17 halltoke2010

SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 17 1/51
FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf
Liittokokous 19.-20.11.2010
Järvenpäätalo, Hallintokatu 4, Järvenpää
HALLITUKSEN KERTOMUS TOIMINNASTAAN EDELLISEN1
LIITTOKOKOUKSEN JÄLKEISELTÄ AJALTA 1.1.-15.10.2010 SEKÄ2
HALLITUKSEN VASTAUKSET LIITTOKOKOUKSEN 20093
HYVÄKSYMIIN PONSIIN4
(loppuvuoden 2009 kertomus sisältyy toimintakertomukseen vuodelta 2009)5
1. HALLINTO6
1.1 Jäsenyhteisöt7
Liitossa on 17 jäsenyhteisöä, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä 1.11.2009 oli 138 330. Jäsenmäärät ennen8
yhdistymisiä:9
10
Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta (KY) 3 21811
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) 29 55512
Joensuun yliopiston ylioppilaskunta (JoYY) 6 66513
Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) 11 91214
Kuopion yliopiston ylioppilaskunta (KYY) 4 72115
Kuvataideakatemian oppilaskunta (KUVYO) 22916
Lapin yliopiston ylioppilaskunta (LYY) 4 11817
Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta (LTKY) 4 47018
Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) 12 79619
Sibelius-Akatemian ylioppilaskunta (SAY) 1 21120
Snellman-korkeakoulun ylioppilaskunta (SKY)21
Svenska Handelshögskolans Studentkår (SHS) 1 97722
Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunta (TOKYO) 1 75023
Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta (TTYY) 8 70324
Tampereen yliopiston ylioppilaskunta (Tamy) 11 93525
Teatterikorkeakoulun ylioppilaskunta (TEYO) 33526
Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunta (TKY) 10 93727
Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta (TuKY) 2 15328
Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) 13 02829
Vaasan yliopiston ylioppilaskunta (VYY) 3 85030
Åbo Akademis Studentkår (ÅAS) 4 76731
32
Liittokokouksessa 2009 ilmoittivat jatkavansa SYL:n jäseninä Turun yliopiston ylioppilaskunta ja Turun33
kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta Turun yliopiston ylioppilaskuntana sekä Helsingin34
kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta, Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunta ja Teknillisen35
korkeakoulun ylioppilaskunta Aalto-yliopiston ylioppilaskuntana. Vuoden alussa Kuopion yliopiston36
ylioppilaskunnan ja Joensuun yliopiston ylioppilaskunnan perustama Itä-Suomen yliopiston37
ylioppilaskunta vastasi liittokokouksen tekemään jäsenyyspäätökseen, ilmoittamalla olevansa SYL:n38
jäsen.39
1.2 Hallitus40
Vuoden 2009 liittokokouksessa valittiin liiton puheenjohtajaksi Matti Parpala (KY) ja muiksi hallituksen41
jäseniksi Ville Impiö (OYY), Hannu Jaakkola (KYY), Laura Keski-Hakuni (HYY), Juha Töyrylä (HYY),42
Anni Vesa (LYY) ja Jukka Vornanen (TYY).43

SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 17
Liittokokous 19.-20.11.2010 Hallituksen kertomus toiminnastaan
__________________________________________________________________________________________
2/51
Järjestäytymiskokouksessaan 15.1. hallitus valitsi liiton varapuheenjohtajaksi Laura Keski-Hakunin sekä44
sopi seuraavasta työnjaosta:45
Matti Parpala: puheenjohtaja46
Laura Keski-Hakuni: varapuheenjohtaja, kehitysyhteistyö47
Ville Impiö: sosiaalipolitiikka, opiskelijan toimeentulo48
Hannu Jaakkola: työelämäasiat49
Juha Töyrylä: kansainvälinen koulutuspolitiikka, kaksikielisyys50
Anni Vesa: opiskelukyky ja opiskelijan hyvinvointi51
Vornanen: kansallinen koulutuspolitiikka, ympäristö52
Hallitus jakoi kummiudet seuraavasti:53
Impiö: OYY, LTKY54
Jaakkola: ISYY, VYY55
Keski-Hakuni: HYY, Tamy56
Töyrylä: TTYY, AYY57
Vesa: LYY, JYY, SKY, SAY58
Vornanen: TYY, ÅAS, SHS, KUVYO, TEYO59
Hallitus kokoontui lukukausien aikana keskimäärin joka toinen viikko. Hallituksen kokousten lisäksi60
pidettiin viikoittain aamukouluja, joissa käsiteltiin koko toimiston voimin esityslistalla olevat asiat ja61
tarpeen mukaan muita ajankohtaisia asioita. Hallitus on pitänyt 15.10. mennessä 26 kokousta.62
1.3 Sihteerit ja muu henkilökunta63
Pääsihteeri: Tuomas Viskari64
Koulutuspoliittiset sihteerit: Juhana Harju ja Juuso Leivonen (28.2. asti), Jarmo Kallunki (1.3. alkaen)65
Sosiaalipoliittiset sihteerit: Johanna Nuorteva (äitiysvapaalla 2.9. alkaen) sijaisena Antti-Jukka Huovila66
ja Lauri Pakkanen (21.6. asti, alkuvuoden opintovapaalla) sijaisena Timo Lehtinen ja 21.6. alkaen67
vakinaisena68
Kansainvälisten asioiden sihteeri: Elena Gorschkow-Salonranta 2.10. asti69
Tiedottaja: Markku Seppänen70
Kehitysyhteistyökoordinaattori: Anni Vihriälä71
Projektisihteeri (Kehitysyhteistyöjuttupankki): Kirsi Koivuporras72
Suunnittelija (KYKY-projekti): Johanna Kujala73
Toimistonhoitaja: Seija Pyökeri74
Häirintäyhdyshenkilöt: Juhana Harju ja Elena Gorschkow-Salonranta75
1.4 Tilintarkastajat76
Liittokokous valitsi tilintarkastajiksi seuraavat henkilöt:77
Pekka Räisänen (KHT), varamies Mikael Holmström (KHT)78
Kasperi Launis, varamies KTM Jukka Havia79
Valvontatilintarkastajana toimii Pekka Räisänen.80
81

__________________________________________________________________________________________
3/51
1.5 Työryhmät ja neuvottelukunnat82
Taloustoimikunta83
Matti Parpala (puheenjohtaja), Pauli Kivipensas, Mikko Leskelä, Hanna-Mari Manninen, Katja Sauvola84
ja Tuomas Viskari (sihteeri)85
Kehitysyhteistyön neuvottelukunta KENKKU86
lukuvuosi2009–201087
Elina Silkelä (HYY), Terhi Paikkala (HYY), Ilkka Tiensuu (Tamy), Saara Simonen (Tamy), Anni88
Wallenius (JYY), Johanna Harjunpää (JYY), Laura Mäkelä (TYY) ja Johanna Ursin (TKY) sekä jatkavat89
jäsenet: Saila Tykkyläinen (TYY), Annica Moore (JYY), Satu Nieminen (Tamy), Minttu Naarminen90
(TYY), Lauri Lakeasuo (LYY), Tanja Pirhonen (HYY) ja Niina Niemi (KY). Puheenjohtajana toimi91
Laura Keski-Hakuni (v. 2010) ja sihteerinä Anni Vihriälä.92
lukuvuosi 2010-201193
Laura Ronkainen (TYY), Anni Mäkelä (Tamy), Minna Ala-Orvola (Tamy), Ilona Kalliola (HYY),94
Pauliina Paananen (HYY), Minna Syrjä (JYY), Raita Huhta (LYY), Annukka Pesonen (LYY) ja Laura95
Pitkänen (ISYY) sekä jatkavat jäsenet Saila Tykkyläinen (TYY), Laura Mäkelä (TYY), Satu Nieminen96
(Tamy), Ilkka Tiensuu (Tamy) ja Terhi Paikkala (HYY)97
2. SYL:n yleinen toiminta, keskeisimmät tavoitteet ja järjestöllinen kehittäminen98
2.1. Yleistä99
Vuotta 2010 ovat hallinneet hyvin ennalta arvatut teemat: vuoden 2011 eduskuntavaaleihin100
valmistautuminen, opintotuen kehittämisen johtoryhmän toiminta ja opintotukivaikuttaminen,101
työurien pidentämiseen ja maksuttomaan koulutukseen liittyvä vaikuttaminen ja keskustelu. Lisäksi102
järjestöllisistä projekteista viestinnän kehittäminen niin verkossa kuin yleisestikin on näkynyt103
toiminnassa vuoden aikana.104
Yhteydenpito ylioppilaskuntien ja SYL:n välillä on ollut ainakin SYL:n näkökulmasta luontevaa ja105
saatu palaute pääosin positiivista. Kummitoimintaa on pidetty aktiivisesti yllä ja kaikesta toiminnasta106
on pyritty viestimään mahdollisimman avoimesti. Työtä on ollut tavalliseen tapaan paljon, eikä107
kaikissa tavoitteissa olla onnistuttu, mutta yleinen meininki niin toimistolla kuin kentälläkin on ollut108
vastoinkäymisistä huolimatta positiivinen. Poliittisten tavoitteiden osalta parannettavaa tulee jäämään109
ensi vuodelle vielä merkittävässä määrin, sillä opintotuen osalta kehittämistyöryhmän esitykset110
jyrättiin budjettiriihessä.111
Järjestöllistä kehittämistä on tehty paljon ns. päivittäisen toiminnan tasolla, osittain myös112
viimevuotista järjestöllisen kehittämisen raporttia hyödyntäen. Loppuvuoden aikana tarkoitus on113
kirjata aiempaa tarkemmin ylös hyviä käytäntöjä seuraavien toimijoiden avuksi.114
2.2. SYL:n poliittisten tavoitteiden edistyminen115
SYL on pystynyt edistämään sille asetettuja poliittisia tavoitteita muun muassa seuraavilla tavoilla:116
- Opintotuen kehittämisryhmän esitys: saatiin aikaan hyväksyttävä kokonaisratkaisu ja torjuttiin117
negatiivisimmat esitykset. Paketin toteuttaminenhan tunnetusti jäi hallituksen budjettikäsittelyn118
jälkeen puolitiehen, joten asiaan palataan hallitusohjelmavaikuttamisen yhteydessä.119
- Budjetin osana ateriatukeen saatiin 10 sentin korotus (1,6 milj. euroa), YTHS:n vuokra-avustus120
täysimääräisenä (0,7 milj. euroa), korkoavustuksen tulorajat nousevat (0,8 milj. euroa) ja121
tulevaisuudessa harjoittelusta saatava palkka on osa opintotuen normaalia tulonvalvontaa. (jatkossa122
3,5 milj. euroa)123

__________________________________________________________________________________________
4/51
- Puolueet ovat antaneet lupaukset maksuttoman koulutuksen puolustamisesta124
- Työurien alkupää -keskustelussa huomiota on kiinnitetty paljon erityisesti välivuosien vaikutuksiin,125
ja esimerkiksi opintotuen ja pääsykoejärjestelmän merkityksestä ja parantamismahdollisuuksista on126
käyty paljon keskustelua ja aloitettu toimenpiteitä127
- Työurakeskustelussa on viime aikoina käytetty yleisempiäkin puheenvuoroja myös128
sukupolvinäkökulmasta, mm. pääministeri otti kantaa sukupolvivaikutusten arvioinnin lisäämisestä129
- Soveltumattomuuteen ratkaisuja -lainsäädäntöhanke (nk. SORA-paketti) on lieventynyt130
merkittävästi alkuperäisistä kaavailuista, joskin erityisesti opiskelijan oikeusturvan näkökulmasta131
siinä on edelleen parannettavaa132
- Korkeakoulujen sisäänottojärjestelmän uudistus pitkälti oikeissa lähtökohdissa (kesken)133
- Yliopistojen palautejärjestelmähanke (nk. YOPALA) myötätuulessa134
- Kansainvälistymisjakson tuominen korkeakoulututkintoihin näkyy useiden tahojen tavoitteissa135
- YTHS:n amk-laajennuksen pilotointi myötätuulessa136
- Opiskelukyky -käsite on saanut enemmän tunnettuutta ja jalansijaa; onnistuttiin saamaan hankkeelle137
jatko ESR-rahoitettuna (0,5 milj. euroa)138
- EU/ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksukokeilulle saatiin hyvät139
arviointikriteerit140
2.3. OSS-toiminta141
OSS-toimistolla yhteistyö on toiminut pääosin hyvin. Yhteistyötä tavallisessa142
edunvalvontatoiminnassa tehdään erityisesti SAMOK:n kanssa aktiivisesti ja samojen vastuualueiden143
toimijat tapaavat toisiaan säännöllisesti. Muutamissa työryhmissä SYL:lla ja SAMOK:lla on yhteinen144
edustaja, ja tältäkin osin aktiivinen koordinaatio on tarpeen. Kuluneena vuonna SAMOK:n kanssa on145
tehty myös muutamia yhteiskannanottoja, ja samoin kevään mielenosoitus oli yhteinen. Edelleen146
kehitettävää on mm. aikataulujen ja toimintatapojen yhteensovittamisessa. OLL:n osalta yhteistyö on147
siinä mielessä haasteellisempaa, että toiveet yhteistoiminnan muodoista eivät aina kohtaa, sillä148
liikunta on varsin pieni osuus SYL:n toiminnan kokonaislaajuudesta.149
Vuoden aikana on edelleen edistetty tieto- ja taloushallinnon integraatiota OSS-järjestöjen kesken.150
Taloushallinto on siirretty kokonaisuudessaan OSS:n hoidettavaksi vuoden 2010 tilinpäätöksien151
jälkeen. OSS-yhteistoiminnassa kuluneena vuonna on lisäksi kartoitettu mahdollisuuksia järjestää152
käännös- ja muita viestintäpalveluita osaksi yhteistyössä, ja jatkettu taloushallinnon integraation153
syventämistä. Ensi vuonna tapahtuva henkilöstömuutos SYL:n hallinnossa siirtää näillä näkymin154
OSS:n toimitusjohtajan tehtävät SYL:n tulevan hallintopäällikön tai vastaavan toimen sisään.155
2.4. Sidosryhmäyhteistyö156
SYL on tavannut laajasti eri yhteiskunnan toimijoita. Tapaamiset ovat luonnollisesti keskittyneet157
enimmäkseen poliittisiin puolueisiin ja virkamieskuntaan, mutta myös muita erilaisia sidosryhmiä on158
tavattu aktiivisesti. Keskeisiä sidosryhmiä ja tavattavia olivat ylioppilaskunnat, SAMOK, OLL,159
ministerit, poliittiset valtiosihteerit, erityisavustajat, neuvonantajat, ministeriryhmien sihteerit,160
poliittiset opiskelija- ja nuorisojärjestöt, kansliapäälliköt, virkamiehet (OKM, VM, STM, TEM),161
eduskuntaryhmien puheenjohtajisto, yksittäiset kansanedustajat, kansanedustajien avustajat,162
puolueiden ja erilaisten työryhmien puheenjohtajisto, puoluelehdet, Kuntaliitto,163
työmarkkinakeskusjärjestöt, UNIFI. Samoin alumnikuntaan ja SYL-konserniin (Lyyra, YTHS, yms.) on164
pidetty aktiivisesti yhteyttä. Uutena yhteistyökumppanina on toiminut TTL, jonka kanssa järjestettiin165
marraskuun alussa työseminaari liittyen nuorten työkyvyttömyyden ehkäisemiseen.166
SYL kävi luomassa ja syventämässä suhteita myös Brysselissä, tavaten suurimman osan Suomen167
mepeistä ja osan myös avustajakunnasta. Totesimme puolin ja toisin, että yhteyttä kannattaa pitää168
säännöllisin väliajoin.169

