1. Myy köyhälle, auta köyhää?
Varallisuuspyramidin leveän kivijalan muodostavat maailman miljardit köyhät ja
kapean huipun varakkaat. Kivijalassa piilee mahdollisuus biljoonien eurojen
markkinoihin.
Intialaistyttö Parvati kantaa mukanaan vähän huilulta näyttävää pilliä Mumbain
slummissa. Kyseessä on sveitsiläisyhtiön kehittämä Life Straw -pilli, joka
puhdistaa juomaveden, kun pillin läpi juodaan. Pilli on tarpeen, sillä
kehitysmaissa kuolee päivittäin 6 000 ihmistä epäpuhtaan juomaveden
aiheuttamiin sairauksiin.
Mutta miksi sveitsiläisyhtiö kehittää tuotteita, joista ei makseta suuria summia,
vaan joiden kohderyhmä on maapallon köyhimmät?
Vastaus pyramidin pohjalla
Yhä useampi kuluttaja, sijoittaja ja työnhakija vaatii yrityksiltä vastuullista
toimintaa. Yritykset – myös suomalaiset – heräävät hiljalleen mahdollisuuteen
tehdä kehitysmaiden kasvavilla markkinoilla liiketoimintaa, joka edistää lisäksi
kehitystä. Tätä kutsutaan pyramidin pohja -liiketoiminnaksi.
Jos maailman väestön tulotasosta piirretään kaavio, saadaan leveäpohjainen
pyramidi, jonka kapeassa kärjessä ovat maailman varakkaat, ja pohjalla taas
suuri osa kehitysmaiden väestöstä.
Suuri osa maailman väestöstä elää dollarilla päivässä, mutta kun heitä on monta,
puhutaan biljoonien eurojen markkinoista. Optimistisimmat povaavat
tämankaltaisesta liiketoiminnasta ratkaisua köyhyysongelmaan.
Avainroolissa pyramidin pohja -liiketoiminnassa on innovatiivinen yhteistyö
pienituloisten kanssa.
Aidosti hyviä tuotteita
Vaikutusvaltainen bisneskirjailija, Michiganin yliopiston professori C.K. Prahalad
sai johtajat kohisemaan vuonna 2004 esittelemällä heille tämän melko
yksinkertaisen konseptin kirjassaan ”The Fortune at the Bottom of the Pyramid”.
Prahalad kirjoitti, että jos länsimaat lakkaavat ajattelemasta köyhiä uhreina ja
alkavat sen sijaan näkemään heidät luovina yrittäjinä ja laatutietoisina
kuluttajina, voidaan köyhyyden poistamista ajatella aivan uudella tavalla.
Yritykset voivat vaikuttaa köyhyyteen tuottamalla hyödykkeitä köyhien tarpeisiin.
Tämä ei tarkoita länsimaisten tuotteiden sekundalaatua, vaan laadukkaita mutta
edullisia, kehitysmaihin räätälöityjä tai alusta asti kehitettyjä tuotteita. Hyviä
esimerkkejä ovat vettä puhdistava Life Straw -pilli,sekä pölynkestävä kännykkä,
jonka akku kestää pitkään ja näyttöä näkee lukea myös auringonpaisteessa.
Tuotteiden lisäksi kehitysmaaolosuihteissa on usein tarpeen uudistaa tuotantoa,
jakeluverkostoja ja liikeideoita.
Köyhille tuotteen ostaminen helpottuu, jos sitä on myynnissä
yksittäispakkauksissa, sillä meillä tuttu perhepakkaus on kertaostoksena liian
kallis. Tärkeään rooliin nousevat myös akamiseen ja vuokraamiseen perustuvat
palvelut, kuten puheajan myynti kylän yhteisestä kännykästä.

2. Odotukset tulevaisuuden suhteen ovat kovat.
− Yritysten kiinnostus ja kokemus kasvavat jatkuvasti. Odotettavissa on, että niin
kutsuttu innovaatioiden blow back -vaikutus vahvistuu. Tämä tarkoittaa, että
kehitysmaiden tarpeisiin kehitettyjä nerokkaita tuotteita otetaan käyttöön myös
länsimaissa, kertoo Kauppakorkeakoulun professori Minna Halme.
Kehitysmaaympäristön asettamat rajoitteet pakottavat innovatiiviseen ajatteluun.
Siksi seuraava suuri energiainnovaatio voi hyvin tulla Dar es Salaamista tai
Mumbaista.
Teksti: Aino Frilander Kuvitus: Kaisa Eerola
Kestääkö pyramidin kivijalka?
Kauppakorkeakoulun professori Minna Halme myöntää, että
kehitysmaaliiketoiminnassa on ympäristöriski, sillä toiminta lisää kulutusta.
Ympäristövaikutukset riippuvat siitä, millaista kulutus on, kertoo Halme.
− Pyramidin pohja -liiketoiminnan suurin haaste on ekologinen. On tosiasia, että
jos liiketoimintaa yritetään liian länsimaisilla malleilla ja tuotteilla, siitä tulee
kestämätöntä.
Halme kuitenkin muistuttaa, että suurin osa kehitysmaihin kehitettävistä
tuotteista on erittäin energia- ja materiaalitehokkaita.
Liiketoiminta ei myöskään ratkaise kaikkia ongelmia. Yritysmaailmassa on kuultu
mielipiteitä, joiden mukaan kaikkien yritysten tulisi hyväntekeväisyyden sijaan
kehittää innovaatioita pyramidin pohjalle omalla alallaan. Hyväntekeväisyydellä ja
perinteisellä kehitysyhteistyöllä on kuitenkin tarvitsijansa ja paikkansa
kehittyvässä maailmassa. Katastrofiapua BOP-liiketoiminta ei korvaa.
− Myös kaikista köyhimpien, 1-2 dollarilla päivässä toimeentulevien, välitön
auttaminen on haaste. Näitä kaikista köyhimpiä näyttää olevan vaikeinta nostaa
köyhyydestä BOP-innovaatioilla, kertoo Halme.
BOP tuleekin nähdä lähinnä hyväntekeväisyyttä täydentävänä keinona ratkoa
köyhyysongelmaa.
Teksti: Aino Frilander