SAK:n järjestötutkimus 2005. Luottamusmiesraportti Jäsentutkimuksen osaraportissa paneudutaan SAK:laisen liikkeen luottamushenkilöstöön. Jyrki Helin.

1. SAK:n järjestötutkimus 2005
Luottamusmiesraportti
Jyrki Helin
Ansaittua luottamusta

2. Graafinen suunnittelu Suunnittelutoimisto Unique Oy
Taitto ja paino Kalevaprint Oy, Oulu 2006
ISBN 951-714-243-9

3. SAK:n järjestötutkimus 2005
Luottamushenkilöraportti
Jyrki Helin
Ansaittua luottamusta

4. 2 MUUTOS . LIIKE .
TIIVISTELMÄ ________________________________________________________ 4
1. JOHDANTO ______________________________________________________ 6
Katsaus aineistoon ja sen käsittelyyn ________________________________ 6
Luottamusmiehet ja työsuojelutehtävissä olevat ______________________ 9
2. TÄLLAINEN ON SAK:LAINEN LUOTTAMUSMIES ______________________ 10
2.1. Järjestäytyminen kasvussa _____________________________________ 10
2.2. Sukupolvenvaihdos käynnissä __________________________________ 12
2.3. Luottamusmiesprofiileja _______________________________________ 18
Alakohtaisia piirteitä __________________________________________ 19
Työväenluokkaa ______________________________________________ 21
2.4. Luottamusmiehen kokovartalokuvaa ____________________________ 24
Ay-koulutus innostaa __________________________________________ 24
3. LUOTTAMUSMIES JA TYÖNANTAJA _________________________________ 27
Neuvottelusuhteet polarisoituneet ______________________________ 29
Hallintoedustus laskussa ______________________________________ 32
4. LUOTTAMUSMIES JA AMMATTIYHDISTYSLIIKE ______________________ 34
Työllisyys ja työttömyysturva ykkösasioita ________________________ 35
Jäsenpalvelujen kolmen kärki ennallaan _________________________ 40
Liittoon tukeudutaan __________________________________________ 41
5. LUOTTAMUSMIES JA TYÖ __________________________________________ 45
Vaikutusmahdollisuudet heikentyneet ___________________________ 45
Organisaatiomuutoksia ________________________________________ 48
6. LUOTTAMUSMIEHEN TOIMINTA ____________________________________ 50
6.1. Ammattiosasto tukena ________________________________________ 50
6.2. Luottamusmiehen arkea _______________________________________ 52
Kollektiivisuus tärkeää _________________________________________ 57
Valmiudet parantuneet ________________________________________ 58
6.3. Paikallinen sopiminen työllistää ________________________________ 60
Yhteistyökumppaneita_________________________________________ 63
7. TÄLLAINEN ON SAK:LAINEN TYÖSUOJELUVALTUUTETTU _____________ 64
Liiton apu tyydyttää ___________________________________________ 67
7.1. Käytännön työsuojelutyötä _____________________________________ 71
8. HENKILÖKOHTAISTA ______________________________________________ 75
Työtovereiden pyyynnöstä __________________________________________ 77
Tunnustus ja tuki kannustaa ________________________________________ 81

5. A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 3
9. NÄKYMIÄ ETEENPÄIN _____________________________________________ 84
Sukupolvenvaihdos puolivälissä _____________________________________ 85
Luotamusmiesverkon kattavuutta parannettava _______________________ 85
Tehtävät muuttuvat ________________________________________________ 87
Monenlaisia työnantajia____________________________________________ 87
Strategiaa hankalille työpaikoille ____________________________________ 88
Strategiaa kehittyneille työpaikoille __________________________________ 88
Sopimuksista turvaa _______________________________________________ 89
10. LÄHTEET ________________________________________________________ 90
11. LIITTEET ________________________________________________________ 92
11.1. Taulukoita ___________________________________________________ 92
11.2. Kyselylomake ________________________________________________ 98