__________________________________________________________________________________________
5/51
SYL ei tänä vuonna järjestänyt itse paneelia SuomiAreenassa, mutta puheenjohtaja oli vetämässä170
STTK:n paneelia liittyen sukupolvien väliseen tulonjakoon. Mukana SuomiAreenassa oli muutamia171
hallituksen puheenjohtajia ja aktiiveja eri ylioppilaskunnista ja SYL:sta, ja y-liiketoimijoiden172
näkymisestä tapahtumassa saatiin paljon positiivista palautetta.173
Vuoden alussa kartoitettiin mahdollisuutta ottaa SYL:n käyttöön jonkinlainen nykyistä tehokkaampi174
kontaktinhallintajärjestelmä. Selvitystä asiasta ei kuitenkaan saatu vietyä täysipainoisesti loppuun asti,175
ja pidemmälle kevättä mentäessä projektin jatkamista ei nähty järkeväksi. Vuoden alusta olisi jälleen176
mahdollista kartoittaa, olisiko SYL:n tarpeisiin löydettävissä jonkinlainen järjestelmä, joka voisi tukea177
tiedonsiirtoa ja tapaamisten hallintaa.178
2.5. SYL mediassa179
SYL vastaa varsin usein toimittajien kyselyihin, kun uutisissa on korkeakouluopiskelijoita koskettavia180
teemoja. Tämä vuosi ei siinä tehnyt poikkeusta edellisistä. Yleisesti ottaen voi todeta, että mm. YLE181
uutisoi erittäin aktiivisesti opiskelijoihin liittyviä kysymyksiä, sen sijaan esimerkiksi MTV3 ja Nelonen182
eivät ole niin aktiivisia. Painetuista medioista suhteessa näkyvyyteen Helsingin Sanomat on183
perustoiminnassa hankala saavutettava, vaikka sinnekin on hyvät mahdollisuudet saada läpi hyvin184
suunnitellut ulostulot. SYL:n toimijoita lähestyttäessä suhtautuminen on pääosin varsin positiivista.185
Valtaosa SYL:a koskevista mediaosumista on ollut lyhyitä tai lyhyehköjä uutisjuttuja.186
Toimintasektoreistamme eniten esillä on ollut koulutuspolitiikka ja toiseksi eniten sosiaalipolitiikka.187
Aiempiin vuosiin verrattuna SYL:n toimistolaiset ovat näkyneet poikkeuksellisin tiiviisti televisiossa,188
kun peräti kaksi sylliläistä on kuulunut YLE:n Aamu-TV:n vakiokastiin; kv-sihteeri Gorschkow-189
Salonranta Jälkipörssissä ja Parpala Jälkiviisaissa kesästä asti.190
2.6. Hallitusohjelmavaikuttaminen191
Vuoden 2009 liittokokous päätti SYL:n toimintasuunnitelman pääprojektiksi vuodelle 2010192
eduskuntavaalitavoitteiden määrittelyn ja vaikuttamisen puolueiden sekä muiden sidosryhmien193
tavoitteisiin. Vuoden 2010 aikana tehdään merkittävä määrä valmistelevaa työtä vaaleihin ja194
mahdollisiin hallitusohjelmaneuvotteluihin valmistauduttaessa. Hallitusohjelma on viime195
hallituskausien aikana ollut erittäin merkittävä koko hallituskauden toimintaa ohjaava dokumentti, ja196
siksikin siihen vaikuttaminen on oleellista. Liittokokous linjasi tavoitteiksi, että maksuton koulutus on197
turvattava, opintotuki saatava riittäväksi, ja että työurien pidentäminen ei saa heikentää198
opiskelijahyvinvointia.199
Helmikuun alussa järjestetyssä SYL:n avausseminaarissa kerättiin teemoja ja ideoita200
hallitusohjelmatavoitteiksi. Seminaariin osallistujat jaettiin linjapaperin pääotsakkeiden mukaisiin201
työryhmiin, joiden vetäjinä toimi SYL:n hallituksen jäseniä ja sihteeristöä. Ideat kerättiin ylös ja niiden202
pohjalta SYL:n hallitus linjasi viisi kärkitavoitetta kevään vaikuttamistyöhön. Tavoitteita olivat:203
- Suomi ottaa laadukkaan ja maksuttoman koulutuksen vetonaulaksi yhteiskunnan204
houkuttelevuuden lisäämiseksi ja EU/ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden maksut205
poistetaan. Panostetaan yhteiskuntaan ja henkiseen ympäristöön niin, että koulutuksen saaneet206
kokevat Suomeen jäämisen mahdollisimman houkuttelevana.207
- Korkeakoulutuksen ja yhteiskunnan kansainvälistyminen jatkuu voimakkaasti. Kaikille208
korkeakouluopiskelijoille pitää saada kansainvälistymisjakso joko ulkomailla tai Suomessa.209
Maahanmuuttajien kotoutumiseen panostetaan entistä voimakkaammin.210
- Toisen asteen ja korkeakoulutuksen välivuodet vähintään puolitetaan, ja että opiskeluaikoja211
lyhennetään korkeakoulutuksen joustoja ja laatua parantamalla. Jokainen opiskelija kokee212

__________________________________________________________________________________________
6/51
kuuluvansa yliopistoyhteisöön, jokainen huomioidaan yksilönä ja jokainen saa tukea opintojen213
etenemiseen.214
- Opiskelijoiden toimeentuloasioissa tehdään päätökset opintotukiryhmän joulukuussa esittämän215
raportin mukaisesti.216
- Vanhemmuuden kustannukset jaetaan tasan työnantajien kesken ja perhevapaamalli217
uudistetaan ns. 6+6+6 –malliin.218
Kevään vaikuttamistyön tavoitteena oli saada läpi SYL:n kantoja puoluekokouksissa käsiteltäviin219
poliittisiin ohjelmiin. Tapasimme kierroksella merkittävän määrän keskeisiä vaikuttajia ja220
yhteistyötahoja. Vastuu tapaamisista oli jaettu pitkälti vastuupuolueiden mukaan. Kohderyhmänä oli221
vaaliohjelmien kannalta keskeisten henkilöiden tapaaminen. Saimme tavoitteista pääosin hyvää222
palautetta ja vaikuttamistyö vaaliohjelmien sisältöön ja puoluekokouksissa käytävään keskusteluun223
onnistui hyvin.224
Keskeisiä sidosryhmiä ja tavattavia olivat ylioppilaskunnat, SAMOK, OLL, ministerit, poliittiset225
valtiosihteerit, erityisavustajat, neuvonantajat, ministeriryhmien sihteerit, poliittiset opiskelija- ja226
nuorisojärjestöt, kansliapäälliköt, virkamiehet (OKM, VM, STM, TEM), eduskuntaryhmien227
puheenjohtajisto, yksittäiset kansanedustajat, kansanedustajien avustajat, puolueiden ja erilaisten228
työryhmien puheenjohtajisto, puoluelehdet, Kuntaliitto ja työmarkkinakeskusjärjestöt.229
Maksuton koulutus nousi keväällä julkiseen keskusteluun. SYL haastoi puolueiden puheenjohtajia230
esittämään selkeän kantansa maksuttomaan koulutukseen huhtikuussa järjestetyssä231
mielenosoituksessa. Kyllä maksuttomalle koulutukselle –mielenosoitus keräsi paikalle parisen tuhatta232
opiskelijaa ympäri Suomen. Eduskuntatalon portailla kantansa asiaan ilmaisivat Vasemmistoliiton233
puheenjohtaja Paavo Arhinmäki, Keskustan varapuheenjohtaja Tuomo Puumala, Perussuomalaisten234
kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lerner, Vihreiden puheenjohtaja ja työministeri Anni Sinnemäki,235
Sosialidemokraattien puheenjohtaja Jutta Urpilainen, Kokoomuksen varapuheenjohtaja ja236
opetusministeri Henna Virkkunen ja Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ulla-Maj237
Wideroos.238
Opintotukivaikuttamista tapahtui alkuvuodesta lähinnä ministeri Stefan Wallinin erityisavustaja239
Marcus Rantalan alaisessa opintotuen rakenteellista uudistusta pohtineessa työryhmässä. SYL:n240
edustajana työryhmässä oli sosiaalipoliittinen sihteeri Johanna Nuorteva. Työryhmä perustettiin241
Vanhasen toisen hallituksen puolivälikatsauksen yhteydessä, tavoitteena täyspäiväiseen opiskelun242
edellytysten edistäminen. Työryhmä julkaisi ensimmäiset esityksensä joulukuussa 2009, sekä toisen ja243
lopullisen esityksensä elokuussa budjettiriihen alla. Esityksessä oli mukana SYL:lle tärkeät opintotuen244
sitominen indeksiin ja huoltajakorotus.245
SYL valitsi strategiakseen pitää opintotukityöryhmän kokonaisesitystä vahvasti esillä. SYL tapasi246
elokuun aikana kaikki oleellisimmat tahot, mm. keskeisiä ministereitä ja näiden esikuntia,247
tavoitteenaan saada kokonaispaketin osana opintototuen indeksiin sitominen mukaan seuraavan248
vuoden talousarvioon. Tavoite sai huomattavan määrän positiivista palautetta ja poliittista tukea,249
mutta positiiviset ratkaisut jäivät tällä erää tekemättä.250
Jälkeenpäin on käyty keskustelua siitä, olisiko SYL:n tullut valita eri strategia ja kenties pyrkiä251
enemmänkin luomaan julkista painetta tavoitteiden läpi saamiseksi. Keskeinen kysymys on, olisiko252
erilainen toimintatapa kuitenkaan vaikuttanut lopputulokseen – tästä voi toki spekuloida. Tiedossa253
on, että asiasta vastaava ministeri on puolustanut asiaa vahvasti julkisuudessa asti, joten asia254
epäilemättä käsiteltiin myös budjettiriihessä huolellisesti. Varmasti jatkossa on kuitenkin arvioitava255
vakavasti sitä, missä määrin vastaaville työryhmämietinnöille annetaan luottamusta ja painoarvoa.256

__________________________________________________________________________________________
7/51
Tätä kirjoitettaessa opintotuen indeksiin sitominen on aktiivisesti poliittisessa keskustelussa257
eduskunnassa mm. sivistysvaliokunnassa, ja asiasta on tehty lakialoite. Lienee selvää, että258
indeksitavoite kannattaa pitää SYL:n yhtenä kärkitavoitteena ensi kevään eduskuntavaaleissa.259
Loppuvuoden vaikuttamistyön tueksi päätettiin tehdä loppuvuoden aikana kattava julkaisu SYL:n260
hallitusohjelmatavoitteista. Julkaisun tavoitteena on koota laajemmin tavoitteita ensi vaalikaudelle ja261
antaa myös vähemmän korkeakoulupolitiikkaan perehtyneille ehdokkaille taustoittavaa materiaalia.262
Hallitusohjelmatavoitteiden laaja paketti perustuu SYL:n linjapaperilinjoihin, avausseminaarissa263
käytyihin keskusteluihin ja hallituksen linjauksiin. Julkaisun tekemistä on hankaloittanut264
samanaikainen liittokokousmateriaalien valmistelu. Tätä kirjoittaessa julkaisun taitto on265
loppusuoralla. Julkaisun sisältöä on tähän mennessä esitelty muutamille keskeisille sidosryhmille.266
SYL on ollut lisäksi mukana Allianssin Nuorisovaalit 2011 –hankkeessa. Yksi osa projektia on267
toteuttaa Allianssin erityisesti nuorille tarkoitettu vaalikone kevään 2011 eduskuntavaaleihin.268
Numeraalisina tavoitteina on saada 80 % eduskuntavaaliehdokkaista täyttämään vaalikone ja 180 000269
käyttäjää löytämään ehdokkaan vaalikoneen avulla.270
2.7. Järjestöllinen kehittäminen271
Vuoden 2009 liittokokous päätti järjestöllisen kehittämisen toimenpiteistä, joiden toteutumista vuoden272
2010 arvioidaan seuraavassa:273
1. Varataan SYL:n tapahtumakalenteriin ajankohta, jolloin voidaan pitää tarvittaessa ylimääräinen liittokokous.274
Vuoden alussa kalenteriin ei varattu erillistä ajankohtaa tätä varten, mutta muiden tapaamisten275
aikataulua suunniteltiin siten, että ne voitaisiin kohtuullisella vaivalla muuttaa yleisemmäksi276
ylioppilasliikkeen tapaamiseksi. Sinänsä säännöt mahdollistavat jo tällä hetkellä liittokokouksen277
koolle kutsumisen koska tahansa sekä hallituksen että ylioppilaskuntien tarpeen mukaan. Ei278
välttämättä ole taloudellisesti tai toiminnallisesti tarkoituksenmukaista varata joka vuodelle279
ennakkoon riittävän suurta tilaa sillä oletuksella, että ylimääräinen liittokokous joka vuosi pidettäisiin.280
Tilan peruuttaminen ei pääsääntöisesti ole mahdollista enää siinä vaiheessa, kun viimeinen hetki281
kutsua liittokokous koolle umpeutuu.282
2. Valmistellaan sääntömuutos, joka mahdollistaa yhdelle kokousedustajalle useamman liittokokousäänen käytön283
kokouksessa.284
Toimenpiteen mukainen sääntöesitys tulee liittokokouksen käsiteltäväksi ISYY:n aloitteena. Hallitus ei285
esitä muutoksen tekemistä aloitevastauksessa mainituilla perusteilla.286
3. Parannetaan toimijoiden työajan käyttöä ja ylioppilaskuntien vaikutusmahdollisuuksia perustamalla287
ajankohtaisia teematyöryhmiä sekä profiloimalla tapaamiset niiden tarkoituksen mukaan.288
Vuonna 2010 on järjestetty tapaamisia muun muassa asumisen ja opiskelijajärjestövaikuttamisen289
teemoista . Lisäksi sektoritapaamisia valmisteltaessa on kiinnitetty tarkemmin huomiota290
ajankohtaisiin teemakokonaisuuksiin. Kokemukset tarkemmin teemoitelluista tapaamisista ovat olleet291
hyviä, joten niitä jatkettaneen myös jatkossa kuitenkaan luopumatta sektoritapaamisista, joilla koetaan292
olevan tietyn toimialan toimijoita kokoava tärkeä tehtävä.293
4. Päivitetään ja laajennetaan sidosryhmäkäsikirjaa ja sen toteutusta osana normaalia toiminnan kehittämistä.294
Vuoden 2009 hallitus käsitteli sidosryhmäkäsikirjaa ja käsittelyn perusteella siihen on tehty joitakin295
tarkennuksia, joita täsmennetään loppuvuodesta 2010 kokemusten perusteella.296

