SAK:n julkaisusarja Vuokratyöhankkeen raportti: Toimet vuokratyötä koskevien pelisääntöjen luomiseksi.

1. Pelisäännöt vuokratyölle
Vuokratyöhankkeen raportti:
Toimet vuokratyötä koskevien
pelisääntöjen luomiseksi

2. SAK · Vuokratyöhankkeen raportti 1
SISÄLLYS
1 TIIVISTELMÄ ............................................................................................ 3
2 VUOKRATYÖHANKE ............................................................................... 5
2.1 Hankkeen kuvaus .............................................................................. 5
2.2 Hankkeen aikataulu ........................................................................... 5
2.3 Hankkeen kokoukset ......................................................................... 5
2.4 Hankkeen kokoonpano...................................................................... 6
3 NYKYTILAN KUVAUS .............................................................................. 7
3.1 Lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö ........................................................ 7
3.2 Tilaajavastuulaki ja yhteistoimintalaki................................................ 8
3.3 Sopimukset........................................................................................ 9
3.4 EU-neuvottelut ja Ruotsin malli ....................................................... 10
3.5 Työpoolikokeilu................................................................................ 12
3.6 SAK:n edustajakokouksen päätökset ja SAK:n vaaliohjelma .......... 12
4 VUOKRATYÖN ONGELMAT.................................................................. 13
4.1 Ongelmat vuokratyöntekijän kannalta ............................................. 13
4.2 Ongelmat käyttäjäyrityksen työntekijän kannalta............................ 15
4.3 Vuokratyön suhde pakkoyrittäjyyteen.............................................. 17
4.4 Järjestötoiminnan näkökulma .......................................................... 17
5 VUOKRATYÖ TYÖN VÄLITTÄJÄNÄ ...................................................... 18
6 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA NIIDEN ARVIOINTI.......................... 19
6.1 Käyttäjäyritykset ja työvoiman käyttö............................................... 19
6.2 Vuokratyöntekijöiden työsuhteet ja oikeudellinen asema ................ 21
6.3 Työsuhteen ehdot ja palkka............................................................. 22
6.4 Työterveyshuolto ............................................................................. 24
6.5 Järjestötoiminta ja edunvalvonta ..................................................... 25
6.6 Ammattiliiton/ luottamushenkilöiden kanneoikeus ........................... 26
7 JATKOSELVITYKSET ............................................................................ 27
7.1 Ammattiliiton/ luottamushenkilön kanneoikeus................................ 27
7.2 Pakkoyrittäjyys................................................................................. 27
7.3 Järjestäytyminen.............................................................................. 27
8 VUOKRATYÖN KÄYTÖN KEHITYS TILASTOISSA............................... 28

3. 2 SAK · Vuokratyöhankkeen raportti

4. SAK · Vuokratyöhankkeen raportti 3
1 TIIVISTELMÄ
Vuokratyön käyttö on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina. Vuonna 2005
vuokratyön käyttö yleistyi aikaisempaa enemmän. Edellisvuoteen verrattu-
na vuokratyöntekijöiden määrä kasvoi 58,2 %:lla 102 800 henkilöön ja
käyttäjäyritysten määrä nousi 49,6 %:lla 20 800 yritykseen. Vuokratyövoi-
man osuus työllisistä on kasvanut vuosituhannen alun noin 2 %:sta 4,3
%:iin.
Käyttö on laajentunut tilapäisestä työvoiman käytöstä korvaamaan osittain
vakituista ja omaa työvoimaa. Tällainen kehitys vääristää työmarkkinoita ja
luo epätervettä kilpailua työehtojen kustannuksella. Vuokratyöntekijöiden
työehdot ja erityisesti työsuhdeturva on käytännössä hyvin heikko, koska
vuokratyö on lähes poikkeuksetta määräaikaista työtä. Työsuhteen kesto
on riippuvainen käyttäjäyrityksen tilauksesta.
Käyttäjäyrityksen henkilöstö on saatettu korvata osittain tai jopa kokonaan
vuokratyövoimalla. Tällä tavoin käyttäjäyritykset ovat halukkaita siirtämään
osan työnantajavastuustaan vuokrayrityksille. Vuokratyövoimasta on tullut
myös eräänlaista ”puskurityövoimaa”, jolla varaudutaan kysynnän vaihtelui-
hin ja niiden aiheuttamiin henkilöstövaihteluihin.
Käyttäjäyrityksen luottamushenkilöillä on vain vähän mahdollisuuksia
puuttua vuokratyövoiman käyttöön. Luottamusmiessopimusten valtuudet
ulottuvat yleisesti vain käyttäjäyritykseen eikä ulkopuoliseen työvoimaan.
Myös palkkatietojen saatavuus on lähes olematon muun muassa siksi, että
vuokratyön ostohinta merkitään muuksi kuin palkkakuluksi käyttäjäyrityksen
kirjanpidossa.
Lukuisten vuokratyöhön liittyvien ongelmien lisäksi vuokratyössä on ole-
massa työllistäviä elementtejä. Monet nuoret ja opiskelijat saavat mahdolli-
suuden tutustua monipuolisesti työelämään ja hankkia lisäansioita opiske-
lun aikana. Vuokratyöyritykset ovat myös merkittäviä rekrytointikanavia,
joilla työ ja tarjolla oleva työvoima kohtaavat.
Kokonaisuutena vuokratyön käyttöä kuitenkin leimaa sen sääntelemättö-
myys ja se, että vuokratyöhön liittyy useampi osapuoli kuin perinteiseen
työsuhteeseen, jossa osapuolina ovat työnantaja ja työntekijä. Vuokratyöllä
on myös vaikutusta käyttäjäyrityksen henkilöstöön.
Työsopimuslaki ei anna riittävästi nykymuodossaan suojaa vuokratyönteki-
jälle tai käyttäjäyrityksen työntekijöille tilanteissa, joissa vuokratyötä käyte-
tään. Alalla ei ole olemassa kattavaa työehtosopimustoimintaa, vaan lähin-
nä yksittäisiä yrityskohtaisia työehtosopimuksia.

5. 4 SAK · Vuokratyöhankkeen raportti
Tämän hankkeen tuloksena on esityksiä vuokratyöhön liittyvien keskeisten
ongelmien ratkaisemiseksi. Niitä ovat:
• käyttäjäyrityksen toimintaan vaikuttaminen
• vuokratyöntekijöiden ja käyttäjäyrityksen työntekijöiden oikeuksien
parantaminen
• vuokratyösuhteen ehtojen täsmentäminen
• luottamushenkilöiden oikeuksien parantaminen
• työterveyshuollon toteuttaminen
• ammattiliiton/ luottamushenkilöiden kanneoikeuden luominen
työsuhteisiin liittyvien epäselvyyksien ratkaisemiseksi.

6. SAK · Vuokratyöhankkeen raportti 5
2 VUOKRATYÖHANKE
2.1 Hankkeen kuvaus
Hankkeen tarkoituksena on ollut selvittää liittojen näkökulmasta vuokratyö-
hön liittyviä ongelmia ja erityisesti sitä, miten vuokratyötä ja siitä aiheutuvia
haittoja voidaan vähentää. Johtopäätösten tukena on ollut:
• kartoittaa nykyinen laki- ja sopimustilanne
• arvioida vuokratyön käytön laajuutta tilastoin (Työministeriö, v. 2005)
• selvittää eri tahojen, kuten työnantajien näkemyksiä asiaan
• kuvata lyhyesti Ruotsissa olevaa sopimusta vuokratyöstä sekä kuvata
EU-neuvottelujen tilannetta vuokratyöstä
Näiden aineistojen pohjalta ja jo tehtyjen selvitysten perusteella työryhmä
on päätynyt esittämään konkreettisia toimenpiteitä ja keinoja niiden toteut-
tamiseksi.
2.2 Hankkeen aikataulu
Työryhmä asetti tavoitteekseen saada raportti SAK:n hallituksen käsittelyyn
vielä vuoden 2006 aikana. Aikatauluun vaikuttivat tulossa olevat eduskun-
tavaalit, hallitusohjelman valmistelu ja sopimuskierros. Myös kesän lopulla
alkanut työministeriön asettaman työryhmän työn aikataulu (määräaika
31.12.2006) tuki raportin ripeää valmistumista. Kesällä pidetty SAK:n
edustajakokous antoi päätösten muodossa myös liikkumavaran ja raamit
työryhmän työlle. Nämä päätökset on otettu huomioon hankkeen johto-
päätöksissä.
Hankkeen perustarkoitus – käytännöllisten toimenpiteiden asettaminen –
on osoittanut joidenkin asioiden jatkovalmistelun tarpeellisuuden. Näitä asi-
oita on esitelty lyhyesti raportin lopussa.
2.3 Hankkeen kokoukset
Hanke varasi neljä päivää työlleen. Hankkeen ”perusselvityksenä” oli koottu
olemassa olevista selvityksistä ja tiedossa olevista haitoista lyhyt yhteen-
veto.
Ensimmäisessä kokouksessa kartoitettiin työhön osallistuneiden liittojen ti-
lanne vuokratyön suhteen ja arviot vuokratyön käytön lisääntymisestä tai
vähentymisestä. Toisessa kokouksessa selvitettiin vuokratyön käyttöä ti-
lastojen valossa ja pyydettiin sekä vuokratyöyrityksen että työnantajajär-
jestön näkemystä asiasta.