6. 4 MUUTOS . LIIKE .
TIIVISTELMÄ
Yhä useammalla SAK:laisen ammattiliiton jäsenellä on työpaikalla luottamus-
mies. Luottamusmiesten kokemuksen mukaan myös järjestäytyminen ammatti-
liittoon on työpaikoilla kasvussa.
Luottamusmiesten osuus SAK:laisista on pysynyt ennallaan 2000-luvun
alkuvuosina. Työsuojeluvaltuutettujen ja -asiamiesten osuus on sensijaan laske-
nut hieman.
SAK:laiset luottamusmiehet ovat iältään keskimäärin 46-vuotiaita. Heidän
keski-ikänsä on noussut kolmella vuodella vuodesta 2000. Työsuojelutehtävissä
olevien keski-ikä on 45 vuotta. SAK:n liittojen jäsenet ovat ikääntyneet samaa
tahtia kuin luottamusmiehet: jäsenet ovat keskimäärin kaksi vuotta luottamus-
miehiä nuorempia eli 44-vuotiaita.
Naisten osuus pääluottamusmiehistä ja työsuojelutehtävissä olevista on
vuodesta 2000 laskenut noin kolmanneksen, mutta säilynyt ennallaan muissa
luottamustehtävissä. Työsuojelutehtävissä olevat ja luottamusmieskunta on
kuluneen viiden vuoden aikana uusiutunut ja voidaan sanoa, että luottamusteh-
tävissä sukupolvenvaihdos on täydessä vauhdissa. Tässä prosessissa naisen tilalle
luottamustehtäviin on usein tullut mies. Naisten osuuden laskuun vaikuttaa myös
se, että toimialoista teollisuuden suhteellinen osuus kaikista luottamustehtävissä
olevista on kasvanut.
Luottamusmiesten ammatillinen koulutustaso on sukupolvenvaihdoksen
myötä kohonnut nopeammin kuin jäsenten keskimäärin. Myös ay-koulutukseen
osallistuminen on lisääntynyt vuoteen 2000 verrattuna.
Työpaikkojen neuvotteluilmapiiri on viime vuosina huonontunut. Kehit-
tyvien työpaikkojen, joissa on hyvät neuvottelusuhteet ja luottamusmiehet ja
työnantaja arvostavat tosiaan, määrä on laskenut selvästi vuodesta 2000. Toisaalta
myös kaikkien huonoimpien, kehittymättömien työpaikkojen määrä on hieman
vähentynyt. Näiden ääripäiden väliin jäävä työpaikkojen väliryhmä on sen sijaan
kasvanut.
Luottamusmiesten ay-jäsenyyden tärkein peruste on palkansaajien etujen
tehokas puolustaminen ja ajaminen. Toisena tulee työpaikan työolojen kehittä-
minen ja kolmantena ansiosidonnaisen työttömyysturvan puolustaminen, jonka
”rivijäsenet” nostavat tärkeimmäksi ammattiliiton jäsenyyden syyksi.
Luottamusmiehillä tärkein syy osallistua ammattiyhdistystoimintaan on halu
vaikuttaa työntekijöiden etuihin; tämä motiivi on voimistunut kuluneen viiden
vuoden aikana. Kaikkien jäsenten keskuudessa tärkein osallistumisen syy on
saada tietoa oikeuksista.
Luottamusmiehistä kolme neljästä ja työsuojeluvaltuutetuista puolet on
kysynyt tulkintaohjeita ammattiliitostaan. Molemmista ryhmistä 90 prosenttia
on tyytyväisiä liitosta saamaansa palveluun. Liitto on luottamusmiehille ja työ-
suojelutehtävissä oleville tärkein taho, jonka puoleen käännytään edunvalvonnan
ongelmatilanteissa.