__________________________________________________________________________________________
8/51
5. Kootaan ja koordinoidaan SYL:n järjestöpalvelut ja toteutetaan järjestöpalveluiden helpdesk.297
Järjestöpalveluiden järjestämistä tutkitaan tarkemmin vuonna 2011 tapahtuvan hallinnon uudistuksen298
myötä.299
6. Selvitetään mahdollisuudet liiton pääsihteerin toimenkuvan keventämiseen ja fokusoimiseen esimerkiksi OSS-300
yhteistyön ja erillisen hallintopäällikön toimen perustamisen avulla.301
Hallintopäällikön tehtävä esitetään perustettavaksi vuoden 2011 talousarviossa siten, että302
hallintopäällikkö aloittaa tehtävässään huhtikuussa 2011. Toimenkuva valmistellaan loppuvuoden303
2010 aikana siten, että haku voidaan käynnistää viimeistään helmikuussa 2011. Hallintopäällikölle304
siirretään päsihteeriltä hallinnollisia valmistelutehtäviä hallinto- ja talousvastuun säilyessä edelleen305
pääsihteerillä. Vastaavasti nykyisiä toimistonhoitajan tehtäviä siirretään yhteisesti OSS:n306
toimistopalveluihin. Hallintopäällikön työajasta on tarkoitus varata 20% Oy OSS-järjestöpalvelut Ab:n307
toimitusjohtajan tehtäviin.308
2.7.1. Sivusektoritoiminnan kartoitus309
Liittokokouksessa 2009 määritellyn toimintasuunnitelmakohdan mukaisesti SYL selvitti kuluneena310
vuonna ylioppilaskunnissa tapahtuvaa sivusektoritoimintaa. Helmikuussa SYL sai viiden311
ylioppilaskunnan allekirjoittaman vetoomuksen kulttuurin sivusektoritapaamisen puolesta. SYL312
vastasi vetoomukseen sivusektorikyselyn valmistuttua, myöhemmin keväällä.313
Sivusektoritoiminnan kartoitus aloitettiin lähettämällä ylioppilaskunnille kysely niiden tekemän314
sivusektoritoiminnan laajuudesta ja toimintamalleista. Samaisessa kyselyssä ylioppilaskunnat saivat315
myös priorisoida toivomiensa sivusektoreiden tapaamista. Tässä kyselyssä eniten toivottiin järjestö- ja316
tuutorisektoreille tapaamista. Koska keskustoimistolla ei ole tarpeeksi tietotaitoa kyseisten317
sektoreiden toimintaan liittyen, SYL ei järjestänyt kyseistä tapaamista, vaan sitä toivottiin318
ylioppilaskuntien järjestettäväksi.319
Kyselyn perusteelta tehtiin liittokokoukseen tiedoksi menevä sivusektorimuistio. Keskeisessä320
sisällössä eritellään keskustoimistolla tapahtuva, säännöllinen ja suunniteltu sivusektoritoiminta sekä321
ylioppilaskuntien ja SYL:n roolit muiden kuin keskustoimistolla tapahtuvien sivusektoreiden322
tapaamisissa. Pääsääntönä voitaneen pitää, että jos ylioppilaskunnat toivovat tapaamista jollain323
sektorilla, jolla ei ole toimintaa SYL:ssa, on tapahtuman järjestelyvastuu ylioppilaskunnilla. Tämä324
koettiin mielekkääksi, koska keskustoimistolla ei ole tällaisissa tapauksissa tarpeeksi tietoa ja325
perehtyneisyyttä, jotta antoisa tapahtuma voitaisiin järjestää. SYL kustantaa tapaamisen kuluja samaan326
tapaan kuin ns. pääsektoreiden tapaamisiin.327
2.7.2. Pienten ylioppilaskuntien toiminnan kehittämisprojekti328
Toimintasuunnitelman mukaisesti aloitimme alkuvuodesta pienten ylioppilaskuntien toiminnan329
kehittämisen projektin kahden hallituksen jäsenen voimin. Kummiylioppilaskuntia jaettaessa jaoimme330
kyseiset ylioppilaskunnat kahdelle hallituksen jäsenelle, Vesalle ja Vornaselle. Tämä nähtiin331
tarkoituksenmukaiseksi erityisesti toteutettavan projektin työmäärän vuoksi.332
Alkukeväästä kävimme tapaamassa kaikkia projektiin kuuluvia ylioppilaskuntia (SHS, TEYO, SAY,333
SKY, KUVYO), ja tarkoituksena oli keskustella projektin sisällöistä, toiveista ja ylioppilaskuntien334
omasta panostuksesta projektiin. Kaikki ylioppilaskunnat olivat hyvin innostuneita tulemaan335
projektiin mukaan, ja yhdessä ylioppilaskuntien kanssa jokaiselta etsittiin 1-2 erityispistettä, johon336
kehittämistä ensiksi kohdistetaan. Ongelmat olivat melko perustavanlaatuisia, ja SYL:llä tuntui olevan337
tarvittavaa järjestöllistä osaamista näiden ongelmien ratkaisemiseksi.338

__________________________________________________________________________________________
9/51
Kesän aikana oli tarkoitus kirjoittaa käsikirja ylioppilaskuntatoiminnan peruspyörittämiseen.339
Projektin ylioppilaskunnat toivoivat käsikirjaa, ja myös projektin aikana esiin tulleet yleisimmät340
ongelmat tukivat sitä, että jonkinlainen perusopas olisi syytä tuottaa. Kuitenkin aikatauluongelmien341
vuoksi käsikirjan tuottaminen jäi syksyyn, ja siirtyi yhä eteenpäin liittokokousasiakirjojen342
aiheuttamien kiireiden vuoksi. Käsikirja on kuitenkin tarkoitus tuottaa vielä tämän vuoden puolella.343
Yhdessä ylioppilaskuntien kanssa keväällä käytyjen keskustelujen perusteella yksi suurimpia344
ongelmia pienissä ylioppilaskunnissa on toiminnan jatkuvuuden turvaaminen sekä perustoiminnan345
pyörittämistä auttavien asiakirjojen kuten toimintasuunnitelman tekeminen ja erityisesti sen346
toteuttaminen. Tähän nojaten syksyllä projektiin kuuluviin ylioppilaskuntiin otetaan yhteyttä ja347
käydään yhdessä läpi tulevaa vuotta ja menneen vuoden raportointia.348
2.8. Viestintä ja verkkosivu-uudistus349
Verkkosivu-uudistuksen kanssa tehtiin koko vuoden ajan tiukasti töitä. Alkuvuonna käytiin läpi pitkä350
valmistelu- ja tarjouspyyntöprosessi, jossa oli myös mukana SAMOK ja OLL. Tämän prosessin aikana351
kävi ilmi, että järjestöjen tavoitteet ja sen myötä myös kunkin järjestön sitoutuminen laajempaan352
verkkosivu-uudistukseen olivat kovin erilaisia. Keskustelujen jälkeen SYL päätti 2.7. toteuttaa353
verkkosivujen uudistuksen ilman muita OSS-järjestöjä. Suurin syy tälle oli järjestöjen erilaiset tarpeet354
ja resursointivalmiudet. Yhteistyökumppaniksi valittiin tarjouskilpailun jälkeen mediatalo Bolder355
Helsinki. Projektin tulisi olla pääosin valmis liittokokoukseen 2010 mennessä, jolloin uudet356
verkkosivut saadaan otettua käyttöön.357
Verkkosivu-uudistuksen kantava idea on ollut, että sivuista rakennetaan Suomen paras paikka358
osallistua ja seurata korkeakoulupoliittista keskustelua. Tämän johdosta sosiaalisen median359
työkaluille ja menetelmille on varattu suuri osa sivun toiminnallisuudesta, ja intrasivuista (Sylinteri)360
luovutaan kokonaan avoimuuden edistämiseksi. Tämä uudistus vaatii suurta toiminnan kulttuurin ja361
tapojen muutosta, joka voi tapahtua vain ajan kanssa. Läpinäkyvyydelle ja keskustelevuudelle on362
yritetty luoda parhaita mahdollisia rakenteita, mutta ne vaativat SYL:n ja ylioppilaskuntien363
toimijoiden hyväksyntää ja käyttöönottoa.364
2.9. Tutkimustiedon hyväksikäyttö edunvalvonnassa365
OTUS rs:n kanssa kehitettiin vuoden mittaan yhteistyössä Päivystävä tutkija-projektia, joka saatiin366
käynnistettyä syyskuussa 2010. Projektin tarkoituksena on edistää yhteistyötä SYL:n ja OTUS:n välillä367
edunvalvonnallisesti tärkeän tutkimustiedon käyttöön saattamiseksi. Projektin yhteydessä selvitetään368
mm. opiskelijoiden työmarkkinatilanteeseen liittyviä tutkimuskysymyksiä. Projekti toimii syksyn 2010369
pilottina, jonka jälkeen jatkoa arvioidaan vuodenvaihteessa.370
Päivystävä tutkija –projekti on kokoelma työkaluja ja käytäntöjä, jolla voidaan systematisoida OTUS:n371
henkilöresurssien käyttöä SYL:n tarpeisiin. Päivystävä tutkija on käytettävissä esim. kannanottoja372
tehtäessä tuomassa tutkimustietoa ja aineistoa edunvalvontatyön tueksi. Sähköisellä373
kysymyslomakkeella voidaan esittää kohdennettuja kysymyksiä OTUS:n tutkijoille, joiden374
selvittämiseen on varattu viikottaista työaikaa. Projektiin käytetään koko syksyllä yksi375
tutkijatyökuukausi, joka jakautuu viikoittaiseen päivystykseen. Lisäksi näin kerättyjä kysymyksiä ja376
tiedontarpeita käytetään hyödyksi suunniteltaessa OTUS:n tulevia suurempia tutkimushankkeita.377
Päivystävä tutkija-projekti toimii myös valmisteluna vuodelle 2011 esitetylle projektille378
opiskelijabarometrista. Tämä olisi opiskelijoista koostuva joukko, jolle voidaan kohdentaa kyselyitä379
erilaisista teemoista, mutta myös toistuvia samansisältöisiä barometrityyppisiä kyselyitä pitkittäisten380
muutosten havainnointiin. Otus toimisi hankkeen toteuttajana, SYL kumppanina ja osarahoittajana.381

__________________________________________________________________________________________
10/51
3. KOULUTUSPOLITIIKKA382
3.1. Yliopistouudistuksen seuranta383
Uusi yliopistolaki ja sen voimaantulo määrittivät monin tavoin vuoden 2010 toimintaa. Uudistuksen384
vaikutusten hahmottamiseksi koulutuspoliittinen sektori laati vuoden alussa selvitykset yliopistojen385
uusista hallintorakenteista sekä strategisista painopistealueista.386
Hallintorakenteiden osalta selvitys osoitti yliopistojen välisten erojen lisääntyneen ja etenkin387
laitostasoilla oli toteutettu laajoja uudistuksia. Opiskelijaedustuksen näkökulmasta uusi tilanne oli388
monitulkintainen, sillä vaikka paikkamäärien ja kollegiaalisen päätöksenteon osalta oli paikoitellen389
otettu takapakkia, koettiin uudet ratkaisut jokseenkin kelvollisiksi. Avausseminaarin yhteydessä390
aiheesta keskusteltiin keskustoimiston ja ylioppilaskuntien kopo-sektorin kesken eikä suurille391
mielenilmaisuille nähty tarvetta.392
Strategisten painopistealueiden, eli yliopistojen profiilien osalta, alkuvuoden selvitys oli aikaansa393
edellä. Syksyn 2009 tulosneuvottelujen jälkeen osa yliopistoista vielä päivitti strategioitaan ja useiden394
yliopistojen painopisteet olivat hyvin yleisluontoisia. Profiilimuistion tietojen perusteella SYL:n395
koulutuspoliittinen sektori päätti, ettei jatkotoimenpiteille ollut seurantaa lukuun ottamatta tarvetta.396
Jatkoa ajatellen pidettiin tärkeänä tieteenalojen välisen tasa-arvon kansallista tarkkailua.397
Hallintorakenteiden ja profiileiden lisäksi yliopistojen uusi taloudellinen asema herätti keskustelua398
kevään aikana ja mm. Kajaanin opettajainkoulutuslaitoksen siirtoa Ouluun seurattiin399
Lapinrinteelläkin tarkasti. Huolta herättivät myös muutamien yliopistojen tukipalveluihin400
kohdistamat säästötoimenpiteet. Työurakeskustelun keskeltä ura- ja rekrytointi- sekä401
opintopsykologipalveluihin kohdennetut leikkaukset tuntuivat käsittämättömiltä. Asianosaisten402
ylioppilaskuntien kanssa tilanteista käytiin kopo-sektorin ja vastaavien kummien toimesta403
keskustelua, eikä erityisiin toimenpiteisiin SYL:n toimesta ryhdytty.404
Kevään päätteeksi ylioppilaskuntien kopo-sektoreille toimitettiin Webropol-kysely ajankohtaisista405
kysymyksistä ja kyselyn yhteydessä tiedusteltiin kokemuksia opiskelijoiden huomioinnista uudessa406
hallinnossa. Kevään aikana tämänkaltaisista pienistä ongelmista oli keskusteltu parin407
ylioppilaskunnan kanssa, mutta uusia tapauksia ei kopo-kyselyssä ilmaantunut.408
Loppuvuodesta yliopistouudistuksen seuranta tasoittui läpileikkaavaksi koulutuspoliittisen409
keskustelun osaksi. Yliopistojen taloustilanne, varainkeruukampanjat, koulutusjärjestelmän410
rakenteellinen kehittäminen sekä haku- ja valintajärjestelmien uudistaminen olivat kaikki osaltaan411
sidoksissa uuteen yliopistoon.412
3.2. Lukukausimaksukokeilu ja koulutusvienti413
3.2.1. Lukukausimaksukokeilu414
Yliopistouudistuksen osa-alueista EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille suunnattu415
lukukausimaksukokeilu vaati SYL:ltä kevään aikana kaikkein konkreettisimmin työtä. OKM:n416
asettamana maksukokeilutyöryhmän tavoitteeksi oli asetettu maksukokeilun arviointikriteerien417
suunnittelu kevään loppuun mennessä. SYL:n edustajana työryhmässä toimi alkuvuodesta Juuso418
Leivonen ja Jarmo Kallunki jatkoi tehtävässä hänen jälkeensä. Ylioppilasliikkeen näkökulmasta419
työryhmän työskentely osoittautui kevään mittaan miellyttävän kivuttomaksi kokemukseksi ja420
lopullisiin kriteereihin sisällytettiin toivomamme elementit. KKA:n puheenjohtajan Riitta Pyykön421
vetämä työryhmä laati maksukokeilulle kaiken kaikkiaan varsin tarkan ja yksityiskohtaisen422

