SAK:n näkemyksiä investointien edistämisestä Suomessa. SAK:n julkaisusarja helmikuu 2012.
Kiinteiden investointien lisäksi myös aineettomat investoinnit kuten investoinnit osaamiseen,
tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat tärkeitä.
3. SAK · Suomi paremmaksi investointikohteeksi 1
Suomi paremmaksi investointikohteeksi
SISÄLLYS
ESIPUHE: MITEN SAADAAN INVESTOINTEJA SUOMEEN? ......................... 2
1 INVESTOINTIEN MERKITYS SUOMELLE .......................................................... 4
KIINTEITÄ INVESTOINTEJA TARVITAAN EDELLEEN .................................................................. 4
MITKÄ SEIKAT VAIKUTTAVAT INVESTOINTEIHIN? .................................................................... 4
2 PERUSINFRASTRUKTUURI PIDETTÄVÄ KUNNOSSA .................................. 5
HYVINVOINTIVALTIO INVESTOINTIEN EDISTÄJÄNÄ ................................................................ 5
LIIKENNEPOLITIIKKA JA ELINKEINOELÄMÄ KYTKEYTYVÄT TOISIINSA................................. 5
TIETOYHTEISKUNTA TARVITSEE TEHOKKAAN VERKON .......................................................... 6
TARVITAAN KOHTUUHINTAISTA JA VARMAA ENERGIAA ........................................................ 6
JÄRKEVÄ ASUNTOPOLITIIKKA ON KASVUN EDELLYTYS ..........................................................7
3 VEROTUS JA KIINTEÄT INVESTOINNIT .......................................................... 7
YHTIÖVERON ALENTAMISELLE EI TARVETTA ............................................................................7
POISTOJÄRJESTELMÄ VAATII KEHITTÄMISTÄ ........................................................................... 8
KORKOMENOJEN VÄHENNYSOIKEUTTA RAJOITETTAVA....................................................... 9
PÄÄOMASIJOITTAMISEN VEROKANNUSTIN MAHDOLLINEN .................................................. 9
4 AINEETTOMIEN INVESTOINTIEN EDISTÄMINEN ....................................... 9
TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOJEN VEROVÄHENNYS EI OLE TEHOKAS VÄLINE .................. 9
SUORIEN TUKIEN JÄRJESTELMÄÄ ON KEHITETTÄVÄ ............................................................. 10
OSAAMINEN, TYÖHYVINVOINTI JA INNOVAATIOT SUOMEN KILPAILUKYVYN
PERUSTANA ...................................................................................................................................... 11
5 HALLINTO JA KUNTARAKENNE ....................................................................... 12
KUNTARAKENNE KAIPAA UUDISTUSTA ...................................................................................... 12
5. SAK · Suomi paremmaksi investointikohteeksi 3
ESIPUHE:
MITEN SAADAAN INVESTOINTEJA SUOMEEN?
SAK on työn liike. Työtä syntyy siitä, että joku tuottaa ja joku ostaa tuotteita ja
palveluja. Tuotteet ja palvelut syntyvät ihmisten tarpeista. Perinteinen ajattelu in-
vestoinneista lähtee siitä, että perustetaan tuotantolaitos, tehdas, jossa tuotetaan
tavaraa. Puhutaan kiinteistä investoinneista. Nykymaailmassa tärkeitä ovat kiin-
teiden investointien lisäksi aineettomat investoinnit kuten investoinnit osaami-
seen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Suomi elää globaalissa taloudessa. Taloutemme perusta on kiinni viennissä. Hy-
vinvointimme lähtökohtia on se, että tuotamme tavaroita, jotka menevät kaupaksi
maailmalle. Globaalissa taloudessa maailman maat kilpailevat investoinneista ja
osaamisesta. Suomen asema globaalissa taloudessa perustuu vahvaan osaamiseen.
Viime vuosikymmeninä on jouduttu todistamaan sitä, että perinteinen tehdastyö
on siirtynyt huomattavassa määrin lähemmäksi markkinoita ja halvempien tuo-
tantokustannusten maihin.
Mitkä tekijät vaikuttavat investointipäätöksiin? Miten saisimme investoijat sijoit-
tamaan jatkossakin Suomeen, ja millaisia investointeja haluamme Suomeen?
Suomi ei kilpaile kustannustasollaan. Päinvastoin, Suomi voi olla houkutteleva in-
vestointikohde vain, jos meillä on tarjota monipuolista osaamista, ennakoitavaa
verotusta, virkakoneiston lahjomattomuutta ja yrityksille vakaata toimintaympä-
ristöä.