7. A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 5
Luottamusmiestehtävässä eniten työllistävät palkka- ja työehtoneuvottelut
työpaikalla. Vuoteen 2000 verrattuna palkka- ja työehtoneuvottelut työllistävät
luottamusmiehiä nyt enemmän, kun taas yksittäisten työntekijöiden ongelmien
selvittämiseen kuluu aiempaa vähemmän aikaa. Työsuojeluvaltuutettuja työllis-
tävät eniten työpaikan käytännön työsuojelutoimet sekä työpaikan toimintojen
kehittäminen.
Luottamusmiehet kokevat neuvottelutaitojensa kohentuneen kuluneen viiden
vuoden aikana oli sitten kyseessä sopimusten tuntemus, tiedot neuvoteltavas-
ta asiasta, neuvottelukyvyt tai yhteydenpito ja tuki työtovereiden suunnalta.
Luottamusmiehet kokevat myös, että yhdeksän kymmenestä työntekijästä tukee
luottamusmiestä vähintään joissakin asioissa. Työntekijöiden luottamusmiehille
antama tuki on selvästi lisääntynyt vuoteen 2000 verrattuna.
Paikallinen sopiminen ei ole juurikaan lisääntynyt kuluneena viitenä vuotena.
Työnantajan aloitteesta esiin nostetaan useimmiten työsopimusten muuttami-
seen liittyviä asioita, työntekijäpuolen aloitteesta taas työpaikkakohtaiset palk-
kasopimukset. Työnantajien tiedottaminen ei ole parantunut vuodesta 2000. Sen
sijaan luottamusmiehet kokevat hieman aiempaa useammin olevansa tasaveroisia
neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa.
Lakisääteisistä työpaikkakohtaisista suunnitelmista parhaiten on toteutunut
työterveyshuollon toimintasuunnitelma, joka on lähes 90 prosentilla työpaikois-
ta. Vähiten on tehty tasa-arvosuunnitelmia, joita on vain runsaalla viidenneksellä
työpaikoista.
Rasittavimmat asiat luottamusmiestehtävissä ovat työntekijöiden ajoittainen
välinpitämättömyys ja työnantajan kielteinen suhtautuminen. Työsuojelutehtä-
vissä näiden lisäksi koetaan rasittavaksi tehtävän raskaus, kun sitä hoitaa oman
työn ohella.
Parasta luottamusmies- ja työsuojelutehtävässä on vastaajien kokemuksen
mukaan se, että saa asioita eteenpäin. Myös työtovereilta saatu tunnustus ja tuki
on tärkeää. Näiden jälkeen tulevat henkilökohtaisen kasvun mahdollisuudet, lii-
ton tuki ja tehtävän tarjoama näköalapaikka yhteiskuntaan ja työelämään. Haluk-
kuus jatkaa luottamusmiestehtävissä on vuoteen 2000 verrattuna lisääntynyt.

8. 6 MUUTOS . LIIKE .
1. JOHDANTO
Tämä raportti käsittelee SAK:laisten liittojen työpaikoilla olevia luottamushen-
kilöitä. Raportti on osa laajempaa SAK:n ja sen jäsenliittojen järjestötutkimusta.
Tämän raportin lisäksi samasta tutkimusaineistosta on julkaistu Erkki Laukkasen
kirjoittama perusraportti Murroksesta muutokseen ja Pirjo Pajusen tasa-arvora-
portti Pitkää, pätkää, silppua. Järjestötutkimuksen aineistosta on julkaistu myös
SAK:n liittojen ruotsinkielisiä jäseniä koskeva René Lindqvistin kirjoittama raportti
Vi är många, vi är svenska.
SAK:n järjestötutkimushankkeella on ohjausryhmä, johon kuuluvat Eija
Hietanen puheenjohtajana sekä Markku Liljeström, Sinikka Näätsaari ja Lauri
Lyly. Ohjausryhmä on tukenut hanketta ja antanut teksteistä palautetta, jota kir-
joittajat arvostavat. Projektin sihteerinä ja tutkimusavustajana erityiset kiitokset
on ansainnut Kaisa Sember.
Katsaus aineistoon ja sen käsittelyyn
SAK:n järjestötutkimuksen aineisto koottiin lomaketiedustelulla vuoden 2005
tammi–maaliskuun välisenä aikana. SAK on teettänyt laajat jäsentutkimukset
noin viiden vuoden välein vuodesta 1984 alkaen. Tutkimuksen kyselylomaketta
on kehitetty vuosikymmenien aikana siten, että se antaisi SAK:n ja sen liittojen
käyttöön mahdollisimman laaja-alaisen kuvan jäsenistön asemasta työelämässä ja
arvostuksista. Peruskysymys on kuitenkin ollut, miten SAK:n ja sen liittojen tulisi
kehittää eri tasoilla tapahtuvaa edunvalvontaansa.
Vastaajat muodostavat liittojen koon mukaan edustavan joukon ja vastaukset
kuvaavat siten tilannetta koko SAK:n jäsenistössä. On kuitenkin syytä huomata,
että liittojen jäseninä on muitakin kuin vastaushetkellä palkkatyössä olevia.
Kun palkkatyössä oli 72 prosenttia ja äitiyslomalla, hoitovapaalla, pitkällä sairas-
lomalla tai muulla palkattomalla vapaalla viisi prosenttia vastaajista, niin kaikista
vastaajista 77 prosenttia oli työsuhteessa.
Muita kuin palkkatyössä olevia oli 28 prosenttia vastaajista. Suurin osa heistä
– kaikkiaan 15 prosenttia – oli vastaushetkellä työttömänä, työssä työllistämis-
tuella tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa. Lomautettuna oli kolme prosenttia
ja eläkkeellä kolme prosenttia. Siten työvoimaan, johon lasketaan sekä työssä että
työttömänä olevat, kuului 87 prosenttia vastaajista. Loput 13 prosenttia vastaa-
jista ei kuulu työvoimaan, eikä heitä ole myöskään huomioitu niissä tulostuksissa,
jotka on tarkoitettu vain työvoimaan kuuluville.
Otoshenkilöiden asema vastaushetkellä (%)
Tilanne vastaushetkellä: 1995 2000 2005
Työssä 64 71 72
Äitiys- tai sairasloma, hoitovapaa 4 4 5
Muu palkaton vapaa 0 0 0
Lomautettu osa-/määräaikaisesti 1 1 1
Opiskelemassa 3 3 2
Eläkkeellä 3 3 3
Työttömänä, työssä työllistämistuella tai
työvoimapoliittisessa koulutuksessa 23 16 15
Lomautettuna toistaiseksi 2 1 2
KAIKKI 100 100 100
Vastanneet 4 186 9 948 6 236