__________________________________________________________________________________________
11/51
seurantasuunnitelman, jonka perusteella kokeilun vaikutukset korkeakoulujen kansainvälistymiseen423
ovat hyvin arvioitavissa.424
Arviointikriteerien valmistelun edetessä kävi samaan aikaan kuitenkin hyvin selväksi, että yliopistojen425
halukkuus maksullisten koulutusohjelmien järjestämiseen oli vähäistä. Lokakuun loppuun mennessä426
yksikään yliopisto ei ole saanut valmiiksi stipendijärjestelmiään, eikä maksullisten koulutusohjelmien427
aloittamisesta ole edelleenkään tarkkaa tietoa. OKM:n osalta kokeilua alettiinkin syksyn myötä pitää428
jo jossain määrin epäonnistuneena. Kesäkuun lopussa, lomatunnelmien varjoissa,429
Ammattikorkeakoulujen rehtoreiden neuvosto (ARENE) toimitti puolestaan OKM:lle kannanoton,430
jossa he vaativat maksullisiin koulutusohjelmiin kohdistuvien rajoitteiden purkamista ja431
maksukokeilun vakiinnuttamista.432
Kaiken kaikkiaan vuoden 2010 lopussa näyttääkin siltä, että hyvistä arviointisuunnitelmista433
huolimatta maksullinen koulutus laukkaa jo uusilla radoilla. Kauhuskenaariossa maksullisten434
koulutusohjelmien osalta tehdään ratkaisuja jo ennen maksukokeilun päättymistä vuonna 2014.435
3.2.2. Koulutusvienti436
Valtioneuvosto päätti vuonna 2009 hallitusohjelmakauden väliarvioinnin yhteydessä aloittaa437
hankkeen koulutusviennin edistämiseksi. Valtiosihteeri Heljä Misukan työryhmä sai esityksensä438
koulutusvientistrategiaksi valmiiksi helmikuussa 2010. Tuolloin strategiassa mainittu maksullisen439
koulutuksen kotimarkkinoiden kehittäminen herätti kohua ja vastustusta, ja SYL sekä440
ylioppilaskunnat alkoivat valmistautua kampanjointiin maksuttoman koulutuksen puolesta.441
Strategian keskeisintä sisältöä, koulutusviennin edistämistä, ei kuitenkaan unohdettu, vaan SYL:ssä442
alettiin laatia omaa näkemystä siitä, millainen koulutusvientitoiminta sopii suomalaisiin443
korkeakouluihin. Valtioneuvosto hyväksyi koulutusvientistrategiansa huhtikuun lopulla, ja SYL:n444
muistio koulutusviennistä valmistui kevään aikana. Muistiossa asetetaan koulutusvienti laajempaan445
koulutuspoliittiseen kontekstiin ja esitetään selkeitä esimerkkejä siitä, miten koulutusvientiä tulisi ja ei446
tulisi harjoittaa. Pääpiirteissään muistiossa vaaditaan, että Suomen korkeakouluissa harjoitetun447
koulutusvientitoiminnan tulee olla lisäarvoa tuottavaa ja korkeakoulun perustoimintaa tukevaa eikä448
siitä tule koitua maksuja yksilöille. Erikseen todetaan, että kehitysyhteistyörahoja voidaan449
koulutustoimintaan käyttää vain niin sanottujen ODA-kriteerien puitteissa.450
SYL:n näkemystä toimivasta ja oikeudenmukaisesta koulutusviennistä on edistetty eri tapaamisissa451
muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Elinkeinoelämän Keskusliiton edustajien kanssa.452
Lisäksi SYL:n näkemyksiä on esitelty korkeakoulujen kv-hallinnon edustajille muun muassa CIMO:n453
järjestämillä Kv-kevätpäivillä toukokuussa. Muistiota on myös välitetty puolueiden454
koulutuspoliittisille päättäjille.455
CIMO selvitti korkeakoulujen näkemyksiä tilauskoulutuslaista, joka säätelee koulutusvientiä.456
Selvityksen perusteella tilauskoulutusta tai koulutusvientiä kaavaillaan seitsemässä yliopistossa.457
3.3. Korkeakoulujärjestelmä458
SYL:n liittokokouksissa vuosina 2008 ja 2009 ylioppilasliike kävi kaikin puolin perusteellisen459
keskustelun suomalaisen korkeakoulujärjestelmän ja erityisesti duaalimallin tulevaisuudesta.460
Keskustelun lopputuloksena liiton poliittiseen linjapaperiin kirjattiin vuoden 2009 liittokokouksessa461
selvä duaalimallia tukeva kanta. Vuoden 2010 aikana kävi kuitenkin auttamatta selväksi, että liiton462
duaalimallilinja vaati tietyiltä osin tarkennuksia. Pääsyitä tähän olivat ammattikorkeakoulujen ja463
yliopistojen lisääntyvä yhteistyö, joka esim. Lapissa oli johtanut Lapin korkeakoulukonsernin syntyyn.464
Vastaavaa kehitystä alkoi olla näkyvissä myös muutamilla muilla paikkakunnilla ja lisäksi mm. Åbo465

__________________________________________________________________________________________
12/51
Akademi oli alkanut ammattikorkeakoulua ylläpitävän osakeyhtiön omistajaksi. SYL:n voimassa ollut466
linjapaperikirjaus ei huomioinut tällaista yhteistyötä ja niinpä hallitus päätyi jälleen duaalimallin467
pariin.468
Omalta osaltaan lisäpaineita keskustelulle asettivat Unifin (Suomen yliopistot ry, entinen Yliopistojen469
rehtorien neuvosto) ja ARENE:n lientyneet duaalimallikannat, joita ARENE esitti jo keväällä470
Helmikuun manifestissaan ja Unifi syksyllä seuraavaa hallitusohjelmaa koskevissa tavoitteissaan.471
Korkeakoulujen rehtorit osoittivat siis halukkuutta tai vähintään valmiutta duaalimallin472
uudelleenmuotoilulle.473
Tilanteen kehittyessä SYL:n hallitus aloitti heti elokuun alussa sisäiset keskustelunsa duaalimallilinjan474
tarkentamisesta ja asiaa esiteltiin ylioppilaskuntien pääsihteereille ja hallitusten puheenjohtajille475
Villingin kesätapaamisessa. Keskustelujen perusteella linjapaperiin päätettiin esittää tarkennusta ja476
liittokokousmateriaaleihin valmisteltiin aiheesta taustoittava muistio.477
Duaalimallin lisäksi korkeakoulujärjestelmän rakenteellinen kehittäminen keskittyi vuoden 2010478
aikana keskusteluun ammattikorkeakouluverkon tiivistämisestä sekä taideyliopiston perustamisesta.479
Molempien keskustelujen osalta kevään 2011 hallitusohjelmaneuvottelut tulevat olemaan merkittävä480
suunnannäyttäjä.481
3.4. Jatko-opiskelijat482
Sen jälkeen kun jatko-opiskelijat vuonna 2009 rajattiin YTHS:n palveluiden ulkopuolelle, on jatko-483
opiskelijoiden edunvalvonta ollut ylioppilasliikkeelle entistä vaikeampi kenttä. Yliopistouudistuksen484
jälkimainingeissa suomalainen tohtorikoulutuskin on uudistusten edessä. Tältä pohjalta SYL:n hallitus485
päätti vuonna 2010 lisätä toimintasuunnitelman toteutussuunnitelmaan myös jatko-opiskelijoiden486
edunvalvonnallisen tilanteen selvittämisen. Tieteentekijöiden liiton edustajien kanssa järjestettiin487
tapaaminen jatko-opiskelijoiden edunvalvonnasta ja mm. työterveydenhuollosta toukokuussa, mutta488
sen jälkeen prosessi eteni valitettavan hitaasti. Projektin keskeneräisyyden tähden SYL:n hallitus489
esittää jatko-opiskelijoiden edunvalvonnan kehittämistä myös vuoden 2011 toimintasuunnitelman490
osaksi.491
Kansallisten kysymysten rinnalla, tai oikeastaan niiden yläpuolella, jatko-opiskelijoiden asemaa ja492
eurooppalaista edunvalvontaa pohdittiin ESU:n Doctoral Workin Groupin (DWG) työssä. DWG:n493
tehtävänä oli vuoden 2010 aikana valmistella jatko-opiskelijoita ja tutkijakoulutettavia käsittelevä494
politiikkapaperi ESU:n syysliittokokoukselle. SYL:n tehtävänä oli toimia työryhmän puheenjohtajana495
ja käytännössä suurin osa kirjoitustyöstä tehtiin koulutuspoliittisen sihteerin Jarmo Kallungin496
toimesta. Tätä toimintakirjoitusta laadittaessa ESU:n liittokokousta ei ole vielä pidetty, eikä497
linjapaperin lopullisesta muodosta ole tietoa. Liittokokousmateriaaleihin lähetettyyn pohjaesitykseen498
oltiin Lapinrinteellä kuitenkin tyytyväisiä.499
3.5. Valintajärjestelmät500
Työurakeskustelun myötä korkeakoulujen valintajärjestelmien uudistaminen nousi julkiseen501
keskusteluun heti vuoden alusta alkaen. Työurien pidentämistä pohtinut ns. Ahtelan työryhmä esitti502
helmikuun alussa, että tutkinto-oikeudettomat opiskelijat tulisi asettaa etusijalle opiskelijavalinnoissa.503
SYL kommentoi esitystä toteamalla, että ”Ensi kuulemalta ajatus on hyvä, mutta on syytä huomioida,504
että ehdotus vaikeuttaisi alan vaihtamista ja siten nopeaa valmistumista tilanteissa, joissa opiskelija505
huomaa päätyneensä väärälle alalle.”506
Helmikuun loppupuolella Ahtelan esitykset painuivat hetkeksi taka-alalle, kun OKM:n ”Ei507
paikoillanne, vaan valmiit –Hep!”-muistio julkaistiin. Tämän opintojen nopeuttamismuistion508

__________________________________________________________________________________________
13/51
keskeisin esitys opiskelijavalintojen osalta oli pääsykokeiden vähentäminen ja todistusvalintojen509
lisääminen. Ahtelan esitykseen verrattuna OKM:n esitys herätti huomattavasti enemmän julkista510
kuohuntaa.511
Maan hallituksen maaliskuisen kehysriihen jälkeen opiskelijavalintojen uudistamisen valmistelu512
annettiin OKM:n opiskelijavalintatyöryhmän tehtäväksi. SYL:n edustajana työryhmässä toimi Jarmo513
Kallunki. Työryhmätyön painopisteeksi otettiin korkeakoulujen yhteisen haku- ja valintajärjestelmän514
luominen, sekä Ahtelan esityksen jatkojalostaminen. Todistusvalintoja koskevat kysymykset todettiin515
yliopistojen autonomian piiriin kuuluviksi. Tutkinto-oikeudettomien opiskelijoiden osalta oltiin516
lokakuussa 2010 päätymässä tilanteeseen, jossa tutkinto-oikeudettomille suositeltiin omia517
valintakiintiöitä. Valintakiintiöiden koko katsottiin koulutusala- ja koulutusohjelmakohtaiseksi518
autonomian piiriin kuuluvaksi päätökseksi. Alanvaihtojen vaatimien väylien turvaamiseksi SYL piti519
kiintiöjärjestelmään siirtymisen edellytyksen riittävän joustavien koulutusjärjestelmän sisäisten520
siirtymäkäytänteiden luomista ja niiden sisällyttämistä osaksi korkeakoulujen uutta haku- ja521
valintajärjestelmää. Työryhmän esityksessä korkeakoulujen väliset siirtymät on kirjattu osaksi haku- ja522
valintajärjestelmän toiminnallisuutta.523
3.6. Tutkinnonuudistuksen ja Bolognan prosessin edistäminen524
Tutkinnonuudistukseen ja Bolognan prosessiin liittyvä työ on edennyt normaaliin tahtiin vuoden525
aikana. Juhana Harju on Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) jäsen, ja keväällä Jarmo Kallunki526
korvasi Juuso Leivosen Suomen Bologna-asiantuntijaryhmässä. Koulutuspoliittiset toimijat tapasivat527
muun muassa KKA:n sihteeristöä aiheenaan tutkinnonuudistuksen arviointi. Arviointiryhmässä528
opiskelijoita on edustanut Henna Juusola (SAMOK). Arvioinnin esiselvitys valmistui maalikuussa.529
ESU:n tekemää kansainvälistä työtä Bolognan prosessin edistämiseksi on seurattu ja siihen on530
vaikutettu lukuisissa tapaamisissa pitkin vuotta. Matti Parpala ja Elena Gorschkow-Salonranta531
osallistuivat opetusministeriön Bolognan prosessi -konferenssiin Budapestissä ja Wienissä. Bolognan532
prosessin implementaation jatkamista on pidetty esillä lukuisissa tapaamisissa pitkin vuotta.533
3.7. Laatu ja palautejärjestelmät534
Yliopistokoulutuksen laatutyön puolella vuonna 2010 jatkettiin tiivistä yhteistyötä Korkeakoulujen535
arviointineuvoston (KKA) kanssa. Yliopistojen osalta vuoteen mahtui joitain uudelleen auditointeja,536
mutta käytännössä ensimmäinen auditointikierros saatiin vuoden aikana päätökseen. Korkeakoulujen537
auditointien lisäksi vuodelle ajoittui KKA:n oma ulkoinen auditointi, jonka KKA läpäisi kunnialla.538
Toisen kierroksen auditointien osalta SYL osallistui valmistelevaan keskusteluun.539
Palautejärjestelmien puolella jatkettiin yliopistojen yhteisen palautejärjestelmän (YOPALA)540
edistämistä. OKM:n ja UNIFIn kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen YOPALA päädyttiin541
toteuttamaan osana yliopistojen jo olemassa olevia palautejärjestelmiä. YOPALAn kehitystyö jatkuu542
vuonna 2011.543
4. SOSIAALIPOLITIIKKA544
4.1. Yleistä toimeentulovaikuttamisesta545
Liittokokous 2009 valitsi yhdeksi vuoden 2010 kolmesta eduskuntavaalien kärkitavoitteesta546
opintotuen riittävän tason saavuttamisen. Liittokokous 2009 linjasi myös vuoden 2011547
budjettivaikuttamisen tärkeimmiksi tavoitteiksi 1. Opintotuen elementit sidottava indeksiin, 2.548
Opintorahan huoltajakorotus palautettava ja 3. Ateriantuen taso seurattava opiskelijaruoan549
enimmäishinnan nousua. Vuoden aikana hallitus piti opintotuen sitomista indeksiin ”ykköskärkenä”.550