Ei pidä unohtaa myöskään sitä, että varsinkin uusien investointien saamisessa yh-
teiskunnan tarjoamilla peruspalveluilla – päivähoidolla, koulutuksella, terveyden-
hoidolla ja kulttuuripalveluilla – on iso merkitys. Puhdas luonto ja sen läheisyys
on myös Suomen kilpailuetu, jota pitää hyödyntää entistä paremmin.
Työ- ja elinkeinoministerit Lauri Ihalainen ja Jyri Häkämies asettivat lokakuussa
2011 Suomen yritysjohtajien eturiviin kuuluneen, eläkkeelle siirtyneen vuorineu-
vos Jorma Elorannan pohtimaan sitä, miten investointeja Suomeen voitaisiin edis-
tää. Eloranta järjesti parikin tilaisuutta, jossa SAK:lla oli mahdollisuus esittää omia
käsityksiään teemasta. Tämä puheenvuoro on alun perin valmisteltu näitä tapaa-
misia varten. Se antaa toivottavasti tiiviin käsityksen siitä, millaisia näkemyksiä
ammattiyhdistysliikkeellä on investointien tarpeellisuudesta ja niiden lisäämis-
mahdollisuuksista.
Matti Tukiainen
SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja
6. 4 SAK · Suomi paremmaksi investointikohteeksi
1 INVESTOINTIEN MERKITYS SUOMELLE
Kiinteitä investointeja tarvitaan edelleen
Suomen kasvupolitiikan vallitseva malli ennen 1990-luvun lamaa oli pääomaval-
taisuuden lisääminen, eli talouskasvu perustui kiinteiden investointien korkeaan
tasoon. Laman alla tapahtuneen rahamarkkinoiden liberalisoinnin ja talouden ra-
kenteiden rajun uudistumisen jälkeen kiinteiden investointien taso ei koskaan
saavuttanut entisiä mittasuhteita. Suomi oli siirtynyt kiinteisiin investointeihin pe-
rustuvasta kasvumallista ns. osaamisperusteiseen kasvuun. Huomattava osa inves-
toinneista tehtiinkin aineettomaan pääomaan, muun muassa tutkimus- ja kehit-
tämistoimintaan.
Vaikka tutkimus- ja kehittämistoiminnan tärkeydestä ollaan yksimielisiä, on tär-
keää huolehtia myös kiinteiden investointien riittävyydestä. Ilman kiinteitä inves-
tointeja Suomessa ei ole tuotantoa, ja ilman riittävää tuotannollista toimintaa on
uhkana, että ajan mittaan myös siihen liittyvä tutkimus- ja kehittämis- sekä palve-
luliiketoiminta kuihtuu pois. Toisaalta voi ajatella, että Suomi ei saa osittain julki-
sista varoista tuetusta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta täyttä hyötyä irti, jos
maassamme ei tuotannollisesti mitenkään hyödynnetä sen tuloksia.
Mitkä seikat vaikuttavat investointeihin?
Tutkimuksissa on todettu, että tärkeimpiä perusteita investointien kohdentamisel-
le ovat pääsy uusille markkinoille, uudet asiakkaat sekä koulutetun työvoiman saa-
tavuus. Perinteisiä, mutta edelleen merkittäviä tekijöitä yritysten ja investointien
sijoittumisessa ovat raaka-aineiden saatavuus sekä toimiva infrastruktuuri. Glo-
baalisti tarkasteltuna investointien kohdentumista selittävät yhteiskunnallinen va-
kaus ja julkisen hallinnon toimivuus.
Julkisessa keskustelussa verotus saa paljon huomiota investointien moottorina,
etenkin kansainvälisesti vertailtuna. Investointeja koskevan tutkimuskirjallisuu-
den yhteenvetona voi kuitenkin todeta, että pelkästään verotuksella yritysten ja in-
vestointien sijoittumista ei voi selittää, eikä se välttämättä kuulu tärkeimpiin teki-
jöihin. Verotuksen merkitys kasvaa, kun investointikohde ratkaistaan muuten ta-
savertaisten maiden välillä. Suomenkin verojärjestelmää on järkevämpää arvioida
vertailemalla sitä esimerkiksi muihin Pohjoismaihin kuin vaikkapa EU:n uudem-
piin jäsenmaihin, puhumattakaan Kaakkois-Aasian maista.