7. 6 SAK · Vuokratyöhankkeen raportti
Kolmannessa kokouksessa keskityttiin seulomaan kaikkein keskeisimmät
haittatekijät vuokratyön suhteen ja arvioimaan käytettävissä olevia keinoja
haittojen poistamiseksi. Samalla arvioitiin keinojen vaikuttavuutta.
Viimeisessä kokouksessa työryhmä hioi raportin valmiiksi ja sopi jatkotoi-
mista raportin liittokäsittelyn suhteen.
2.4 Hankkeen kokoonpano
Työryhmä muodostettiin liittojen ilmoittamista henkilöistä. Tavoitteena oli
saada myös mahdollisimman laaja-alainen näkemys vuokratyöstä. Hank-
keeseen osallistui sopimus- ja järjestötoimitsijoita, lakimiehiä ja henkilö
viestinnästä. Projektiryhmässä olivat mukana:
Keijo Karhumaa, JHL
Väinö Lahtinen, AKT
Annika Rönni-Sällinen, PAM
Esko Auvinen, Rakennus
Petri Ahokas, Kemia
Ari Huuki, SEL
Jyrki Virtanen, Metalli
Lottaliina Lehtinen, Muusikkojen Liitto
Pirjo Pajunen, SAK
Reijo Paananen, SAK
Nikolas Elomaa, SAK

8. SAK · Vuokratyöhankkeen raportti 7
3 NYKYTILAN KUVAUS
3.1 Lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö
Vuoden 2001 työsopimuslakiin (TSL) otettiin säännöksiä koskien vuokra-
työtä. TSL 1:7 §:n mukaan työn johto ja valvonta ovat käyttäjäyrityksen oi-
keus/ velvollisuus ja TSL 2:9 §:n mukaan vuokrayritys noudattaa vuokra-
työntekijään käyttäjäyritystä sitovaa työehtosopimusta, ellei vuokrayritystä
sido jokin muu työehtosopimus.
TSL 1:7 §
Oikeuksien ja velvollisuuksien siirtäminen
Työsopimuksen osapuolet eivät saa siirtää työsopimuksesta johtuvia
oikeuksiaan tai velvollisuuksiaan kolmannelle osapuolelle ilman toi-
sen osapuolen suostumusta, ellei jäljempänä toisin säädetä.
Erääntynyt saaminen voidaan kuitenkin siirtää toisen sopijapuolen
suostumusta.
Työnantajan siirtäessä työntekijän tämän suostumuksen mukaisesti
toisen työnantajan (käyttäjäyritys) käyttöön, käyttäjäyritykselle siirty-
vät oikeus johtaa ja valvoa työntekoa sekä ne työnantajalle säädetyt
velvollisuudet, jotka liittyvät välittömästi työn tekemiseen ja sen jär-
jestelyihin.
TSL 2:9 §
Vuokrattujen työntekijöiden työsuhteissa sovellettava työehto-
sopimus
Jos työnantaja on vuokrannut työntekijänsä toisen työnantajan (käyt-
täjäyritys) työhön eikä työntekijänsä vuokrannut työnantaja ole sidottu
7§:n 3 momentissa tarkoitettuun työehtosopimukseen eikä ole velvol-
linen noudattamaan työsuhteissaan yleissitovaa työehtosopimusta,
on vuokratun työntekijän työsuhteessa sovellettava vähintään käyttä-
jäyritystä sitovan 7 §:n 3 momentissa tarkoitetun tai yleissitovan työ-
ehtosopimuksen määräyksiä.
Työturvallisuuslain 3 §:n mukaan käyttäjäyrityksen vastuulla on huolehtia
vuokratyöntekijän työturvallisuudesta.
Voimassa olevan yhteistoimintalain 9 §:n mukaan työnantajan tulee tiedot-
taa henkilöstölle ulkopuolisen työvoiman käytöstä ennen kyseistä käyttöä
tehtävää sopimusta.
Oikeuskäytäntöä vuokratyöstä on olemassa varsin vähän. Tämä koskee
erityisesti uuden työsopimuslain jälkeistä aikaa. Tuomioistuinten päätökset
ovat lähes yksinomaan hovioikeustason tapauksia, joista ei voida antaa
selkeää linjaa oikeuskäytännöstä.

9. 8 SAK · Vuokratyöhankkeen raportti
TT – SAK- yleissopimusta on sovellettu vuokratyön osalta ainakin ta-
pauksissa TT 1991 – 34, TT 1994-77 ja TT 2005-22. Työvoiman kor-
vaaminen vuokratyöntekijöillä on ollut kiistana ainakin tapauksissa
HHO 15.5.2003 S 02/1101, THO 23.4.1993 S 92/493 ja TT 2006-64.
Määräaikaisuuden käsitteeseen on otettu kantaa tapauksissa VHO
17.10.2001 S 01/35, HHO 1.12.2005 S 04/2452 ja HHO 25.2.2000 S
98/1239.
Uusi työsopimuslaki merkitsi selvää parannusta vuokratyöntekijöiden ase-
maan verrattuna vanhaan työsopimuslakiin, jossa ei ollut lainkaan mainin-
taa vuokratyöstä. Uuden työsopimuslain tarkoitus ei ole kuitenkaan toteutu-
nut siltä osin, kuin lain tarkoitus on kohdella eri työntekijäryhmiä yhdenver-
taisesti. Uuden työsopimuslain soveltaminen käytännössä on johtanut ti-
lanteeseen, jossa vuokratyöntekijät ovat heikommassa asemassa kuin
käyttäjäyrityksen työntekijät. Toisaalta käytäntö on osoittanut, että käyttä-
jäyrityksen henkilökuntaa on pyritty korvaamaan vuokratyöntekijöillä. Uusi
työsopimuslaki ei kuitenkaan anna yksiselitteistä turvaa käyttäjäyrityksen
työntekijöille näissä tilanteissa.
Myös määräaikaisten työntekijöiden aseman parantaminen on johtanut sii-
hen, että määräaikaisten työntekijöiden käytöstä ollaan siirrytty käyttämään
vuokratyöntekijöitä.
Tällaiset laissa olevat epätervettä työvoiman käyttöä tukevat tulkinnat tai
mahdollisuudet on poistettava. Oikeuskäytäntöä asiasta on vähän ja oike-
uskirjallisuudessa asiasta esitetään monenlaisia mielipiteitä.
Koska vuokratyöntekijöiden asema lainsäädännön osalta on ilmeisen tul-
kinnanvarainen ja voi osaltaan johtaa vuokratyöntekijöiden määrän voimak-
kaaseen kasvuun, on lainsäädäntöä muutettava tai säädettävä erikseen
vuokratyösuhteista.
3.2 Tilaajavastuulaki ja yhteistoimintalaki
Tilaajavastuulaki
Laki työn tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta on tullut voimaan
1.1.2007.
Lain tarkoitus on edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja työehto-
jen noudattamista sekä luoda yrityksille edellytyksiä varmistaa, että niiden
kanssa sopimuksia tekevät yritykset täyttävät sopimuspuolina ja työnantaji-
na lakisääteiset velvoitteensa. Tilaajalla on velvollisuus selvittää sellaisen
sopimusosapuolen taustoja, jonka kanssa hän tekee sopimuksen vuokra-
työn käytöstä tai alihankintatyöstä. Tilaajan sopimusosapuolella on ensisi-
jainen velvollisuus toimittaa tiedot tilaajalle ja toissijaisesti tilaajan on pyy-
dettävä niitä sopimusosapuoleltaan.

10. SAK · Vuokratyöhankkeen raportti 9
Laki koskee Suomessa tehtävää työtä. Lakia sovelletaan, jos vuokrattujen
työntekijöiden työskentely kestää yhteensä yli 10 työpäivää tai jos alihan-
kintasopimuksen vastikkeen arvo ylittää 7 500 euroa.
Tilaajan selvitysvelvollisuus kattaa selvityksen siitä, onko yritys merkitty en-
nakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin sekä arvonlisävelvollisten re-
kisteriin. Siihen kuuluu myös kaupparekisteriote, todistus verojen maksami-
sesta tai selvitys verojen maksamisesta. Lisäksi selvitysvelvollisuus kattaa
todistukset eläkevakuutusten ottamisesta sekä selvityksen työhön sovel-
lettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista. Vastaavat tie-
dot on hankittava myös ulkomaisista yrityksistä. Tiedot eivät saa olla kol-
mea kuukautta vanhempia.
Tilaajan ei kuitenkaan tarvitse pyytää tietoja, jos hänellä on perusteltu syy
luottaa siihen, että sopimusosapuoli täyttää lakisääteiset velvoitteensa tai
jos sopimusosapuolen toiminta tai sopimustoiminta on vakiintunut.
Selvitysvelvollisuuden laiminlyönnin johdosta tilaaja määrätään maksa-
maan erityinen laiminlyöntimaksu. Päätöksen maksusta tekee lakia valvo-
va työsuojelupiirin työsuojelutoimisto. Maksu on vähintään 1 500 euroa ja
enintään 15 000 euroa, ja sen suuruus vaihtelee laiminlyönnin vakavuuden
mukaan.
Lain mukaan tilaajan tulee myös pyynnöstä ilmoittaa ulkopuolista työvoi-
maa koskevasta sopimuksesta luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle.
YT-laki
Eduskunnassa on käsiteltävänä laki yhteistoiminnasta yrityksissä. Lakieh-
dotuksen mukaan yhteistoimintamenettelyssä on myös otettu kantaa ulko-
puolista työvoimaa ja vuokratyötä koskeviin kysymyksiin. Esityksen 17 §:n
mukaan yhteistoiminnassa on käsiteltävä vuokratyövoiman käytön periaat-
teet. Tähän sisältyy erityinen ilmoitus ja jatkuva neuvottelumenettely.
Myös yritystoiminnassa tapahtuvat muutokset muun muassa ulkopuolisen
työvoiman käytön osalta sisältyvät lain soveltamisalaan.
3.3 Sopimukset
SAK ja TT:n välillä sovittu Yleissopimus sisältää ulkopuolisen työvoiman
käyttöä koskevia määräyksiä. Sopimuksessa on rajoitettu vuokratyövoiman
käyttöä. Vastaavanlaista sopimusta ulkopuolisen työvoiman käytöstä ei ole
SAK:n ja PT:n välillä sovittu.
SAK:laisista liitoista Rakennusliitto ja PAM ovat solmineet yrityskohtaiset
työehtosopimukset Varamiespalvelu Oy:n kanssa. JHL on solminut työeh-
tosopimuksen SEURE henkilöstöpalvelut Oy:n kanssa. Kemianliitto on so-
pinut työehtosopimuksen kemianalan työstä Palvelualojen toimialaliiton