9. A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 7
Järjestötutkimuksessa asioita on perinteisesti tarkastelu sektorin mukaan.
Sektorit on muodostettu SAK:n liitoista siten, että kunta-alalle ja valtion viras-
toihin pääosin järjestäytyneet liitot muodostavat julkisen sektorin ja palvelualan
sekä liikenteen yrityksiin järjestäytyneet liitot muodostavat sektorin, jota kutsu-
taan yksityisiksi palvelualoiksi. Teollisuuden, perustuotannon tai rakennusalan
yrityksiin pääosin järjestäytyneet liitot muodostavat teollisuussektorin. Sektorit
muodostettiin liittotunnuksen perusteella, ja liittotunnukset etsittiin kaikille
vastanneille, myös työttömille, eläkeläisille ja toistaiseksi lomautetuille, jotka eivät
vastaushetkellä olleet töissä.
Sektorijako ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Esimerkiksi julkisen sektorin
työpaikoista 85 prosenttia vastasi julkisten palveluiden ylläpitämisestä joko kun-
nan tai valtion toimesta. Loput 15 prosenttia olivat mm. säätiöiden ja palvelualan
yritysten ylläpitämiä työpaikkoja. Samantapaista tulkinnanvaraisuutta on myös
yksityisten palvelualojen ja teollisuuden luvuissa.
Sukupuolijakoa vastauksia luokittelevana muuttujana on käytetty säästeliäästi
mm. siksi, että aineistosta on julkaistu erillinen raportti, jossa asioita on tarkas-
teltu sukupuolen mukaan. Sukupuolijako on kuitenkin tässä raportissa otettu
huomioon siellä, missä se on tuntunut luontevalta.
Jäsentutkimuksen lomakkeen kysymyksistä valtaosa on kuvailevia, joissa
tiedustellaan, mitä mieltä vastaajat asioista ovat, ja miten paljon he jotakin asiaa
arvostavat. Selittäviä kysymyksiä, joissa tiedustellaan, miten tähän on päädytty ja
miksi jokin asia on niin tärkeä, kysytään hyvin vähän. Tämä on ollut jäsentutki-
muksen perinne, ja vaikka kysymyslomaketta on vuosien saatossa kehitelty, sen
yksinkertaisuus on haluttu säilyttää. Valitusta tavasta kysyä seuraa kuitenkin se,
että aineistosta nousevat havainnot jäävät väkisinkin hieman irrallisiksi, ja tulok-
sia ei voi oikein liittää niihin suurin linjoihin, joista alan teoreettinen kirjallisuus
kertoo. Siten jäsentutkimusta voidaan luonnehtia SAK:n jäsenkuntaa kuvailevaksi
empiiriseksi, jäsenten kokemuksista kertovaksi tutkimukseksi.
Sana jäsentutkimus on velvoittanut kahdella tavalla. Ensinnäkin tulosten
pitäisi olla siinä muodossa, että tavallinen jäsen voi ne ymmärtää. Toisaalta kysy-
mys on kuitenkin tutkimusaineistosta, jonka informaatio tulisi mahdollisimman
hyvin hyödyntää. Myös tulosten esitystapa on pyritty pitämään yksinkertaisina
Tutkimuksen perusjoukko muodostuu SAK:n jäsenistöstä, reilusta miljoonas-
ta jäsenestä. Tutkimuksen otos muodostettiin SAK:ssa 31.12.2004 liittokohtaisen
jäsentilanteen pohjalta. Otos oli kaikkiaan 11 487 henkilöä, joista suomenkielisiä
oli 10 468 ja ruotsinkielisiä 1 019. SAK:sta otos toimitettiin Tilastokeskukseen.
Tilastollisesti tuloksia voidaan pitää erittäin luotettavina. Kun lopullinen otos-
koko on 6 236 vastaajaa, useimmat sektorikohtaisetkin tulokset ovat tilastollisesti
merkitseviä muutaman prosentin riskitasolla. Koko SAK:ta koskevan tuloksen
riskitaso on prosentin.Kun otoksen koko on 6 236, niin 95 prosentin todennäköi-
syydellä koko SAK:n jäsenistölle ilmoitettu prosenttiosuus P jää välille (P-1, P+1).
Kun esimerkiksi SAK:n työttömyysprosentiksi ilmoitetaan 15, niin 95 prosentin
todennäköisyydellä se on 14–16 prosenttia.

