2. 2
December 5, 2013
Tutkimuksen aloitus
Lähdin tarkastelemaan koulupuukotuksia Suomen
väkivaltahistorian kautta. Suomella on pitkä ja synkkä
historia puukotusten osalta. Puukkojunkkarit tekivät 1800luvulla kolmanneksen maan kaikista surmanteoista ja
puukon statusasema on yhä nähtävissä Suomen eri
kunnissa. Tämä näkyy myös rikostilastoissa. Vuoden 2011
aikuisten tekemien henkirikosten perusteella Suomi sijoittui
läntisen Euroopan rikollisimpien maiden ryhmään
(Sisäasiainministeriö, 22,2012).
Yleisimmin tappelu tapahtuu alkoholinalaisena
yksityisasunnossa aseena keittiöveitsi. Tekijänä on yleensä
alkoholisoitunut, työelämästä syrjäytynyt ja aiemmin
väkivaltarikoksesta tuomittu mies. (Suomalaisen
tiedeakatemian kannanottoja, 9, 2011)
3. 3
Yleisessä
December 5, 2013
tiedossa on, että osa nuorista
kantaa teräaseeksi luokiteltavia välineitä
mukanansa kouluissa, vaikka teräaseet
ovat kiellettyjä niin kouluissa kuin julkisilla
paikoilla. Kielto kouluihin tulisi näkyä
koulun opetussuunnitelmassa tai
järjestyssäännöissä.
Jos oppilas tuo teräaseen kouluun,
opettajalla on laillisia puuttumiskeinoja
kaksi: pyytää kauniisti tai soittaa poliisi.
Repun tutkimiseen ilman lupaa opettajilla
ei ole valtuuksia.
4. 4
December 5, 2013
Historiaa
Karuin jäänne
puukkojunkkarikulttuurin ajasta
lienee suomalainen kansanlaulu.
Tätä suullista perinnettä on
perinteisesti levitetty laulamalla
laulua alaluokan musiikintunneilla ja
muutamat suomalaiset artistit ovat
käsitelleet aihetta omissa
sanoituksissaan. Laulussa kerrotaan
kolmesta häjystä, nimeltään Isotalo,
Rannanjärvi ja Pukkila sekä
Kauhavan nimismiehestä
Hägglundista ja tämän vaimosta.
Laulussa kiteytyy 1800-luvun
puukkojunkkarikulttuurin ydin: häjyt
eivät pelkää ketään tai mitään.
Isontalon Antti ja Rannanjärvi ne jutteli
kaharen kesken: :,: Tapa sinä Kauhavan
ruma vallesmanni, niin minä nain sen
komian lesken. :,:
Ensin ne portahat särjettiin ja sitten vasta
muuri, :,: Isoo-Antti se erellä kulki ja
joukosta oli suurin. :,:
Isontalon Antti oli ensimmäinen ja
Rannanjärvi oli toinen
:,: Pukkilan Jaska se Kauhavalta oli
kolomas samanmoinen. :,:
Sitten on piru, sanoi Rannanjärvi jos minä
miestä pelkään :,: Tervaspampulla kuonon
päälle ja teräksellä pitkin selkää. :,:
Vaasan veri ei vapise eikä Kauhavan
rauta ruostu :,: niskasta kiinni ja puukolla
selekähän jossei se muuton suostu :,:
Ei saa laulaa Rannanjärvestä, Rannanjärvi
on kuollu. :,: Rannanjärven hauralle on
marmoripatsas tuotu. :,:
Isontalon Antti ja Rannanjärvi –
Suomalainen kansanlaulu
5. 5
December 5, 2013
Median suhtautuminen
Koulupuukotukset mielletään mediassa kouluissa tapahtuviksi uhkaaviksi tilanteeksi, jossa
tapahtuu puukotus tai sen yritys. Suhtautuminen tapahtumiin vaihtelee mediassa suuresti. Eräät
mediat uutisoivat koulupuukotuksesta pelkästään naarmuun johtavasta tilanteesta, kun toiset
eivät uutisoi tällaisesta lainkaan. Pienemmissä tapauksissa uutisoinnin hoitaa paikallislehti.
Uutisoinnin käsittelyyn näyttää useissa tapauksissa vaikuttavan vahvasti vain lukijoiden
kiinnostuksen määrä. Jos uutinen saa paljon lukijoita, uutisointia jatketaan ja levitetään.
Epäsuositut jätetään tarkentamatta. Yhtenäistä uutisoinnissa on tekovälineen kuvailu
teräaseeksi.
Tämä myötäilee Suomen teräaselakia. Suomen Teräaselaki 1§ (108/1977) määrittelee teräaseen
seuraavasti: ”Vaarallisella teräaseella tarkoitetaan tässä laissa tikaria, stilettiä ja pistintä. Tämän
lain säännöksiä vaarallisesta teräaseesta on sovellettava myös jousipatukkaan ja nyrkkirautaan.
Asetuksella voidaan säätää, että tämän lain säännöksiä vaarallisesta teräaseesta on
sovellettava myös muuhun 1 ja 2 momentissa tarkoitettua terä- tai lyömäasetta vastaavaan
aseeseen, joka on tarkoitettu käytettäväksi toisen vahingoittamiseen.” Laki kieltää 3§ teräaseen
hallussapidon yleisellä paikalla tai yleisessä kokouksessa taikka muussa julkisessa tilaisuudessa,
ellei hallussa pitämiseen ole hyväksyttävää perustetta. Myös työvälineeksi tai muuhun
hyväksyttävään käyttöön tarkoitettujen puukkojen hallussapito yleisillä paikoilla, yleisessä
kokouksessa ja julkisessa tilaisuudessa on kiellettyä 4§ mukaan, ellei se ole välttämätöntä työn
vuoksi tai hallussa pitämiseen ei ole muuta hyväksyttävää perustetta. Teräaseen hallussapidosta
yleisellä paikalla voidaan tuomita 7§ mukaan sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi
kuukaudeksi. (Finlex.fi, Teräaselaki, 1977)
Lakia on kritisoitu, sillä laki ei suoraan kiellä teräaseen hallussapitoa, vaan oikeus selittyy
enemmänkin hyväksyttävään perusteeseen eli useimmissa tapauksissa kantajan omaan
mielipiteeseen oikeudestaan.
6. 6
December 5, 2013
Työn aineisto
Työni aineisto koostui kolmestatoista koulupuukotukseksi uutisoidusta uutisesta.
Osa tapauksista on potentiaalisia uhkaavia väkivaltatilanteita, jotkut
pelkästään uhkauksia.