11. 10 SAK · Vuokratyöhankkeen raportti
(ent. TT:n liitto) kanssa. STTK:lainen ERTO on sopinut Henkilöstöpalvelu-
yritysten liiton (ent. PT:n liitto) kanssa työehtosopimuksen toimisto-, talous-
hallinto- ja tietojenkäsittelyaloilla työskenteleville vuokratyöntekijöille. Suo-
men Muusikkojen Liitto on solminut työehtosopimuksen, jonka osapuolina
ovat Henkilöstöpalveluyritysten liitto, Suomen Hotelli- ja ravintolaliitto SHR
ry sekä Suomen Muusikkojen Liitto ry.
3.4 EU-neuvottelut ja Ruotsin malli
EU-neuvottelut
Vuokratyön Eurooppa-tason sääntelyn periaatteista komissio kuuli työ-
markkinaosapuolia, EAY:tä, UNICEA ja CEEP:iä vuonna 1999. Keväällä
2000 käynnistyivät työmarkkinaneuvottelut, jotka olivat siis jatkoa epätyypil-
listen työsuhteiden paketin edellisille osille.
EAY listasi omia tavoitteitaan neuvotteluille seuraavasti:
• vuokratyöntekijän yhdenvertainen kohtelu suhteessa käyttäjäyrityksen
vastaavaa työtä tekeviin työntekijöihin palkka- ja muissa työehdoissa;
• säätelyn tulee koskea niin yksityistä kuin julkista sektoria;
• vuokratyöntekijä tulee olla sääntelyn piirissä riippumatta siitä, onko
hänellä määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva sopimus
vuokrausliikkeen kanssa;
• vuokratyöntekijän pääsylle käyttäjäyrityksen palvelukseen ei saa asettaa
esteitä;
• vuokratyöntekijöiden järjestäytymis- ja osallistumisoikeudet sekä
vuokrausliikkeessä että asiakasyrityksessä tulee turvata;
• kansallisesti tulee voida päättää työntekijöiden paremmasta suojelusta.
Maaliskuussa 2001 eurooppalaisten työmarkkinajärjestöjen neuvottelut
kuitenkin päättyivät tuloksettomina 11 kuukauden neuvottelujen jälkeen.
Vuokratyöntekijöiden tasapuolisen kohtelun periaatteen kirjaaminen sopi-
mukseen muodostui kompastuskiveksi, vaikka periaatteesta oli jo sovittu
osa- ja määräaikaisten työntekijöiden kohdalla.
Neuvottelujen loppuvaiheessa toukokuussa 2001 UNICE:lle näytti olevan
mahdollista hyväksyä keskeisten työsuhteen ehtojen osalta käyttäjäyritys-
periaatteen noudattaminen vuokrausliikkeen määräaikaisiin työntekijöihin,
mutta se edellytti vuokrausliikkeen palveluksessa olevien vakituisten vuok-
ratyöhön käytettävien työntekijöiden jättämistä käyttäjäyritysperiaatteen ul-
kopuolelle.
Sopimusneuvottelujen kariuduttua lopullisesti palautui aloite asiassa komis-
siolle.
Komissio päätti hyväksyä direktiiviehdotuksen tämän jälkeen. Vuokratyödi-
rektiivin oikeusperustana on perussopimuksen 136 ja 137 artiklat ja siinä

12. SAK · Vuokratyöhankkeen raportti 11
säädetään vähimmäistyöehdot, joita sovelletaan, kun työjakso samassa
käyttäjäyrityksessä on kestänyt kuusi viikkoa.
Tuona ajankohtana yhdeksässä jäsenvaltiossa oli jo säädetty komission
ehdottama samanlaisen kohtelun periaate. Tanskassa ja Ruotsissa asiasta
on sovittu työehtosopimuksin ja Saksassa periaatetta sovelletaan työjakson
kestettyä 12 kk. Englannissa ja Irlannissa tämäntyyppistä työtä ei ole mi-
tenkään säännelty.
Samanlaisen kohtelun periaate käsittää työajan, lepoajan, yötyön, raskaana
olevat naiset ja nuoret, maksetut lomat, muttei eläkkeitä, sosiaaliturvaa,
bonuksia eikä terveydenhuoltoa. Komission esityksen mukaan periaat-
teesta voitaisiin poiketa,
1. jos vuokrausliikettä sitoo työntekijälle riittävän turvan antava
työehtosopimus;
2. kun kyseessä on pitkäaikainen työsuhde, jonka nojalla työntekijä saa
palkkaa myös odotuspäiviltä;
3. jos vuokratyötä tekevällä ei esim. ole yhtä vahvaa kokemusta kuin
henkilöllä, jonka sijaisena hän toimii.
Komission esitys ei kuitenkaan edennyt useiden EU-maiden, kuten Iso-
Britannian ja Saksan vastustuksen takia. Syyskuussa 2005 komissio poisti
lainsäädäntöhankkeiden listalta vuokratyödirektiivin. Tämä ei kuitenkaan
tarkoita sitä, että asia olisi kokonaan haudattu. Palveludirektiivin hyväksy-
minen on osaltaan vaikuttanut siihen, että asia saattaa tulla esille uudel-
leen. Palveludirektiivin soveltamisalasta kun vuokratyö on jätetty pois.
Ruotsin malli
Ruotsissa on vuokratyöstä olemassa työehtosopimus, joka pitää sisällään
mm. takuupalkkamääräyksen. Takuupalkka antaa toimeentulon niiltä ajoil-
ta, jolloin vuokrayritys ei pysty tarjoamaan työtä. Tämä edellyttää kuitenkin
sitä, että työntekijä ei voi kieltäytyä tarjotusta työstä. Ruotsissa on myös
suurin osa vuokratyösuhteista toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita,
vaikka myös määräaikaiset työsuhteet ovat mahdollisia.
Ruotsissa on olemassa myös alan vapaaehtoinen ns. auktorisoimismenet-
tely. Tämä tarkoittaa sitä, että alan järjestäytyneet yrityksen sitoutuvat nou-
dattamaan alan ”eettisiä pelisääntöjä”. Auktorisoimisjärjestelmässä on ole-
massa myös erityinen neuvosto, joka voi antaa esimerkiksi yritykselle
”varoituksen”, jos neuvosto katsoo yrityksen menetelleen sääntöjen vastai-
sesti. Neuvostossa on työmarkkinaosapuolten edustus.
Työehtosopimus on jossain määrin vähentänyt vuokratyövoiman määrän
kasvua Ruotsissa. Kuitenkin, sopimuksen alakohtaiset sovellutukset eivät
kaikilta osin ole ongelmattomia ja Ruotsissa kyseistä sopimusta ja erityi-
sesti työsuhdeturvaa on tarve tarkastella uudelleen seuraavalla sopimus-
kierroksella

