Kolmikantavalmistelu
•
0 likes•339 views
SAK:n julkaisusarja Meneillään olevia kolmi- ja kaksikantaisia työelämähankkeita.
Recommended
Recommended
More Related Content
Viewers also liked
Viewers also liked (20)
Similar to Kolmikantavalmistelu
Similar to Kolmikantavalmistelu (20)
More from Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
More from Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK (20)
Kolmikantavalmistelu
- 1. 2007 Kolmikantavalmistelu Työmarkkinatoimittajaseminaari 28.8.2007
- 2. SAK · Kolmikantavalmistelu 1 KOLMIKANTAVALMISTELU Työmarkkinatoimittajaseminaari 28.8.2007 SAK TYÖMARKKINOIDEN KOHTAANNON PARANTAMISESTA.............. 3 Työvoimapolitiikan määrärahat pohjoismaiselle tasolle........................... 3 Uuden työn perässä muuttaville muuttoavustus ja asettautumisraha ..... 4 Oppisopimuskoulutuksen kiintiötä korotettava ........................................ 4 Nuorten matalapalkkatuki kohdennettava vajaakuntoisille ja vaikeimmin työllistyville............................................................................ 5 Ammatilliseen aikuiskoulutukseen erillinen määräraha ........................... 5 Työttömyys- ja muutosturvaa parannettava ............................................ 5 Työelämän kehittäminen ......................................................................... 6 Verotuksen matkakuluvähennystä kehitettävä ........................................ 6 Matkakustannukset vähennettävä sairausvakuutuksen rahoituksessa ... 7 Komennusmiesten verokohtelun kehittäminen........................................ 7 Liikenneinvestointien avulla parannettava liikkuvuuden edellytyksiä ...... 7 Asuntopoliittisia toimenpiteitä .................................................................. 7 Liite: Työmarkkinajärjestöjen kannanotto liikennehankkeista 21.8.2007 ........ 8 SAK SOSIAALITURVAN KEHITTÄMISESTÄ .............................................. 9 SAK:n näkemyksiä ja tavoitteita sosiaaliturvan uudistamisesta .............. 9 Köyhyyden vähentämisen keinoja ......................................................... 10 Sosiaalivakuutuksen rahoitus pääosin uudistettu.................................. 11 Verotus työllisyyttä tukevaksi................................................................. 12 Liite: Sosiaaliturvan uudistamiskomitean tehtävät ......................................... 13 SAK:N TAVOITTEENA KATTAVA TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN AIKUISKOULUTUSMALLI ......................................................................... 14 Työikäisille aikuisille tarvitaan lisää koulutusmahdollisuuksia ............... 14 Koulutusta vaille jääneiden osaamisvajeita poistetaan ......................... 15 Ennakoivaa muutosturvaa ..................................................................... 15 Maahanmuuttajille lisää koulutusmahdollisuuksia ................................. 16 Parannetaan oppimisen aikaista toimeentuloa...................................... 16 Työehtosopimukset tukemaan oppimista .............................................. 17 Koulutuksen työelämävastaavuutta parannettava alueilla..................... 17 MENEILLÄÄN OLEVIA KOLMI- JA KAKSIKANTAISIA TYÖELÄMÄHANKKEITA ........................................................................... 18 Keskusjärjestösopimusten uudistaminen .............................................. 18 Vuokratyö .............................................................................................. 18 Määräaikaisia työsuhteita selvittävä työryhmä ...................................... 18 Tupon ”juridiikkaselvitys” ....................................................................... 18
- 3. 2 SAK · Kolmikantavalmistelu Samapalkkaisuusohjelma ......................................................................18 Vuorotteluvapaa .....................................................................................19 Sähköisen viestinnän tunnistetiedot.......................................................19 Paikallisen sopimisen tutkiminen ...........................................................19 YT-laki ....................................................................................................19 Yhteistoimintalainsäädännön valvontajärjestelmän uudistaminen .........19 Henkilöstöedustuksen järjestäminen pääomayhtiöiden rajat ylittävistä sulautumisista ........................................................................19 Tapaturma- ja ammattitautilainsäädännön ja kuntotussäännösten uudistaminen ........................................................20 Kansalliset neuvottelut työperäistä stressiä koskevasta sopimuksesta .........................................................................................20 Työssä jatkaminen ja sairauslomakäytännöt (ns. JATS-työryhmä) .......20 Työpaikkojen majoitus-, lepo- sekä henkilöstötiloja selvittävä työryhmä ................................................................................................20 Asetus sähkömagneettisesta säteilystä .................................................20 Asetus optisesta säteilystä.....................................................................21 Työvälineiden käyttöpäätösten uudistaminen ........................................21 Nuorten työsuojelusäädösten tarkistaminen ..........................................21 Väkivaltaa ja yksintyöskentelyä koskevien asetusten valmistelu ..........21 EU:n komission työturvallisuus- ja työterveysstrategian 2007-2012 kansallinen toimeenpano .....................................................21 Työaikapankkityöryhmä .........................................................................21 Yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille – Euroopan teemavuosi 2007 ..22 Luottotietojen käsittely työelämässä –työryhmä.....................................22
- 4. SAK · Kolmikantavalmistelu 3 SAK TYÖMARKKINOIDEN KOHTAANNON PARANTAMISESTA Työllisyyden kasvu ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuus ovat kasvun ja hyvinvoinnin perusedellytyksiä. Suomen työmarkkinoilla on samanaikaisesti pulaa osaavasta työvoimasta, vaikka työttömyysaste on edelleen korkea. Voimakas talouskasvu ja väestön vanheneva ikärakenne heikentää työvoi- man saatavuutta. Työllistymisen esteet liittyvät erityisesti osaamisen ja työ- voiman alueellisen liikkuvuuden puutteisiin. Työvoimapolitiikan aktiivitoi- menpiteiden avulla on parannettava vaikeimmin työllistyvien mahdollisuuk- sia palata työmarkkinoille. Työmarkkinajärjestöt luovuttivat huhtikuussa 2007 hallitusneuvottelijoille yhteisen listan toimista, joilla voidaan edistää työmarkkinoiden toimintaa ja löytää ratkaisuja ns. kohtaanto-ongelmaan eli siihen, että työtilaisuudet ja työntekijät kohtaisivat nykyistä paremmin. Tässä muistiossa käsitellään toimenpiteitä, joita tarvitaan viimekeväisten esitysten ohella työmarkkinoi- den kohtaannon parantamiseksi. Tavoitteena on oltava, että omalla työllään tulee toimeen ja että työnteko kannattaa. Kohtaanto-ongelman ratkaisemisen kannalta on keskeistä, että yritykset sijoittuvat alueille, joilla työvoimaa on tarjolla. Muun muassa elin- keino-, liikenne- ja kuntapolitiikan avulla on huolehdittava työpaikkojen säi- lyttämisen ja luomisen edellytyksistä eri puolilla maata. Erityinen ongelma- ryhmä on syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, joilla ei ole työtä eikä koulu- tuspaikkaa. Heidän työllistymismahdollisuuksiaan voidaan parantaa muun muassa erilaisilla ammatillisen koulutuksen toimenpiteillä ja työllistämistu- kia kohdentamalla. Työuran aikainen koulutus on tärkeää ammattitaidon ja osaamisen ylläpi- tämiseksi. Työnantajalla on keskeinen vastuu työntekijöiden koulutuksen järjestämisessä. Ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta val- mistellaan kolmikantaisessa työryhmässä. SAK esittää seuraavia toimenpiteitä työmarkkinoiden kohtaannon paranta- miseksi: Työvoimapolitiikan määrärahat pohjoismaiselle tasolle Aktiivisen työvoimapolitiikan avulla voidaan tukea työttömien uudelleen työllistymistä, mikä tukee korkeaa työllisyysastetta. Tämä edellyttää mer- kittävää lisäystä työvoimapolitiikan määrärahoihin, jotta mahdollisimman moni pääsee osaamista parantavien ja työllistymistä edistävien toimenpi- teiden piiriin. Myös vastentahtoista osa-aikatyötä tekeville on etsittävä ko- koaikatyötä.