Investointien lisäämiseksi on vahvistettava yritystoiminnan pitkän aikavälin kehi-
tysnäkymiä: ratkaisevassa asemassa ovat odotukset tulevasta. Paluuta entisen mal-
liseen kiinteiden investointien määrään perustuvaan kasvuun ei enää ole, vaan jat-
kossa on tärkeää kiinnittää huomiota myös investointien laatuun. Samalla on vah-
vistettava uskoa siihen, että Suomi selviää suurista väestön ikääntymiseen liittyvis-
tä haasteistaan ja pysyy siten vakaana tuotanto- ja tuotekehitysalustana. Julkisen
sektorin kestävyyden vahvistaminen parantaa investointihalukkuutta.
7. SAK · Suomi paremmaksi investointikohteeksi 5
Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti 13.12.2011 työ- ja elinkei-
noministeriön ehdotuksesta yhdistää ulkomaisia investointeja Suomeen hankki-
van Invest in Finlandin tehtävät osaksi Finpron toimintaa. Ratkaisu edistää Suo-
meen suuntautuvia investointeja ja yksinkertaistaa elinkeino- ja innovaatiopalve-
lujärjestelmää. Kansainvälistä vuorovaikutusta kannattaa entisestään vahvistaa:
Finpron kansainvälistä verkostoa tulee hyödyntää paitsi suomalaisten yritysten
auttamiseksi ulkomaille myös ulkomaisten yritysten ja sijoitusten houkuttelemi-
seksi Suomeen.
2 PERUSINFRASTRUKTUURI PIDETTÄVÄ KUNNOSSA
Hyvinvointivaltio investointien edistäjänä
Perusasiat investointien houkuttelemiseksi ovat Suomessa kunnossa. Työvoima
on osaavaa ja yhä monitaitoisempaa, infrastruktuuri toimii ja viranomaispalvelui-
hin voi luottaa. Kilpailussa kansainvälisillä markkinoilla ehdoton valttikortti on,
että Suomi on pohjoismainen hyvinvointivaltio. Tästä brändistä tulee pitää huoli,
ja sen mainetta kannattaa vaalia. Toimiakseen hyvinvointivaltio tarvitsee veropoh-
jan, jota tulisi ennemminkin parantaa nykyisestä kuin heikentää.
Teollisuus kritisoi mielellään suomalaista verotusta ja ”kallista” palkkatasoa. Kui-
tenkin yritysten toiminta Suomessa perustuu pitkälti hyvinvointivaltion tarjo-
amiin rakenteisiin ja palveluihin sekä yhteisillä varoilla koulutettuun työvoimaan.
Liikennepolitiikka ja elinkeinoelämä kytkeytyvät toisiinsa
Valtion tehtävänä on ylläpitää ja uudistaa yhteiskunnan infrastruktuuria. Pitkien
etäisyyksien maassa liikennejärjestelmän toimivuus on talouden elinehto. Uusien
väyläinvestointien lisäksi tarvitaan riittävät määrärahat väylien ylläpitoon. Erityi-
sen tärkeää on panostaa valtakunnallisesti tärkeiden yhteysväylien toimivuuteen.
Rautatieliikenteen toimivuutta ja sujuvuutta pitää parantaa. Etenkin joukko- ja
työmatkaliikennettä tulee kehittää ennakkoluulottomasti.
Ratayhteyksien perusparannukset erityisesti kaupungeissa tukisivat kestävää kas-
vua. Keskeisen tieverkon kunnon parantamiseen on panostettava ja ohjattava sii-
hen riittävät resurssit. Liikenneyhteyksien suunnittelussa tulee ottaa huomioon eri
toimialojen, esimerkiksi kaivosteollisuuden tai matkailun, tarpeet. Erityistä huo-
miota tulisi kiinnittää aloihin, jotka tarjoavat näkymiä työllisyyden kohentami-
seen. Liikenneratkaisuja suunniteltaessa tulee varautua vastaamaan esimerkiksi vi-
reillä olevien kaivoshankkeiden tarpeisiin.
Järkevä liikennepolitiikka kytkeytyy saumattomasti elinkeinopolitiikkaan ja palve-
lurakenteisiin. Aluepolitikoinnin sijaan liikenneratkaisut tulee punnita kokonais-
hyödyn ja -tehokkuuden kannalta.
Uusi hallitus on linjannut tarkastelevansa liikennepolitiikkaa laaja-alaisesti suh-
teessa maankäyttöön, asumiseen, elinkeinoelämän tarpeisiin ja palvelurakentei-
8. 6 SAK · Suomi paremmaksi investointikohteeksi
siin. Myönteistä on myös, että liikennehankkeiden arviointia aiotaan kehittää si-
ten, että huomioon otetaan mm. työllisyysvaikutukset ja päästöt.