10. 8 MUUTOS . LIIKE .
Otos muodostettiin suomenkielisten kohdalla siten, että käytännössä joka
sadas jäsen osui otokseen. Auto-ja Kuljetusalan Työntekijäliiton sekä Puu- ja
erityisalojen liiton otos suurennettiin kaksinkertaiseksi. Ruotsinkielisten kohdalla
poiminta tapahtui siten, että noin joka 50. jäsen osui otokseen. Ruotsinkielisten
osuutta haluttiin otoksessa painottaa todellista jäsenmäärää korkeammaksi,
koska ruotsinkielisestä jäsenistöstä laadittiin oma osaraportti. Vastaajien ikäraja-
na pidettiin 60 vuotta. Opiskelijajäsenet rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle.
Jäsentutkimuksen vastausprosentti oli 54,3. Kaikkiaan hyväksyttyjä vastauksia
saatiin siis 6 236 kappaletta. Eri liittojen sekä suomenkielisten ja ruotsinkielisten
välillä vastanneiden osuuksissa oli selviä eroja. Aktiivisimmin vastasivat Rautatie-
virkamiesliiton suomenkieliset jäsenet (76,5 %), kun taas heikoimmin vastauksia
saatiin AKT:n ruotsinkielisiltä jäseniltä (36,7 %). Merivartioliiton ylikorkea vas-
taamisprosentti selittynee sillä, että joko muutamat Kunta-alan ammattiliiton tai
Metallityöväen liiton vastaajat ovat merkinneet liittonsa väärälle riville.
Otos ja vastanneet liitoittain.
LIITTO OTOS Vastanneet Vastanneet
N %
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry 1 030 537 52,1
Ilmailualan Unioni IAU ry 38 17 44,7
Kemianliitto ry 494 298 60,3
Kunta-alan ammattiliitto KTV ry 2 064 1 186 57,5
Merivartioliitto ry 10 15 150,0
Metallityöväen Liitto ry 1 747 908 52,0
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 967 992 50,4
Paperiliitto ry 458 246 53,7
Postiliitto ry 264 127 48,1
Postin Toimihenkilöliitto PVL ry 35 20 57,1
Puu- ja erityisalojen liitto ry 927 557 60,1
Rakennusliitto ry 777 405 52,1
Rautatieläisten Liitto ry 146 74 50,7
Rautatievirkamiesliitto ry 17 13 76,5
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto ry 374 229 61,2
Suomen Lentoemäntä ja Stuerttiyhdistys SLSY ry 23 11 47,8
Suomen Merimies-Unioni ry 185 85 45,9
Suomen Muusikkojen Liitto ry 27 14 51,9
Sähköalojen ammattiliitto ry 317 162 51,1
Tulliliitto ry 15 12 80,0
Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto ry 261 153 58,6
Vankilavirkailijain Liitto VVL ry 18 10 55,6
Veturimiesten Liitto ry 19 10 52,6
Viestintäalan ammattiliitto ry 274 155 56,6
Yhteensä 11 487 6 236 54,3