- 5. 4 SAK · Kolmikantavalmistelu Uuden työn perässä muuttaville muuttoavustus ja asettautumisraha Tilanteissa, joissa kannattava suuri yritys irtisanoo henkilöstöään, on syytä edellyttää yhteiskuntavastuulle konkreettista sisältöä. Tähän kuuluu vähin- täänkin työntekijöiden muuntokoulutuksesta aiheutuvien kustannusten kat- taminen ja muuttokustannusten korvaaminen sekä asettautumisrahan mak- saminen, jos uusi työ edellyttää muuttoa toiselle paikkakunnalle. Mikäli irtisanovalla yrityksellä ei ole mahdollisuuksia edellä mainittuihin toi- menpiteisiin, on turvauduttava valtion ja työnantajien yhteisrahoitukseen. Tämän vuoden valtion talousarvioon sisältyi muutosturvan osaksi tuleva harkinnanvarainen 700 euron muuttoavustus. Muuttoavustuksen määrä ei ole riittävä muuttokustannusten kattamiseksi. Avustusta tulisikin laajentaa 500 euron asettautumisrahalla, joka maksettaisiin uuden työn perässä muuttaville. Lisäksi muuttoavustuksen hakemisprosessia olisi virtaviivais- tettava. Oppisopimuskoulutuksen kiintiötä korotettava Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen mukaa ammatillisen lisäkoulu- tuksen oppisopimuskiintiötä korotetaan ensi vuonna 1 600 henkilöllä. Kiintiö on nyt 25 000 oppisopimuspaikkaa ja sitä nostettiin 3 000 paikkaa viime syksyn kohtaantoesitysten pohjalta. Vähän koulutusta saaneiden osaamistason nostamiseen tarkoitettu Noste- ohjelma päättyy tämän vuoden lopussa. Ohjelmaan kohdennettuja määrä- rahoja ei ole enää ensi vuonna käytössä. Samaan aikaan oppisopimus- koulutuksessa suosituin tutkinto on johtamisen erikoisammattitutkinto (JET). Näistä tutkinnon suorittajista merkittävä osa on korkeasti koulutettuja ja työmarkkinoilla esimiesasemassa toimivia. Lisäksi oppisopimuskoulutus- väylä avataan virkasuhteessa työskenteleville, mikä todennäköisesti enti- sestään kohdentaa oppisopimuskoulutusta hyvin koulutetuille. Ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimuskiintiötä on nostettava VM:n ja OPM:n ehdotusta enemmän. Samalla oppisopimuspaikkoja on kohdennet- tava erityisesti heikon koulutustason omaaville. Opetusministeriön on syytä ohjata oppisopimuspaikkojen käyttöä, niin etteivät ne liiaksi kohdennu kor- keasti koulutetuille. SAK ehdottaa myös pikaisesti selvitettäväksi, että jat- kossa kokonaan vailla ammatillista koulutusta olevat aikuiset pääsisivät ai- na oppisopimukseen kiintiömääristä riippumatta.
- 6. SAK · Kolmikantavalmistelu 5 Nuorten matalapalkkatuki kohdennettava vajaakuntoisille ja vaikeimmin työllistyville Hallitusohjelman mukaisesti työnantajalle myönnettävää matalapalkkatukea ehdotetaan laajennettavaksi nuoriin. Vajaakuntoisille vastaava tuki toteu- tettaisiin työllistämisen tukijärjestelmän kautta. Näihin tarkoituksiin on ensi vuodelle varattu 50 miljoonan euron määrärahalisäys. Nuorten työttömyys väheni viime vuonna lähes kolme kertaa nopeammin kuin kokonaistyöttömyys. Nuorten työttömyyden nopea alentuminen on jat- kunut myös tänä vuonna. Tyypillisesti nuorten työttömyys on lyhytkestoista, alle 20-vuotiailla keskimäärin 8 viikkoa ja 20-24-vuotiailla 12 viikkoa viime vuoden aikana. Nuorten yhteiskuntatakuun piirissä (työttömyys kestänyt yli kolme kuukautta) oli alle 20-vuotiaista työttömistä 15,8 % ja 20-24- vuotiaista 29,5 %. Noin 47 % nuorista työttömistä oli vailla ammatillista tut- kintoa. Vahvan ammatillisen osaamisen koulutuksessa saaneet nuoret työllistyvät tällä hetkellä hyvin ja melko nopeasti. Kaikille nuorille suunnatulla matala- palkkatuella tuskin onkaan kovin merkittäviä työllisyysvaikutuksia, vaan se on enemmän yritystukea. SAK ehdottaa, että matalapalkkatuen laajentamiseen varattu määräraha- lisäys kohdennettaisiin vammaisten ja vajaakuntoisten lisäksi työmarkkinoi- den ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten koulutukseen, tukityöllistä- miseen ja muihin tukitoimiin kuten työpajatoimintaan. Ensisijaista olisi saa- da mahdollisimman suurelle osalle nuoria hyvät ammatilliset valmiudet työl- listymisen tukemiseksi. Siksi tarvitaan opetus- ja työhallinnon yhteisiä toi- mia syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseksi Ammatilliseen aikuiskoulutukseen erillinen määräraha Ammatilliseen aikuiskoulutukseen erikoistuneiden koulutuksen järjestäjien verkostolle tulee ohjata erillinen määräraha (50-60milj euroa) käytettäväksi yhteistyöhankkeiden luomiseen, jossa tutkintoa vailla olevia ja ammatin- vaihtajia ohjattaisiin koulutuksen kautta uusiin työtehtäviin niille aloille, joilla on pulaa osaavista työntekijöistä. Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella on suuri määrä nuoria, joiden ohjaaminen ammatilliseen koulutukseen edellyttää lisäpanostuksia. Työttömyys- ja muutosturvaa parannettava Muutosturvan avulla on annettava vähemmän koulutetuille mahdollisuus nykyistä pitempään omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen. Määräai- kaisten työntekijöiden mahdollisuuksia muutosturvaan on helpotettava yh- denmukaistamalla ja väljentämällä työhistoriavaatimuksia. Muutosturvaan tarvitaan myös valmiussuunnitelmia, joiden avulla voidaan paikallisesti va- rautua tuotannon lopettamis- tai irtisanomistilanteisiin.