13. 12 SAK · Vuokratyöhankkeen raportti
3.5 Työpoolikokeilu
Mikä Työpooli on
Työpooli on yritysten ja työvoimahallinnon perustama yhteenliittymä, joka
aloitti toimintansa lokakuussa 2001 itäisellä Uudellamaalla. Sen tarkoituk-
sena on toimia työnvälitystä täydentävänä yritys- ja työntekijäverkostona.
Työpooliin kuuluu n. 20 yritystä Itä-ja Keski –Uudeltamaalta sekä Itä-
Helsingistä. Työpooli on ollut toimiva vaihtoehto vuokratyön käytölle. Työ-
pooli ei ole itsenäinen työnantaja vaan henkilöt sopivat työsuhteen suoraan
käyttäjäyrityksen kanssa. Työpooli on saanut toiminnalleen tukea julkisista
varoista.
Tehtävä ja tavoitteet
Työpooli pitää säännöllistä yhteyttä jäsenyrityksiinsä tunteakseen yrityksis-
sä suoritettavat työt ja työvoimatarpeet. Työpooli hakee ja rekrytoi työnte-
kijöitä yritysten palvelukseen. Uusia työntekijöitä voidaan kouluttaa ja val-
mentaa tuleviin työsuhteisiin räätälöidysti yrityksen toiveiden mukaan.
Työpoolin jäsenyritykset toteuttavat seuraavia periaatteita:
• Työntekijöitä kohdellaan tasavertaisesti riippumatta työsuhteen laadusta
tai työntekijän iästä, sukupuolesta tai kansalaisuudesta.
• Työntekijöiden kanssa solmitaan kirjalliset työsopimukset, joissa on
selkeästi määritelty työn sisältö ja viikoittainen työaika.
• Mikäli työnantaja palkkaa saman henkilön toistamiseen, tulkitaan hänen
tulevan työsuhteeseen kuten vanha työntekijä. Tämä tarkoittaa mm:
o Työntekijälle maksetaan vähintään samaa palkkaa, kuin
maksettiin hänelle edellisen työsuhteen päättyessä.
o Työntekijälle maksetaan edellisestä työsuhteesta
mahdollisesti maksamatta jääneet lomaltapaluurahat
viimeistään uuden työsuhteen ensimmäisen palkanmaksun
yhteydessä.
o Sairastumistapauksissa ei uuden työsuhteen ensimmäisen
kuukauden aikana sovelleta 50% omavastuuosuutta.
3.6 SAK:n edustajakokouksen päätökset ja
SAK:n vaaliohjelma
SAK:n edustajakokous kesäkuussa 2006 keskusteli runsaasti vuokratyöstä.
Keskustelu johti selkeisiin kannanottoihin, joiden mukaan:
• vuokratyövoiman käyttöä on rajoitettava (esim. sijaisuuksiin ja
työvoimahuippujen tasaamiseen)
• ulkomaisen vuokratyöntekijöiden ongelmat on selvitettävä
• on oltava mahdollisuus solmia vuokratyötä koskevia työ- ja
virkaehtosopimuksia, jotka perustuvat käyttäjäyrityksen alan
työehtosopimukseen

14. SAK · Vuokratyöhankkeen raportti 13
• työsopimuslakia on selkiytettävä siten, että vakituinen työsuhde
muodostuisi pääsäännöksi myös vuokratyössä
• työsuojelumääräykset ja työterveyshuolto on toteuduttava myös
vuokratyössä
SAK:n vaaliohjelma- asiakirjaan vuosille 2007 – 2011 asetettiin tavoitteeksi,
että vuokratyölle on luotava säännöt, jotka antavat turvaa työntekijöille riip-
pumatta siitä, kenen palveluksessa he ovat.
4 VUOKRATYÖN ONGELMAT
4.1 Ongelmat vuokratyöntekijän kannalta
Asema työyhteisössä ja epävarmuustekijät
Työministeriön tutkimuksen (Työntekijä vuokrattuna, Työministeriö 2005,
Riitta Viitala, Jutta Mäkipelkola) mukaan vuokratyöntekijän asema työyhtei-
sössä on epävarma. He tuntevat itsensä ulkopuolisiksi, sitoutuvat heikosti
käyttäjäyritykseen, eivät saa osakseen yrityksen koulutustarjontaa tai työs-
sä kehittymisen mahdollisuuksia, joutuvat tekemään runsaasti ylitöitä ja
kohtaavat käyttäjäyrityksen työntekijöiden pelon asemansa puolesta.
Myös jatkuva epävarmuus työn jatkumisesta ja töiden lyhytkestoisuus ja
äkillisyys vaikeuttaa tulevaisuuden suunnittelua ja tuo mukanaan epävar-
muutta toimeentulosta.
Osa vuokratyötä tekevistä henkilöistä elämäntilanteestaan johtuen ovat
työhön tyytyväisiä, erityisesti siihen, että he saavat itse päättää ja vaikuttaa
siihen, mitä työvuoroja he haluavat ottaa vastaan. Osa henkilöstöstä ei ha-
lua vakituista työsuhdetta. Esimerkiksi opiskelijoille tämänkaltainen työs-
kentelymuoto saattaa hyvinkin sopia.
Käyttäjäyrityksissä vuokratyöntekijät ja käyttäjäyrityksen omat työntekijät
saattavat jakautua kahteen ”leiriin”. Käyttäjäyrityksen omat työntekijät ko-
kevat oman asemansa uhatuiksi vuokratyöntekijöiden käytön takia ja vuok-
ratyöntekijät taas itsensä ulkopuolisiksi käyttäjäyrityksessä.
Määräaikaisuuden käsite työsopimuslain mukaan
Vuokratyösuhteet ovat pääasiassa määräaikaisia työsuhteita. Vuokra-
työnantajat perustelevat määräaikaisia työsuhteita yksinkertaisesti käyttä-
jäyrityksen tarpeella. Työsuhteet solmitaan siis kulloisenkin tilauksen ajaksi.
Myös oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että työvoimavuokrausalan luonne
antaa mahdollisuuden käyttää jatkuvasti ja toistuvasti määräaikaisia työ-
suhteita (mm. Tiitinen-Kröger, Rautiainen – Äimälä, Saarinen). Toisaalta

15. 14 SAK · Vuokratyöhankkeen raportti
todetaan, että työvoimanvuokrausalaa koskevat määräaikaisuutta koskien
samat säännöt kuin muitakin työsuhteita muilla aloilla.
On kuitenkin muistettava, että työsopimuslain perustelujen mukaan vakitui-
nen työsuhde on pääsääntö ja määräaikainen työsuhde poikkeus.
Koeaikojen käyttö
Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa solmitaan koeaika, jonka pi-
tuus määräytyy työsopimuslain tai työehtosopimusten perusteella. Koeai-
kasäännös koskee myös vuokratyösuhteita.
Käytännössä työntekijällä saattaa olla samasta työstä peräkkäin kaksikin
eri koeaikaa: työntekijä on voinut ollut ensin ”testattavana” vuokrayrityksen
palveluksessa ja tämän jälkeen siirtynyt käyttäjäyrityksen palvelukseen.
Molemmat työnantajat ovat sisällyttäneet koeajan työsopimukseensa.
Työnantajat perustelevat koeaikoja sillä, että käyttäjäyrityksen työsuhde on
uusi työsuhde uuden työnantajan palveluksessa.
Työsuhde-etuudet ja niiden laskenta
Työsopimuslain mukaan työsuhde-etuuksien on kerryttävä kuten yhdenja-
koisessa työsuhteessa, mikäli työsuhteiden väliin jää vain lyhytaikaisia kes-
keytyksiä useissa määräaikaisissa työsuhteissa tai mikäli määräaikaisia
työsuhteita on useita peräkkäin.
Käytännössä useat työsuhde-etuudet jäävät kuitenkin vuokratyöntekijöiltä
saavuttamatta määräaikaisuuden takia. Tällaisia ovat mm. mahdollinen
palkallinen äitiysvapaa, äitiysvapaan aikana kertyvä vuosiloma, lomakorva-
usten tai loma/lomaltapaluurahojen saaminen, sairausajan palkka, erilaiset
työaikaan liittyvät etuudet kuten ns. pekkaset tai pyhäpäiväkorvaukset.
Osa edellä mainituista eduista jää saamatta siksi, ettei vuokratyöntekijällä
määräaikainen työsuhde enää jatku määräajan umpeuduttua tai työnteki-
jälle ei enää tarjota uutta määräaikaista esimerkiksi äitiysvapaan alkamisen
takia. Osa eduista, kuten esimerkiksi palkalliset työaikajärjestelmiin sidotut
vapaapäivät taas saattavat jäädä saamatta työehtosopimuksen vapaan an-
saintasäännön takia.
Useimmiten vuokratyöntekijät jäävät ilman erilaisia talokohtaisia, käyttä-
jäyrityksen palveluksessa oleville työntekijöille suunnattuja etuisuuksia ko-
konaan.

