset potilaat tuhatta asukasta
kohden sairaanhoitopiireittäin 2009-2011
15.5.2013 15
Lähde: THL 2013

16. Psykiatriset potilaat tuhatta asukasta
kohden sairaanhoitopiireittäin 2009-2011
15.5.2013 16
Lähde: THL 2013

17. Psykiatriset potilaat tuhatta asukasta
kohden sairaanhoitopiireittäin 2009-2011
15.5.2013 17
Lähde: THL 2013

18. Poikkeava suuri itsemurhakuolleisuus
asettaa kehittämishaasteen
15.5.2013 18 | © Mielenterveysseura

19. Miesten itsemurhat
Pohjoismaissa vuonna 2009
15.5.2013 19 | © Mielenterveysseura

20. 15.5.2013
Vähemmän itsemurhia kunnissa, joissa on
monimuotoisia mielenterveysavopalveluja
Pirkola ym. Lancet 2009
20 | © Mielenterveysseura

21. 15.5.2013
Ympärivuorokautisten ja liikkuvien
mielenterveysavopalvelujen saatavuus liittyy
alempaan itsemurhakuolleisuuteen
Pirkola ym. Lancet 2009
21 | © Mielenterveysseura

22. Monimuotoiset mielenterveyspalvelut ovat
yhteydessä alhaiseen itsemurhalukuun
15.5.2013
Pirkola et al., Lancet 2009
22 | © Mielenterveysseura

23. Onko psykiatrista sairaalahoitoa purettu
liikaa?
• Ei
• Uudistus on kuitenkin puolitiessä, ja hoitojärjestelmässä on paljon
kehitettävää
• Avopalvelu on usein vaikuttavampaa kun laitoshoito
• Ongelmat ovat tavallisia ja palvelu tulee tuottaa matalakynnyksisenä
lähipalveluna
• Resurssien siirtämistä avohoitoon tulee jatkaa
15.5.2013 23 | © Mielenterveysseura

24. Mielenterveys- ja päihdehenkilöstön
jakaantuminen palvelutyyppeihin kolmessa
sairaanhoitopiirissä 2012 (%)
15.5.2013
Laitoshoito (% htv)
Päivätoiminnot (% htv)
Avohoito (% htv)
24 | © Mielenterveysseura

25. Psykiatristen potilaiden ylikuolleisuus on
osoitus palvelujärjestelmän ongelmista
Wahlbeck et al, BJP 2011
15.5.2013 25 | © Mielenterveysseura

26. Elinajan odotteen kehitys 1981-2003
(miehet)
4.2.2010 Hoidon saatavuus / Wahlbeck 26
Westman 2011, Eur J Publ Health

27. Psykiatristen potilaiden kuolinsyyt
• Tautikuoleman riski on 2-3 kertaa suurempi kuin muilla suomalaisilla
– ei edistymistä viimeisen 25 vuoden aikana
– tautikuolemat selittävät suurimman osan ylikuolleisuudesta
15.5.2013 27 | © Mielenterveysseura

28. Sepelvaltimotaudin hoito psykiatrisilla
potilailla Suomessa 1998-2008
• sepelvaltimotaudin leikkaushoidon saatavuus on heikko psykiatristen
potilaiden joukossa
• erityisen heikko saatavuus on psykoosipotilaiden joukossa
• 164 999 mielenterveyspotilasta, joista 67 659 psykoosipotilasta
• psykoosipotilailla saman verran sairaalahoitoja sepelvaltimotaudin
takia kuin muulla väestöllä
• psykoosipotilailla revaskularisaatioita noin puolet vähemmän kuin
muulla väestöllä
• esteitä näyttää olevan sekä hoitoon pääsyssä että hyvälaatuisen
hoidon saamisessa
15.5.2013
Manderbacka ym. 2012
28 | © Mielenterveysseura

29. The effect of severe mental disorders on the rates of coronary revascularisation and coronary
heart disease (CHD) mortality (A) and coronary hospitalisation (B) (each point represents 10-
year age band across the age groups 40+ years, logarithmic scale).
Manderbacka K et al. BMJ Open 2012;2:e000831
©2012 by British Medical Journal Publishing Group
15.5.2013 29 | © Mielenterveysseura