- 7. 6 SAK · Kolmikantavalmistelu Työttömyysturvan omavastuuaikaa lyhentämällä, lomakorvausten jaksot- tamisen sekä sovitellun päivärahan enimmäisajan poistamisella voidaan helpottaa lyhytaikaisenkin työn vastaanottamista. Ikääntyneille työttömille on taattava oikeus työpaikkaan. Asumis- ym. tukien yhteensovittamista on lievennettävä niissä tapauksissa, kun pitkäaikais- työtön saa työpaikan. Työelämän kehittäminen Muuttohalukkuutta vähentää ja työnantajien rekrytointiongelmia aiheuttaa myös se, että tarjolla on vain tilapäisiä pätkätyösuhteita. Työsuhteita ja työ- oloja parantamalla voidaan lisätä ihmisten halua muuttaa tai vaihtaa am- mattia. Työelämän kehittämishankkeiden rahoituksesta on huolehdittava. Verotuksen matkakuluvähennystä kehitettävä Työvoiman alueellisen liikkuvuuden helpottaminen on edelleen tärkeää työllisyyden parantamiseksi. Matkakuluvähennyksen korkean omavastuun johdosta vain osa palkansaajista saa vähennyksen asunnon ja työpaikan välisistä matkakustannuksista. Vuodelta 2005 toimitetussa verotuksessa noin 760000 tulonsaajaa sai vähennyksen. Vähennys oli keskimäärin 1350 euroa. Vähennyksen yhteismäärä oli runsas 1 mrd. euroa. Matkakustannukset asunnolta työpaikalle ja takaisin voidaan vähentää ve- rotuksessa vain halvimman kulkuneuvon käytöstä aiheutuvien kustannus- ten mukaan. Tavallisesti halvimpana kulkuneuvona pidetään julkista kulku- neuvoa. Oman auton hyväksyminen halvimmaksi kulkuneuvoksi edellyttää yleensä vähintään kolmen kilometrin kävelymatkaa julkisen liikenteen reitin varteen tai vähintään kahden tunnin odotusaikaa edestakaisella matkalla. Oman auton käytön edellytykset sopivat huonosti nykypäivän työ- ja toi- mintaympäristöön. Asunnon ja työpaikan välisten matkakulujen verovähennystä tulisi yksin- kertaistaa siten, että sekä verovelvollisten että verohallinnon työ helpottuisi. Vähennyksen tulisi olla kaavamainen. Lisäksi matkakuluvähennyksen oma- vastuuta tulisi pienentää. Työssäkäynnistä aiheutuvat kulut pitäisi voida vä- hentää verotuksessa. On tarpeen selvittää asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten pe- rusteella myönnettävän matkakuluvähennyksen kehittämistä siten, että omavastuu pienenee ja järjestelmä yksinkertaistuu. Ensisijaisena lähtö- kohtana on selvitettävä mahdollisuus tehdä vähennys verosta. Vähennyk- sen korjaaminen ei saa merkittävästi pienentää minkään palkansaajaryh- män matkakuluvähennystä.
- 8. SAK · Kolmikantavalmistelu 7 Matkakustannukset vähennettävä sairausvakuutuksen rahoituksessa Palkansaajan tulonhankkimiskulut vähennetään sairausvakuutuksen päivä- rahan perusteena olevasta palkasta ennen päivärahan määrittelyä. Tulon- hankkimiskuluja ei kuitenkaan vähennetä päivärahamaksua laskettaessa, joten palkansaajan maksu muodostuu liian suureksi. Tämä epäkohta on erityisesti suurten matkakustannusten vuoksi liikkuvuuden este. Komennusmiesten verokohtelun kehittäminen Komennusmiesten verokohtelua muutettiin vuoden 2006 alussa voimaan- tulleella lailla. Matkatyötä tekevien verokohteluun liittyy edelleen ongelma- kohtia. Esimerkiksi työmatkan käsite on ongelmallinen tilanteessa, jossa työntekijä työskentelee muualla kuin oman työnantajan toimitiloissa, mutta työkohteet vaihtuvat. Komennusmiestyöryhmä teki toimenpide-ehdotuksia verotuskohtelun muuttamiseksi joulukuussa 2006. Työryhmän ehdotusten pohjalta on haettava sopiva malli ongelmien ratkaisemiseksi. Liikenneinvestointien avulla parannettava liikkuvuuden edellytyksiä Liikenneinvestointien, perusväylänpidon ja joukkoliikenteen määrärahoja on lisättävä. Erityisen tärkeää on saada liikkeelle kehäradan toteuttaminen, jo- ka on pääkaupunkiseudun työpaikkaliikenteen, asuntopolitiikan ja kestävän liikennepolitiikan kannalta keskeinen hanke. Liite. Työmarkkinajärjestöjen kannanotto liikennehankkeista 21.8.2007 Asuntopoliittisia toimenpiteitä Työvoiman kohtaanto-ongelmien ratkaiseminen edellyttää myös asuntopo- litiikan toimenpiteitä. Työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi tarjolla on olta- va riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Vuokra-asuntotuotannon li- sääminen edellyttää valtiovallalta konkreettisia toimia ja rahoituksen lisää- mistä. Esimerkiksi korkotukijärjestelmää on uudistettava omavastuukorkoa alentamalla. Erityinen tarve tähän on pääkaupunkiseudulla. Myös ARA:n tulorajoja on tarkistettava. Rakentamattomalle tonttimaalle on asetettava ylimääräinen vero. Kuntien on kannettava vastuunsa, jotta asuntorakenta- miseen saadaan riittävästi kaavoitettuja tontteja. Myös valtion maita on käytettävä tonttipulan helpottamiseen.