Liikennepolitiikassa avainasemassa on joukkoliikenteen kehittäminen. Kuntara-
kenteet eivät siinä saa muodostua esteeksi. Kaupungeissa kevyt liikenne pitää saa-
da nykyistä toimivammaksi, mikä edellyttää tiheää kaavoitusta.
Tietoyhteiskunta tarvitsee tehokkaan verkon
Suomalaisen viestintäpolitiikan tavoitteena on turvata kotitalouksille, yrityksille ja
organisaatioille toimivat ja luotettavat tietoliikenneyhteydet ja -palvelut. Erityisesti
nopeiden laajakaistayhteyksien tarjontaan on kiinnitetty huomiota. Tavoitteena
on, että vuoteen 2015 mennessä vähintään sadan megabitin laajakaistayhteydet
kattavat koko Suomen.
Nopeat yhteydet helpottavat liiketoimintaa, tehostavat sähköisten palvelujen käyt-
töä ja tarjontaa sekä lisäävät mahdollisuuksia kustannustehokkaaseen ja ympäris-
töystävälliseen etätyöhön.
Toimivat tietoliikenneyhteydet mahdollistaisivat tehokkaan liiketoiminnan myös
kasvukeskusten ulkopuolella. Liikenne- ja viestintäministeriön hahmottamassa tu-
levaisuuden ”sadan megan Suomessa” esimerkiksi terveydenhuolto ja monet vi-
ranomaispalvelut voitaisiin hoitaa osin sähköisesti.
Tarvitaan kohtuuhintaista ja varmaa energiaa
Suomessa pitää tulevaisuudessakin turvata kohtuuhintaisen ja vähäpäästöisen
energian saanti. Uusiutuvien energianlähteiden osuutta pitää kasvattaa EU-
tavoitteiden saavuttamiseksi. Ratkaisujen toivoisi olevan innovatiivisia: tuuli- ja
vesivoiman sekä biomassan hyödyntämisen ohella pitäisi rohkeasti etsiä täysin
uudenlaisia energiantuottomuotoja.
Uusiutuvan energian tukimuotojen pitää säilyä kustannustehokkaina. Tavoitteena
tulee olla se, että energiantuotanto luo uutta kasvua eikä ole verorahojen
käyttökohde.
Suomi on pitkään halunnut profiloitua ympäristöystävällisten energiaratkaisujen
edelläkävijänä ja mallimaana. Toistaiseksi toiveet ovat jääneet täyttymättä. Metsäs-
tä elävä Suomi on esimerkiksi puurakentamisessa kehitysmaa.
Vaikka suomalainen biosektori on jäänyt vaatimattomaksi, energiatehokkuuteen
ja päästöjen vähentämiseen on panostettu muilla aloilla. Iso osa suomalaisesta te-
ollisuudesta on edelläkävijöitä energiatehokkuudessa ja päästöjen vähentämisessä.
Ympäristöystävälliseen ja tehokkaaseen energiankäyttöön tulisikin panostaa kai-
kissa yrityksissä alaan tai kokoon katsomatta. Työntekijät ovat oman työnsä asian-
tuntijoita, joten heidän näkemyksiään kannattaa kuulla energiatehokkaita toimin-
9. SAK · Suomi paremmaksi investointikohteeksi 7
tatapoja etsittäessä. Parhaimmillaan työntekijöiden motivaatio kasvaa, yritys löy-
tää tehokkaampia toimintatapoja ja asiakastyytyväisyys lisääntyy.
Järkevä asuntopolitiikka on kasvun edellytys
Kasvukeskuksiin tarvitaan osaavaa työvoimaa, ja työntekijät puolestaan tarvitsevat
tehokkaita liikenneyhteyksiä ja asuntoja.
Järkevät asuntopoliittiset päätökset ovat työllisyyden ja talouskasvun ennakkoeh-
to. Kasvukeskusten asuntopulaan pitää löytää kestävät ratkaisut. Tällä hetkellä
asuntojen hinnat etenkin pääkaupunkiseudulla ovat karanneet sellaisiksi, että Hel-
sinkiin on hankala saada osaavaa työvoimaa. Lapsiperheillä asumiskulut saattavat
pahimmillaan olla jopa 70−80 prosenttia tuloista. Asumiskulut ovat kauttaaltaan
kasvussa, mutta suhteessa eniten kärsivät pieni- ja keskituloiset.