__________________________________________________________________________________________
14/51
Suunnitellessaan vuoden 2010 toimintasuunnitelman (tosu) toteutussuunnitelmaa (tosun tosu) hallitus551
päätti, että hallitusohjelmatavoitteiden toimeentulokirjauksen puolesta tehdään melkeinpä552
mittaamaton määrä työtä, jotta vallitsevaan tilanteeseen saataisiin muutos. Hallituksen sisällä vastuu553
toimeentuloasioista on ollut Ville Impiöllä ja vaikutustyötä on tehty paljon yhteistyössä pääsektorin554
kanssa. Vuoden ensimmäisen puoliskon aikana käydyissä tapaamisissa kartoitettiin puolueiden,555
yhteistyötahojen ja eri vaikuttajaryhmien kantoja erityisesti opintotuen indeksiin sitomiseen, sekä556
opintorahan huoltajakorotukseen. Vuoden 2010 ensimmäisen puolen toimintaa kuvasi myös557
osallistuminen vuonna 2009 alkaneeseen OKM:n opintotuen kokonaisuudistusta pohtineeseen558
työryhmään. Työryhmän tuotos julkaistiin elokuun alussa.559
Toimeentuloon liittyen SYL harjoitti aktiivista toimintaa ja asiaa pidettiin aktiivisesti keskustelussa560
koko vuoden. Erityisesti SAMOK:n, mutta myös muiden opiskelijajärjestöjen kanssa tehtiin paljon561
yhteistyötä. SYL toi oman kantansa aina tarpeen tullen ripeästi esiin.562
Syksyllä hallitus kirjasi liiton hallitusohjelmatavoitepaperiin opiskelijan toimeentulon osalta563
opintotuen indeksiin sitomisen, huoltajakorotuksen palauttamisen opintorahaan, sekä otti564
linjapaperiesityksessä kantaa sen puolesta, että toimeentulotuen perusosan myöntäminen tulisi siirtää565
Kelalle.566
Sosiaalipoliittisen sihteerin Johanna Nuortevan jäätyä äitiyslomalle syyskuun alussa, hänen567
sijaisekseen valitun Antti-Jukka Huovilan työnkuvaan kuuluivat myös toimeentuloasiat.568
Sihteerivaihdos sujui hyvin, eikä vaihdoksesta aiheutunut minkäänlaisia ongelmia sektorin toimintaan569
tai edunvalvontaan.570
4.2. Hallitusohjelma- ja budjettivaikuttaminen571
Koko hallitusohjelmavaikuttamisen yhteydessä kartoitettiin laajasti myös puolueiden ja572
yhteistyötahojen kantaa opiskelijoiden toimeentuloon. Käydyt tapaamiset tehtiin osittain limittäin573
maaliskuussa aloitetun budjettivaikuttamisen kanssa ja näin saatiin tapaamisista kaikki hyöty irti.574
Talven ja kevään tapaamissa tarkoituksena oli saada opiskelijaliikkeen ajatuksia läpi etenkin575
puolueiden alkukesästä käymiin puoluekokouksiin. Mielipiteet ja tavoitteemme kyllä huomioitiin,576
mutta vaihtelevilla painotuksilla, ja monesti sai todeta, että yleinen taloustilanne ja muut intressit577
menivät opiskelijoiden asioiden edelle. Käydyissä keskusteluissa pidettiin esillä joulukuussa 2009578
tullutta opintotukityöryhmän raporttia ja sen esityksiä opiskelijoiden toimeentulosta.579
Budjettivaikuttamiseen panostaminen aloitettiin sektorilla hyvissä ajoin maalis-huhtikuussa. Yhdessä580
pääsektorin kanssa luotiin strategia siitä keitä tavataan ja minkälaisilla reittimerkeillä edetään. Talven581
aikana tehdyn eduskuntavaalivaikuttamistapaamisten myötä hallitus päätyi siihen tulokseen, että582
SYL:n merkittävin tavoite valtion vuoden 2011 budjettiin ja sitä myöten valtioneuvoston elokuun583
budjettiriiheen on opintotuen sitominen indeksiin. Samalla kun hallitus päätti tavoitteiden584
priorisoinneista, käytiin myös paljon keskustelua siitä, miten toimitaan tilanteessa jossa585
budjettitavoitteemme eivät mene läpi. Merkittävää roolia vaikuttamistyössä näytteli myös OKM:n586
opintotukityöryhmä ja sen tulokset. Tästä työstä enemmän kohdassa Opintotukityöryhmä.587
Keväällä tehty budjettivaikuttaminen oli etenkin sitä, että veimme tavoitteitamme erityisesti588
puolueiden valtionvarainvaliokunnan ja sivistysvaliokunnan jäsenten, erityisavustajien ja589
valmistelevien virkamiesten tietoisuuteen ja kävimme heidän kanssa asiasta keskustelua. Ennen590
juhannusta ja lomien alkua sektori tapasi vielä toiseen otteeseen joitain puolueiden edustajia.591
Kesäkuulla lyötiin myös lukkoon elokuun budjettiriihen ympärillä tehtävä vaikuttamistyö.592
Valtionvarainministeriön julkaistua oman esityksensä budjetiksi reagoimme yhdessä SAMOK:n593
kanssa siihen toteamalla, että opintotuen uudistaminen tulee mahtua jo valtion vuoden 2011594
talousarvioon, eikä päätöstä tule enää siirtää maaliskuun 2011 eduskuntavaalien jälkeiseen aikaan.595

__________________________________________________________________________________________
15/51
Budjettiriihessään valtioneuvosto päätti olla ottamatta huomioon elokuussa julkaistun OKM:n596
työryhmän raportin esityksiä, ja opiskelijoiden toimeentuloa ei esitetty kiinnitettäväksi seuraamaan597
indeksiä. Budjettilakien yhteydessä päätettäneen mm. nostaa opintopisterajoja, kehittää opintuen598
seurantaa yhdenmukaisemmaksi, muutti pelkän asumislisän nostamisen opintotukikuukausia599
kuluttavaksi ja opintotuen saaminen muutetaan kaksiportaiseksi siten, että sitä myönnetään ensin600
alempaan ja sitten ylempään korkeakoulututkintoon. Vähäisten parannusten puolelle voitaneen laskea601
erityisesti ateriatuen 10 sentin nosto ja se että harjoittelusta saatu palkka on tulevaisuudessa osa602
normaalia tulovalvontaa.603
SYL ja SAMOK ilmaisivatkin tyytymättömyytensä näihin ratkaisuihin, koska opintotukityöryhmän604
työ jäi liittojen mielestä nyt merkityksettömäksi.605
SYL:n hallitus päättikin jo aikaisempien keskusteluiden pohjalta, että aikaisemmista606
budjettitavoitteista tehdään ensi vuoden hallitusohjelman kärkitavoitteita, eikä opintotuen607
indeksisidonnaisuuden ja opintorahan huoltajakorotuksen tavoittelusta luovuta.608
Syksyn 2010 aikana sosiaalipoliittinen ja pääsektori tekevät kuitenkin paljon työtä sen osalta609
minkälaisen näkemyksen eri valiokunnat antavat opintotukilakiluonnokseen. Tätä työtä on tehty mm.610
valiokuntakuulemisen ja normaalin vaikuttamistyön kautta. Tulokset selviävät myöhemmin tämän611
vuoden aikana.612
Toimeentulo ja budjettivaikuttamistyötä tehtiin vuoden aikana kiinteänä osana myös613
ylioppilaskuntien toimintaa. Siitä suuri kiitos heille. SYL osallistui vuoden aikana aktiivisesti yo-614
kuntien ja yhteistyötahojen seminaareihin ja paneeleihin. Yo-kunnat organisoivat myös omia615
tempauksiaan ja paikallisentason vaikuttamistyötä elo-syyskuulla. Toimeentuloasiat olivat esillä myös616
sektorin vuoden jokaisessa tapaamisessa, kevätkaudella käytiin paljon keskustelua mm.617
kaksiportaisuuden vaikutuksista opiskelijoiden toimeentuloon ja siitä kuinka suureen618
opiskelijajoukkoon kaavaillut muutokset vaikuttavat. Vuoden 2009 ja alkutalven 2010 aikana esillä619
ollut opintotuen vähimmäisopiskelun määritelmä saatiin kuitenkin kitkettyä pois keskusteluista.620
4.3. OKM:n opintotukea pohtineeseen työryhmään osallistuminen621
OKM:n opintotuen rakenteellista kehittämistä pohtinut työryhmä julkaisi väliraporttinsa joulukuussa622
2009 ja SYL otti asiaan kantaa lausunnossaan heti tammikuun 2010 alussa. Kommentoimme erityisesti623
kaksiportaisuuden, seurannan tehostamisen, asumislisäkuukausien käytön ja indeksisidonnaisuuden624
vaikutuksia opiskelijoiden toimeentuloon. Työryhmän osalta etenkin opiskelijoiden asumisen tuen625
järjestelmää pidettiin esillä vuoden toisessa sosiaalipoliittisen sektorin valtakunnallisessa626
tapaamisessa. Työryhmän työ jatkui aina elokuulle saakka jolloin työryhmän raportti julkaistiin. SYL627
piti kokonaisesitystä hyväksyttävänä. Opiskelijaliike toivoi, että maan hallitus olisi päätynyt elokuun628
budjettiriihessään ratkaisuun, jossa työryhmän koko esitys olisi otettu yhteisesti huomioon. Ei siis niin629
kuin budjettiesityksessä lopulta tehtiin, kun esityksistä huomioitiin lähinnä kiristykset.630
Työryhmätyöskentelyn osalta sektori tapasi vuoden aikana mukana olleita opiskelijatahoja ja pyrki631
löytämään heidän kanssa yhteisiä linjoja. Yhteistyötä haettiin myös muiden osapuolten kanssa ja632
etenkin OKM:n ja VM:n edustajia tavattiin aktiivisesti koko ajan.633
4.4. Opiskelija-asuminen634
Vuonna 2010 SYL:n tekemä vaikuttamistyö opiskelija-asumisen suhteen painottui etenkin syksylle.635
Keväällä hallitus nimitti SYL:n edustuksen OKM:n kansainvälisten opiskelijoiden asumista636
käsittelevään työryhmään. Ryhmän on tarkoitus antaa mm. suosituksia siihen, miten kansainvälisten637
tutkinto- ja vaihto-opiskelijoiden asumisjärjestelyt tulisi hoitaa.638

__________________________________________________________________________________________
16/51
Syksyllä osallistuttiin Helsinki Education and Research Area (HERA) järjestämään kv-asumisen639
seminaariin. Oma ylioppilaskunnille suunnattu asumistapaaminen järjestettiin lokakuun alussa.640
Asumistapaaminen oli osa tammikuussa sovittua toimintatapaa, joka mahdollisti tietyn teeman641
ympärille rakennetut tapaamiset. Saatujen kokemusten myötä huomattiin, että teemojen ympärille642
rakennetut tapaamiset ovat hyvä keino saada kohdennettua tietoa eteenpäin. Syksyn linjausten ja643
vuoden 2011 toiminnan suunnittelun yhteydessä tehtiin myös joitain opiskelija-asumiseen liittyviä644
linjauksia.645
Vuoden 2010 tilastoista huomattiin jälleen, että yleisen taantuman aikana opiskelija-asumisen suosio646
kasvaa ja siitä saattaa aiheutua ongelmia etenkin paikallisella tasolla.647
4.5. Yhdenvertaisuus648
Suoraan yhdenvertaisuus-teeman alle sijoittuvia toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelman649
kohtia määriteltiin vuodelle 2010 kaksi kappaletta. Suunnitelman mukaan tarkoitus oli rekrytoida650
toimistolle esteettömyysasiantuntija sekä osallistua ESOK-verkoston toimintaan. Näiden lisäksi651
keskustoimiston perustoimintaan kuuluu osallistuminen erilaisiin työryhmiin ja verkostoihin yhdessä652
muiden opiskelija- ja vammaisjärjestöjen kanssa.653
Alkuvuonna kävi ilmi, että Kyky-hankkeeseen olisi mahdollista saada jatkoa ESR-rahoituksen kautta.654
Tämä tarkoittaisi lisätyövoiman rekrytointia toimistolle ja hankkeen laajentamista. Koska Kyky-655
hanketta pidettiin erittäin tärkeänä hankkeena, johon jatkorahoituksen hankkiminen koettiin656
esteettömyysasiantuntijaa mielekkäämmäksi, päätettiin asiantuntijan sijaan keskittyä tulevaan Kyky-657
hankkeen jatkohankkeeseen. Tämän lisäksi koettiin rahoituksellisena riskinä hakea samalta658
ministeriöltä rahoitusta kahteen eri hankkeeseen samaan aikaan. Lisäksi toimistolla on jo nyt hyvin659
rajalliset työskentelytilat, eikä kunnollisia työtiloja olisi riittänyt kahdelle uudelle SYL:n työntekijälle.660
Näin ollen päätettiin jättää esteettömyysasiantuntijan rekrytoiminen myöhempään ajankohtaan ja661
panostaa Kyky-hankkeen jatkoon. Tulevassa Kyky-ESR-hankkeessa päätettiin myös painottaa aiempaa662
enemmän esteettömyysasioita.663
ESOK-hankkeen oli tarkoitus toimia itse hankkeen loputtua verkostona. Kuitenkin hyvin pian keväällä664
kävi valitettavan selväksi, että kyseinen verkosto ei ole kovinkaan aktiivinen. Verkostolla on665
koordinointitaho, joka tosin on jo nykyisellään niin työllistetty, että verkoston toiminnan666
ylläpitäminen on jäänyt taustalle. Koska SYL:ssa oli vahva konsensus siitä, että keskustoimiston ei ole667
mielekästä alkaa verkoston koordinaattoriksi, on verkoston toimintaan osallistuminen jäänyt varsin668
pieneksi vuoden aikana. Verkostosta ja sen toiminnasta on keskusteltu opiskelija- ja669
vammaisjärjestöjen yhteisessä verkostossa, joka on varsin aktiivinen toimija.670
Yleisistä ja ajankohtaisista yhdenvertaisuuden teemoista on käyty aktiivista keskustelua opiskelija- ja671
vammaisjärjestöjen verkoston kokouksissa sekä teemoittain on tehty töitä myös yksittäisten672
vammaisjärjestöjen kanssa. Tämän lisäksi SYL osallistuu myös ESOK- ja DfA (Design for All)-673
verkostojen toimintaan.674
4.6. YTHS675
YTHS:n uusi hallitus aloitti toimintansa vuoden 2010 alussa. Alkuvuonna käytettiinkin aikaa uuden676
hallituksen perehdyttämiseen ja tutuiksi tulemiseen. Luontevien välien luominen onnistui varsin677
hyvin, ja yhteistyö keskustoimiston kanssa on ollut luontevaa. Myös välit toimitusjohtaja Männistöön678
ovat olleet vuoden aikana hyvät ja tiiviit.679
Vuonna 2009 alkanut YTHS:n taloudellinen sopeuttaminen on edennyt kuluvana vuonna680
kitkattomasti. Alun takeltelut on jääneet taakse, ja sopeuttaminen on edennyt suunnitelmien mukaan.681