11. A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 9
Luottamusmiehet ja työsuojelutehtävissä olevat
Edellä on kuvattu koko tutkimusaineistoa. Tässä raportissa keskitytään työ-
paikoilla olevien työntekijöiden edustajien – pääluottamusmiesten, muiden
luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettuja ja työsuojeluasiamiesten tilanteeseen
ja toimintaan.
Vastaajajoukossa on:
Pääluottamusmiehiä 77
Muita luottamusmiehiä 109
Luottamusmiestehtävissä yhteensä 186
Työsuojeluvaltuutettuja ja -asiamiehiä 142
Luottamusmies- ja työsuojelutehtävissä oleviin poimittiin aineistosta ”on
juuri parhaillaan luottamustehtäviä -vastanneet (kysymys S12, ks. liite Kysymys-
lomake). Luottamusmiesryhmä koottiin yhdistämällä kysymyksen S13a tai S13b
kohtien 1-vaihtoehtoon vastanneet. Työsuojeluvaltuutetut ja -asiamiehet ryhmä
puolestaan muodostuu S13c tai S13d ryhmien 1-vaihtoehdon rengastaneista.
Ryhmien yhdistäminen oli välttämätöntä, jotta saatiin tilastollisesti käsittelykel-
poiset joukot. Tässä raportissa joissakin kohdin esiintyvä muut luottamushenki-
löt -ryhmä puolestaan koostuu kysymyksen S13c–S13f -kohtien vastaajista.

12. 10 MUUTOS . LIIKE .
2. TÄLLAINEN ON SAK:LAINEN LUOTTAMUSMIES
2.1. Järjestäytyminen kasvussa
Järjestäytyminen SAK:laisiin ammattiliittoihin on kasvussa. Kysymys järjestäyty-
misen suunnasta esitettiin samanlaisena vuosina 2000 ja 2005 samoin kriteerein
muodostetulle luottamusmiesjoukolle, ja trendinä näyttää olevan kasvu työpai-
koilla, joilla on luottamusmies. Kaikkien palkansaajajien keskuudessa ammatil-
lisen järjestäytymisen arvioidaan eri tutkimuksissa kuitenkin olevan laskussa1, ja
siten ristiriidassa tämän tutkimuksen tuloksen kanssa. Syynä erilaisiin tuloksiin
lienee työmarkkinoille tulevan sukupolven heikompi järjestäytyminen ja epä-
tyypillisen, ns. silpputyön yleistyminen. Järjestäytymättömät työntekijät ovat
useimmiten muilla työpaikoilla kuin niillä, joissa on SAK:laisia luottamusmiehiä.
Työmarkkinoiden jakautumisella on siis myös järjestäytymisulottuvuus: ne jotka
eniten tarvitsisivat ammattiyhdistysliikkeen tuomaa turvaa, ovat suurelta osin
ay-liikkeen ulkopuolella.
Luottamusmiesten kokemusten mukaan järjestäytyminen ammattiliittoon
on kaikilla toimialoilla nyt selvemmin nousussa kuin vuonna 2000. Teollisuu-
den luottamusmiehistä 14 prosenttia arvioi järjestäytymisen olevan nousussa
ja vain kolme prosenttia arvioi sen olevan laskussa. Yksityisillä palvelualoilla
luottamusmiehistä 18 prosenttia arvioi järjestäytymisen olevan nousussa ja
kuusi prosenttia suunnan olevan laskeva. Julkisella sektorilla peräti 23 prosenttia
luottamusmiehistä arvioi järjestäytymisen olevan kasvussa, kahdeksan prosenttia
arvio sen olevan laskussa.
Järjestäytyminen
Teollisuus 2005 14 80 3 3
työpaikalla aloittain
vuonna 2000 ja 2005, %
Teollisuus 2000 11 79 6 4
Nousussa
Yks. palvelut 2005 18 76 6
Ennallaan
Laskussa
Yks. palvelut 2000 14 69 11 6
En osaa sanoa
Julkiset 2005 23 69 8
Julkiset 2000 26 73 7 4
Yhteensä 2005 17 76 5 2
Yhteensä 2000 13 76 7 4
0 20 40 60 80 100
1
Ks. Böckerman Petri, Uusitalo Roope: Union membership and the erosion of the Ghent system: lessons
from Finland, Palkansaajien tutkimuslaitos, työpapereita 213, Helsinki 2005