Kohtuuhintaisten asuntojen tarjonta pitää saada vastaamaan kysyntää. Asuntojen
tuotannon vakauttamiseksi valtiolta kaivataan määrätietoisia panostuksia etenkin
vuokra-asuntojen tuotantoon. Hallituksen lokakuussa tekemä päätös korkotuki-
lainojen rakennuttajan omavastuukoron puolittamisesta vuoteen 2014 oli kanna-
tettava. Myös päätös ARA-lisärahoituksesta on kasvun ja työllisyyden näkökul-
masta perusteltu.
Kuntia tulisi edelleen houkutella yhteistyöhön kaavoituksessa ja esimerkiksi palve-
lurakentamisessa sekä kepein että porkkanoin. Työeläkeyhtiöt voisivat harkita ny-
kyistä aktiivisempaa sijoittamista vuokra-asuntojen rakentamiseen.
3 VEROTUS JA KIINTEÄT INVESTOINNIT
Yhtiöveron alentamiselle ei tarvetta
Yritysten investointipäätöksiä ohjaavat odotettu tuotto ja kustannukset, joihin
vaikuttavat ensisijaisesti monet muut tekijät kuin verotus. Verotuksella voi olla
vaikutusta sijoitusten kansainväliseen kohdentumiseen. Yritysten voittoihin koh-
distuva tulovero vähentää investointeja, koska se laskee niiden tuottoa.
Euroopassa keskimääräisen yritysverokannan aleneminen on pysähtynyt. Tänä
vuonna keskimääräinen yritysverokanta nousi hieman (20,12 prosenttiin viime
vuoden 19,98 prosentista). EU 15 -maissa yritysverokanta on keskimäärin 26,6
prosenttia (kuvio 1). Muualla maailmassa keskimääräinen yritysveroprosentti las-
kee edelleen. Vuosi vuodelta aleneminen on kuitenkin hidastunut.
10. 8 SAK · Suomi paremmaksi investointikohteeksi
KUVIO 1 Yritysverokannat (%) EU 15 -jäsenmaissa 2011
Suomessa yhteisöverokanta alenee ensi vuonna nykyisestä 26 prosentista 24,5 pro-
senttiin, eikä Suomella ole verokilpailusta johtuvaa tarvetta alentaa yhteisöveroa.
Yritysverokannan alentaminen synnyttää aina paineita verokannan alentamiseen
muissakin maissa ja hyöty veroedusta jää todennäköisesti lyhytaikaiseksi. Verokil-
pailun seurauksena valtiot joutuvat rahoittamaan veronalennuksensa muuta vero-
tusta kiristämällä ja julkisia menoja leikkaamalla.
Poistojärjestelmä vaatii kehittämistä
Poistojärjestelmä kannustaa yrityksiä investointeihin: irtaimen käyttöomaisuuden
25 prosentin menojäännöspoisto on matalan inflaation oloissa ylimitoitettu pitkän
käyttöiän kone-, laite-, ja alusinvestointien osalta. Teoreettisesti järjestelmä ei siis
ole neutraali erilaisten investointien suhteen. Poistojärjestelmän kehittämistä tulee
arvioida niin, että teoreettisen tarkastelun lisäksi huomioidaan sen vaikutukset
kansainvälisessä kilpailussa.
Kehitysalueille tehtävien investointien korotetuista poistoista ei selvitysten mu-
kaan ole juuri ollut hyötyä, mutta ne aiheuttavat hallinnollisia kustannuksia. Alu-
eellisesti ohjaava poistojärjestelmä voi potentiaalisesti vääristää investointipäätök-
siä ja siten haitata tuottavuus- ja työllisyyskehitystä kansantaloudessa. Siksi kehi-
tysalueiden korotetuista poistoista tulisi luopua ja kehittää poistojärjestelmää
kokonaisuutena.
11. SAK · Suomi paremmaksi investointikohteeksi 9
Korkomenojen vähennysoikeutta rajoitettava
Yritysten ja niiden omistajien verosuunnittelun vähentämiseksi korkojen vähen-
nysoikeutta elinkeinoverotuksessa on rajoitettu useissa valtioissa viime vuosina.
Yritysten rajoittamaton korkomenojen vähennysoikeus ja ulkomaille maksettavi-
en korkojen lähdeverovapaus kannustavat velkapainotteiseen rahoitusrakentee-
seen ja vähentävät Suomeen maksettavia veroja.