STT uutisoi 2007 ”Väkivaltatapaukset Suomen kouluissa. Vakava väkivalta
Suomen kouluissa harvinaista. Yleensä teot on tehty teräaseella” ja listasi neljä
koulupuukotus tapausta. Vain vuosien 2012–2013 aikana tapaukset ovat
nousseet rajusti ja vuosien 2007–2011 välille on jäänyt tekojen vuosien
uutisoimaton aukko. Tapausten todellista lukumäärää voidaan vain arvailla,
koska tarkkoja tilastoja tämänlaisista teoista ei ole olemassa.
Uhkaavat tapaukset sovitaan usein koulun sisällä ilman poliisia, keskustellen
vanhempien kesken ja vain satunnaiset tapaukset päätyvät sähköiseen
mediaan. Tämä käy ilmi esimerkiksi 5.2013 tapahtuneesta nelosluokkalaisen
puukotuksesta, joka pääsi lehteen asti. Uutisen mukaan poliisi ilmoitti, etteivät
he ala tutkimaan asiaa, koska kaikki tapahtumaan osalliset olivat alaikäisiä.
Asiasta tehtiin uutisoinnin mukaan lastensuojeluilmoitus. (IL, 5.2013)
Poliisi kohtelee Suomessa alaikäisiä epäiltyjä varoen. Säädösten mukaan lasta
tulisi kohdella esitutkinnassa hänen ikänsä ja kehitystasonsa tavalla, samalla
huolehtien siitä ettei lapselle aiheudu tarpeettomasti haittaa lapselle tärkeissä
ympäristöissä kuten koulussa. (Poliisi, alaikäiset epäillyt)
7. 7
December 5, 2013
Median kiinnostus
Kun median tietoon tulee vain rajallinen määrä tapauksia, joista mielenkiintoisimmat
julkaistaan, voidaan pohtia mitkä ovat kiinnostuksen tasot. Ongelmallista mediatekstin
analyysissa on sama kuin kouluampumisissa: osa tapauksista ei täytä tiukkaa määritelmää,
jolloin tapausten määrä jää vähäisemmäksi, jos puolestaan käytettäisiin laajoja määritelmiä,
ongelman laajuus kasvaisi (Kiilakoski, 15, 2009).
Suomen journalistiliitto on julkaissut Journalistin ohjeet 2011, jossa annetaan pelisäännöt
millaisten eettisten periaatteiden mukaan journalistien haluttaisiin toimivan. Alaikäisyydestä
mainitaan erityisesti Yksityinen ja julkinen osiossa seuraavasti: ”30. Julkistakin aineistoa
julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole
julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia
asioita.” sekä kohdassa 33: ”..Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden
paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen.” (Suomenjournalistiliitto, 2013)
Tämä näkyy sähköisen median uutisoinnissa siten, että huomioon otetaan yleensä vain ja
ainoastaan koulun sisällä tehdyt tapahtumat, unohtaen mahdolliset taustatekijät ja
yksityiskohdat kuten yksittäinen kiusaaja. Langmanin (20, 2011) mukaan varsinkin
koulusurmissa on yleistä että tapausten alussa tiedotusvälineillä on suuri kiinnostus, joka
kuitenkin tarjoaa epätarkkoja tietoja ja unohtaa tapauksen ennen tarkempien tietojen
saamista. Tämä on myös nähtävissä suomalaisessa mediassa. Uutisia ei tulisi sen takia
Langmanin mukaan uskoa suoraan, vaan tapausta tulisi tarkastella uutisten toiselta puolelta
(Langman, 20, 2011). Tämän takia käyn median tuomat tapaukset antavat vain viitteitä
todellisista syistä.
Määrittelemäni koulupuukotuksista perustuu median esittämään kuvaan ja poliisin
raportteihin. Lukijan tulisi muistaa tekstiä lukiessaan kriittisyys totuutta kohtaan, koska uutiset
kertovat usein vain sen osan minkä haluamme kuulla. Tekijöiden todelliset motiivit tulevat
esille lopullisissa pöytäkirjoissa.
8. 8
December 5, 2013
3.1.1 Vuosina 1984–2007
tapahtuneet teot
Vanhin sähköisestä mediasta löytyvin koulupuukotus sijoittuu vuodelle 1984. Tällöin
Kuusankoskella yläasteella 14-vuotias oppilas puukotti kuoliaaksi naispuolisen opettajan
kesken koetilaisuuden. Motiiviksi kerrottiin opettajan ja oppilaan tulehtuneet välit. (Ojansivu,
11.2007) Sen jälkeen vuosina 1999–2007 uutisoitiin kolme koulussa tapahtunutta teräaseella
tapahtunutta koulupuukotusta. Tekijät olivat kaikki 15–16 -vuotiaita koulukiusattuja poikia.
Ensimmäinen puukotus 1999 huhtikuussa tapahtui Eurajoen yläasteella kun 15-vuotias oppilas
puukotti vuotta vanhempaa luokkatoveriaan.
Hollolassa 2001 Tammikuussa 15-vuotias löi toista saman ikäistä poikaa linkkuveitsellä. Tekijä
kertoi poliiseille joutuneensa kiusatuksi henkisesti ja fyysisesti. (STT, 11.2007)
Vuonna 2003 Porin lyseossa 15-vuotias yläasteen poikaoppilas puukotti 13-vuotiasta
koulutoveriaan hengenvaarallisesti keuhkoon kesken oppitunnin. Puukotettu selvisi teosta
hengissä. Teon taustalla uutisoitiin olevan pitkään jatkunut koulukiusaaminen. Poika tuomittiin
nuorena henkilönä ja täyttä ymmärrystä vailla tehdystä törkeästä pahoinpitelystä vuoden ja
10 kuukauden ehdolliseen vankeustuomioon. (Turun Sanomat 24.10.2003) Samainen poika
pääsi neljä vuotta myöhemmin otsikkoihin tapon yrityksestä. Tällöin hän oli karkumatkalla
Harjavallan sairaalasta, jossa hän oli ollut pakkohoidossa vakavan masennuksen ja vaikeaasteisen skitsofrenian vuoksi. (STT-IS, 8.2007)
Samana vuonna, 2007, Tampereella tapahtui lukiossa kesken koulupäivän koulupuukotus.