30. Ohjautuvatko resurssit
oikeudenmukaisesti?
Suomen tulevaisuus rakentuu suomalaisten
mielenterveydelle. Yhteiskunnallinen kehitys on
tehnyt mielenterveydestä yhä tärkeämmän
pääoman – informaatioyhteiskunnassa
menestyminen on suurelta osin kiinni
mielenterveydestä. Työn muutos on tehnyt
mielestämme tärkeimmän työvälineemme.
15.5.2013 30 | © Mielenterveysseura

31. Joka neljäs sairauslomapäivä liittyy
mielenterveyden ongelmiin
Lähde: Kela15.5.2013
Vuosittain yli neljä
miljoonaa
mielenterveysperusteista
sairauspäivää
31 | © Mielenterveysseura

32. Mielenterveyspalveluiden
rahoitus
• Mielenterveyden häiriöt muodostavat noin 25 % suomalaisten sairaustaakasta
• 45 % työkyvyttömyyseläkkeen saajlla on mielenterveyden häiriö
• Mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannukset ovat 3-4 % BKT:sta
MUTTA....
•Mielenterveyden häiriöiden osuus sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista on
vain 11-13 %.
15.5.2013 32 | © Mielenterveysseura

33. Rakenteellisia ongelmia kuntien
mielenterveystyössä
• Valtaosa rahoituksesta käytetään laitoshoitoihin vaikka avohoito on
usein tuloksellisempaa
• Panostukset ehkäisevään mielenterveystyöhön ovat usein
vaatimattomia, vaikka on näyttöä sen tuloksellisuudesta
• Terveyden edistämisessä painottuvat edelleen fyysisen terveyden
edistämiseen. Nyt mielenterveyden edistäminen on nostettava
kansanterveystyön kärkeen.
15.5.2013 33 | © Mielenterveysseura

34. Panostetaanko itsemurhien
ehkäisyyn?
Liikennekuolemat Itsemurhat
Kuolleet/vuosi n. 300 n. 1000
Viranomainen Kyllä (TraFi:ssa) Ei
Tutkimusohjelma Kyllä (LINTU) Ei
Tavoite asetettu Kyllä (250) Ei
Vähenemä huipusta -76 % -24 %
(vuodesta 1971) (v:sta 1990)
15.5.2013 34 | © Mielenterveysseura

35. 35
Mieli-suunnitelman päätavoitteet
• Asiakkaan aseman vahvistaminen
• Edistävän ja ehkäisevän työn priorisointi
• Avo- ja peruspalvelujen painottaminen
• Palvelut ”yhden oven” periaatteella
• Mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdistäminen
Lisätietoa: www.thl.fi/mielijapaihde
15.5.2013 35 | © Mielenterveysseura

36. Modernit mielenterveyspalvelut
• Pyrkimys integroituun hoitojärjestelmään
• Tuottaa vaikuttavaa moniammatillista avohoitoa, potilaan sosiaalista
verkostoa säilyttäen
• Hoidon painopiste tulee olla peruspalveluissa ("yhden oven
periaate"), joita tuetaan erikoissairaanhoidosta
• Osastohoitoa pyritään edelleen vähentämään
• Psykiatrian osastohoito toteutetaan yleissairaalan yhteydessä
kokonaisvaltaisen hoidon toteuttamiseksi ja stigman vähentämiseksi
• Potilaan asemaa vahvistetaan, minimoidaan pakon käyttö ja lisätään
kokemusasiantuntijoiden käyttöä palveluissa
15.5.2013 36 | © Mielenterveysseura

37. Suomalaisen
mielenterveyspalvelujärjestelmän haasteet
•Pirstoutumisen korvaaminen integraatiolla
•Asiakkaiden osallistumisen lisääminen
•Vertaisuden käyttö
•Osallisuuden tukeminen
•Toipumisen asettaminen hoidon tavoitteeksi
15.5.2013 37 | © Mielenterveysseura