16. SAK · Vuokratyöhankkeen raportti 15
Irtisanomissuojan puuttuminen
Vuokratyöntekijän ollessa määräaikaisissa työsuhteissa hänen työsuhteen-
sa päättyy aina kunkin määräajan päättyessä. Käyttäjäyritys määrittelee
työvoiman tarpeen. Mikäli käyttäjäyritys ei ole tyytyväinen työntekijään tai
haluaa uuden työntekijän vuokratyöyrityksestä, vuokratyöntekijän työsuhde
päättyy vaikka työ jatkuisikin.
Vuokratyöntekijä ei uskalla käytännössä puuttua käyttäjäyrityksessä esiin-
tyviin epäkohtiin, koska tällöin uhkana on se, että käyttäjäyritys ilmoittaa
haluttomuudestaan ottaa kyseistä vuokratyöntekijää enää työskentelemään
käyttäjäyritykseen. Käytännössä vuokratyöntekijä on siis vailla irtisanomis-
suojaa, koska hänen työsuhteensa on jatkuvasti määräaikainen.
Vuokratyöyrityksen ja käyttäjäyrityksen välinen
business -sopimus ja niiden sisältämät työvoiman
liikkuvuutta estävät ”rekrytointipalkkiot”
Ennen työvoiman vuokrausta vuokratyöyhtiö ja käyttäjäyritys solmivat so-
pimuksen työvoiman vuokrauksesta. Näissä sopimuksissa määritellään
vuokrayrityksen ”hinta” työvoiman vuokrauksesta, esimerkiksi ns.
”kertoimin”, jotka suhteutetaan työn hintaan. Samoissa sopimuksissa mää-
ritellään usein myös ns. rekrytointipalkkio siltä varalta, että käyttäjäyritys
ottaa työntekijän omaan palvelukseensa. Tällä tavalla vuokrayritys
”kiinnittää” työntekijän omille listoilleen.
Rekrytointipalkkion suuruus voi olla esimerkiksi 1000 euroa, jonka käyttä-
jäyritys joutuu maksamaan vuokratyöyhtiölle. On ollut tapauksia, jossa
myös vuokratyöntekijöille on yritetty työsopimuksen liittein määrätä
”siirtymämaksu”, mikäli työntekijä itse rekrytoituu käyttäjäyrityksen palve-
lukseen.
Ongelmana näissä sopimuksissa on myös se, että käyttäjäyrityksen ja
vuokratyöyhtiön välinen sopimus on liikesopimus, johon ei henkilöstön
edustajalla tai työntekijällä ole oikeutta saada tutustua.
4.2 Ongelmat käyttäjäyrityksen
työntekijän kannalta
Työntekijöiden asema
Käyttäjäyrityksen palveluksessa olevat kokevat usein asemansa uhatuiksi,
mikäli yritys käyttää runsaasti ulkopuolista työvoimaa. Työnantaja saattaa
vahvistaa tunnetta avoimilla uhkauksilla siitä, että vakituinen henkilöstö ul-
koistetaan tai korvataan vuokratyöntekijöillä.
Osa-aikatyöntekijät saattavat jäädä ilman työsopimuslain mukaista oikeut-
taan lisätyötunteihin, koska näihin töihin palkataan vuokratyöntekijöitä. On

17. 16 SAK · Vuokratyöhankkeen raportti
tapauksia, joissa työtunnit ovat vähentyneet vakituisella henkilöstöllä ja
tunnit ovat saaneet heidän sijaansa vuokratyöntekijät.
Ärtymystä herättää myös se, että useimmiten vakituinen henkilöstö koulut-
taa oman työnsä ohella jatkuvasti vaihtuvia vuokratyöntekijöitä, mikä vaike-
uttaa oman työn hoitamista.
Lisätyön tarjoamisvelvollisuus
Työsopimuslain mukaan työnantajan on tarjottava tarjolla olevaa työtä en-
sisijaisesti omille työntekijöilleen. Vasta kun tämä ns. lisätyön tarjoamisvel-
vollisuus on täytetty, voidaan harkita lisähenkilöstön palkkausta. Joidenkin
työnantajaliittojen tulkinnan mukaan tämä lainkohta ei tarkoita sitä, etteikö
työnantaja voisi kuitenkin hankkia vuokratyövoimaa tekemään tarjolla ole-
vaa työtä, koska tällöin työnantaja ei varsinaisesti palkkaa itselleen uutta
työvoimaa.
Työvoima vuokrayrityksen palvelukseen
Mikäli käyttäjäyritys päättää siirtää henkilöstönsä – kokonaan tai osittain –
vuokrayrityksen palvelukseen, on ollut epäselvyyttä siitä, mitkä ovat siirret-
tävän henkilöstön oikeudet. Onko heillä oikeus vastaavanlaiseen vakitui-
seen työsuhteeseen vuokratyöyrityksessä ja siirtyvätkö he ns. vanhoina
työntekijöinä vuokrayrityksen palvelukseen? Sovelletaanko liikkeen luovu-
tusta koskevia säännöksiä tällaisiin ulkoistamistilanteisiin?
Takaisinottovelvollisuus suhteessa vuokratyöhön
Oikeuskirjallisuudessa on esitetty näkemys, jonka mukaan työnantajan ta-
kaisinottovelvollisuus ei koskisi tapauksia, joissa käyttäjäyrityksen työnte-
kijät on irtisanottu kollektiiviperustein ja sen jälkeen on palkattu työhön
vuokratyöntekijöitä (Valkonen). Tätä tulkintaa moni työnantajaliitto käyttää
mielellään argumentoinnissaan.
Tätä tulkintaa tukee myös tuore työtuomioistuimen päätös (TT 65-2006),
jossa vuokratyön käytön ei katsottu olevan sellainen seikka, mikä olisi es-
tänyt irtisanomasta käyttäjäyrityksen omaa väkeä tai milloin yrityksen olisi
pitänyt ennen vuokratyöntekijän palkkaamista noudattaa takaisinottovel-
voitetta.
Ulkoistaminen
Myös ns. toiminnan ulkoistaminen on herättänyt kysymyksiä. Voidaanko
yksittäinen työntekijä irtisanoa sillä perusteella, että tilalle palkataan vuok-
ratyöntekijä? Tällaisiakin väitteitä työnantajapuolelta on esitetty. Toisaalta
voidaan kysyä, onko kyseessä liikkeen luovutus, jos osa henkilöstöstä siir-
retään vuokrayrityksen palvelukseen. Kysehän ei ole tällöin toiminnan luo-
vutuksesta vaan työvoiman.

18. SAK · Vuokratyöhankkeen raportti 17
4.3 Vuokratyön suhde pakkoyrittäjyyteen
Eräillä aloilla on yleistynyt huolestuttavasti myös ilmiö, jossa vuokratyöstä
on siirrytty vastentahtoisen yrittäjyyden piiriin erilaisten laskutusyritysten
kautta.
Ilmiö kuvaa tilannetta, jossa palkansaaja asemassa oleva työntekijä
”ulkoistetaan” omaan yritystoimintaan ja johon yleisesti liittyy hyvin läheinen
ja jopa toimintaa rajoittava liikesuhde entisen työnantajan kanssa.
Vuokratyönantajilla on ollut pyrkimys siirtää työnantajavelvoitteita työnteki-
jöille joko kiistämällä työnantajuus tai asettamalla työn tarjoamisen edelly-
tykseksi palkan laskuttaminen jonkin laskutusyhtiön kautta. Vuokratyönte-
kijä ei aina itsekään tiedä, kuka hänen työnantajansa on vai katsotaanko
että hän on yrittäjäasemassa, jolloin työsopimuslakia ei sovelleta häneen
lainkaan. Ongelma johtaa vuokratyökäsitteen hämärtymiseen ja nk. pakko-
yrittäjyyteen.
Laskutusyhtiön käyttäminen ei saisi olla esteenä työsuhteen tunnusmerkki-
en täyttymiselle vuokratyönantajan ja vuokratyöntekijän välisessä työsuh-
teessa, eikä palkan laskuttaminen vuokratyönantajalta laskutusyhtiön tai
työntekijän oman yhtiön kautta automaattisesti tekisi vuokratyöntekijästä
yrittäjää.
Kyseinen yrittäjyyteen liittyvä ongelmat jätetään tässä raportissa maininnan
varaan ja esimerkkinä siitä, johon runsas vuokratyön käyttö voi johtaa. Siksi
työryhmä suositteleekin, että asiaa käsitellään yhdessä pakkoyrittäjyyttä
muutoin selvitettäessä.
4.4 Järjestötoiminnan näkökulma
Vuokratyöntekijöiden järjestäytymiseen liittyy useita ongelmia, jotka tässä
muistiossa jätetään maininnan varaan ja viitataan sekä SAK:n sopimusra-
joja selvittävään työhön että jäsenhankintaa koskevaan hankkeeseen.
Useat vuokratyöntekijät ovat opiskelijoita, jotka eivät ole kiinnostuneita si-
toutumaan ammattiliiton jäsenyyteen. Joillakin vuokratyöntekijöillä saattaa
olla vaikeuksia tietää, mitä tarjottavaa liitolla tai sen jäsenyydellä on.
Myös vuokratyöntekijöiden ja käyttäjäyrityksen työntekijöiden välinen kitka
saattaa aiheuttaa ongelmia järjestäytymisen kanssa, silloinkin kun molem-
mat osapuolet ovat ammattiliiton jäseniä. Eturistiriidat saattavat aiheuttaa
molemmissa tyytymättömyyttä ammattiliittoa kohtaan.
Järjestäytymistä ei helpota se, että vuokratyöntekijät saattavat työskennellä
usealla eri toimialalla. Tällöin ”oman liiton” löytäminen voi olla vaikeaa. Sa-
ma koskee työsuhteeseen liittyvää neuvontapalvelua: usealla eri alalla

19. 18 SAK · Vuokratyöhankkeen raportti
työskentelevä vuokratyöntekijä ei saa tietoa alansa sopimuksesta, mikäli
liitto ei solmi kyseisen alan työehtosopimusta.
5 VUOKRATYÖ TYÖN VÄLITTÄJÄNÄ
Vuokratyö tarjoaa monelle väylän työelämään. Se mahdollistaa nuorille ja
opiskelijoille mahdollisuuden työskennellä erilaisissa yrityksissä, joista saa
hyödyllisiä kokemuksia työelämään. Samalla työkokemus täsmentää eten-
kin nuorille omaa kiinnostuksen kohdetta, mikäli oman alan löytyminen
tuottaa vaikeuksia.
Vuokratyöyritykset ovat aktiivisia rekrytointikanavia, joiden avulla on mah-
dollisuus löytää julkisten työvoimapalvelujen ohella työtä. Viime aikoina
eräät vuokratyöyritykset ovat myös toimineet aktiivisesti pitkäaikaistyöttö-
mien työllistymisen edistäjinä sekä toimineet maahanmuuttajien kotoutta-
mistoiminnassa.
Vuokratyöalan työvoimasta vuonna 2005 siirtyi 7 % käyttäjäyrityksen pal-
velukseen. Vuokratyöyritykset ovat monissa tapauksissa toimineet erään-
laisina henkilöstöpankkeina, joilla on tarjota enemmän työtä kuin yhteen
yritykseen sidotuilla henkilöstöpankeilla.
Monet työntekijät näkevät myös positiivisena sen, että on heidän päätös-
vallassaan päättää kuinka paljon ja missä he ovat halukkaita työskentele-
mään. Joidenkin alojen työvoimapula on myös johtanut siihen, että tuntipal-
kat ovat saattaneet nousta korkeammiksi kuin mitä olisi perinteisessä työ-
suhteessa käyttäjäyrityksen palveluksessa.