16-vuotias poika oli tuonut teräaseen mukanaan kouluun. Uhrin hän oli valinnut jo
etukäteen, sillä tekijä oli etsinyt ruokatunnin jälkeen vanhan koulukaverinsa ja iskenyt tätä
suoraan vatsaan. Teon motiivia ei kommentoitu, mutta teon myönnettiin olevan harkittu ja
taustalla koulukiusaamista. Uhri joutui leikkaukseen. Tapausta alettiin tutkia alustavasti
törkeän pahoinpitelynä. (Matilainen, 11.2007)
9. 9
December 5, 2013
3.1.2 Vuosina 2012–2013
tapahtuneet teot
Vuosina 2012 ja 2013 on tapahtunut suhteessa muihin vuosiin eniten uutisoituja
koulupuukotustapauksia.
Vuoden 2012 uutisoinnin aloitti Tammikuussa Alahärmän lukiossa tapahtunut koulupuukotus. Tapaus
sai tavallista enemmän tilaa mediassa luultavasti siksi että 18-vuotias puukottaja menehtyi teon
jälkeen yhteenajossa rekan kanssa. Mediassa spekuloitiin alkuun oliko kyseessä onnettomuus vai
itsemurha. Kuten aiemmissa tapauksissa haastateltavien mukaan tapahtunut ei ollut mitenkään
ennakoitavissa, eikä epäilty ollut käyttäytynyt aiemmin koulussa uhkaavasti. Tilanne oli kehittynyt
koulussa nopeasti. Oppilas oli saapunut luokkaan myöhässä oppitunnin alettua ja iskenyt suoraan 18vuotiasta naista teräaseella ylävartaloon, poistuen sitten luokasta. (IL 1.2012) Myöhemmin uutisoitiin,
että puukotuksen tekijä oli joutunut viikonloppuna rankan kiusaamisen kohteeksi kotibileissä. (IL
11.1.2012) Tämä tapaus oli ensimmäinen koulupuukotustapaus jossa tekijä surmasi itsensä teon
jälkeen. Esitutkinnan valmistuttua poliisilaitos ilmoitti teon motiiviksi nousseen esiin tekijän kokemus
syrjityksi tulemisesta sekä joutuminen jossain määrin kiusaamisen kohteeksi. Uhrin ja tekijän välillä ei
kuitenkaan esiintynyt poliisin mukaan ristiriitaisuuksia, eikä uhri osallistunut kotibileiden tapahtumiin.
(3.2012 Etelä-Pohjanmaan poliisilaitos)
Vain kuukausi myöhemmin Alahärmällä tapahtuneesta teosta, Helmikuussa 2012, Imatralla tapahtui
jälleen koulupuukotus. MTV3 mukaan yhdeksäsluokkalainen poikaoppilas tuli myöhässä oppitunnille ja
kävi suoraan toisen oppilaan kimppuun. Uhrin pelasti väliin tullut opettaja, joka esti puukottajan
lisäiskut. Puukottaja pääsi kuitenkin pakenemaan opettajan otteesta ja ryntäsi paenneen uhrin
perään. Tilanne rauhoittui lopulta kun talonmies sai puukottajan kiinni. Uhri loukkaantui vakavasti ja
hänet jouduttiin leikkaamaan. Ensimmäisinä koululle saapuivat poliisi, ambulanssi ja kriisityöntekijät.
Koululla oli hyvä valmius ja päivitetty ohjeistus kriisitilanteita varten. Nopea apu tuli kaupungin
akuuttityöryhmältä ja kriisiterapia aloitettiin. Lisäksi paikalle saatiin myös koulukuraattori ja
koulupsykologi. Oppilaita ei päästetty lähtemään yksin kotiin, vaan he joutuivat odottamaan
huoltajaa hakemaan. Ammattiauttajat olivat nuorten tukena myös seuraavina päivinä. (MTV3,
2.2012) Poliisi jäi selvittelemään teon motiivia. Alustavasti rikosta alettiin tutkia nimikkeellä nuorena
henkilönä tehty tapon yritys. (IL-STT 2.2012)
10. 10
December 5, 2013
2012
Huhtikuun alussa Itä-Suomen koulun oppilas uhkasi koulutoveriaan teräaseella Lappeenrannassa,
mutta tilanne raukesi opettajan tullessa väliin. (Yle Etelä-Karjala, 4.2012)
Huhtikuun lopulla koettiin HS:n otsikon mukaan kauhunhetkiä Kuopion yläkoululla kun 14-vuotias poika
uhkasi puukottaa ja tappaa kaksi oppilasta ja opettajan. Teräasetta kuvailtiin monitoimiveitseksi.
Tilanne päättyi lopulta pojan pakenemiseen, eikä uhreja päässyt tulemaan. Poika toimitettiin
sosiaaliviranomaisten huostaan ja poliisi alkoi tutkia juttua alustavasti laittomana uhkauksena. Teon
motiivi oli alustavasti hämärän peitossa (Koskinen, 4.2012)
Seuraava uutisoitu tapaus tapahtui 2012 lokakuussa Sompion yläasteella Keravalla myös kesken
oppitunnin. Välikohtauksessa loukkaantui lievästi yksi 7. luokan tyttöoppilas. Tekijä oli saman luokan 13vuotias tyttöoppilas. Tekijä oli ottanut yllättäen esiin teräaseen, jolla hän alkoi uhkailla
luokkatovereitaan. Uutisen mukaan uhkauksen kohteeksi joutui ainakin kaksi poika- ja kaksi
tyttöoppilasta. Uhkaava tilanne luokassa päättyi kun eräs tytöistä oli yrittänyt huitaista puukkoa
tekijältä pois saaden samalla viiltohaavaan käteensä, jonka jälkeen tekijä poistui luokasta. Rehtori sai
lopulta tytön riisuttua aseista ja poliisit ottivat tytön kiinni. Tapahtuman jälkeen koululle järjestettiin
sosiaalihuollon ja kriisipäivystyksen henkilökuntaa. Tapahtumasta pyrittiin keskustelemaan ja
oppilaiden huoltajille lähetettiin sähköisesti viestiä tapahtuneesta. (IS, 10.2012) Samaan aikaan
toisaalla haastateltiin tekijän koulukaveria. Koulukaveri kuvaili tekijää: ”En olisi koskaan osannut
kuvitella hänestä sellaista.” Haastateltu myönsi STT:lle, ettei tämä ollut ensimmäinen kerta kun
oppilaalla oli ollut koulussa mukanaan teräase. Hänen mukaansa oli yleistä, että yksittäinen oppilas