13. A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 11
Työpaikat on tässä tutkimuksessa jaettu kolmeen tyyppiin – kehittyviin, vä-
liryhmään ja kehittymättömiin – niiden sisäisten käytäntöjen kehittyneisyyden
mukaan. Asiasta on kirjoitettu tarkemmin luvussa 2.3. Luottamusmiesprofiileja.
Kehittymättömillä työpaikoilla, joilla siis on huonoimmat suhteet työnteki-
jöiden ja työnantajien edustajien välillä, järjestäytyminen on lähes yhtä usein
laskussa kuin nousussa. On siis työpaikkoja, joilla työnantajan työntekijöitä koh-
taan osoittama arvostuksen puute aiheuttaa työntekijöiden etääntymistä myös
ammattiyhdistysliikkeestä. Näilläkin työpaikoilla kokonaissaldo on kuitenkin
positiivinen ja suurin muutos on ”järjestäytyminen pysynyt ennallaan” -ryhmän
supistuminen.
Luottamusmiesten arvion mukaan ns. väliryhmän työpaikoilla järjestäytymi-
nen on vahvimmassa nousussa. Viidennes luottamusmiehistä katsoo, että järjes-
täytyminen on kasvussa. Yhtä moni kuin viisi vuotta sitten eli neljä prosenttia
luottamusmiehistä puolestaan kokee, että järjestäyminen on väliryhmän työpai-
koilla laskussa. Järjestäytyminen on kasvussa myös kehittyvillä työpaikoilla, vaik-
ka luottamusmiesten ”järjestäytyminen nousussa” -arviot ovat selvästi laskeneet
vuoteen 2000 verrattuna. Ehkäpä on niin, että järjestäytymisen ollessa korkealla
tasolla, luottamusmiesten on vaikea nähdä kasvumahdollisuuksia ja tilannetta
pidetään hyvänä, kun järjestäytyneiden määrä pysyy ennallaan.
Työpaikkatyyppi
Järjestäytyminen
2005 7 93
erityyppisillä
Kehittyvä
työpaikoilla vuonna
2000 16 78 6
2000 ja 2005, %
2005 19 77 4
Nousussa
Väli
Ennallaan 14 82 4
2000
Laskussa
2005 18 65 17
Kehittymätön
2000 8 84 8
0 20 40 60 80 100
Luottamusmiesjärjestelmän kattavuus on parantunut SAK:laisilla työpaikoilla,
mikä järjestäytymisen kasvun ohella on selkeä positiivisen muutoksen merkki.
Vuonna 1984 luottamusmies oli 83 prosentilla SAK:laisten työpaikoista, mutta
vuonna 2000 enää 66 prosentilla työpaikoista. Vuosituhannen vaihteen jälkeen
on kuitenkin tapahtunut käänne, ja nykyisin luottamusmies on työpaikalla jä-
senistä 71 prosentilla. Kasvua näkyy kaikenkokoisilla työpaikoilla vuosien 2000
ja 2005 välillä.

14. 12 MUUTOS . LIIKE .
Prosentuaalisesti suurin muutos on tapahtunut alle 30 hengen työpaikoilla,
joissa kasvua on 46 prosentista 53 prosenttiin. Ammattiyhdistysliike on tosissaan
ja tuloksellisesti panostanut pienten työpaikkojen edunvalvonnan tilan kohen-
tamiseen.
Onko työpaikalla
Yli 200 hlöä 2005 93 4 3
luottamusmies tai
vastaava, %
Yli 200 hlöä 2000 90 7 3
Kyllä on
Ei ole 30–199 hlöä 2005 85 10 5
En osaa sanoa
30–199 hlöä 2000 83 11 6
Alle 30 hlöä 2005 53 37 10
Alle 30 hlöä 2000 46 44 10
2005 71 22 7
2000 66 27 7
Yhteensä 1995 75 22 3
1990 79 18 3
1984 83 14 3
0 20 40 60 80 100
2.2. Sukupolvenvaihdos käynnissä
Luottamusmiesjärjestelmän kattavuus ei ole SAK:laisilla työpaikoilla enää 2000-
luvulla heikentynyt. Luottamusmiestehtävissä oli vuonna 2005 sama prosen-
tuaalinen osuus jäsenistä kuin vuonna 2000. Työsuojelutehtävissä – työsuoje-
luvaltuutettuina ja työsuojeluasiamiehinä – olevien osuus on hieman laskenut
samoin kuin muita ay-luottamustehtäviä hoitavienkin osuus. Viimeksimainit-
tuun ryhmään kuuluvat varaluottamusmiehet, yhteistoimintaelinten ja hallinto-
edustuselinten työntekijäjäsenet, ammattiosastojen ja paikallisjärjestöjen luot-
tamustehtävissä olevat ja työpaikan yhdyshenkilöt. Mistä pienentyneet osuudet