Suomessa ei ole säädöksiä, joilla korkojen vähennysoikeutta rajoitettaisiin. Tämä
johtaa siihen, että kansainväliset yritykset ohjaavat rahavirtojaan niin, että korkoja
vähennetään nimenomaan Suomessa. Suomen vapaata korkojen vähennysoikeutta
hyödynnetään verojen välttämiseksi. Ruotsissa rajoitukset otettiin käyttöön jo
vuonna 2009. Yritysten ylisuurten korkomenojen vähentämistä pitäisi rajoittaa
myös Suomessa pikaisesti.
Pääomasijoittamisen verokannustin mahdollinen
Rahoituksen saaminen voi olla haastavaa erityisesti kasvuyrittäjille. Tästä syystä
Suomessa on keskusteltu verokannustimesta yksityishenkilöille, jotka tekevät pää-
omasijoituksia kasvuyrityksiin eli ns. bisnesenkeleille. Pääomasijoittamisen vero-
kannustinta voidaan selvittää siltä pohjalta, että kyse olisi siirretystä veronmaksus-
ta. Yrityksen omistuksesta irtautuva sijoittaja voisi saada myyntivoitosta maksa-
mansa pääomaveron palautuksena, jos hän sijoittaa saman pääoman uuteen
kasvuyritykseen.
4 AINEETTOMIEN INVESTOINTIEN EDISTÄMINEN
Tutkimus- ja kehitysmenojen verovähennys ei ole tehokas väline
Useimmat OECD-valtiot ovat ottaneet jossakin muodossa käyttöön yritysten tut-
kimus- ja kehittämismenojen verotukia. Verotuet on nähty laajan yritysjoukon ta-
voittavaksi yleistueksi, jonka hakemiseen ei ole korkeaa kynnystä.
Valtiovarainministeriön verotyöryhmä selvitti yritysten t&k-verotuen käyttöönot-
tamista Suomessa. Tutkimus- ja kehittämismenojen verotukeen liittyy verotyö-
ryhmän mukaan merkittäviä riskejä verotuoton suhteen. Ei ole selvää, toisiko tu-
kielementin tuominen verojärjestelmän puolelle etuja suhteessa hyvin toimivaan
suorien tukien järjestelmään. Riskinä on mm. menojen kirjaaminen tutkimus- ja
kehitysmenoihin myös silloin, kun ne eivät liity t&k-toimintaan.
Tutkimus- ja kehittämismenojen verotuen tehokas kohdentuminen ja väärinkäy-
tösten estäminen näyttävät vaativan lupamenettelyä ja riittävää jälkikäteisvalvon-
taa. Jos järjestelmä perustuu verohyvitykseen ja siihen sisältyy tukiviranomaiselta
haettava lupa, järjestelmä lähestyy suoraa tukea. Norjassa ja Alankomaissa t&k-
verotuen oikeaa kohdentumista varmennetaan hakemusmenettelyllä. Kummassa-
kin maassa luvan myöntää sama viranomainen, joka jakaa suoraa tutkimus- ja ke-
hittämisrahoitusta.
12. 10 SAK · Suomi paremmaksi investointikohteeksi
SAK lähtee siitä, että yritys- ja pääomatuloverotuksen veropohjan on oltava mah-
dollisimman laaja, jotta verotuksen taso voidaan pitää kohtuullisena. Se on tärkeää
verojärjestelmän tehokkuuden ja läpinäkyvyyden kannalta ja edistää myös resurs-
sien tehokasta kohdentumista sekä sitä kautta talouskasvua.
Suorien tukien järjestelmää on kehitettävä
Yksi väline yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi on tutkimus- ja kehittämisra-
hoitus, jota tarjoaa erityisesti Tekes. Ideaalitilanteessa tutkimus- ja kehittämis-
toiminnan hyödyt leviävät muidenkin kuin tukirahoitusta saavien yritys-
ten hyödyksi esimerkiksi tutkimus- ja kehitystoiminnan yhteistyöverkos-
toissa ja liiketoiminnan kumppanuusverkoissa sekä työntekijöiden vaihta-
essa työpaikkaa. Sitä kautta koko yhteiskunta voi hyötyä tutkimus- ja ke-
hittämistoiminnan tukemisesta.
Tutkimus- ja kehittämisrahoituksen tavoitteeksi on hallitusohjelmassa asetettu
neljä prosenttia BKT:stä. Rahoituksen prosentuaalista osuutta tärkeämpää on kui-
tenkin varmistua siitä, että rahoitusta hyödynnetään tehokkaasti. Sen pitää olla
tarkoituksenmukaisesti suunnattua, tarpeeksi joustavaa sekä riskeihin houkutta-
vaa. Keskeisenä tavoitteena tulee olla yksityisen rahan saaminen hankkeisiin.