esittelee veistään tai puukkoaan ehkä pelon tai ihailun toivossa. Haastateltu toi esille myös, ettei
kaikilla opettajista ole hajuakaan, miten asiat oikeasti menee. ”Vain harvat opettajista ymmärtävät,
millaisessa maailmassa ja minkälaisilla keskinäisillä säännöillä koululaiset elävät.” Rikosylikomisario ei
pystynyt kommentoimaan tapahtuman taustoja ja motiiveja, sillä huhuja liikkui monenlaisia ja niiden
todenperäisyyden selvittelyssä meni aikaa. Haastateltu puolestaan myönsi, että koulussa esiintyi
kiusaamista, mutta uhkailusta epäiltyä tyttöä ei kuitenkaan kiusattu säännöllisesti. Hän ei myöskään
usko, että tekijä olisi tarkoittanut mitään pahaa. Keravan kaupungin viestintäpäällikkö sulki myös
kiusaamisen pois. Tapahtuman seurauksena tekijä otettiin sosiaaliviranomaisten huostaan ja tekijää
epäiltiin laittomasta uhkailusta. (TS-STT, 10.2012)
11. 11
December 5, 2013
2013
Vuoden 2013 ensimmäinen koulupuukotustapaus tapahtui Pohjanmaalla toukokuussa, kun
Iltalehti uutisoi otsikoin Välitunti päättyi järkytykseen: puukotus. Uutisen mukaan
kuudesluokkalainen oli tuonut kouluun mukaan linkkuveitsen, jolla hän lopulta puukotti
nelosluokkalaista tyttöä olkavarteen. Syyksi poika oli kertonut kiivastumisen siitä, ettei tyttö
päästänyt häntä keinumaan. Poika oli uhannut myös samana päivänä uhrin siskoa hiusten
leikkaamisella puukolla. (IL, 5.2013) Poliisi ilmoitti myöhemmin, että he eivät ala tutkimaan
asiaa, koska kaikki tapahtumaan osalliset olivat alaikäisiä. Asiasta tehtiin
lastensuojeluilmoitus. Tytön vammat jäivät vähäisiksi. (IS, 5.2013)
Lokakuussa 2013 Oulussa tapahtui koulupuukotus ammattioppilaitoksella. Tekijänä toimi 16vuotias poika, joka oli jo aiemmassa koulussaan uhannut kouluampumisella. Poliisi lähti
tutkimaan tapahtunutta neljänä murhan yrityksenä. Poika puukotti kolmea naista ja yhtä
miestä. Kaikkien uhrien vammat olivat vakavia. Tekoa pidettiin suunniteltuna, koska pojalla
oli mukana useita veitsiä ja vaihtovaatteet. Tekoa kuvattiin ennalta arvaamattomana. (IS,
10.2013)
Muutama viikko Oulun teon jälkeen tapahtui toinen uhkaava tilanne kun Kauhajoella
uutisoitiin päihtyneestä nuoresta miehestä, joka ilmestyi ammattikoulun luokkaan kesken
tunnin, vetäen esiin repussa olleen leipäveitsen. Opettaja sai kuitenkin selvitettyä tilanteen
ilman uhreja. Tekijän poistuttua luokasta poliisipartio saapui koululle, mutta tekijää ei enää
tavoitettu. Poliisi myönsi tekijän olevan poliiseille entuudestaan tuttu henkilö. (Lehtonen,
10.2013) Poliisin tavoitettua miehen, mies vetosi humalatilaansa ja kielsi aikomuksen uhata
tai vahingoittaa ketään. Myöskään tähän viittaava ei selvittelyssä löydetty. Poliisi alkoi tutkia
asiaa toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen hallussapidosta. (Poliisi, 28.10.2013)
12. 12
December 5, 2013
Tutkimustulokset
Motiivit puukotuksiin vaihtelevat vakavista
mielenterveysongelmista koulukiusaamiseen. Ongelmallista
on teräaseen kaltaisen välineen helppo saatavuus joka
saattaa muuttaa nopeasti vaikka luokasta löytyvillä saksilla
impulsiivisen vihastuksen tapoksi.
Aiheeseen ei ole aiemmin keskitytty omana aiheenaan
vaan sitä on pikemminkin sivuttu puhuttaessa
kouluväkivallasta, Suomen vahvasta teräaserikoshistoriasta
huolimatta.
Tutkijat kuten Kiilakoski ovat aiemmin verranneet
koulupuukotuksia koulusurmiin. Määritelmässäni yritän
kumota ajatuksen impulsiivisesta teosta ja että
koulupuukotuksissa henkilö valikoituisi kohteeksi pelkästään
kiistojen tai vihanpidon vuoksi.
13. 13
December 5, 2013
Tuloksia…
Asenne tapauksia kohtaan on vaihteleva. Viime vuosina tekojen
uutisoinnit tai itse teot ovat nousseet huomattavasti ja ne ovat
saaneet yhä enemmän koulusurmien piirteitä. Vuosien 1999, 2001,
2003 ja 2007 tapahtumiin yhdistävänä tekijänä kerrotaan olevan
koulukiusaaminen (STT). Tämä pätee myös useimpiin muihin
tapauksiin.
Vaikka kaikki tapaukset ovat uutisoitu koulupuukotuksiksi
tekovälineet ja rikosnimikkeet poikkeavat toisistaan huomattavasti.
Olen pyrkinyt rajaaman lopullisesta määrittelystä impulsiiviseksi
katsottavat tapaukset pois. Tällöin aineiston kolmestatoista
tapauksesta kahdeksan täyttää koulupuukotuksen määritelmän.
Määritelmästä ulos jää vahingoitta jäämisen vuoksi Kauhajoen,
Lappeenrannan ja Kuopion uutisoidut tapaukset. Myös Keravan
tapaus jää määritelmän ulkopuolelle, sillä tilanne ei täytä
suunnitellun puukotuksen määritelmää, teko oli uhkaus jonka
tarkoituksena ei ollut vahingoittaa. Lisäksi pohjanmaan tapaus jää
pois sillä ei voida todistaa että oppilas tuli kouluun juuri
surmaamaan jonkun.
14. 14
December 5, 2013
Tuloksia…
Huomattavaa on vuosien 2008–2011 rako uutisoiduissa koulupuukotustapauksissa. Tältä
ajanjaksolta sähköisestä mediasta ei ole löydettävissä koulupuukotuksiksi uutisoituja
tapauksia. Ongelmaa voidaan tarkastella monesta näkökulmasta.