- 9. 8 SAK · Kolmikantavalmistelu Liite: Työmarkkinajärjestöjen kannanotto liikennehankkeista 21.8.2007 TYÖMARKKINAJÄRJESTÖT: LIIKENTEESEEN LISÄVAROJA BUDJETTIRIIHESSÄ Hallituksen on syytä aloittaa pitkäjänteinen liikenteen kehittäminen heti en- simmäisestä budjetistaan, toteavat työmarkkinakeskusjärjestöt yhteisenä kantanaan, ja odottavat hallitukselta lisää määrärahoja liikenneväyliin elo- kuun lopun budjettiriihessä. Toimiva logistinen järjestelmä on keskeinen edellytys suomalaisen kilpailu- kyvyn ja työllisyyden ylläpitämiselle ja kehittämiselle. Yritysten kuljetukset ja työvoiman liikkuminen edellyttävät tasaista ennakoitavaa palvelutasoa kaikkina aikoina koko liikenneverkolla. Perusväylänpidon rahoitustaso on vuosikausia ollut riittämätön, vajaus on jopa viidennes tarpeesta. Huonokuntoisten teiden ja ratojen määrä lisään- tyy kymmenellä prosentilla vaalikaudessa. Perusväylänpidon laiminlyöntien vaikutukset ovat dramaattisia pitemmällä aikajänteellä. Liikenteen tehok- kuus ja turvallisuus heikkenevät peruskorjausten ja ylläpidon puutteessa. E18-moottoritien Turusta Vaalimaalle on määrä valmistua seuraavan kah- den hallituskauden aikana, vuoteen 2015 mennessä. Kyseessä on inves- tointi liikenneturvallisuuteen sekä koko kansainvälisen kilpailukyvyn ja eri- tyisesti Venäjän kaupan vahvistamiseen. Yhteysvälin Helsinki–Vaalimaa (ml. Kehä III) parantamisesta tarvitaan päätös ja varat suunnittelun käyn- nistämiseen. Kehärata on tärkeä pääkaupunkiseudun työpaikkaliikenteen, työvoiman liikkumisen, asuntopolitiikan ja kestävän kaupunkiliikkumisen kannalta. Ke- häradan suunnittelu on käynnistettävä mahdollisimman pian, eikä hanketta saa enää lykätä. Merkittäviä liikenneinvestointeja on päättymässä vuoden 2008 aikana, mikä vapauttaa voimavaroja uusiin hankkeisiin tulevina vuosina. Työmarkkinajärjestöjen mielestä budjettiriihessä on käsiteltävä myös meri- väylien kehittämistä. Meriliikenteeltä on kerätty liikaa väylänmaksua usean vuoden ajan. Väylämaksun suuruus määräytyy lain mukaan vesiväylänpi- don kustannusten perusteella. Ylimääräiset jo kerätyt varat tulee kohdentaa vesiväylien ylläpitoon ja kehittämiseen. EK SAK STTK AKAVA KT KiT
- 10. SAK · Kolmikantavalmistelu 9 SAK SOSIAALITURVAN KEHITTÄMISESTÄ Valtioneuvosto asetti kesäkuussa sosiaaliturvan uudistamiskomitean, jonka toimikausi kestää 31.12.2009 saakka. Komitean perustamisesta päätettiin pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmassa. Hallitusoh- jelman mukaan sosiaaliturvauudistus käynnistetään vaiheittain ja ensim- mäiset esitykset tuodaan eduskuntaan viimeistään syysistuntokaudella 2008. Sosiaaliturvan uudistamiskomitean asettamispäätöksessä todetaan mm. seuraavaa. ”Uudistustyössä on otettava huomioon ikärakenteen ja työmarkkinoiden muutokset sekä globaalin talouden vaikutukset. Tavoitteena on kattava, kannustava ja hallittava sosiaaliturva. Hallitusoh- jelman mukaisesti sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on työn kannusta- vuuden parantaminen, köyhyyden vähentäminen ja riittävän perusturvan tason turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa. Työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä arvioidaan verotuksen, perusturvan (ml. asumistuki) sekä työt- tömyysturvan uudistaminen. Etuudensaajien asemaa parannetaan yksin- kertaistamalla ja selkeyttämällä järjestelmää. Uudistus toteutetaan siten, että sosiaaliturvan rahoitus on myös pitkällä tähtäimellä kestävällä pohjalla. Sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä selvitetään myös sosiaalietuuksien verotus ja asiakasmaksut.” Sosiaaliturvan uudistamiskomitean tehtävät ovat tarkemmin liitteessä. Komitean kokoonpano Komitean puheenjohtajana toimii valtiotieteen tohtori Markku Lehto. Komi- teassa ja sen jaostoissa on myös palkansaajien edustus. SAK:n edustajana komiteassa on Sinikka Näätsaari. Komitealla on neljä jaostoa. Niistä an- sioturvajaostossa SAK:n edustaja on Janne Metsämäki. Kolmessa muussa jaostossa palkansaajilla on vain yksi yhteinen edustaja: rahoitus- ja kan- nustavuusjaostossa Kaija Kallinen SAK:sta, perusturvajaostossa Leila Kos- tiainen STTK:sta ja hallinto- ja prosessijaostossa Paula Ilveskivi Akavasta. SAK:n näkemyksiä ja tavoitteita sosiaaliturvan uudistamisesta SAK:n tavoitteena on työllisyyden parantaminen. Kansalaisten tulee voida elättää itsensä ja perheensä työllä. SAK kannattaa syyperusteista sosiaali- turvajärjestelmää, jossa tukea maksetaan erilaisten elämäntilanteiden (esim. työttömyys, työkyvyttömyys, lapsen hoitaminen) perusteella, ja jossa
- 11. 10 SAK · Kolmikantavalmistelu ansioturva ja vähimmäisturva muodostavat toimivan ja oikeudenmukaisen kokonaisuuden. Työelämää ja sosiaalivakuutusta on voitu uudistaa muuttu- vien olosuhteiden mukaisesti yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen ja valtio- vallan kesken. Esimerkiksi pätkätyöläisten asemaan on tehty lukuisia pa- rannuksia viimeisen kymmenen vuoden aikana1 ja tätä työtä on jatkettava myös tulevaisuudessa. Hyvinvointipalvelut ovat tärkeä osa suomalaisten sosiaaliturvaa. Hyvinvoin- tipalvelujen järjestäminen on ja tulee jatkossakin olla enimmäkseen kuntien vastuulla. Päivähoidossa on säilytettävä ns. nollamaksuluokka, jotta kaikilla lapsilla on jatkossakin mahdollisuus päivähoitoon ja mm. kannustinongel- mat työn vastaanottamiseen eivät lisäänny. Työ- ja perhe-elämän paremmaksi yhteensovittamiseksi tarvitaan työaika- joustoja, työajan lyhentämismahdollisuuksia ja taloudellisten tukien, esi- merkiksi osittaisen hoitorahan parantamista sekä lasten ja nuorten palve- lujen kehittämistä. Ansioturvalla on myös kannustinvaikutuksia. Ansiosidonnainen sosiaaliva- kuutus kannustaa työn tekemiseen ja takaa sen, että ihmisillä on kohtuulli- nen toimeentulo mm. työttömyyden, sairauden, vanhemmuuden tai van- huuden kohdatessa. Köyhyyden vähentämisen keinoja Köyhyyden ja syrjäytyminen ehkäiseminen edellyttää entistä enemmän varhaista puuttumista sekä räätälöityjä palveluja. Muutosturva on hyvä esi- merkki varhaisesta puuttumisesta ja sitä tulee edelleen kehittää mm. siten, että se mahdollistaa pitempiaikaisen koulutuksen. Tarvitaan lisää voimava- roja työvoimapalveluihin sekä eri tahojen saumatonta yhteistyötä, jotta työttömyys voidaan katkaista mahdollisimman aikaisin. Erityishuomiota tu- lee kiinnittää koulutuksen ja työpaikanvaihdon siirtymävaiheisiin sekä työ- elämässä jatkamiseen nykyistä pitempään. Työn saaminen ja kohtuullinen työstä saatava palkka on parasta köyhyyden torjuntaa. Jos työnteko on työttömyyden tai esimerkiksi sairauden takia es- tynyt, ansiosidonnainen sosiaaliturva on tarkoitettu paikkaamaan palkan menetystä. Työttömyysturvan omavastuuta tuleekin lyhentää sekä poistaa lomakorvausten jaksottaminen ja sovitellun työttömyyspäivärahan enim- mäisaika. Näin helpotetaan lyhytaikaisenkin työn vastaanottamista. Eri työttömyyskassojen välistä jäsenmaksujen tasausta on edelleen jatkettava. Työttömyysturvan taso on pohjoismaisittain vaatimaton. SAK:n mielestä sitä tulee nostaa. 1 Mm. työeläkeuudistus ja työeläkkeen kertyminen myös alle kuukauden työsuhteista, sairausajan pal- kanmaksu alle kuukaudenkin työsuhteissa, ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle pääsyn helpottami- nen, vähimmäistyöaika, ketjuttamiskiellot.