__________________________________________________________________________________________
17/51
Opiskelijamäärien laskemisesta johtunut taloudellinen sopeuttaminen jatkuu vielä tulevanakin682
vuonna, ja sen sujumiseen on syytä kiinnittää huomiota, vaikka kulunut vuosi onkin ollut varsin hyvä.683
SYL:n liittokokouksen 2009 liittokokouskannanoton mukaan SYL suhtautuu myönteisesti YTHS:n684
palveluiden avaamiseen myös AMK-opiskelijoille. Liittokokous katsoi kuitenkin, että palveluiden685
avaaminen ei saa heikentää nykyistä palvelutarjontaa tai palvelun laatua, ja uudistus ei saa tulla686
yliopisto-opiskelijoiden maksettavaksi. Ensimmäisenä askeleena palveluiden laajentamiseksi nähtiin687
toiminnan pilotointi kahdella paikkakunnalla. YTHS:llä oli vahva näkemys siitä, että päätös pilotin688
aloittamisesta on tehtävä ennen kevään 2011 eduskuntavaaleja, jottei asia unohdu seuraavalla689
hallituskaudella. SYL tuki tavoitetta, vaikka kantoikin välillä huolta pilotin kiireellisestä aikataulusta.690
SYL:n näkemyksen mukaan pilotti olisi tehtävä kaikilla YTHS:n linjoilla, jotta siitä saataisiin validia691
dataa. Vaikka pilotin onnistuminen näytti elokuun budjettiriihen jälkeen hyvin epätodennäköiseltä,692
lokakuun puolessa välissä saatiin kuitenkin tieto, että ministeri Risikko on halukas aloittamaan693
toimenpiteet YTHS-pilottia varten. Pilotin tarkempi suunnittelu ajoittuu vuodelle 2011.694
YTHS:n taloudellinen tilanne oli lähellä kokea kolauksen valtion budjettiriihen yhteydessä elokuussa.695
Monivuotisen yhteisymmärryksen mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut säätiön696
toimintaa rahoittamalla vuokrakustannukset kokonaisuudessaan. Vuokrakustannuksiin oli697
odotettavissa lisäystä Töölön toimitilan laajennuksen ja Jyväskylän toimitilamuutoksen vuoksi,698
tarvittiin vuokra-avustukseen aiempia vuosia suurempi korotus. Korotus piti olla jo keväällä selvä,699
mutta alkukesästä tilanne aukesi jälleen. Valtion tiukentuneen budjetin vuoksi korotetun vuokra-700
avustuksen saaminen vaikutti yllättävän vaikealta, ja keskustoimiston budjettitiimi joutuikin701
tekemään asian suhteen paljon työtä yhdessä YTHS:n johdon kanssa. Lopulta hallitus päätti esittää702
valtion budjettiin YTHS:n vuokrakuluja korotuksineen.703
YTHS sai loppukesästä myös virallisen päätöksen hoitotakuun toteuttamiseen liittyen. YTHS toteuttaa704
kuntien kanssa tehtyjen sopimusten puitteissa julkista tehtävää, ja siksi hoitotakuuehtoja on pyritty705
alusta saakka noudattamaan myös säätiön palvelutuotannossa. Asian juridinen pohja on kuitenkin706
ollut avoin, ja siksi kysymys hoitotakuun velvoittavuudesta YTHS:n kohdalla on ollut epäselvä.707
Eduskunnan oikeusasiamies on 27. elokuuta 2010 antanut päätöksen yksittäiseen YTHS:n suun708
terveydenhoidon jonotilannetta koskevaan kanteluun. Päätöksessä todetaan yksiselitteisesti että709
hoitotakuu koskee myös YTHS:n palveluja, ja säätiön palvelut on pystyttävä tarjoamaan hoitotakuun710
puitteissa. Päätös ei kuitenkaan muuta juurikaan säätiön nykyistä toimintaa, sillä hoitotakuun711
toteutumista on seurattu jo aiemmin, ja potilaat on pyritty hoitamaan sen puitteissa.712
4.7. KYKY713
SYL:n vuonna 2009 OKM:n rahoituksella aloittama Kyky-hanke sai jatkorahoitusta myös vuodelle714
2010. Kuluneen vuoden jatkohankkeessa erityisenä painopisteenä oli suositusten jalkauttaminen ja715
levittäminen. Tämä työ on onnistunut hyvin, vaikka työtä onkin tehty hyvin vahvasti yhden kyky-716
hankkeen suunnittelijan voimin. Kyky-hanke on ollut erittäin pidetty, ja sen viesti on koettu tärkeäksi.717
Suunnittelijalle on tullut yhteydenottoja kaikista yliopistoista, ja myös ammattikorkeakoulujen718
puolella on erittäin suurta kiinnostusta hanketta kohtaan.719
Viime vuoden lopulla järjestetyssä Kyky-seminaarissa tuli ilmi, että ESR-rahoitukseen on lisätty720
omaksi kohdakseen hankkeet, jotka edistävät opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä. Tämän jälkeen SYL sai721
vahvan viestin päättäviltä tahoilta, että hankkeelle kannattaisi hakea jatkoa ESR-rahoitteisena. Hanke722
saikin oman paikkansa koordinoivana tahona toimivan, tamperelaisen Campus Connexus-hankkeen723
alta. Kyky-ESR-hanketta tukee vahvasti myös Aalto-yliopisto, joka kustantaa hankkeen724
omarahoitusosuuden. Aalto on halukas myös rakentamaan omia tukirakenteitaan vahvasti kyky-725
hankkeen suositusten perusteelta.726

__________________________________________________________________________________________
18/51
Lopullinen päätös rahoituksesta tulee myöhemmin tänä syksynä, mutta tällä hetkellä on hyvin727
epätodennäköistä, että rahoitus jostain syystä kaatuu. Rahoituksen varmistuessa uudelle hankkeelle728
rekrytoidaan myös toinen työntekijä.729
Edellisen vuoden tapaan myös vuoden 2010 lopulla järjestetään kyky-seminaari. Tänä vuonna730
seminaari järjestetään Dipolissa, ja seminaarin puitteet tarjoaa Aalto-yliopisto. Puhujina ovat muun731
muassa opetusministeri Henna Virkkunen sekä Työterveyslaitoksen pääjohtaja Harri Vainio.732
Vuoden aikana kyky-toiminta on omalta osaltaan saanut vakiintuneemman paikan myös SYL:n733
keskustoimiston arjessa. Hallituksesta valittiin oma kyky-vastaava, joka on osallistunut aktiivisesti734
suositusten jalkauttamiseen. Koko hallitus on ollut sitoutunut hankkeeseen, ja pitänyt teemaa useissa735
eri yhteyksissä esillä.736
4.8. OLL737
Opiskelijoiden liikuntaliitto pyysi SYL:n hallituksen liikuntavastaavan mukaan OLL:n738
liikuntapoliittisen linjapaperin työryhmää. Työryhmän työskentely käynnistyi varsin myöhään739
keväällä, ja alkoikin rivakasti toimeen. Pohjat dokumenteille (liikuntapoliittinen linjapaperi ja740
toteuttamissuunnitelma) tehtiin OLL:ssa kahden työryhmätapaamisen ideoinnin pohjalta741
sihteerityönä. Työryhmän jäsenillä oli mahdollisuus kommentoida papereita. Syksyn alussa lipo-lipa-742
työskentely käynnistyi ylioppilaskuntien ja opiskelijakuntien lausuntokierroksella, jolloin myös SYL743
lausui virallisesti paperiin. SYL:n ja ylioppilaskuntien linjat olivat samansuuntaisia: huippu-urheilun744
ei haluttu nousevan liiallisesti paperista esille, sillä sekä keskustoimiston että ylioppilaskuntien745
mielestä tärkeimpänä kohderyhmänä on oltava tavalliset opiskelijat, joista erityisryhmänä terveytensä746
kannalta vähän liikkuvat opiskelijat. Työryhmän varsinainen työskentely on loppunut, ja seuraavan747
kerran kyseistä paperia käsitellään OLL:n liittokokouksessa. SYL:n näkemykset linjapaperiin on otettu748
vaihtelevasti huomioon.749
4.9. Nuorten työkyvyttömyysseminaari750
Huhtikuussa Kauppalehti kirjoitti Työterveyslaitoksen tutkimuksesta, jonka mukaan nuorten751
työkyvyttömyydestä aiheutuu julkiselle taloudelle merkittävät taloudelliset kustannukset, mistä752
syystä TTL:n pääjohtaja Harri Vainio toivoi artikkelissa jonkun tarttuvan haasteeseen järjestää753
”nuorten Korpilampi” asian ratkaisemiseksi. Puheenjohtaja tarttui syöttiin ja otti yhteyttä Vainioon754
selvittääkseen, olisiko TTL mahdollisesti kiinnostunut yhteistyöstä SYL:n kanssa nuorten755
työkyvyttömyyden torjunnassa. Vainio oli erittäin kiinnostunut ideasta, ja siitä lähti ajatus yhteisestä756
seminaarista. Seminaarin suunnittelu aloitettiin toukokuussa (suunnitteluryhmässä ja seminaarissa757
mukana SYL:sta Vesa, Parpala ja Kujala), ja itse seminaari pidetään 1.11.2010 valikoidun joukon758
työseminaarina. Seminaarin tarkoituksena on löytää ratkaisuja työkyvyttömyyden ehkäisyyn, ja759
seminaarin tuloksista tuotetaan mahdollisesti myöhemmin tänä vuonna hallitusohjelmaneuvotteluja760
varten esite. Vainio tulee esittelemään tuloksia myös Kyky-seminaariin.761
4.10. SORA762
Vuoden 2009 yksi opiskelijajärjestöjä vavisuttavimmista uudistuksista oli ns. soveltumattomuuden763
ratkaisuja -työryhmän esitykset mm. opiskeluoikeuden peruuttamisesta. Kyseisen työryhmän764
työskentely jatkui tämän vuoden puolelle, ja lopulliset esitykset hallitukselta uudeksi lainsäädännöksi765
saatiin lokakuussa.766
Toiminta SORAn kanssa on ollut pitkälti odottelua. Alkuvuodesta työryhmä esitti oman, lopullisen767
lakiehdotuksensa, johon myös SYL jätti erittäin kriittisen lausunnon. Tämän jälkeen SORA-lakipaketti768

__________________________________________________________________________________________
19/51
siirtyi hallituksen käsiteltäväksi, ja sieltä lopullinen esitys sora-lainsäädännöksi saatiin siis lokakuun769
alussa.770
Keväällä asiasta käytiin paljon keskustelua opiskelija- ja vammaisjärjestöjen verkostossa. Verkostossa771
löydettiin yhteinen tahtotila ja näkemys siitä, että suunniteltu lainsäädäntö on huonosti valmisteltua,772
ja heikentää merkittävästi opiskelijoiden yhdenvertaisuutta. Asiasta kirjoitettiin Vammaisfoorumin773
kanssa yhteinen mielipidekirjoitus Helsingin Sanomiin kesäkuussa. SYL laittoi asiasta myös oman774
kannanottonsa maaliskuussa.775
Hallituksen esityksen jälkeen SYL laittoi jälleen oman kannanottonsa, jossa korostettiin erityisesti776
edelleen esityksestä puuttuvaa ns. Ruotsin mallin mukaista sitoutumatonta asiantuntijalautakuntaa ja777
sen tarpeellisuutta. Tämän jälkeen asian hallitusvastaava yhdessä vastaavan sihteerin kanssa aloitti778
aktiivisen tapaamiskierroksen, joka oli suunnattu erityisesti sivistysvaliokuntaan sekä779
perustuslakivaliokuntaan. SYL:n tavoitteiden eteneminen sivistysvaliokunnan kautta näyttää780
kuitenkin epätodennäköiseltä. Näin ollen asian toivotaankin etenevän perustuslakivaliokunnan781
kautta, ja siihen kohdistetaan aiempaa suunniteltua enemmän panoksia. Joka tapauksessa esityksen782
uumoillaan venyvän pitkälle ensi vuoden puolelle tai mahdollisesti jopa eduskuntavaalien yli.783
Asia herätti myös mukavasti kiinnostusta mediassa, ja tätä on tarkoitus käyttää hyväksi myös784
myöhemmässä vaikutustyössä. Tarpeen tullen asiasta järjestetään myös näkyvämpiä tempauksia785
yhdessä Vammaisfoorumin tai alakohtaisten opiskelijajärjestöjen kanssa.786
5. TYÖELÄMÄASIAT787
5.1. Työurien pidentäminen788
Työurien pidentämiskeskusteltua on käyty viime vuosina runsaasti, ja se on alkanut vaikuttaa yhä789
enemmän myös korkeakoulupolitiikkaan. Huoltosuhteen heikkenemisen myötä painetta pidentää790
työuria alkupäästä on koko ajan enemmän. Lisäksi korkeakoulutettujen lisääntyvä työttömyys on791
tuonut uusia haasteita korkeakouluille ja niistä valmistuville.792
Liittokokous 2009 linjasi, että työurien pidentäminen ei saa heikentää opiskelijoiden hyvinvointia.793
Tammikuussa hallitus kävi tältä pohjalta poliittista linjakeskustelua, jonka pohjalta mm. hallitukseen794
luotiin järjestäytymisen yhteydessä työelämäasioiden päävastuualue. Tavoitteeksi asetettiin, että795
saataisiin yleiseen tietoisuuteen positiivinen malli siitä, miten työuria pidennetään alkupäästä ja että796
vaaliohjelmissa ei ole opiskelijan kannalta huonoja avauksia työurien pidentämiseen. Lisäksi SYL:n797
sisäisesti haluttiin saada selkeytynyt kuva siitä, miten keskustelu työurien pidentämisestä vaikuttaa798
toimintaympäristöön ja -tapoihin.799
Työelämäasiat ovat leikanneet poikki SYL:n toimintasektoreiden, ja siten tuoneet uusia näkökulmia800
myös muuhun SYL:n edunvalvontaan.801
Teemakokonaisuuksia aiheesta mm.:802
- Valmistumisaikojen nopeuttamisen varjolla käytävä keskustelu803
- Opiskelun aloittamisen aikaistaminen804
- Nivelvaiheiden helpottaminen (toinen aste-kandi-maisteri-tohtori-työelämä)805
- Opiskelukyky, hyvinvointi ja niiden vaikutus tulevaan työkykyyn806
- Pätkätyöt ja opiskelijan urakehitys807
- Opiskelijoiden kesätyöt ja harjoittelumahdollisuudet808
- Työelämävalmiuksien kehittyminen opiskeluaikana809
- Työelämään siirtymisen haasteet810
- Korkeakoulutettujen yrittäjyyden kehittäminen811
- Opintojen joustavuus ja mahdollisuus kesäopintoihin812