Yksi niistä on tarkastelu vuosien 2007 ja 2008 kouluampumisien vaikutuksella ja niistä
seuranneen tehostetun valvonnan kautta. Äärimmäisten väkivaltatekojen jälkeen yleistä on
siitä seuraava uhkaussarja, jossa nuoret uhkaavat väkivallalla. Suomessa uhkauksiin on
kouluampumisien jälkeen suhtauduttu erityisellä vakavuudella ja pyritty ottamaan tekijät
kiinni. Poliisin lisääntynyt valvonta kouluampumisien jälkeen voi olla syynä, että uhkauksia
harvoin toteutetaan. (Sisäasiainministeriö, 16, 2012) Yleistä on, että uhkaukselle on useampi
syy. Sosiaaliset piirteet liittyvät näihin motiiveihin vahvasti, sillä kohde yleisönä toimivat muut
nuoret tai aikuiset. (Holkeri 2013, 98, 100). Holkerin mukaan tutkitut tapaukset kuvastavat
vertaisryhmässä tapahtuvaa sosiaalista asemaa, johon kulttuurinen käsikirjoitus vaikuttaa
taustalla. Uhkaaja ei koe tarvetta piilotella henkilöllisyyttä, vaan päinvastoin haluaa tuoda
sitä esiin. (Holkeri 2012, 100, 2013)
Tämä ei kuitenkaan selitä tekojen määrän kasvu. Vuosina 1984–2007 löydettäviä tapauksia
oli viisi, kun puolestaan vuosien 2012–2013 aikana uutisoituja tapauksia on melkein kertynyt
ennen 2013 vuoden loppua 23 vuotta vastaava määrä. Koulupuukotuksien lisäksi
sähköisestä mediasta on löydettävissä vakavia uhkaavia koulupuukotustilanteita.
Tämä kertoo tapausten paremmasta ilmitulosta mediaan tai kasvavasta äärimmäisestä
kouluväkivallasta.
Voidaan spekuloida tuoko aselain tiukentaminen teräaseet kouluihin?
15. 15
December 5, 2013
Tuloksia
Puukotustapauksien pohjalta voidaan eritellä viisi koulupuukotuksen tunnusmerkkiä.
Puukotuksen tapahtumapaikkana toimii oppilaitos ja sen pihapiiri. Tekijä on oppilaitoksen
yhä kirjoilla oleva opiskelija.
Aseena toimii Teräaselain määrittelemä vaarallinen teräase tai terä- tai lyömäasetta
vastaava ase, joka on tarkoitettu käytettäväksi toisen vahingoittamiseen.
Lisäksi teko on harkittu ja se järkyttää koulupiiriä. Näin saadaan eriteltyä vahinkotilanteet
todellisista uhkatilanteista sekä impulsiiviset teot suunnitelluista.
Viimeisenä tunnusmerkkinä on, että koulupuukotuksessa vahingoittuu vähintään yksi. Tällä
rajataan koulupuukotuksista erikseen uhkatilanteet ja todelliset puukotustapaukset.
Kaikkien muiden paitsi uhrimäärän täyttyessä tapausta voidaan pitää uhkaavana
koulupuukotustapauksena.
Uhkauksen tai teon kohteena voi toimia oppilaitoksen opiskelijat, opettajat että
henkilökunta.
Jos koulupuukotukset rajattaisiin kouluissa tapahtuviksi teräaseella uhkaaviksi
tilanteiksi, pelkästään Keravan haastateltavan mukaan tapahtumien todellinen määrä
kasvaisi roimasti verrattuna uutisointiin.
Myös se miten koulupuukotukset esitetään vaikuttaa termiin ja siihen suhtautumiseen
ratkaisevasti.
Termeillä kuten uhkaus, puukotus, surma ja murha on selvät käsitteelliset ja asenteelliset erot
niin laissa kuin ihmisten mielessä.
16. 16
December 5, 2013
Tuloksia…
Koulupuukotuksen määritelmän täyttävät tekijät olivat kaikki kouluampumisien
kaltaisesti nuoria miehiä. Tekohetkellä tekijät olivat 14–18 –vuotta.
Puukottajat voidaan jakaa kahteen osaan: kostajiin ja psyykkisesti sairaisiin.
Yhtä tapausta lukuun ottamatta, tekijöille yhteistä on jossain elämänsä
vaiheessa koulukiusaamisen kohteeksi joutuminen.
Teoista voidaan löytää toistuva kaava. Tekijä toimii yksin ja teko tapahtuu
koulutilassa kesken koulupäivän. Kohteet vaihtelevat yksittäisestä henkilöstä
useisiin ihmisiin riippuen muiden reaktiosta tapahtumiin. Usein opettajan
aikainen puuttuminen tilanteeseen on estänyt kuolonuhrit.
Suunnitelmallisuudesta kertoo teräaseen tai teräaseiden tuominen kouluun ja
tapahtumien ajoittaminen.
Voidaan katsoa, että kantaja on tehnyt tietoisen valinnan tuodessaan
kielletyn teräaseen koululle ja on siten tietoinen sen käyttömahdollisuuksista.
Silminnäkijät luonnehtivat tekoja ennalta arvaamattomiksi, vaikka usein
tekijöitä kuvataan myöhemmin syrjään vetäytyväisiksi tai tiedossa on tekijään
kohdistuvaa koulukiusaamista tai psyykkisiä ongelmia.
Koulupuukottajat saattavat keskustella teräaseista kavereidensa kanssa,
mutta samanlaista viestintää heillä ei ole kuten kouluampujilla.
17. 17
December 5, 2013
Vertaaminen kouluampumisiin
Koulupuukotuksien vertaaminen koulusurmiin on kiinnostavaa sillä eri
tutkimuksien valossa näyttää vahvasti siltä, että näiden kahden termin välillä
on paljon yhteistä.
Yhteisiä tekijöitä tapauksissa ovat tekijöiden ja uhrien iät sekä
sukupuolijakaumat, arvottomuuden tunne sekä mahdollinen yritys nostattaa
statustaan. Kouluampujat ovat olleet yleisimmin nuoria miehiä, kuten myös
koulupuukotuksissa, ja uhreina on kummassakin satunnaisesti naisia ja miehiä.
Sukupuolia verrattaessa tapausten valossa tytöillä näyttäisi olevan suurempi
kynnys aseen käyttöön kuin teräaseeseen. Tytöille ominaista on epäsuora
kiusaaminen (Salmivalli, 2000, 31).
Kiilakoski (17, 2009) määrittelee koulusurmien ja koulupuukotuksien eroiksi
koulupuukotuksien henkilöiden valikoitumisen kohteeksi kiistojen tai vihanpidon
vuoksi. Tämä voidaan kuitenkin kumota lukijan syventyessä tutkimuksessa
käytettäviin esimerkkitapauksiin sähköisenmedian kautta.