- 12. SAK · Kolmikantavalmistelu 11 Sairaus-, työttömyys- ja tapaturmavakuutukseen tehtiin lamavuosina päivä- rahoja leikkaava prosenttivähennys. Tästä vähennyksestä on luovuttava asteittain. Monet joutuvat vaihtamaan työpaikkaa ja ammattia työuransa aikana. Koulutuksen aikaisia tukia on kehitettävä niin, että uuden ammatin hankki- minen on käytännössä mahdollista. Asumis- ja muiden tukien yhteensovittamista tulee edelleen lieventää niissä tapauksissa, kun pitkäaikaistyötön saa työpaikan. Suomalaisen sosiaalipoliittisen mallin kannatus on laajaa, koska kaikki kan- salaisryhmät ovat sen piirissä. Kaikki maksavat maksuja ja kaikki saavat sosiaaliturvaa sitä tarvitessaan. Jos siirryttäisiin siihen, että yhteisesti kus- tannettaisiin vain pelkkä vähimmäisturva, yleinen maksuhalukkuus mm. ve- rojen kautta vähenisi ja vähimmäisturvaankin olisi käytettävissä vähemmän rahaa kuin kattavammassa sosiaaliturvajärjestelmässä. Maissa, joissa laki- sääteistä sosiaaliturvaa saavat vain huono-osaisimmat tai joissa sosiaali- turva perustuu täysin tarveharkintaan, etuuksien taso on matala ja riittä- mätön. Maissa, joissa puolestaan on laaja ja kattava sosiaaliturva koko vä- estölle, on myös paras vähimmäisturva. Sosiaalivakuutuksen rahoitus pääosin uudistettu Palkkaan sidotut sairaus-, työttömyys-, äitiys- ja vanhempainrahat sekä työeläkkeet rahoitetaan pääosin työnantajien ja työntekijöiden vakuutus- maksuilla. Tapaturmavakuutuksen rahoitus on kokonaan työnantajien vas- tuulla. Valtio vastaa pitkälti vähimmäisturvan kustannuksista, kun taas pal- velujen rahoittajia ovat kunnat, valtio ja palvelujen käyttäjät. Monet sosiaalivakuutuksen rahoitusjärjestelmät on viime vuosina uudistettu ja selkeytetty vakuutusperiaatetta korostaen. Sairausvakuutuksen rahoitusuudistuksessa järjestelmä jaettiin työtulova- kuutukseen ja sairaanhoitovakuutukseen. Jatkossa myös työnantajien tulee osallistua sairaanhoitovakuutukseen rahoitukseen, koska työnantajat hyö- tyvät välillisesti sairaanhoitovakuutuksen korvauksista. Vanhempainetuudet on syytä eriyttää sairausvakuutuksesta erilliseksi van- hempainvakuutukseksi. Mahdolliset perhevapaakustannusten lisätasaukset tulee rahoittaa työnantajien keskinäisillä maksuilla.
- 13. 12 SAK · Kolmikantavalmistelu Verotus työllisyyttä tukevaksi Hyvinvointiyhteiskunta edellyttää toimivaa verojärjestelmää. Hyvinvointipal- velut ja vähimmäisturva rahoitetaan pääosin verovaroilla. Vuodesta 1996 lähtien on työn verotuksen keventäminen ollut veropolitiikan päälinjoja. Työn verotuksen keventäminen on selvitysten perusteella2 vä- hentänyt merkittävästi ns. työttömyys- ja kannustinloukkuja. Työllisyyden parantamisessa yksi keskeinen toimintalinja tulisikin yhä olla matalapalk- kaisen työn verotuksen keventäminen. Nykyisen hallituksen ohjelma sisältää suuren määrän veropoliittisia toimen- piteitä, joista suurin osa ei liity työllisyyden parantamiseen. Työllisyyttä edistävän veropolitiikan idean ei kuitenkaan pitäisi antaa hämärtyä pienem- pien osahankkeiden keskellä. Pienituloisille palkansaajille kohdistetut ve- ronkevennykset ovat edelleen sekä oikeudenmukaisuuden että työllisyyden edistämisen vuoksi perusteltuja. Eräät nykyisen hallituksen esittämät vero- ja maksupolitiikan linjaukset voivat toteutuessaan kuitenkin vähentää työn- teon kannustimia ja lisätä tuloloukkuja. Tällaisia olisivat toteutuessaan mm. päivähoitomaksujen kiristäminen ja liian vaatimattomat inflaatiotarkistukset työn verotukseen. 2 Kts. esim. Valtioneuvoston kanslian julkaisu 5/2007: Rekrytointiongelmat, työvoiman tarjonta ja liikku- vuus.
- 14. SAK · Kolmikantavalmistelu 13 Liite: Sosiaaliturvan uudistamiskomitean tehtävät Asettamispäätöksen ja hallitusohjelman mukaan komitean tehtävänä on laatia ehdotus • perusturvan uudistamisesta siten, että perusturvan taso on riittävä erilaisissa elämäntilanteissa aiheuttamatta tarvetta turvautua viimesijaiseen toimeentulotukeen ja että järjestelmä on selkeä ja tekee mahdolliseksi työn ja sosiaaliturvan yhdistämisen nykyistä paremmin, • kaikkein pienimpien eläketulojen varassa elävien toimeentulon nykyistä paremmin turvaavasta mallista, • hoitotukien, omaishoidon tuen ja kotitalousvähennyksen yhteensovittamisesta saumattomalla tavalla, • sosiaalietuuksien verotuksesta ja asiakasmaksuista, • ansioturvan ja erityisesti työttömyysturvan kehittämisestä siten, että sosiaaliturva tukee aktiivivaihtoehtoja ja työurien pidentämistä. Selvitettäviä asioita ovat mm. työttömyysturvan kehittämistarpeet, aikuiskoulutus- ja kuntoutusajan toimeentuloturva, työvuorottelu, työllistämistoimenpiteiden työttömyysturvan ja muutosturvan toimivuuden parantaminen ja välityömarkkinoiden toimeentuloturva, • sosiaaliturvan kannustavuuden parantamiseksi ja työn vastaanottamisen helpottamiseksi tarkastelemalla erityisesti sosiaaliturvan, verotuksen, asiakasmaksujen sekä työstä saatavan ansiotulojen yhteisvaikutuksia, • lainsäädännön, hallinnollisten prosessien ja menettelytapojen yksinkertaistamisesta ja selkeyttämisestä erityisesti kansalaisten kannalta ja järjestelmän läpinäkyvyyden parantamisesta, • sosiaaliturvan myöntämiskäytäntöjen ja maksatusten parantamiseksi ja yksinkertaistamiseksi siten, että kansalainen saa etuutensa viivytyksettä eikä toimeentuloon tule katkoksia, • sen varmistamisesta, että sosiaaliturvan rahoitus on kestävällä pohjalla pitkälläkin tähtäimellä. Toimeksiannossa todetaan lisäksi, että komitean ensimmäiset esitykset valmistellaan siten, että ne on mahdollista tuoda eduskunnalle jo syysis- tuntokaudella 2008.