20. SAK · Vuokratyöhankkeen raportti 19
6 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET
JA NIIDEN ARVIOINTI
Alla esitetyt toimenpide-ehdotukset työryhmä on todennut sellaisiksi, jotka
olisi saatava ensisijaisesti korjattua. Näillä toimenpiteillä parannettaisiin se-
kä vuokratyöntekijöiden että käyttäjäyritysten työntekijöiden asemaa ja
edunvalvontaa.
Työryhmä on käsitellyt työnsä aikana useita erilaisia toimintaesityksiä yk-
sittäisten ongelmien korjaamiseksi, mutta päätyi kuitenkin kokoamaan on-
gelmat laajempien ratkaisuvaihtoehtojen malliin. Tällainen esimerkki on
muun muassa vakituisen työn saaminen vuokratyöalalle; vakituinen työ rat-
kaisee useita vuokratyöntekijöiden asemaan liittyviä yksittäisiä epäkohtia.
Tässä vaiheessa työryhmä ei eritellyt eri keinojen yhteydessä sitä, millä ta-
solla tai kuka olisi soveliain tekemään esitellyt toimenpiteet. Tämä siksi,
että esimerkiksi lainsäädännön uudistamisen yhteydessä tarvitaan laajaa ja
yksimielistä toimintaa asian korjaamiseksi, eikä niiden toimien alkuun
saattaminen ole kenenkään yksittäisen taho vastuulla.
6.1 Käyttäjäyritykset ja työvoiman käyttö
Käyttäjäyritykset tekevät käytännössä ratkaisun siitä, käyttävätkö ne vuok-
ratyövoimaa ja kuinka paljon. Käyttäjäyrityksen toiminta myös määrittää
sen, millaisin työsuhteen ehdoin ja eduin vuokratyöntekijä työtään käyttä-
jäyrityksessä tekee, vaikka muodollinen työnantaja onkin vuokrayritys.
Edelleen käyttäjäyritys määrittelee varsin tarkasti vuokratyön tarpeen, mikä
taas vaikuttaa vuokratyösuhteen pituuteen. Mitä suurempi yritys on kysees-
sä ja mitä enemmän vuokratyösuhteita käytetään, sitä enemmän käyttä-
jäyrityksellä on tosiasiallisia mahdollisuuksia myös vaikuttaa käyttäjäyrityk-
sen ja vuokratyöyrityksen väliseen liikesopimukseen.
Koska käyttäjäyritys määrittelee tarpeen ja määrän, on pyrittävä vaikutta-
maan käyttäjäyritykseen ja sen työvoiman käytön periaatteisiin. Tähän on
olemassa jo valmiita sekä sopimuksiin perustuvia että lainsäädännöllisiä
keinoja (mm. YT-laki ja keskusjärjestösopimukset ja niiden alakohtaiset so-
vellutukset, teollisuusaloilla). Myös luottamushenkilöiden ja henkilöstön
edustajien oikeudet on tarkoitettu toimintaan käyttäjäyrityksen suuntaan.

21. 20 SAK · Vuokratyöhankkeen raportti
EHDOTUKSET
Toimenpide
1. Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevat sopimukset on laajennettava
koskemaan kaikkia aloja.
2. Käyttäjäyrityksen palveluksessa olevia henkilöitä ei voi korvata
vuokratyöntekijöillä. Työsopimuslain takaisinottovelvollisuutta on
sovellettava sekä toistaiseksi voimassa oleviin että määräaikaisiin
työsuhteisiin.
3. Vähintään työsopimuslain mukaiset määräaikaisuuden perusteet on
täytyttävä käyttäjäyrityksessä, jotta vuokratyötä voidaan käyttää, ellei
työehtosopimuksissa ole tätä tiukempia määräyksiä. Tätä pitää
käyttäjäyrityksen palveluksessa olevan luottamushenkilöiden pystyä
valvomaan.
Keino
1. Keskusjärjestösopimukset on uudistettava ja ulkopuolisen työvoiman
käyttöä koskevat rajoitukset on laajennettava koskemaan myös
yksityistä palvelusektoria ja julkista sektoria. Nämä määräykset on
neuvoteltava myös alakohtaisiin sopimuksiin.
2. Työsopimuslakia on tarkennettava siten, että vuokratyöntekijän
palkkaaminen rinnastetaan uuden työntekijän palkkaamiseen.
Työsopimuslain mukainen takaisinottovelvollisuus on laajennettava
koskemaan myös määräaikaisia työsuhteita.
3. Vuokratyötä sekä määräaikaisuuden perusteita on valvottava
tehokkaammin sekä luottamushenkilöiden että työsuojelupiirien
toimesta. Työsuojelupiirien painopistealueena on oltava seuraavalla
kaudella myös pätkätyöt ja niiden valvonta.
Vaikutus
Työvoiman käytön periaatteisiin puuttumalla voidaan yhdessä henkilöstön
kanssa etsiä vaihtoehtoja vuokratyövoiman käytölle. Valvomalla käyttä-
jäyrityksen määräaikaisen työn laillisuutta voidaan parantaa sekä määräai-
kaisten työntekijöiden asemaa korostamalla määräaikaisuuden perusteita
sekä vähentää vuokratyövoiman käyttöä korvaamaan käyttäjäyrityksen va-
kituisia työsuhteita.

22. SAK · Vuokratyöhankkeen raportti 21
6.2 Vuokratyöntekijöiden työsuhteet ja
oikeudellinen asema
Vuokratyöntekijät eivät ole yhdenvertaisessa asemassa käyttäjäyrityksen
työntekijöiden kanssa. Sekä työsuhdeturvan että palvelussuhteeseen liitty-
vien etuuksien osalta yhdenvertaisuutta on verrattava erityisesti käyttä-
jäyrityksen palveluksessa oleviin työntekijöihin nähden. Yhdenvertaisen
kohtelun periaate ei voi siten koskea ainoastaan tilannetta vuokrayrityksen
sisällä.
Työnantaja soveltaa tällä hetkellä työsopimuslakia niin, ettei vuokratyönte-
kijöillä olen käytännössä lainkaan irtisanomissuojaa. Koska vuokratyöyritys
katsoo käyttäjäyrityksen tilauksen olevan aina määräaikaisuuden peruste,
ei vuokratyöntekijää koske lainkaan kollektiivinen irtisanomissuoja.
Myös individuaaliperusteinen irtisanomissuoja on käytännössä heikko,
koska sitä ei tarvitse juurikaan testata: työnantaja ei määräaikaisen työ-
suhteen päättymisen jälkeen tarjoa uutta vuokratyösuhdetta, mikäli henkilö
ei miellytä käyttäjäyritystä tai vuokratyönantajaa.
Ainoa keino, jolla normaalit työsopimuslain ja –sopimusten mukaiset työ-
suhdeturva koskisi myös vuokratyösuhteita on se, että vuokratyösuhde ei
ole määräaikaisen työsuhteen peruste, vaan jo ensimmäinen vuokra-
työsuhde on juridisesti toistaiseksi voimassa oleva työsuhde.
Eräillä aloilla on esiintynyt ilmiö, jossa työsopimukseen merkitty työaika-
määräys voi vaihdella 0-tunnista aina täyteen työaikaan saakka – jopa sa-
maan aikaan, kun vuokratyösopimuksen määräaikaisuuden perusteena
mainitaan ”käyttäjäyrityksen tarve”.
Tällaisessa työaikamuodossa työntekijä ei voi tietää ennen työvuorolistaa
tai luetteloa, millainen työaika hänellä kulloinkin on. Tämä voi vaikuttaa
myös palkkaan ainakin sellaisilla aloilla, joissa palkka maksetaan tuntipalk-
kana tehtyjen työtuntien perusteella.
Sopimustoiminnassa olisi pyrittävä siihen, ettei tällaista työaikamallia ryh-
dyttäisi käyttämään vuokratyöalalla, mikäli alalle saataisiin vakituisia työ-
suhteita. Olisi myös selvitettävä, onko 0-sopimus ylipäätään työsopimuslain
2:4 §:n (selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista) mukainen tieto lainkoh-
dan edellyttämästä ”säännöllisen työajan” tiedosta.