Tämänlaisten tekojen taustoja ja valintoja voidaan katsoa aina
henkilökohtaisiksi.
Koulupuukotuksissa henkilöt näyttävät valikoituvan enemmänkin tarkasti
valitut, fyysisesti helpot kohteet tai yllätettävät uhrit. Tätä havainnollistaa
Oulun tekijän satunnaiset naisuhrit sekä aiemmat tapaukset jotka ovat
kohdistuneet yllätyksenä aiemmin tunnettuun henkilöön.
18. 18
December 5, 2013
Vertailua…
Kouluampumiset ovat yleensä fantasian toteutuksia, jonka jälkeen tekijä tuntee
täyttäneensä tehtävänsä, pyrkien surmaamaan itsensä. Itsemurhassa epäonnistuneet ovat
toivoneet kuolemaa (Langman). Yhdessä koulupuukotustapauksessa tekijä surmasi itsensä
teon jälkeen, mutta muuten Suomen koulupuukotuksissa tekijät eivät ole kokeneet tarvetta
itsensä surmaamiseen.
Koulupuukotuksia voidaan kuvailla herättävinä tekoina. Muutamissa aineiston
koulupuukotustapauksissa tekijä on lähetetty mielentilatutkimuksiin ja heille on todettu
skitsofrenia. Aineisto ei kuitenkaan riitä tekemään suoranaisia päätelmiä puukotuksien
yhteydestä skitsofreniaan. Täytyy muistaa, että tutkimusten mukaan systemaattisesti
kiusatuksi joutuminen näyttää ennustavan merkittävästi kolme vuotta myöhemmin esiintyviä
psykologisia ongelmia, kuten masentuneisuutta, ahdistuneisuutta ja itsetuhosuutta.
Kiusaamisen kesto on yhteydessä sen kielteisiin vaikutuksiin. Syy-seuraussuhde ei ole
kuitenkaan yksinkertainen, sillä eräät psykososiaaliset ongelmat saattavat lisätä lapsen riskiä
joutua kiusatuksi. (Salmivalli, 21, 2003)
Erityisesti Suomen kouluampumisiin ja koulupuukotuksiin voidaan liittää vahvasti tekijän
arvottomuuden tunne.
Kumpaakin voidaan luonnehtia myös viharikoksiksi, turhautumiseksi muuttumattomaan
tilanteeseen. Tämänlaiset teot ovat nuoren viimeisiä oljenkorsia, jotka kumpuavat siitä ettei
syvempiin ongelmiin olla panostettu. Koulupuukotuksien sekä kouluampumisien motiivit ovat
laaja-alaisia. Tekoja kuvaa kostot, näyttäminen tai pyrkimys lopettaa koulukiusaaminen.
Kouluampujat ovat halunneet tuoda itsensä julki mediassa erilaisin viestein. Oulun
koulupuukotus tapauksessa vuonna 2013 koulupuukotukset saivat kouluampumisien kaltaisia
spektaakkelin eleitä. Tekijä oli uhkaillut netissä puoli vuotta aiemmin joukkosurmalla, jos vain
hänellä olisi ase. (IS, 10.10.2013)
19. 19
December 5, 2013
Vertailua…
Teräaseen tai useiden teräaseiden tuominen kouluun viestii suunnitelmallisuudesta. Oppilaan
pitäisi tietää koulun sääntöjen ja lain kautta, että teräaseiden koulussa pitäminen on
kiellettyä, jos oppilas pitää teräasetta mukanaan täytyy siihen olla jokin painava syy.
Suunnitelmallisuudesta kertoo myös useimmiten myöhässä tuleminen tunnille ja uhrin tai
uhrien järjestelmällinen valikoituminen. Kohteiden valikoituminen ei kaikissa tapauksissa
johdu suurista kiistoista tai pitkien vihanpitojen vuoksi, eivätkä teot vaikuta alkuun
rationaalisilta.
Kiistanalaista on saavatko koulupuukottajat innostusta aiemmista teoista kuten
kouluampujat. Todistetusti ainakin kouluiskut ja muut väkivallanteot poikivat usein uusia ja
pääsääntöisesti perättömiä ilmoituksia (Holkeri, sisäasiainministeriö, 2013).
Suomessa peräkkäin tapahtuneet koulupuukotussarjat 2012–2013 antaisivat osviittaa siitä,
että tapaukset ja uutisointi olisivat mahdollisesti yhteydessä toisiinsa.
Koulupuukotuksien todellista määrittelyä kuitenkin vaikeuttaa seuraamattomuus, johtuen
koulujen halusta selvittää tapahtumat koulun sisällä, tekijöiden ala-ikäisyys ja luotettavien
tilastojen puuttuminen.
Selvää on, että kummatkin termit ovat yhdet kouluväkivallan äärimmäisistä muodoista
huomion saamisessa, mutta silti vain jäävuoren huippuja ja kouluväkivallan näkyvimpiä
muotoja (vrt. Kiilakoski, 2009).
Koulupuukotuksien ja kouluampumisien lisäksi sähköisestä mediasta löytyy puhtaasti
koulusurman alle liitettäviä tekoja, joka tukisi yhteisen koulusurma termin käyttöä. Esimerkiksi
vuonna 1981 Turussa tapahtunutta lapiolla pahoinpitelyä, joka johti kuolemaan, ei voida
suoraan liittää kummankaan termin alle (Ojansivu, 2007).
20. 20
December 5, 2013
Vertailua
Kouluampumisien vaikutusta on verrattu terrori-iskuihin
(Langman, ), myös koulupuukotuksilla on shokeeraava
vaikutus ihmisiin.
Termien suhtautumisen eroja voidaan selittää uutisoinnin ja
uhrien määrillä sekä Suomen väkivaltahistorialla.
Kouluampumiset ovat Suomessa äärimmäisen harvinaisia,
mutta puukotustapaukset ovat jokaviikkoisia aikuisten
keskuudessa. Kuten aiemmin mainittu, henkirikosten tekijät
ovat yleisesti alkoholisoituneita, työelämästä syrjäytyneitä ja
aiemmin väkivaltarikoksista tuomittuja miehiä.
Alkoholin aseman lisäksi puukotuksia on pyritty selittämään
puukotusten statushistorian kautta, puukkojunkkareilla jotka
tekivät kolmanneksen maan kaikista surmanteoista 1800luvulla. (Suomalaisen tiedeakatemian kannanottoja 2:2011,
9, 2011)
21. 21
December 5, 2013
Vertailua…
Newmanin ja kumppaneiden mukaan kouluampujilla oli halu tuhota koulun
statusjärjestelmä, jonka pohjalle ampujat olivat joutuneet (115, Holkeri). Tämä heijastuu myös
koulupuukotustapauksissa. Tästä esimerkkinä Alahärmän lukion puukotus, jossa tekijä oli
joutunut viikonloppuna rankan kiusaamisen kohteeksi.