- 15. 14 SAK · Kolmikantavalmistelu SAK:N TAVOITTEENA KATTAVA TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN AIKUISKOULUTUSMALLI Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa todetaan, että ammatillisesti suuntautuneessa aikuiskoulutuksessa toteutetaan kokonaisuudistus, jolla selkiytetään hajanainen hallinto, rahoitus, etuudet ja koulutustarjonta. Opetusministeriö asetti 17.8.2007 johtoryhmän valmistelemaan ammatilli- sesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen toimeenpa- noa. Johtoryhmän tulee saada työnsä valmiiksi 31.12.2010 mennessä. Valmistelutyö tulee kuitenkin organisoida niin, että uudistuksen toimeenpa- no voi alkaa 1.1.2009 ja uudistuksen vaikutukset voidaan ottaa huomioon vuoden 2009 valtion talousarvion ja tarvittavan lainsäädännön valmistelus- sa. Johtoryhmän on tehtävä ehdotus ammatillisesti suuntautuneen aikuiskou- lutuksen hallinnollisesta selkiyttämisestä ja ohjauksen kehittämisestä, ra- hoituspohjan laajentamisesta ja uudistamisesta tukemaan ammatillista liik- kuvuutta sekä kannustamaan työnantajia koulutuksen järjestämiseen ja yk- silöitä oman osaamisen kehittämiseen. Työryhmä tekee myös ehdotuksen työvoimapoliittisen koulutuksen asemasta, tehtävistä, roolista ja hallinnosta. Lisäksi johtoryhmän tulee tehdä ehdotus oppisopimuskoulutuksen kehittä- misestä, koulutuksen tarjonnan laajuudesta ja suuntaamisesta sekä aikuis- koulutuksen tukijärjestelmien selkiyttämisestä ja aikuisopiskelijoiden opin- tososiaalisten etuuksien uudistamisesta yhteistyössä sosiaaliturvakomitean kanssa. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Heljä Misukka ja varapu- heenjohtajana kansliapäällikkö Harri Skog. SAK:n edustajana johtoryhmäs- sä on koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Saana Siekkinen. Työikäisille aikuisille tarvitaan lisää koulutusmahdollisuuksia Ammatillisesta osaamisesta on tullut yhä merkittävämpi kilpailutekijä työ- markkinoilla. Koulutuksella ja osaamisella on vaikutuksia yksilön työllistymi- seen, ammatilliseen liikkuvuuteen, mutta myös yritysten tuottavuuteen. Suomi on monella mittarilla mitattuna koulutuksen mallimaa. Peruskoulun jälkeen kansalaisten koulutusurat kuitenkin eriytyvät ja koulutus kasautuu ennestään hyvin koulutetuille. Koulutuksen kasautuminen jatkuu työelä- mässä. Monien palkansaajien koulutus ei enää vastaa tämän päivän työ- elämän vaatimuksia.
- 16. SAK · Kolmikantavalmistelu 15 Ammatillista aikuiskoulutusta laajennetaan niin, että osaavan työvoiman saatavuus voidaan turvata ja työmarkkinoiden toimivuutta parantaa. SAK ehdottaa seuraavia toimia ammatillisen aikuiskoulutuksen laajentamiseksi: • ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimuskiintiöitä nostetaan • koulutuksen järjestäjille maksettavaa yksikköhintaa korotetaan vailla ammatillista tutkintoa olevien kohdalla • edellä mainitusta kohderyhmästä koulutukseen hakeutuvia ei huomioida ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimuksen kiintiöissä • työnantajille voidaan tietyin edellytyksin maksaa nykyistä suurempaa koulutuskorvausta. Vähäisen koulutustaustan omaavilla on usein korkea kynnys hakeutua koulutukseen. Noste-ohjelmasta saadut kokemukset osoittavat, että työn- antajan sitoutuminen madaltaa työntekijän osallistumiskynnystä koulutuk- seen. Siksi erityisesti aikuisten oppisopimuskoulutusta on laajennettava. Oppisopimuskoulutuksen laajentamisen rinnalla on varmistettava työpaikkojen kyky tarjota laadukas oppimisympäristö ja ohjaus tar- vittavan ammattitaidon saavuttamiseksi. Oppisopimuskoulutusta jär- jestäville työpaikoille on luotava kattava laadunseurantajärjestelmä. Samalla on myös lisättävä vahvan työkokemuksen omaavien työnte- kijöiden kouluttamista työpaikkaohjaajiksi. Koulutusta vaille jääneiden osaamisvajeita poistetaan Vailla ammatillista koulutusta olevien erityistoimia osaamisen parantami- seksi on jatkettava. Viisivuotinen Noste-ohjelma päättyy tämän vuoden lo- pussa, eikä jatkotoimista ole päätöksiä. SAK ehdottaa, että vailla ammatil- lista tutkintoa olevien kohderyhmää laajennetaan koskemaan henkilöitä, joiden ammatillinen osaaminen on vanhentunut. Näiltä henkilöiltä ei perit- täisi maksuja koulutukseen osallistumisesta ja koulutuksen järjestäjille on osoitettava tätä tarkoitusta varten riittävästi rahoitusta. Noste-ohjelmassa kehitetty koulutukseen hakeutumista edistävä toiminta on laajennettava kaikkeen ammatilliseen aikuiskoulutukseen koulutuksen järjestäjien ja työelämän yhteistyön vahvistamiseksi. Ennakoivaa muutosturvaa Koko henkilöstön osaamisen parantamisesta on tultava kiinteä osa yritys- ten strategista kehittämistä. SAK ehdottaa, että Suomeen rakennetaan en- nakoivan muutosturvan malli, jossa: • tuetaan pk-yrityksiä kasvun tukemiseksi • koulutuksen järjestäjille ja työpaikoille suunnataan tähän tarkoitukseen rahoitusta, jolla tuetaan yritysten osaamistarpeiden selvittämistä ja työntekijöiden osaamisen parantamista • siirretään merkittävä osa oppimisesta työpaikoilla tapahtuvaksi
- 17. 16 SAK · Kolmikantavalmistelu • parannetaan työntekijöiden taloudellisia kannustimia osaamisen parantamiseen • osoitetaan lisärahoitusta ammatillisten oppilaitosten työelämän kehittämis- ja palvelutehtävään Maahanmuuttajille lisää koulutusmahdollisuuksia Maassa jo oleskelevien maahanmuuttajien työttömyysaste on edelleen erittäin korkea. Heidän työllistymisensä tukemiseksi tarvitaan lisää toimia koulutukseen. Myös maahanmuuttajien kohdalla on edistettävä oppisopi- muskoulutuksen käyttöä työelämään kiinnittymisen tukemiseksi. Työnanta- jien kannustimia ottaa maahanmuuttajia oppisopimuskoulutukseen on li- sättävä. Vaikeasti työllistettävien maahanmuuttajien oppisopimuskoulutuk- sen houkuttelevuuden parantamiseksi työnantajille on maksettava kor- keinta korotettua palkkatukea samoilla perusteilla kuin muille erityisryhmille. Toimivan työperäisen maahanmuuton yksi keskeinen edellytys on kotoutta- va kielikoulutus. Tähän liittyen on ratkaistava kolmikantaisesti kuinka maa- hanmuuttajatyövoimaa rekrytoivat työnantajat osallistuvat kieliopetuksen ja ammatillisen perehdyttämisen kustannuksiin. Parannetaan oppimisen aikaista toimeentuloa Työpaikan tai koko ammattialan vaihtaminen on yhä useamman palkan- saajan todellisuutta. Siksi on tärkeää, että omaehtoiseen ammatilliseen kouluttautumiseen on tarjolla riittävästi mahdollisuuksia. Erityisesti on ke- hitettävä koulutuksen aikaisen toimeentulon turvaavia tukia, niin että myös pidempikestoinen ammatillinen koulutus on aikuisiällä mahdollista. Työntekijöiden kannustimia hakeutua koulutukseen on parannettava seu- raavin toimin: • aikuiskoulutustuen tasoa nostetaan • aikuisten koulutuksen aikaisia tukia uudistetaan niin, että myös alle kahden kuukauden mittaiset opinnot, esimerkiksi palkattomat työssäoppimisjaksot ja näyttötutkintotilaisuudet oikeuttavat tukeen • laajennetaan Koulutusrahaston etuuksia niin, että oppisopimuskouluttajina toimiville työnantajille voidaan maksaa tukea, jos työnantaja maksaa palkkaa opiskelijalle myös teoriajaksojen ajalta. Työttömien koulutusmahdollisuuksia rajoittavat osittain vanhentuneet ja epäjohdonmukaiset säännökset erityisesti sivutoimisen opiskelun ja työttö- myysturvan yhteensovittamisesta. Koulutuksen on aina oltava kannattava vaihtoehto passiiviselle työttömyydelle. Erityisesti vähän koulutusta saanei- den työttömien omaehtoisen opiskelun mahdollisuuksia on lisättävä. Muu- tosturvan toimintamallia on laajennettava niin, että vähäisen koulutustaus- tan omaavilla on taloudelliset edellytykset pidempikestoiseen ammatilliseen koulutukseen.