__________________________________________________________________________________________
20/51
- Opiskeluedellytysten edistäminen813
Tammikuun ja helmikuun aikana valmisteltiin ns. Kreisiryhmän kanssa opiskelijajärjestöjen yhteistä814
ulostuloa. Kreisiryhmään koostui toisen asteen, korkea-asteen ja työmarkkinajärjestöjen815
opiskelijajärjestöjen edustajista. 24.2. järjestettiin yhteinen tiedotustilaisuus työurien pidentämisen816
keinoista. Tilaisuus sai runsaasti julkisuutta ja nosti ehdotukset julkiseen keskusteluun, mm. 25.2.817
eduskunnan kyselytunnille. Yhteistyötä on tarkoitus jatkaa muiden opiskelijajärjestöjen kanssa818
eduskuntavaalivaikuttamista ajatellen.819
Akavan opiskelijavaltuuskunnan AOVAn kanssa järjestettiin maaliskuussa seminaari, jossa käsiteltiin820
korkeakoulutettujen kesätyö- ja harjoitteluasioita. Samassa yhteydessä julkistettiin OTUS:n tutkimus821
samasta aiheesta.822
Työurien pidentämisen työkalupakki päivitettiin, ja sitä jaettiin useissa sidosryhmätapaamisissa.823
Kevään aikana käytiin keskusteluja Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja työmarkkinajärjestöjen824
edustajien kanssa. Keskusteluissa käsiteltiin laajalti työurien pidentämistä opiskelijanäkökulmasta.825
Yleisellä tasolla suurin työelämäpoliittinen kysymys, eläkejärjestelmän kehittäminen, ei edennyt826
mainittavasti. Luultavimmin asiasta tehdään päätöksiä 2011 eduskuntavaalien jälkeen. Tämän827
johdosta poliittinen paine työurien alkupäähän tehtäville toimenpiteille kasvoi, joka on ollut828
huomattavissa mm. opintotuen kehittämiskeskusteluissa.829
Korkeakoulutettujen yrittäjyyden kehittäminen on tullut monissa yhteyksissä esiin, mm. TEM kysyi830
epävirallisesti opiskelijajärjestöjen mielipiteitä asiaan. Tulevaisuudessa yrittäjyyden edistäminen voi831
muodostua kanavaksi vaikuttaa työnantajajärjestöihin ja niiden korkeakoulupoliittisiin tavoitteisiin.832
Kesän jälkeen aloitettiin valmistelemaan uutta poliittista linjapaperia liittokokouksen käsiteltäväksi,833
jotta SYL voisi toimia tulevaisuudessa pitkäjänteisesti työelämäasioiden edunvalvonnassa.834
Epätyypillisten työsuhteiden opiskelijoille aiheuttamia ongelmia käsitellään tarkemmin syksyn835
aikana, loppuvuoden tavoitteena on nostaa opiskelijanäkökulmasta työmarkkinoiden epäkohdat836
poliittiseen keskusteluun.837
5.2. Linjapaperin päivittäminen838
Työelämäasioihin panostaminen ja sieltä kautta nousevat edunvalvontakysymykset nähtiin niin839
suurena asiakokonaisuutena, että hallitus päätti asian vaativan uutta politiikkapaperia.840
Politiikkapaperin otsikoiksi tuli ”Koulutus ja työmarkkinat” ja ”Työurat ja eläkejärjestelmä”. Tämä841
politiikkapaperi käsitellään liittokokouksessa 2010, jossa sitä esitetään lisättäväksi osaksi SYL:n842
linjapaperia.843
Hallitus joutui vuoden aikana poliittisessa vaikuttamisessa asettamaan linjoja ja reagoimaan moniin844
työmarkkinoihin liittyviin asioihin. Koska työurakeskustelun nähdään jatkuvan ja845
korkeakoulutettujen työttömyys on suurimmalla tasolla koskaan, haluttiin selkeyttää SYL:n linjoja.846
Ylioppilaskuntien yhteistä näkemystä tarvitaan, jotta opiskelijat otetaan huomioon työmarkkina- ja847
eläkepolitiikan ratkaisuissa.848
Linjapaperi on selkeä laajennus edunvalvonta-alueeseen, jolla SYL on perinteisesti toiminut.849
Työmarkkinoilla ja eläkejärjestelmissä tehdään kuitenkin niin kauaskantoisia muutoksia, että ne850
vaikuttavat myös koulutusjärjestelmiin ja siten opiskelijoihin. Näin ollen on tärkeää, että opiskelijat851
hoitavat edunvalvontaansa myös työmarkkinakysymyksissä.852
5.3. Asevelvollisuuden ja opintojen yhteensovittaminen853

__________________________________________________________________________________________
21/51
Asevelvollisuuden, mukaan lukien siviilipalveluksen, ja opintojen yhteensovittamisen kehittyminen854
on ollut SYL:n edunvalvontatavoitteena pitkään. Vuonna 2010 on oltu yhteydessä Puolustusvoimiin ja855
poliittisiin päätöksentekijöihin asian edistämiseksi. Esillä on pidetty mm. mahdollisuutta valmistautua856
pääsykokeisiin palvelusaikana ja hakumahdollisuuksia korkea-asteen opintoihin. TTY järjesti857
seminaarin aiheesta 24.9., jossa käsiteltiin erityisesti opinto-ohjauksen kohdistamista niihin858
opiskelijoihin, joilla on eniten vaikeuksia siirtyä opintoihin kotiutumisen yhteydessä.859
Siilasmaan työryhmä teki työtä koko vuoden selvittääkseen asevelvollisuuden yhteiskunnallisia860
vaikutuksia, ja julkaisi 28.9. loppuraporttinsa aiheesta. Loppuraportissa on yhteensä 77 suositusta, ja861
sitä luultavimmin käytetään ensi hallitusneuvotteluissa asevelvollisuuden kehittämisen pohjana.862
Selvitysryhmän sihteeri Vesa Virtanen kävi 18.3. SYL:n toimistolla keskustelemassa aiheesta, jolloin863
saimme alustavaa kuvaa siitä, että Puolustusvoimilla oli selkeä tavoite turvata perustoimintaansa864
mukautumalla paremmin yhteiskunnan muihin tarpeisiin.865
6. KANSAINVÄLISET ASIAT866
Kansainvälisten asioiden sihteeri Elena Gorschkow-Salonranta sai uusia töitä ja lopetti SYL:ssä867
alkusyksystä kunniakkaan y-liikeuran jälkeen. Uudeksi sihteeriksi valittiin Hanna Laitinen, joka868
aloittaa marraskuussa.869
6.1. Kansainvälisten opiskelijoiden edunvalvonta870
Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden asema on nostettu esille lukuisissa sidosryhmätapaamisissa871
pitkin vuotta. SYL jatkoi projekteja koskien kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden suosituksia ja872
erityisesti sairausvakuutuskysymystä. Lisäksi kartoitettiin uusia edunvalvonnallisia tarpeita erityisesti873
työllistymiseen ja asumiseen liittyen.874
6.1.1. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden suositukset875
Vuonna 2009 toiminut kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista koostunut työryhmä sai valmiiksi876
suositukset, joissa ohjeistetaan muun muassa korkeakoulujen, ylioppilaskuntien ja eri ministeriöiden877
toimintaa. Suosituksia on käytetty vaikuttamistyön pohjana vuoden 2010 aikana.878
Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa on sovittu, että ministeriö antaa suositukset korkeakouluille879
keinoina edistää Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiaa. Vuonna 2009 sovitun mukaisesti880
ministeriö ei kuitenkaan ole valmis antamaan suosituksille kansallisten suositusten virallista asemaa,881
sillä ne koskevat muidenkin hallinnonalojen asioita.882
Ministeriö on pyytänyt selvittämään, voimmeko luoda yhteiset suositukset SAMOK:n kanssa. Tämä883
työ ei ole edennyt, joten loppuvuonna levitettäneen SYL:n suosituksia erityisesti yliopistoille.884
6.1.2. Sairausvakuutuskysymys885
EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta saapuvien opiskelijoiden sairasvakuutusasia on edunvalvonnallisesti886
keskeinen. EU:n direktiivin mukaan oleskeluluvan saamisen edellytyksenä on, että saapujalla on887
kattava sairasvakuutus. Tällä hetkellä suomalaiset vakuutusyhtiöt eivät voi vakuutuslain mukaan888
myydä vakuutuksia ulkomaan kansalaisille, joten opiskelijat hankkivat sadoilta erilaisilta ulkomaisilta889
yhtiöiltä vakuutuksensa, joiden kattavuus kuitenkin vaihtelee laidasta laitaan ja hinnat ovat hyvinkin890
korkeat. Tilanne on hallinnollisesti hankala viranomaisille, opiskelijoille ja terveydenhuoltoyksiköille,891
ja on johtanut ikäviin tilanteisiin opiskelijan sairastuttua tai muuten tarvittua892

__________________________________________________________________________________________
22/51
terveydenhoitopalveluita. Vuoden 2009 aikana selvitettiin, että esimerkiksi korkeakoulu voi ottaa893
opiskelijoilleen ryhmävakuutuksen, jolloin vakuutuslain ongelma saadaan kierrettyä.894
Suunnitellun mukaisesti vuonna 2010 tätä ryhmävakuutusmallia on esitelty korkeakoulusektorille.895
Alkuvuodesta myös SAMOK alkoi kannattaa mallia, josta yhdessä kerroimme muun muassa CIMO:n896
järjestämillä korkeakoulujen Kv-kevätpäivillä toukokuussa.897
Erityisesti ryhmävakuutusmallia on edistetty esittelemällä sitä yliopistojen UNIFI:lle ja898
ammattikorkeakoulujen ARENE:lle. Molemmat rehtorien neuvostot ovat suhtautuneet ajatukseen899
erityisen positiivisesti. Loppuvuonna täytyy vielä miettiä ne keinot, joilla saamme yhdessä rehtorien ja900
SAMOK:n kanssa kannustettua korkeakoulut tarttumaan ryhmävakuutuksiin.901
Vakuutusyhtiöpuolella on edelleen yhtiöitä, jotka ovat valmiita tarjoamaan tällaisia902
ryhmävakuutuksia korkeakoulujen kansainvälisille opiskelijoille.903
6.1.3. Asuminen904
Uutena kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden edunvalvonnan erityisteeman vuonna 2010 nousi905
asuminen. Timo Lehtinen on edustanut SYL:a Korkeakoulujen kansainvälistymiseen liittyvien906
asumispalveluiden työryhmässä.907
6.2. Kansainvälinen järjestöyhteistyö908
Kansainvälisessä järjestöyhteistyössä SYL:n keskeisimmät sidosryhmät ovat European Students’909
Union ESU ja Nordiskt ordförandemöte NOM. Lisäksi pidetään yllä joitain kahdenvälisiä suhteita.910
Lisäksi SYL:n toimijat osallistuvat kansainvälisiin seminaareihin. Kaikista matkoista kirjoitetaan911
matkaraportit, jotka myös jaetaan ylioppilaskuntien tietoon.912
6.2.1. European Students’ Union ESU913
SYL on osallistunut aktiivisesti ESU:n tapaamisiin ja kokouksiin sekä pitänyt yhteyttä ESU:n914
toimijoihin ja muihin kansallisiin liittoihin pitkin vuotta. Yhteistyö SAMOK:n kanssa ESU-asioissa on915
tiivistynyt vuoden aikana. Lisäksi NOM-yhteistyössä on panostettu paljon siihen, millaista työtä916
haluamme ESU:n tekevän.917
Keväällä osallistuttiin European Students’ Conventioniin, joka järjestettiin yhdessä opetusministerien918
tapaamisen kanssa Budapestissä ja Wienissä. Ministerikokous oli samalla Bolognan prosessin919
kymmenvuotisjuhlakokous, eikä sisältänyt tällä erää kovinkaan ihmeellisiä asioita, vaikka uusi920
European Higher Education Area (EHEA) kokouksen myötä muodollisesti käynnistettiinkin. EHEA:n921
toiminnan ajatukset noudattelevat pitkälti Bolognan prosessin linjauksia, joiden implementoinnin922
jatkoa kokouksessa puolin ja toisin vakuuteltiin. Yhteiseen korkeakoulutusalueeseen hyväksyttiin923
samalla uutena maana Kazakstan.924
Kevään lopulla SYL:n delegaatio lähti ESU:n seminaariin ja liittokokoukseen Madridiin.925
Liittokokousta värittivät erityisesti henkilövalinnat ja tiukka puheenjohtajakilpailu. Sopimattomat926
lobbausmenetelmät ja liittojen välisten suhteiden kiristyminen uhkasivat kokouksen ilmapiiriä, mutta927
onneksi kumpikaan puheenjohtajaehdokas ei itse sortunut epäasialliseen toimintaan.928
Liittokokousseminaarissa ja itse liittokokouksessa debatoitiin paljon ESU:n visiosta ja järjestöllisestä929
kehittämisestä. SYL tuki pj-ehdokasta, jonka koki juuri näissä asioissa osaavammaksi, ja onneksemme930
saimmekin hänet valittua. Lisäksi valittiin Juuso Leivonen ESU:n sisäiseen tilintarkastuskomiteaan.931