Aseen valitseminen teräaseen sijaan on selvä valinta spektaakkelin näkökulmasta. Tämä käy
ilmi kouluampumistapauksesta, jossa yhdysvaltalainen kouluampuja oli pohtinut
päiväkirjassaan teräaseita, mutta oli jättänyt ne pois pelossa että hänet saataisiin
helpommin kiinni eikä hän ehtisi vahingoittaa tarpeeksi ihmisiä.
Kouluampumisia voidaan kuvailla viimeisenä ristiretkenä, kun koulupuukotukset ovat
hälyttävä merkki joutumisesta kouluampujan kaltaiselle tielle.
Profiloinnit eivät ole saaneet kannatusta kouluväkivaltaisuuksia etsiessä, vaikka tekijöillä on
yhteisiä piirteitä. Suurimmaksi hankaloittavaksi tekijäksi on esitetty perhetausta,
vertaissuhteet, väkivaltahistoria ja koulumenestys. (Langman,Punamäki jne, 2011)
Tutkijat pitävät nuorten vaihtelevaa aggressiivisuutta tavallisena murros- ja nuoruusiässä.
Käyttäytyminen ei johda suoraan rikollisuuteen, mutta saattaa heijastaa rikoskäyttäytymistä
aikuisuudessa. Ongelmat saattavat heijastua nuoren mielenterveysongelmina.
On todistettu, että osaa tekijöiden taustaa varjostaa pidempi masentuneisuus,
koulukiusaaminen ja itsemurha ajatukset. Tekijöitä kuvataan tikittävinä aikapommeina
(Langman).
22. 22
December 5, 2013
Vertailua…
Kouluviihtyvyydellä on suuri merkitys väkivaltaisten tekojen estämisessä.
Osa Langmanin aineiston tekijöistä käytti psyykelääkkeitä. Onkin huomattavaa, että
Langmanin mukaan psyykelääkkeillä ei olisi negatiivista vaikutusta vaan päinvastoin
positiivinen vaikutus, jos lääkkeidenottoa ei lopetettaisi kesken. Hänen mukaan
psyykelääkkeiden sijaan huomiota tulisi kohdistaa enemmän katuhuumeisiin, sillä Langmanin
aineiston henkilöistä 80 % käyttivät alkoholia, marihuanaa ja mahdollisesti muita huumeita.
(Langman, 22–23)
Suomalaisten nuorten diagnosoitujen mielenterveysongelmien yleisyys on pysynyt samalla
tasolla 2000-luvulla Suomessa, vaikka koululaisten itse raportoimat masennusoireet ja
masennuslääkkeiden käyttö ovat lisääntyneet. Tämä kaikki eivät ole kuitenkaan lisänneet
nuorten itsemurhien määrää, vaan määrä on vähentynyt merkittävästi viimeisen kymmenen
vuoden aikana.
Tämä tukisi Langmanin ajatusta lääkkeiden positiivisesta vaikutuksesta.
Nuorten miesten yleisin kuolinsyy Suomessa on kuitenkin yhä itsemurha.
Koulusurmaajista suurin osa on kärsinyt mielenterveysongelmista ja he ovat hakeneet
ammattiapua, mutta eivät ole saaneet sitä ajoissa tai riittävästi. Punamäki jne. pitävät
tilannetta vakavana, sillä psykoterapialla ja lääkehoito ovat tehokkaita esimerkiksi nuorten
depression hoidossa.
Oulun 2013 puukotustapauksen jälkeen heräsi jälleen keskustelu opiskelijahuollon psykologija kuraattoripalveluista toisen asteen kouluissa. Lakiesitystä on pohdittu jo kymmenisen
vuotta eduskunnassa.
23. 23
December 5, 2013
Vertailua…
Suomen koulupuukotuksilla ja kouluampumisille ei lähtökohtaisesti näytä
olevan paljon eroa.
Yhteistä kummallekin termeille on suunnitelmallisuus ja pitkä viha ihmistä,
kiusaajia, kohtaan.
Koulupuukotus tapausten yleisyyttä voidaan selitellä teräaseen helpon
saatavuuden vuoksi. Tällöin teot voivat olla hyvin impulsiivisia, ja tekovälineinä
voi toimia koulun sisältä saatavia teräaseita.
Voitaisiin spekuloida olisiko kouluampumisia enemmän, jos oppilaat
kantaisivat yhtälailla aseita kuin teräaseita kouluissa. Yhtälailla on spekuloitu
toiko aselain kiristäminen teräaseet esille.
Vertaissuhteiden vaikutusta suotuisaan kasvuun ei voida vähätellä.
Vähäinenkin hyväksytyksi tulemisen tunne vähentää kiusaamisen kielteisiä
vaikutuksia. Pieneen ryhmään tai yhdenkin läheisen ystävyyssuhde kerrotaan
suojaavan lasta kiusaamisen traumaattisilta vaikutuksilta. (Salmivalli, 2003, 22)
Koulukiusaamisselityksessä yksi ongelma on, että joitakin ampujia ei ole
kiusattu ollenkaan. Itse asiassa joissakin tapauksissa ampujat itse ovat olleet
koulukiusaajia. (Langman, 30)
24. 24
December 5, 2013
Yhteenvetoa
Koulupuukotukset on vähän tutkittu aihe, vaikka tapahtumamääriltään se ylittää kouluampumiset.
Vertaamalla Suomen koulupuukotuksia Iso-Britanniaan teot ovat vielä mittakaavaltaan pieniä. IsoBritannialla on suuret kokemukset koulupuukotuksista. Tätä todistaa Iso-Britannian sähköisen median
uutisoimat tapausmäärät verrattuna Suomen sähköiseen mediaan.
The Guardian lehden sähköinen versio on omistanut kouluväkivallalle oman sivuston nimeltään
classroom violence, jonne on listattu lehdessä uutisoidut kouluväkivaltateot aina vuodesta 2013 -2002
asti. Tältä väliltä on jo löydettävissä helposti Suomen uutisointia vastaava määrä. Koulupuukotukset
ovat tulleet niin yleisiksi, että Iso-Britannian lehdistö puhuu omasta puukkokulttuurista (knife culture).