- 18. SAK · Kolmikantavalmistelu 17 Työehtosopimukset tukemaan oppimista Työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämiseen on luotava uusia kannustimia työehtosopimuksia uudistamalla. Mahdollisuudesta oman osaamisen parantamiseen on sovittava työehtosopimuksissa. Esimerkiksi Tanskassa tehdasteollisuuden sopimuksessa on sovittu, että työntekijöillä on oikeus osallistua työhön liittyvään koulutukseen kaksi viikkoa vuodessa täydellä palkalla. On arvioitu, että ammattitaitoinen metallityöntekijä osal- listuu Tanskassa koulutukseen vuoden aikana noin viikon ajan. Suomessa yli puolet työntekijätason tehtävissä toimivista ei osallistu vuoden aikana koulutukseen lainkaan. Ammatillisten tutkintojen suorittaminen olisi myös huomioitava työntekijän palkkauksessa. Työpaikoilla tarvitaisiin myös osaamisvaltuutettuja, jotka toimivat henkilöstön edustajina osaamisen kehittämistä koskevissa kysy- myksissä ja joiden asemasta on sovittu työehtosopimuksissa. Koulutuksen työelämävastaavuutta parannettava alueilla Työelämäosapuolten osallistumista ammatillisen koulutuksen kehittämi- seen, organisointiin, tavoitteiden asettamiseen ja laadun varmistukseen erityisesti alue- ja maakuntatasolla on lisättävä. Näin voidaan varmistaa, että koulutus vastaa työmarkkinoiden, yritysten ja yksilöiden tarpeisiin ja että eri tahot sitoutuvat osaamisen parantamiseen.
- 19. 18 SAK · Kolmikantavalmistelu MENEILLÄÄN OLEVIA KOLMI- JA KAKSIKANTAISIA TYÖELÄMÄHANKKEITA Keskusjärjestösopimusten uudistaminen SAK:n ja EK:n väliset neuvottelut aloitettu kevättalvella. Työryhmä on arvi- oinut SAK-TT ja SAK-PT -sopimusten sisältöä. Neuvotteluissa on esillä yhteensä kuusi sopimusta, joissa käsitellään mm. yhteistoimintaa työpai- kalla, luottamushenkilöiden oikeuksia, koulutusta, tiedottamista ja ulkopuo- lisen työvoiman käyttöä. Neuvotteluryhmästä on valmistunut selvitys, jossa on arvioitu yhdistämisen edellytyksiä. Työ jatkunee syyskuussa. Tavoittee- na on aikaansaada yksi sopimus SAK:n ja EK:n välille siten, että se voitai- siin ottaa käyttöön seuraavalla sopimuskierroksella. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Nikolas Elomaa, Anu-Tuija Lehto ja Lauri Lyly. Vuokratyö Työministeriön kolmikantaisen työryhmän määräaika on lokakuun lopussa. Tavoitteena on parantaa vuokratyöntekijöiden asemaa muun muassa va- kituisen työsuhteen ja työsuhdeturvan osalta sekä työjaksojen väliin jäävän palkan osalta. Samalla on turvattava käyttäjäyritysten työntekijöiden ase- maa vuokratyövoimaa käytettäessä. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Nikolas Elomaa, Anu-Tuija Lehto ja Lauri Lyly. Määräaikaisia työsuhteita selvittävä työryhmä Työryhmä sai esitykset valmiiksi toukokuussa. Lakiesitykset tullevat syksyn alussa eduskuntaan. Ne sisältävät esitykset mm. määräaikaisen työsuhtei- den perustelematta jättämisen kriminalisoinnista ja työsuojeluviranomaisten toimintavaltuuksien laajentamisesta. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Nikolas Elomaa ja Anu-Tuija Lehto. Tupon ”juridiikkaselvitys” Työryhmä käy läpi työ- ja virkasuhteiden päättämiseen liittyviä tuotannolli- sia ja taloudellisia irtisanomisperusteita sekä uudelleenkoulutus ja - sijoitusvelvoitteita. Määräaika 2006 – 11/2007. Työryhmän pj. Kari-Pekka Tiitinen. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Timo Koskinen. Samapalkkaisuusohjelma Kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman tavoitteena on kaventaa naisten ja miesten keskimääräistä palkkaeroa vähintään viidellä prosenttiyksiköllä vuoteen 2015 mennessä. Ohjelma sisältää noin 30 eri hanketta liittyen ta- sa-arvon edistämiseen laajemminkin. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Lauri Ihalainen ja Marja Erkkilä.
- 20. SAK · Kolmikantavalmistelu 19 Vuorotteluvapaa Kolmikantainen työryhmä, joka sai työnsä valmiiksi keväällä 2007, esitti vuorotteluvapaata vakinaistettavaksi. Rahoitus jäi auki. Se käsitellään sosi- aalikomitean ansioturvaa koskevassa työryhmässä. Laki esitetään vielä määräaikaisena kahden vuoden budjettilakina. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Jari-Pekka Jyrkänne ja Anu-Tuija Lehto. Sähköisen viestinnän tunnistetiedot Lakiesitys valmisteilla LVM:ssä työmarkkinajärjestöjen (EK, SAK, STTK) esityksen pohjalta. Annettaneen eduskunnalle syyskuussa. Lakiesityksessä säädetään siitä, millainen rajattu oikeus työantajalla on selvittää työntekijän sähköpostin tunnistetietoja. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Timo Koskinen. Paikallisen sopimisen tutkiminen Turun yliopistossa on meneillään Tupon 2005-2007 mukainen tutkimustyö (Turun yliopisto, Kairinen, Uhmavaara). Aineistona on yrityksiin sekä julki- sen sektorin työyhteisöihin tehty kyselytutkimus, yrityksissä/ työpaikoilla tehtävät haastattelut, asiantuntijahaastattelut ja erilaisista paikallisen sopi- misen juridisista yksityiskohdista tehtävät (opinnäyte)tutkimukset. Yksityisiä aloja (palvelut, liikenne, teollisuus) koskeva raportti valmistuu lokakuussa 2007, kunnan alaa koskeva raportti vuoden 2007 lopussa ja valtionalojen raportti vuoden 2008 alussa. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Jyrki Helin. YT-laki Laki astui voimaan 1.7.2007. Laajenee 1.1.2008 alusta lukien myös 20-29 hengen yrityksiin. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Lauri Lyly. Yhteistoimintalainsäädännön valvontajärjestelmän uudistaminen Työryhmä selvittää työpaikan yhteistoimintaa ja työntekijöiden osallistumis- oikeuksia koskevan lainsäädännön valvonnan nykytilaa ja tekee ehdotukset tarvittaviksi säännösmuutoksiksi, toimikausi 06/2007 – 05/2008. Työryhmän pj. Raila Kangasperko, TM. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Timo Koskinen. Henkilöstöedustuksen järjestäminen pääomayhtiöiden rajat ylittävistä sulautumisista Direktiivi implementoitava 15.12.2007 mennessä. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Anu-Tuija Lehto.