Erityisesti globaaleille markkinoille toimimaan pyrkiviltä uusilta yrityksiltä vaadi-
taan usein nykyistä kovempia riskejä sekä globaalin yrityskulttuurin tuntemusta ja
sitä tukevaa ohjausta. On perusteltua, että rahoituksella edistetään rohkeammin
koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tulosten soveltamista, käytäntöön
siirtämistä ja kaupallistamista.
Kasvuyritysten ja ketterien innovaattorien ohella julkisen tutkimus- ja kehittämis-
rahoituksen saanti pitää turvata myös vakiintuneille ja suurille yrityksille. Tuen
suuntaaminen vain pienille yrityksille ei olisi tasapuolista. Lisäksi se uhkaa vääris-
tää kilpailua ja luoda esteitä kasvulle.
Kasvuyrityksille ja yritysten kansainvälistymiseen ohjattavan tuen tarpeellisuudes-
ta vallitsee laaja yksimielisyys. On kuitenkin tärkeää tunnistaa painotuksiin liitty-
vät riskit. Ei ole itsestään selvää, että kasvava yritys pysyy Suomessa ja työllistää
kasvaessaan laajenevan joukon suomalaisia työntekijöitä. Kasvava yritys voidaan
myydä ulkomaisille kilpailijoille tai sijoittajille ja siirtää toiminta muualle. Julkista
rahoitusta myönnettäessä on huomioitava nämä riskit.
Tutkimus- ja kehittämistukea pitää suunnata laaja-alaisesti eri toimialoille ja yri-
tyksille. Kaikkia panoksia ei kannata pistää huippuosaamista vaativiin innovaati-
oihin. Erityisosaajia ei ole tarjolla rajattomasti, ja markkinatilanteet voivat muut-
tua nopeasti. T&k-investointien keskittäminen pelkästään etukäteen valikoiduille
aloille ei ole järkevää, sillä se saattaa jättää uusia ja uusille nouseville aloille hakeu-
tuvia yrityksiä kokonaan rahoituksen ulkopuolelle. Tukipolitiikan tulee olla jous-
tavaa. Laaja-alaisuuden ohella on järkevää suunnata erityisiä panostuksia tietyille
sektoreille, joiden kilpailukyvyn edistämisellä on kansantaloudellista merkitystä
lyhyellä aikavälillä.
13. SAK · Suomi paremmaksi investointikohteeksi 11
Julkisen rahoituksen ei voi odottaa lähitulevaisuudessa kasvavan. Siksi on tärkeää,
että yhä suurempi osa EU:n rahastovaroista käytetään osaamisperustan vahvista-
miseen. Osaamisen painottaminen mahdollistaa mm. strategisten huippuosaamis-
keskittymien toiminnan ja osaamiskeskusohjelman jatkamisen. Toiminnassa tulee
ensisijaisesti tukea kansallisesti ja/tai alueellisesti vahvoja innovaatioyksikköjä,
jotka tuottavat ympäristölleen lisäarvoa: työpaikkoja, palveluita ja vireää elinkei-
notoimintaa. Aluepoliittiset syyt eivät saa olla perusteena t&k-tukien myöntämi-
selle kuten eivät muullekaan julkiselle rahoitukselle.
Osaaminen, työhyvinvointi ja innovaatiot
Suomen kilpailukyvyn perustana
Työmarkkinoiden raamisopimuksessa on sovittu, että valtio selvittää mahdolli-
suuksia ottaa käyttöön verotuksellisia toimenpiteitä, joilla kannustetaan yrityksiä
investoimaan työntekijöidensä koulutukseen. Raamiin liittyvissä hallituksen esi-
tyksissä mainitaan, että yksi mahdollisuus olisi yhteisöveroon tehtävä koulutus- ja
työhyvinvointivähennys. Henkilöstökoulutuksen lisääminen olisi investointi in-
himilliseen pääomaan.