23. 22 SAK · Vuokratyöhankkeen raportti
EHDOTUKSET
Toimenpide
Vuokratyöntekijöille on taattava lähtökohtaisesti toistaiseksi voimassa oleva
työsuhde.
Keino
Työsuhteiden vakinaisuus on taattava työsopimuslakia muuttamalla. Muu-
tos voidaan tehdä joko lisäämällä työsopimuslakiin erillinen vuokratyötä
koskeva luku tai säätämällä vuokratyöstä erillislaki.
Vaikutus
Vakituisen työsuhteen myötä työsopimuslain työnantajavelvoitteet tulevat
täysimääräisesti koskemaan myös vuokratyöntekijöitä, samalla tavoin kuin
muitakin työnantajia.
Vakituinen työsuhde asettaa vuokratyöntekijät yhdenvertaiseen asemaan
suhteessa muihin työntekijäryhmiin riippumatta siitä, kuka on heidän työn-
antajansa. Vakituisen työsuhteen myötä myös vuokratyöyritys joutuu kan-
tamaan työnantajavastuuta työntekijöistään kuten muutkin yritykset.
Vuokratyöyritystoiminta saatetaan samaan asemaan kuin muutkin toimialat
suhteessa työntekijän työsuhdeturvaan.
6.3 Työsuhteen ehdot ja palkka
Työsopimuslain mukaan vuokratyöntekijälle on maksettava sama palkka
kuin käyttäjäyrityksen palveluksessa olevalle työntekijälle. Käytännössä
vuokratyöntekijä tulee kuitenkin usealla tavalla edullisemmaksi kuin käyttä-
jäyrityksen omat työntekijät.
Tämä ilmenee tavoilla, joista osa liittyy palkkajärjestelmään, osa mahdolli-
siin tulokseen sidottuihin palkanlisiin ja osa työaikajärjestelmistä aiheutuviin
lisiin.
Palkkajärjestelmissä saattaa olla yrityksen palvelusaikaan sidottuja lisiä,
jolloin uudet työsuhteet ovat aina ”halvempia” kuin pitkään jatkuneet työ-
suhteet.
Palkkajärjestelmissä vaativuuteen perustuvissa järjestelmissä vaati-
vuusosan voidaan arvioida osuvan asteikon alapäähän, jolloin työn hinta
saattaa olla matalampi kuin omien työntekijöiden osalta. Erityisesti henkilö-
kohtaisen lisän osalla tämä arvio on useasti käytännössä todettu. Tämän

24. SAK · Vuokratyöhankkeen raportti 23
lisäksi käyttäjäyrityksen luottamushenkilöillä on vain vähän mahdollisuuksia
tutkia tai puuttua vaativuusarviointiin.
Tulokseen sidotut erilaiset palkanosat maksetaan yleensä vain käyttäjäyri-
tyksen omalle työntekijäryhmälle, vaikka tuloksen tekemiseen on saattanut
osallistua mittava määrä ulkopuolista työvoimaa.
Edellä luetellut palkkaan ja etuuksien tasoon liitetyt seikat eivät ole välttä-
mättä alipalkkaa tai työehtosopimusten rikkomuksia. Vaativuusjärjestelmiin
saattaa liittyä myös tietämättömyyttä tai muita seikkoja, joissa ei voida
väittää työnantajien välttämättä syyllistyneen sopimusrikkomuksiin. Käytän-
nössä nämä seikat kuitenkin tekevät vuokratyönkäytön edullisemmaksi jo
palkkakustannusten osalta.
Edullisuuskeskustelussa on syytä pitää mukana myös se seikka, että työ-
voiman joustavalle käytölle on vaikea laskea suoranaista hintaa, vaikka se
saattaakin usein olla pääasiallinen syy vuokratyövoiman käytölle.
Ruotsissa on käytössä takuupalkkajärjestelmä niille ajanjaksoille, joille
vuokratyönantajalla ei ole tarjota työntekijälleen työtä, Tämän kaltainen
järjestelmä on otettava käyttöön myös Suomessa. Tämä edesauttaa työn-
tekijän työllistymistä ja asettaa vuokratyönantajan samaan asemaan muut
yritykset suhteessa esimerkiksi osa-aikatyöntekijöiden lisätyön tarjoamisen
suhteen.
EHDOTUKSET
Toimenpide
Käyttäjäyrityksen luottamushenkilöillä tulee olla oikeus tarkastaa vuokra-
työntekijälle maksettavan palkan perusteet. Myös henkilökohtaisten osien
määrä tulisi antaa luottamushenkilöiden tietoon. Näistä aiheutuvat kiistat
voisi käyttäjäyrityksen luottamushenkilö tai liitto riitauttaa.
Vuokratyöntekijälle on annettava käyttäjäyrityksen tasoiset etuudet, myös
tuloksen tekemisen yhteydessä.
Vuokratyöntekijällä oltava oikeus takuupalkkaan, mikäli vuokratyöyritys ei
pysty tarjoamaan työntekijälleen työtä.
Keino
Työsuhde-etuuksien osalta paras vaihtoehto on selkiyttää työsopimuslakia.
Toinen mahdollisuus on liittojen ja käyttäjäyrityksen väliset työehtosopi-
mukset ja luottamushenkilöiden tiedonsaantioikeuden osalta keskusjärjes-
tösopimus ja alakohtaiset luottamusmiessopimukset.
Takuupalkkajärjestelmästä voidaan sopia keskusjärjestösopimuksena vä-
himmäistason osalta ja lisäksi täydentää liittokohtaisin sovellutuksin.

25. 24 SAK · Vuokratyöhankkeen raportti
Vaikutus
Takaamalla vuokratyöntekijälle samat työsuhteen etuudet myös käytännös-
sä asetetaan molemmat työntekijäryhmät samaan asemaan. Tämä vähen-
tää houkutusta välttää oman työvoiman palkkaamista ja siirtää käyttäjäyri-
tyksen kustannuksia myös vuokratyön hankintaan.
Samalla vähennetään työntekijöiden välistä kahtiajakoa työpaikalla, kun
kaikki työntekijät ovat myös käytännössä samassa asemassa. Työllistymi-
sen kannalta tämä saattaa edesauttaa vuokratyöntekijän työllistymistä
käyttäjäyrityksen palvelukseen sekä lisätä vuokratyöntekijän että käyttä-
jäyrityksen sitoutumista toisiinsa.
Käyttäjäyrityksen luottamushenkilöiden tiedonsaantioikeus sekä oikeus
neuvotella ja tarpeen vaatiessa riitauttaa työsuhteen etuuksiin liittyvät asiat
lisäävät työntekijäryhmien välistä yhdenvertaisuutta ja lisää sekä vuokra-
työntekijän että käyttäjäyrityksen työntekijöiden oikeusturvaa.
6.4 Työterveyshuolto
Työterveyshuollon järjestäminen on työterveyshuoltolaissa säädetty vuok-
ratyöyrityksen vastuulle. Lain velvoittama ”minimitaso” on kuitenkin usein
varsin eri kuin mitä on käyttäjäyrityksen palveluksessa olevalla henkilöstöl-
lä.
Tämä aiheuttaa eriarvoisuutta työntekijäryhmien välille. Tämän lisäksi työn-
antaja säästää työterveyshuollon kuluissa kun se voi ostaa vuokrayrityksen
järjestämän hoidon halvemmalla ostopalvelusopimuksessaan kuin jos se
hankkisi omien työntekijöidensä tasoista työterveyshuoltoa.
Valtioneuvosto on antanut asetusesityksen, jonka mukaan rakennusalan
työntekijällä olisi oltava työssään mukanaan henkilökohtainen työterveys-
kortti. Siihen merkittäisiin henkilötietojen lisäksi suoritetut terveystarkastuk-
set ja seuraavan tarkastuksen ajankohta. Rakennusalalle ehdotettu työter-
veyskortti –malli sopisi myös vuokratyöalalle.
EHDOTUKSET
Toimenpide
Vuokrayritys sitoutuu hankkimaan saman vapaaehtoisen työterveyshuollon
kuin mikä on käyttäjäyrityksessä.
Vuokratyöntekijöille on saatava käyttöön työterveyskortti.