- 21. 20 SAK · Kolmikantavalmistelu Tapaturma- ja ammattitautilainsäädännön ja kuntotussäännösten uudistaminen Työryhmä valmistelee tapaturma- ja ammattitautilainsäännön kokonaisuu- distuksen. Määräaika on kaksivaiheinen: vuonna 2007 selvitysmuistio uu- distustarpeista, vuonna 2008 tarpeelliset säännösmuutosehdotukset. Pj. Jaakko Hannula, STM. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Pirjo Väänänen ja Timo Koskinen, lääkäriryh- mässä Kari Haring. Kansalliset neuvottelut työperäistä stressiä koskevasta sopimuksesta Euroopan työmarkkinajärjestöt allekirjoittivat työperäistä stressiä koskevan puitesopimuksen lokakuussa 2004. Kansalliset neuvottelut aloitettiin ke- väällä 2006. Neuvotteluissa luonnostellaan yhteistä suositusta työperäi- sestä stressistä. Tavoitteena on saada työnantajapuoli sitoutumaan työpe- räisen stressin seurantaan ja yhteisiin hankkeisiin valtakunnallisella tasolla. Neuvottelujen määräaika on lokakuu 2007. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Raili Perimäki, Anne-Mari Mäkinen ja Nikolas Elomaa. Työssä jatkaminen ja sairauslomakäytännöt (ns. JATS- työryhmä) Työryhmä valmistelee työssä jatkamisen tukemiseen ja ennalta ehkäisyyn suuntautuvia toimenpidemalleja ja käytännön toimintaohjeita sairausloma- käytäntöjen kehittämiseksi (liittyy osasairaspäivärahaan ja korvaavaan työ- hön). Määräaika 2006 – 2008. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Kari Haring. Työpaikkojen majoitus-, lepo- sekä henkilöstötiloja selvittävä työryhmä STM:n työryhmä selvittää tarvetta täydentää työpaikkojen majoitus-, lepo- sekä henkilöstötiloja koskevia säännöksiä, mm. liikkuvan työn lisääntymi- sen myötä. Toimikausi 2007-2008. Työryhmän pj. Leo Suomaa/STM. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Anne-Mari Mäkinen. Asetus sähkömagneettisesta säteilystä Työryhmä valmistelee uuden asetuksen työpaikkojen sähkömagneettista säteilyä koskevaksi säädökseksi. Määräaika 2005 - syksy 2008 (jatkettiin uuden TTN:n 1/07päätöksellä, koska ongelmia implementoinnissa säteily- poikkeusten osalta mm. hoidollisten laitteiden osalta). Työryhmän pj. Leo Suomaa, STM. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Timo Koskinen.
- 22. SAK · Kolmikantavalmistelu 21 Asetus optisesta säteilystä Työryhmä valmistelee uuden asetuksen työpaikkojen optista säteilyä kos- kevaksi säädökseksi. Määräaika syksy 2008, aloittanee työskentelynsä syksyllä 2007. Työryhmän pj. Leo Suomaa, STM. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Anne-Mari Mäkinen. Työvälineiden käyttöpäätösten uudistaminen Työryhmä valmistelee uudistetun kaikkien työssä käytettävien työvälineiden ja –koneiden hankintaa, käyttöä ja tarkastusta koskevan säädöksen (ns. käyttöpäätös). Määräaika 2005 – syksy 2007 (jatkettu 2 krt.). Pj. Tuiri Kert- tula, STM. Valmisteluvastuu SAK:ssa Timo Koskinen. Nuorten työsuojelusäädösten tarkistaminen Työryhmä aloittanee valmistelunsa nuorten työntekijöiden säännösten sel- keyttämistä ja vaarallisten/kiellettyjen töiden listasta sekä työaikalain so- veltamista työssäoppijoihin jms. Pj. Antti Posio, STM. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Anne-Mari Mäkinen. Väkivaltaa ja yksintyöskentelyä koskevien asetusten valmistelu Kansallisesti on keskusteltu tarpeellisuudesta laatia tarkempia säädöksiä väkivallan uhan ja yksintyöskentelyn osalta. Keskusteluja käydään par- haillaan työmarkkinajärjestöjen kesken valmistelutyön aloittamiseksi. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Anne-Mari Mäkinen. EU:n komission työturvallisuus- ja työterveysstrategian 2007-2012 kansallinen toimeenpano STM aloittaa työmarkkinaosapuolten kanssa yhteisten konkreettisten toi- menpiteiden määrittelyn ja työturvallisuus- ja työterveysstrategian valmis- telun. Strategiassa on tavoitteena mm. työtapaturmien vähentäminen 25 % vuoteen 2012 mennessä. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Raili Perimäki. Työaikapankkityöryhmä Keskusjärjestöjen työaikatyöryhmä tekee esitteen työaikapankkikäytän- nöistä. Valmistunee alkuvuodesta 2008. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Juha Antila.
- 23. 22 SAK · Kolmikantavalmistelu Yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille – Euroopan teemavuosi 2007 Teemavuoden tavoitteena on oikeudenmukaisen yhteiskunnan toteutumi- nen neuvoston päätöksen mukaisesti. Kussakin EU-maassa on johtoryhmä ja valmisteluryhmä, joka tekee analyysin syrjinnästä sekä esittää toimet ja aloitteet, joilla näitä ongelmia voidaan ratkaista (ks. yhdenvertaisuusdirek- tiivi, tasa-arvoasiat lähinnä läpäisyperiaatteella). Suomessa hankkeeseen osallistuu TM (täytäntöönpanoelin) sekä lukuisa määrä kansalaisjärjestöjä. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Anu-Tuija Lehto ja Helena Hämäläinen. Luottotietojen käsittely työelämässä –työryhmä Valmistelee säännökset työntekijöiden luottotietojen saanti- ja käsittelyoi- keudesta työelämässä työelämän tietosuojalakiin. Määräaika tammikuu 2007 – lokakuu 2007. Pj. Raila Kangasperko, TM. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Timo Koskinen ja Nikolas Elomaa.
- 24. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Hakaniemenranta 1, PL 157 FI-00531 Helsinki puh. +358 20 774 000 fax +358 20 774 0225 www.sak.fi