__________________________________________________________________________________________
23/51
Syksyllä järjestettiin Leuvenissä vuoden toinen European Students’ Convention, jossa yhdessä932
Education Internationalin kanssa käsiteltiin opiskelijakeskeisen oppimisen teemaa.933
Opiskelijakeskeinen oppiminen oli aiheena myös EU-rahoitteisen hankkeen avausseminaarissa934
Bukarestissa toukokuussa. Marraskuussa osallistutaan ESU:n vuoden toiseen liittokokoukseen, jossa935
asialistalla on muun muassa SYL:n puheenjohtaman työryhmän esitys tohtorikoulutusta koskevaksi936
politiikkapaperiksi.937
Syksyn aikana myös päätetään, miten ESU:n visiotyötä jatketaan Vision Task Forcen työn938
epäonnistuttua. Epäonnistuminen johtui toimijoiden muista kiireistä.939
Yhteistyö ESU:n komiteoiden ja hallituksen kanssa on vuonna 2010 toiminut poikkeuksellisen hyvin.940
SYL on onnistunut luomaan hyvät suhteet kaikkiin keskeisiin ESU:n toimijoihin, mistä on ollut apua941
muun muassa visiotyön jatkon suunnittelussa sekä erilaisten politiikkapapereiden sisältöön942
vaikutettaessa.943
6.2.2. Nordiskt ordförandemöte NOM944
Pohjoismaiden ja Baltian maiden kansallisten opiskelijaliittojen NOM-yhteistyö alkoi vuonna 2010945
jälleen toimia viime vuosien vaikeuksien jälkeen. Tapaamisia pidettiin kaksi, keväällä Göteborgissa ja946
syksyllä Riiassa. Tapaamisissa käsiteltiin varsinaisen teeman ohella aina myös ESU:n asioita ja NOM:n947
tulevaisuutta. Molempien tapaamisten jälkeen julkaistiin yhteinen kannanotto.948
Göteborgin tapaamisen teemana oli maksuton koulutus. Ruotsissa on juuri päätetty alkaa kerätä949
maksuja EU- ja ETA-alueen ulkopuolisilta kansainvälisiltä tutkinto-opiskelijoilta. Tapaamisessa950
vertailtiin eri maiden tilanteita ja vaihdettiin ajatuksia vaikuttamistyöstä. SYL levitti tapaamisessa951
laadittua kannanottoa osana kevään Kyllä maksuttomalle koulutukselle! -kampanjaansa, ja NOM-liitot952
lähettivät tukikirjeitä huhtikuussa järjestettyyn mielenosoitukseen.953
Riian tapaamisen aiheena olivat opintotukijärjestelmät, ja tapaamisessa vertailtiin erityisesti954
Pohjoismaiden ja Baltian maiden erilaisia malleja. Lisäksi puhuttiin ESU:n historiasta SYL:n955
alustuksen pohjalta.956
Vuoden teemana on ollut NOM:n toiminnan kehittäminen. On esimerkiksi ehdotettu, että NOM:lle957
pitäisi valita kaksivuotinen puheenjohtaja tai oma sihteeri. Keskustelua on herättänyt NOM:n rooli958
ESU:ssa ja NOM:n mahdollinen oma EU-lobbaustoiminta. Lisäksi on eri tavoin avattu yhteistyötä959
ESU:ssa toimivan lähinnä keskieurooppalaisen TOPIC-blokin kanssa, mutta kuitenkin on haluttu960
varoa liiallista leimautumista tähän blokkiin.961
NOM-verkosto kokoontui myös Madridin liittokokouksen aikana useasti keskustelemaan etenkin962
valittavista henkilöistä. Lisäksi NOM-liitot pitivät haastattelutilaisuuden kaikille hallitukseen ja963
komiteoihin hakeville ainoina liittoina ESU:ssa.964
6.2.3. Kahdenvälinen järjestöyhteistyö965
SYL:n kahdenvälinen järjestöyhteistyö on perinteisesti koskenut Ruotsin SFS:ää ja Viron EÜL:ää.966
Molempia liittoja on tavattu aktiivisesti ESU:n ja NOM:n tapaamisten yhteydessä, mutta vain SFS:n967
kanssa järjestimme lisäksi erillisen tapaamisen kesän aluksi. Tapaaminen oli osa SFS:n uuden968
puheenjohtajiston koulutusta. Tapaamisessa käytiin läpi korkeakoulupolitiikan uusimmat kuulumiset969
molemmissa maissa sekä suunniteltiin yhdessä ESU:n ja NOM:n tulevaisuutta. Yhteinen tapaaminen970
myös paransi henkeä merkittävästi SYL:n ja SFS:n kannatettua eri puheenjohtajaehdokkaita ESU:n971
kevään liittokokouksessa.972

__________________________________________________________________________________________
24/51
6.3. Vaikuttaminen EU:ssa973
Vuonna 2010 jatkettiin europarlamenttivaaleista alkanutta SYL:n EU-vaikuttamista. Vaikuttamisen974
keskeisimpinä kohteina olivat jälleen suomalaiset europarlamentaarikot, joita tänä vuonna975
onnistuttiinkin tapaamaan hieman viimekertaista enemmän, sillä tapaamisen suunnittelu voitiin976
aloittaa aiemmin. Europarlamentaarikkojen ohella tavattiin myös muutamia avustajia.977
Tapaamisten agenda vaihteli hieman henkilöittäin, mutta pääasiassa käsittelimme EU:n978
budjettitilannetta ja kehysneuvotteluja, EU2020-strategian jalkauttamista, liikkuvuuskysymyksiä sekä979
CULT-valiokunnan toimintaa. Hannu Takkula, Timo Soini ja Mitro Repo toimivat tässä980
koulutusasioitakin käsittelevässä valiokunnassa. Lisäksi kaikille europarlamentaarikoille kerrottiin981
myös SYL:n hallitusohjelmavaikuttamisen tavoitteista, koska monet heistä ovat aktiivisia toimijoita982
omissa puolueissaan myös Suomessa.983
Matkan ja viimevuotisten kokemusten pohjalta laaditaan lyhyt englanninkielinen muistio siitä, miten984
kansallinen opiskelijaliitto voi lobata maansa europarlamentaarikkoja. Tätä ohjemuistiota levitetään985
ESU:n kautta ja yritetään saada ESU koordinoimaan toimintaa. Leuvenissä pidetyssä European986
Students’ Conventionissa puhuttiin paljon ESU:n roolista EU-vaikuttamisessa. ESU:n uusi hallitus987
onkin tarttunut esitettyyn haasteeseen ja suunnitelmat vaikuttavat hyviltä.988
6.4. Liikkuvuuden edistäminen989
SYL on erittäin aktiivisesti pitänyt esillä ajatusta kansainvälistymisjaksosta, joka kuuluisi pakollisena990
osana kaikkiin yliopistotutkintoihin. Kansainvälistymisjaksoa esitettiin keväällä kannanotossa, ja991
lisäksi sitä on pidetty yhtenä kärkitavoitteena koko vuoden ajan hallitusohjelmavaikuttamisessa.992
Liikkuvuuden lisäämisen ohella tavoitteena on luoda kotikansainvälistymisen malleja, jotka993
mahdollistaisivat kansainvälistymisen niille opiskelijoille, jotka eivät voi syystä tai toisesta lähteä994
esimerkiksi vaihto-opintoihin. Kotikansainvälistymisen malleja on suunniteltu ylioppilaskuntien kv-995
ja kopo-toimijoiden kanssa sektoritapaamisissa, ja ehdotettujen mallien pohjalta ollaan laatimassa996
kotikansainvälistymisen esittelyä.997
Keväällä SYL osallistui yhtenä sidosryhmänä CIMO:n strategian valmisteluun. Annoimme omat998
kommenttimme lausuntomenettelyssä, mutta tapasimme lisäksi CIMO:n johtoa ja keskustelimme999
hyvin laajasti yhteisistä tavoitteistamme. SYL myös vei ylioppilaskuntien toimijat tutustumaan1000
CIMO:n toimintaan. CIMO innostui selvittämään kansainvälistymisen eri muotoja korkeakouluissa.1001
SYL osallistuu selvityksen ohjausryhmään ja pystyy hyödyntämään tuloksia omassa työssään.1002
SYL:n myötävaikutuksella CIMO:n kilpailuttama hanke nimeltä Erasmus kouluissa tuli1003
Eurooppalaisen Suomen vedettäväksi. Erasmus kouluissa -hankkeessa koulut voivat pyytää1004
kansainvälisiä opiskelijoita eri oppitunneille esimerkiksi kertomaan oman maansa kulttuurista tai1005
kielestä. Hanketta tehdään yhteistyössä Eurooppalaisen Suomen, ESN Finland, SYL:n ja SAMOK:n1006
kesken siten, että päävastuu on Eurooppalaisella Suomella.1007
Suomalaisia EU-koulutuspolitiikan kantoja valmisteleva Jaosto 30, jossa SYL:a edustaa Jarmo1008
Kallunki, alkoi syksyllä käsitellä Youth on the Move -aloitetta. EU-komission tuottama tiedonanto1009
aiheesta on ensimmäinen niin sanottuun EU2020-strategiaan liittyvä ”lippulaivahanke” eli1010
osastrategia siitä, miten EU2020:n tavoitteita aletaan toteuttaa. SYL myös lausui keväällä EU2020-1011
strategiasta sivistysvaliokunnalle ja osallistui sen kommentointiin Jaosto 30:ssä.1012
SYL osallistui keskusteluun Youth on the Move -aloitteesta Jaosto 30:n kokouksessa syyskuussa ja1013
antoi palautetta Suomen kannoista myös kirjallisella menettelyllä. Korostimme liikkuvuuden1014

__________________________________________________________________________________________
25/51
resursoinnin merkitystä ja sitä, että EU2020:n koulutuspoliittisten tavoitteiden implementoinnin tulee1015
tapahtua Bolognan prosessin toimintalinjojen ja periaatteiden mukaisesti.1016
EU2020-strategian ja opiskelijoiden liikkuvuuden rahoittamisen merkitystä pidettiin yllä myös1017
kaikissa tapaamisissa suomalaisten europarlamentaarikkojen kanssa Brysselin-matkalla syyskuussa.1018
6.5. Maahanmuuttoasiat1019
SYL järjesti keväällä tapaamisen Suomessa toimivien maahanmuuttajajärjestöjen kanssa, ja1020
tapaamiseen tuli edustajia yli kymmenestä järjestöstä, mitä voi pitää merkittävänä onnistumisena.1021
Tapaamisessa hahmoteltiin järjestöjen näkemyksiä Suomen maahanmuuttopolitiikasta sekä puhuttiin1022
erityisesti maahanmuuttajataustaisten opintopoluista. Tapaamiseen oltiin erittäin tyytyväisiä puolin ja1023
toisin. Jatkoa varten suunniteltiin yhteistyössä järjestettävää seminaaria maahanmuuttajien1024
opintopoluista. Seminaari voitaisiin järjestää eduskuntavaalien alla.1025
Tapaamisen, linjapaperin ja hallituksen pohdinnan perusteella syksyn laajaan1026
hallitusohjelmavaikuttamisen materiaalipakettiin kasattiin oma osionsa maahanmuutosta sekä1027
yleisestä oikeudenmukaisuusnäkökulmasta että koulutuspoliittisia näkökulmia painottaen. Erityisesti1028
pohdittiin sitä, miten maahanmuuttajataustaisten kouluttautumista voisi auttaa ja työllistymistä1029
edistää.1030
Kevään lopulla sisäasianministeriö pyysi SYL:lta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi1031
eduskunnalle kotouttamislain uudistamiseksi. SYL kiitti luonnoksen laaja-alaista näkemystä1032
maahanmuutosta ja vahvaa sitoutumista integraation edistämiseen. SYL kuitenkin huomautti, ettei1033
integroitumista voi edistää vain yksipuolisilla toimenpiteillä. Erikseen kiinnitettiin huomiota lapsiin ja1034
nuoriin sekä kieliopetuksen tärkeyteen. Lopuksi huomautettiin, että ilman riittäviä resursseja lain1035
implementaatio ei onnistu.1036
6.6. Palvelut ylioppilaskunnille1037
Kv-toimijoiden sektoritapaamisissa on pyritty järjestämään ylioppilaskuntien toivomaa ohjelmaa.1038
Keväällä käsiteltiin muun muassa kansainvälisten opiskelijoiden ajoittain vaikeita1039
jäsenyyskysymyksiä, joista oli kertomassa Tuomas Viskari. Lisäksi sekä Elena Gorschkow-Salonranta1040
että Juha Töyrylä ovat käyneet pitkin vuotta puhumassa erilaisissa ylioppilaskuntien tilaisuuksissa.1041
Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelmassa päätettiin tuottaa kolmikielinen korkeakoulu- ja1042
ylioppilaskuntasanasto ylioppilaskuntien toimintaa tukemaan. Sanastoa kerättiin kesään asti ja1043
sanasto on parhaillaan uuden kääntäjän työstettävänä. Se julkaistaneen vuoden loppuun mennessä1044
wiki-pohjaisena.1045
7. KEHITYSYHTEISTYÖ1046
Vuonna 2010 hallituksen kehitysyhteistyövastaava oli Laura Keski-Hakuni ja1047
kehitysyhteistyökoordinaattorina toimi Anni Vihriälä.1048
Vuoden 2009 liittokokous päätti, että SYL:lle tehdään kehityspoliittinen strategia, jossa määritellään1049
tavoitteet SYL:n tekemälle kehityspolitiikalle ja kehitysyhteistyölle. Perusteluissa todetaan: ”SYL:ssa1050
on tehty kehitysyhteistyötä 1950-luvulta lähtien. Laadun ja pitkäjänteisyyden takaamiseksi on syytä1051
miettiä, mihin tavoitteisiin hanketoiminnalla ja kehityspolitiikalla pyritään. Samalla päätetään SYL:n1052
kehitysyhteistyötoiminnan painopisteet järjestön voimavarat huomioon ottaen. Työssä on syytä1053
hyödyntää SYL:n kehitysyhteistyövaliokunnan KENKKU:n asiantuntemusta, mutta ottaa myös1054
ylioppilaskunnat vahvasti mukaan.”1055

17 halltoke2010

Recomendados

Recomendados

Mais conteúdo relacionado

Semelhante a 17 halltoke2010

Semelhante a 17 halltoke2010 (20)

Mais de SYL

Mais de SYL (20)

17 halltoke2010