(Taylor, 2004) Koulupuukotuksien räjähtämisestä käsiin Iso-Britanniassa kertoo esimerkiksi tapaus, jossa
eräs puukotusta suunnitellut oli vasta viisivuotias. Potentiaalinen tekijä oli suunnitellut käyttävänsä
teräasetta opettajaan, jotta hänet siirrettäisiin toiseen luokkaan isoveljensä lähelle. (Lipsett, 2008)
On selvää, että Suomen ja Iso-Britannian lähtökohdat ovat väkivaltahistoriallisesti hyvin erilaiset.
Uusien tilastoiden mukaan jopa tuhat ihmistä kuukaudessa joutuu teräaseella tehtyjen rikoksen
kohteeksi Lontoossa (Davenport, 2013). Aserikosten sijasta Iso-Britanniaa huolettaa teräase ”knife”
rikollisuus.
Eräs brittiläinen tohtori, on esittänyt jopa pitkien keittiöveitsien kieltämistä.
Puhuttaessa aselakien kiristämisestä Iso-Britannia on hyvä esimerkki maasta, joka on keskittynyt itse
ongelman löytämisestä lainkiristämiseen.
Teräaselain kaltainen laki on edennyt maassa asteittain. Vuonna 1959 kiellettiin switchblade ja grafity
knife. 1988 tasku veitsi, jonka terä on suurempi kuin 3 inches hallussapidot tulivat laittomaksi. 1996
partakoneterien myynti kiellettiin alle 16 -vuotiaille ja 2007 tarvitsit luvan myydäksesi ”non-domestic
knives”. Tästä huolimatta teräaseella ryöstöt ja puukotukset eivät ole vähentyneet, vaan jopa
nousseet. (Greenfield, 2012)
Koulupuukotuksien tutkiminen on mielestäni erittäin tärkeää, että emme ajautuisi samanlaiseen
tilanteeseen kuin Iso-Britannia, jolta puukotukset ovat lähteneet käsistä.
25. 25
December 5, 2013
Yhteenvetoa
On väärin väittää 2010 -luvulla, että vakavat väkivaltatapaukset
olisivat kouluissa harvinaisia.
Pelkästään viime vuosikymmenen aikana on tapahtunut kymmeniä
äärimmäisiä väkivaltatekoja kouluissa vaikka kunnon tilastot
puuttuvat. Aineiston perusteella todellinen luku voi olla vielä
suurempi kuin sähköinen media antaa näyttää.
Suomen koulupuukotuksien ja kouluväkivallan todellista arviointia
hankaloittaa kunnollisten tilastojen puuttuminen, uhkatilanteiden
arviointi sekä tekijöiden ala-ikäisyys.
Koulupuukotustapauksia Suomesta on sähköisen median kautta
löydettävissä kahdeksan. Tähän lukuun ei sisälly uhkaavia
koulupuukotustilanteita. Näiden tekojen lisäksi löydettävissä on
myös koulun ulkopuolella tapahtuneita puukotustapauksia, jotka
kytkeytyvät selvästi koulumaailmaan, mutta jäävät ulos aineistosta
tapahtumapaikkansa takia.
Nämä faktat herättävät kysymyksiä kuka turvaa lapsen
koulumatkan?
26. 26
December 5, 2013
Yhteenvetoa
Suomella on pitkä historia puukotuksien osalta, joten asenteet puukkoa
kohtaan ovat Suomessa juurtuneet syvälle. Tämä voi olla myös yksi syy miksi
Suomessa ei ole pitkää historiaa kouluampumisissa.
Statustapot ovat tehty aikoinaan puukoin ja aseet ovat olleet metsästystä
varten.
Koulupuukotuksia voidaan luonnehtia kulttuurisidonnaiseksi, pohjautuen
Suomen väkivaltahistoriaan.
Kiusaaminen saattaa johtaa vakaviin ja pitkä aikaisiin mielenterveysongelmiin,
vaikka se ei ilmenisi suoraan vakavana väkivaltana koulussa. Ongelmien
kasautuminen saattaa purkautua lopulta äärimmäisinä väkivaltatekoina,
jolloin uhrista tulee tekijä. Kouluviihtyvyydellä on suuri merkitys väkivaltaisten
tekojen estämisessä (Turvallisempi huominen Sisäisen turvallisuuden ohjelma,
Sisäasiainministeriö, 2012).
Kunnollisten vertaissuhteiden puuttumattomuus sekä arvottomuuden ja
yhteiskunnalle tarpeettomana tuntemisella on iso osa iskujen motiivissa. Tämä
arvottomuus näkyy niin koulusurmaajien kuin nuorten miesten
itsemurhaluvuissa Suomessa. Koulujen arvokasvatus ja lasten opettaminen
suhtautumiseen mediaa kohtaan ovat ajankohtaisia aiheita.
27. 27
December 5, 2013
Yhteenvetoa
Koulupuukotuksen tunnusmerkit voidaan jakaa viiteen osaan.
1. Tapahtumapaikkana toimii oppilaitos tai sen pihapiiri,
2. Tekijä on yhä kirjoilla oleva opiskelija,
3. Aseena toimii Suomen Teräaselain määrittelemä teräase
4. Teko on harkittu ja se järkyttää koulupiiriä
5. Teossa vahingoittuu vähintään yksi ihminen.
Neljä ensimmäistä kriteeriä täyttäessään tekoa voidaan kuvata
uhkaavana koulupuukotustapauksena.
Näin saadaan eriteltyä vahinkotilanteet todellisista uhkatilanteista
sekä impulsiiviset teot suunnitelluista.
Kaikkien muiden paitsi uhrimäärän täyttyessä tapausta voidaan
pitää uhkaavana koulupuukotustapauksena.
Uhkauksen tai teon kohteena voi toimia oppilaitoksen opiskelijat,
opettajat että henkilökunta.
28. 28
December 5, 2013
Yhteenvetoa
Kouluampumiset ja koulupuukotukset
suhteutettuna Amerikkaan ja Iso-Britanniaan teot
ovat Suomessa vielä mittakaavaltaan pieniä.
Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa tapaukset ovat jo
niin yleisiä että niitä kutsutaan omiksi
kulttuureikseen ja useat koulut ovat ottaneet
käyttöönsä tekojen ehkäisemiseksi
metallinpaljastimet.
Maat ovat hyviä esimerkkejä siitä, että pelkästään
lakiin tukeutuminen ei poista ongelmaa.
Lainkiristämisen sijaan katse tulisi kohdentaa lasten
ja nuorten hyvinvointiin kotona, koulussa ja
lähiympäristössä.