Taloudellisesti hyvinä aikoina yritykset voisivat varautua taantumaan keräämällä
taseeseen tuloksestaan erityistä henkilöstöinvestointeihin tarkoitettua vastuuvara-
usta. Varausta voitaisiin purkaa silloin, kun yritys haluaa välttää työvoiman vä-
hentämistä. Sitä voitaisiin käyttää sellaisiin tarkoituksiin, jotka edistävät työnteki-
jöiden jaksamista, osaamista, ammatillista kouluttautumista ja kehittämistä sekä
toissijaisesti myös uudelleen sijoittumista työmarkkinoilla. Vastuuvarausta voitai-
siin käyttää myös työvoiman vähentämistilanteissa vähennettävän henkilöstön
hyväksi. Vastuuvaraukseen liittyviä veropoliittisia kohtia tulee selvittää raamiso-
pimuksen perusteella käynnistettävässä verovalmistelussa.
SAK:lle on tärkeää, että teknologisten ja sosiaalisten innovaatioiden integroituun
kehittämiseen, kaupallistamiseen ja käyttöönottoon panostetaan ja että Tekesissä
on riittävästi rahaa varattuna myös työelämän kehittämiselle. Tekesiin tarvitaan
ohjelma, joka auttaa myös keskivertoja työpaikkoja kehittymään nykyistä parem-
miksi. Olisi tärkeää yhdistää henkilöstöjohtamisen ja strategiajohtamisen näkö-
kulmat, jotta innovaatiotoimintaa voitaisiin kehittää edelleen.
Suomen valtti voisi olla esimerkiksi työorganisaatioiden kehittämisen osaamisver-
kosto, joka edistää tehokkaasti laadullisesti kestävää tuottavuuden kasvua. Työ-
elämän kehittämisen asemaa osana laaja-alaista innovaatiopolitiikan kokonaisuut-
ta on vahvistettava.
Toinen yritysten menestystekijä ja syy investoida juuri Suomeen voisi olla henki-
löstön osaamisen ja laajan osallistumisen merkityksen tunnistaminen ja tunnus-
taminen entistä paremmin. Kyvystä uudistaa tehokkaasti tuotteita ja palveluja sekä
niiden tuottamisen tapoja on tulossa entistä tärkeämpi kilpailutekijä yrityksille.
Myös se on Suomen etu, että täällä työmarkkinajärjestöt ovat aktiivisesti mukana
työelämän tutkimuksessa ja kehittämisessä. Näin lisätään merkittävästi muun mu-
assa innovaatiotoimintojen vaikuttavuutta.
14. 12 SAK · Suomi paremmaksi investointikohteeksi
5 HALLINTO JA KUNTARAKENNE
Investointi-ilmapiirin kannalta julkisen hallinnon tehokkuus on tärkeä asia. Esi-
merkiksi Maailmanpankin Ease of Doing Business -indikaattorin1 perusteella voi-
daan todeta, että Suomessa asiat ovat yleisellä tasolla hyvin. Suomen sijoitus tällä
indikaattorilla, joka kuvaa liiketoimintaympäristön hallinnollista toimivuutta, on
11. noin 200 maan joukossa.
Hyvä liiketoimintaympäristö ei tarkoita sitä, että sääntelyä olisi mahdollisimman
vähän. Markkinoiden hyvä toiminta päinvastoin edellyttää sääntelyä: esimerkiksi
tiukkaa laittomien kartellien vastaista sääntelyä ja selkeitä standardeja. Hallinnolli-
sen taakan vähentämiseen pyrkiminen on siten ymmärrettävää, mutta sen toteut-
tamisessa on käytettävä harkintaa.
Kansainvälistä kilpailua voisi olla Suomessa enemmänkin. Esimerkiksi vähittäis-
kauppa ja rakentaminen mainitaan usein toimialoina, joille soisi ilmaantuvan
enemmänkin ulkomaisia toimijoita kilpailua kiristämään. Molemmilla toimialoilla
kunnallinen päätöksenteko, erityisesti kaavoitus, voi tuottaa merkittäviä markki-
noille pääsyn esteitä. Suomen kilpailuviranomaisten olisi suunnattava enemmän
voimavaroja paikallistason markkinapuutteiden havaitsemiseen ja korjaamiseen.
Kuntarakenne kaipaa uudistusta
Suomen kuntarakenteen uudistaminen ja peruskuntien keskimääräisen koon kas-
vattaminen tarjoaisivat mahdollisuuden parantaa kuntien hankintaosaamista sekä
kykyä organisoida palvelutuotantoaan paremmin.
Palvelutuotannon uudistaminen tulee tehdä yhteistyössä henkilöstön kanssa vält-
täen työehtojen heikennyksiä. Kuntarakenteen uudistaminen loisi myös uutta alu-
eellista elinkeinopoliittista aktiivisuutta ja mahdollistaisi alueiden voimavarojen
tehokkaamman käytön.
1
www.doingbusiness.org