26. SAK · Vuokratyöhankkeen raportti 25
Keino
Vuokratyötä edustavien työnantajajärjestöjen kanssa sovitaan työterveys-
huollon järjestämisen tasosta.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään työterveyskortista vuokratyöalalle.
Vaikutus
Vuokratyöntekijän kannalta työterveyshuollon taso paranee, mikäli käyttä-
jäyrityksessä on paremman tasoinen työterveyshuolto kuin vuokrayrityk-
sessä.
Vuokratyöntekijöiden työsuojelu paranee, kun sekä työntekijä, että työnan-
taja ja työsuojelutarkastajat voivat valvoa työterveyshuollon toteutumista
työterveyskortista.
6.5 Järjestötoiminta ja edunvalvonta
Käyttäjäyrityksen palveluksessa olevien työntekijöiden asioita hoitaa tavalli-
sesti näiden valitsema luottamusmies. Kemian alaa lukuun ottamatta luot-
tamusmiehellä ei ole valtuuksia puuttua toisen työnantajan palveluksessa
olevien työntekijöiden asioihin. Tämä koskee myös vuokratyöntekijöitä.
Vuokratyöalalla ei ole olemassa luottamusmiehiä muilla kuin ERTOlla ja ra-
vintolamuusikoilla. Vuokratyöntekijät ovat sekä omaan työnantajaansa
nähden että käyttäjäyritykseen nähden ilman luottamusmiesten antamaa
suojaa. Kun työnantajavastuut ovat jaettu eri yritysten kesken, on yksittäi-
sen vuokratyöntekijän erittäin vaikea saada asiaansa ajetuksi tai puututtua
mahdollisiin epäkohtiin työsuhteessa tai työoloissa. Tätä tilannetta vaikeut-
taa myös se, että määräaikainen työsuhde voi hyvin herkästi päättyä, vaik-
ka työntekijä asiansa esille ottaisikin.
Käyttäjäyrityksen luottamusmiehet ja henkilöstön edustajat saattavat olla
myös tietämättömiä oikeuksistaan ulkopuolisen työvoiman suhteen. Käy-
tännössä myös käyttäjäyrityksessä työntekijöiden asioita hoitava luotta-
musmies voi joutua ristiriitatilanteeseen, jossa vastakkain ovat vuokratyön-
tekijän edut ja asema sekä käyttäjäyrityksen työntekijöiden edut ja asema.
Tästä syystä olisi tärkeää, että käyttäjäyrityksen luottamusmiehellä olisi oi-
keus ja valtuutus hoitaa myös vuokratyöntekijöiden asioita käyttäjäyrityk-
seen nähden. Käyttäjäyritys olisi velvollinen sitten hoitamaan asian vuok-
ratyöyrityksen kanssa.

27. 26 SAK · Vuokratyöhankkeen raportti
EHDOTUKSET
Toimenpide
Käyttäjäyrityksen luottamusmies voi ottaa hoitaakseen vuokratyöntekijän
asian ja neuvotella siitä käyttäjäyrityksen kanssa. Käyttäjäyritys joutuu hoi-
tamaan ”työnantajan roolissa” neuvotteluvelvoitteen ja on velvollinen hoi-
tamaan asiaa vuokrayrityksen kanssa.
Keino
Luottamushenkilöiden neuvotteluvaltuuksia laajennetaan ja täsmentäminen
koskemaan myös vuokratyöntekijöitä. Tämä voidaan tehdä joko keskusjär-
jestösopimuksin ja liittotason sopimuksin tai lainsäädännöllä luottamusval-
tuutetun tapaan tai molempia tapoja käyttäen. Lainsäädännön keinot ulot-
tuvat myös järjestäytymättömään kenttään.
Vaikutus
Vuokrayöntekijöiden asema ja oikeusturva paranee ja tämä parantaa myös
heidän järjestäytymistään.
6.6 Ammattiliiton/ luottamushenkilöiden
kanneoikeus
Edellä esitettyihin toimenpiteisiin liittyy läheisesti ajatus siitä, että ammatti-
liitolla tai luottamushenkilöllä täytyy olla kanneoikeus – lainsäädännöllä tai
sopimuksin säädettynä – tilanteissa, joissa on aihetta epäillä työelämän pe-
lisääntöjen rikkomista tai tapauksissa, joissa on jo olemassa selkeä sään-
töloukkaus.
Tämä kanneoikeuden irrottaminen yksittäiseltä työntekijältä esimerkiksi
luottamusmiehelle auttaisi erityisesti vuokratyöntekijöitä, jotka useinkaan
eivät uskalla riitauttaa asiaansa työsuhteen loppumisen pelossa. Tällöin
luottamusmies voisi asiaa harkittuaan nostaa asian esille tutkittavaksi nor-
maalissa työehtosopimuksen rikkomista koskevassa menettelyssä.

28. SAK · Vuokratyöhankkeen raportti 27
7 JATKOSELVITYKSET
7.1 Ammattiliiton/ luottamushenkilön
kanneoikeus
Ns. tilaajavastuulakia pohtinut työryhmä on jo selvittänyt, miten eri Euroo-
pan maissa ratkaistaan työelämää koskevia erimielisyyksiä. Ajatus ns. työ-
elämän kanneoikeudesta on myös otettu SAK:n vaali- ja hallitusohjelmaan
2007 – 2011.
Kantajana työelämän kanteessa olisi ammattiliitto. Liitto edustaisi sitä
työntekijää/ niitä työntekijöitä, joita asia voisi koskea. Yksittäisellä työnteki-
jällä olisi kuitenkin oikeus irrottautua kanteesta. Vastaajana olisi työnantaja,
jonka väitetään syyllistyneen rikkomukseen.
Tämän asian selvittäminen ja vaikutusarviointi edellyttää erillistä hanketta.
7.2 Pakkoyrittäjyys
Edellä kuvattu erityisesti pakkoyrittäjyyden ja vuokratyön rajaus sekä pak-
koyrittäjyys muutenkin käsittää laajan joukon kysymyksiä, jotka on syytä
jättää eri selvityksen varaan. Työministeriö selvittää kysymystä omassa
hankkeessaan, mutta asiaa olisi syytä selvittää myös SAK:laisesta näkö-
kulmasta.
7.3 Järjestäytyminen
Vuokratyöntekijöiden järjestäytymisen edistämiseksi asiaa käsitellään eri
työryhmässä, joka parhaillaan pohtii yleensä ay-liikkeeseen järjestäytymis-
tä.

29. 28 SAK · Vuokratyöhankkeen raportti
8 VUOKRATYÖN KÄYTÖN KEHITYS
TILASTOISSA
Työministeriö on tilastoinut vuokratyöntekijöitä vuodesta 1999 lähtien. Tie-
tojen keruuta on kehitetty vuosittain ja otospohjaa on tarkennettu. Tästä
johtuen viimeisten vuosien tietojen vertailu ensimmäisten vuosien tietoihin
ei tarjoa aivan luotettavaa kuvaa tilanteesta. Lisäksi toiminnan luonteen,
alalla tapahtuneiden muutosten ja määrittely- ja rajanvetohankaluuksien
vuoksi lukuja on syytä tarkastella suuntaa-antavina.
Suomessa oli vuonna 2004 vuokratyöntekijöitä noin 65 000 ja käyttäjäyri-
tyksiä noin 13 900. Vuodesta 1999 vuoteen 2004 käyttäjäyritysten määrä
oli pysynyt jokseenkin samana, mutta vuokratyöntekijöiden määrä on kak-
sinkertaistunut. Vuonna 2005 vuokratyön käyttö yleistyi aikaisempaa
enemmän. Edellisvuoteen verrattuna vuokratyöntekijöiden määrä kasvoi
58,2 %:lla 102 800 henkilöön ja käyttäjäyritysten määrä nousi 49,6 %:lla 20
800 yritykseen. Vuokratyövoiman osuus työllisistä on kasvanut vuosituhan-
nen alun noin 2 %:sta 4,3 %:iin.
Vuokratyöntekijöistä 33,8 % on työllistynyt palvelualan töissä (joista 84,3 %
on ollut hotelli-, ravintola- ja catering- alan töissä), 24 % teollisessa työssä
(joista 40.9 % metallialan töissä) 12,9 % hallinto-, toimisto-, matkailu- ja it-
alan töissä, 12,5 % kaupallisessa työssä ja 6,9 % sosiaali- ja terveyden-
huoltoalan töissä.
Vuokratyön jälkeen työsuhteeseen sijoittuneista 43,7 % on teollisuuden
palveluksessa, 18,5 % hallinto-, toimisto-, matkailu- ja it-alan palvelukses-
sa, 15,5 % palvelutyössä ja 9,7 % kaupallisessa työssä. Vuonna 2005 noin
7 300 henkilöä rekrytoitui työsuhteeseen vuokratyön jälkeen.

30. SAK · Vuokratyöhankkeen raportti 29
Tilastoja vuokratyöstä
Vuokrattuja hlö Käyttäjäyr. Osuus työllisistä Vuosi
102800 20 800 4,3 % 2005
65 000 13 900 2,8 % 2004
47 000 13 200 2,0 % 2003
47 000 11 600 2,0 % 2002
40 000 10 000 1,7 % 2001
40 000 12 400 1,8 % 2000
31 200 14 200 1,4 % 1999
Vuokrasuhteen kesto Työsuhteita/ Vuosi
vuokratt.
81 vrk 4 2005
84 vrk 4 2004
66 vrk 6 2003
54 vrk 4,5 2002
100 vrk <3 2001
79 vrk <3 2000
43 vrk 5 1999
Vuokratyösuhteiden määrä Vuosi
415 900 2005
261 000 2004
285 000 2003
208 500 2002
100 000 2001
131 200 2000
153 700 1999
Vuokratyön jälkeen työsuhteeseen (käyttäjäyritykseen) rekrytoidut
Henkilöä Vuosi
7 300 2005
5 000 2004
4 800 2003
2 800 2002
Lähde: Työministeriö, Työvoiman vuokraus ja yksityinen työnvälitys Suo-
messa vuonna 2005

31. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Hakaniemenranta 1, PL 157
FI-00531 Helsinki
puh. +358 20 774 000
fax +358 20 774 0225
www.sak.fi