38. 15.5.2013
…mutta löytyykö tahtoa uudistaa
palvelujärjestelmää?
Esteitä:
• Valtarakenteet
• Ammattiryhmien edunvalvonta
• Kunnallispolitiikka
• Sektoroitunut rahoitusjärjestelmä
38 | © Mielenterveysseura

39. 19.4.2013 Kokemusasiantuntija palvelujen uudistajana 39
Mieli 2009 –kysely:
Miten tärkeänä pidät
kokemusasiantuntijat?
22.05.13 39
Lähde: THL

40. WHO:n maailmanlaajuinen mielenterveyden
toimintasuunnitelma 2013-2020
Tavoitteet
1. Mielenterveysjärjestelmän ohjauksen kehittäminen
- ajan tasalla oleva lainsäädäntö
- mielenterveyskuntoutujien osallisuus palveluihin
1. Yhteisöpohjaiset, integroidut mielenterveyspalvelut
• resurssien siirto sairaaloista avopalveluihin
• koulutuksen kehittäminen vastaamaan uuden järjestelmän tarpeita
1. Edistävä ja ehkäisevä mielenterveystyö
• lasten ja nuorten mielenterveysosaamisen vahvistaminen
• Itsemurhien ehkäisy
1. Tietojärjestelmien vahvistaminen
15.5.2013 40 | © Mielenterveysseura

41. WHO:n maailmanlaajuinen mielenterveyden
toimintasuunnitelma 2013-2020
Periaatteet
1. Universaali ja yhtäläinen palvelujen saatavuus
2. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen
3. Tutkimusnäyttöön perustuvat palvelut
4. Elämänkaariperusteisuus
- mielenterveystyön tulisi kattaa kaikki elämänkaaren vaiheet
1. Sektoreita ylittävä toiminta
- opetussektorin, työelämän, oikeussektorin, asumisen ja yritysten osallistaminen
mielenterveystyöhön
1. Mielenterveyskuntoutujien voimaantuminen
-kuntoutujien osallisuus päätöksentekoon, suunnitteluun, palvelutuotantoon, arviointiin
15.5.2013 41 | © Mielenterveysseura

42. Mielenterveyspalvelujen uudistuminen
• Mielenterveyspolitiikassa on selvä visio: asiakkaiden tulisi saada
hoitoa ja kuntoutusta omassa ympäristössään, perustuen heidän
henkilökohtaisiin tarpeisiin, voimavaroihin ja tavoitteisiin.
• Mielenterveyspalvelujen tavoite on siirtynyt kohti osallisuuden
vahvistamista, tarjoamalla yhteisöpohjaista hoitoa, asumista ja
toimintaa
• Mielenterveyspalvelut valtavirtaistetaan muihin sosiaali- ja
terveyspalveluihin
• Potilasturvallisuuteen ja kustannustehokkuuteen kiinnitetään
enemmän huomiota
15.5.2013 42 | © Mielenterveysseura

43. Asiakaslähtöisyys käytännössä
• Kuntoutujille ja omaisille on tarjolla ilmaiseksi koulutusta ja neuvonta
mielenterveyden häiriöistä ja niiden hoidosta
• Kuntoutujat ja omaiset osallistuvat palveluiden suunnitteluun,
tuotantoon ja arviointiin
• Kuntoutujat ja omaiset osallistuvat henkilöstökoulutukseen
• Kuntoutujat voimaannutetaan laatimaan hoitosuunnitelmiaan
15.5.2013 43 | © Mielenterveysseura

44. Kokemusasiantuntijat palveluissa
• Kokemusasiantuntijoiden käyttö on sosiaalinen innovaatio joka tulee
muuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluja
• Kokemusasiantuntijoiden käyttö luo osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja
vähentää stigmaa
• Kokemusasiantuntijoiden käytön vakiinnuttaminen palveluiden osaksi
vaatii vielä paljon työtä
• Kokemusasiantuntijuus on parasta mitä suomalaisille
mielenterveyspalveluille on tapahtunut pitkään aikaan
19.4.2013 Kokemusasiantuntija palvelujen uudistajana 44 | © Mielenterveysseura