15. A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 13
johtuvat? Edelleenkin on usein vaikea saada ihmisiä ottamaan vastaan ay-tehtä-
viä, mikä yhdistyneenä sukupolvenvaihdokseen, jossa varttuneet aktiivit siirtyvät
pois työelämästä, synnyttää aukkoja organisaatioon. Työpaikkoja myös pilkotaan
pienempiin osiin, missä kehityksessä ay-organisaatio ei aina pysy mukana.
Luottamusmiesten toimikausi on katkolla yleensä kahden vuoden välein.
Näissä 2000-luvun alkuvuosien valinnoissa luottamusmieskunta on uusiutunut.
Luottamusmiehet ovat aikaisempaakin useammin miehiä. Naisten osuus pääluot-
tamusmiesten keskuudessa on laskenut lievästi ja miesten vastaavasti noussut.
Naisten osuuden lasku näkyy myös työsuojelutehtävissä sekä hyvin lievästi myös
muissa luottamustehtävissä. Muutos luottamustehtävissä on suurempi kuin
naisten osuuden muutos koko SAK:n jäsenistössä.
Luottamustehtävät vuonna 7
6,2
2000 ja 2005, %
6
5 5,1
Pääluottamusmies 5 4,5
Muu luottamusmies
4 3,7 3,6 3,7
Työsuojeluvaltuutettu
3,2
tai -asiamies 2,8
3
2,4 2,3
Muu luottamustehtävä, 2,3
ml. yhd.hlöt 2 1,7 1,7 1,7 1,5 1,7
1,2 1,2 1,2
0,9 1 1
1 0,6
0
v. 2000 v.2005 v. 2000 v. 2005 v. 2000 v. 2005
Kaikki yht. Naiset Miehet
SAK:ssa teollisuuden liitot ovat tarttuneet voimakkaimmin sukupolven vaih-
dokseen, mikä näkyy alan luottamusmiesten määrän ja suhteellisen osuuden
kasvuna. Oheisessa taulukossa on kuvattu eri tuotannonaloilla olevien luotta-
musmiesten suhteellisen osuuden muutosta.
Luottamusmiesjärjestelmä on kuluneen viiden vuoden aikana vahvistunut
selvimmin teollisuuden työpaikoilla. Niiden suhteellinen osuus on kasvanut 56
prosentista 65 prosenttiin kaikista luottamusmiehistä. Yksityisillä palvelualoilla
näkyy yhtä selvä lasku 21 prosentista 14 prosenttiin. Tämä tarkoittaa luottamus-
miesjärjestelmän heikentymistä palveluissa ja liikenteessä, sillä luottamusmiesten
kokonaismäärä on pysynyt ennallaan kuluneen viisivuotiskauden, eikä palvelu-
alojen työntekijämääräkään ole vähentynyt. Julkisella sektorilla näkyy luottamus-
miesosuuden lievää laskua 23 prosentista 21 prosenttiin.

16. 14 MUUTOS . LIIKE .
Muu luottamushenkilö pitää sisällään myös työsuojelutehtävissä olevat am-
mattiosaston toimihenkilöiden lisäksi. Suhteellinen muutos teollisuuden alalla
olevien luottamushenkilöiden suuntaan näkyy lievänä.
Luottamustehtävien
2005 21 14 65
jakautuminen
Pää-/muu
aloittain vuosina
luottamus- 2000 23 21 56
1995, 2000 ja mies
2005, %
1995 23 27 50
Julkinen sektori 22 21 57
2005
Yks. palvelualat
Muu
Teollisuus luottamus- 2000 22 23 55
henkilö
1995 23 27 50
0 20 40 60 80 100
Naisten osuus luottamusmiestehtävissä on vähentynyt. Naisten osuuden lievää
laskua on vuosien 2000 ja 2005 välillä pääluottamusmies- ja työsuojelutehtävissä,
kun taas muu luottamusmies ja muu luottamustehtävä (työsuojelutehtävät,
ammattiosastojen toimikunnat jne) -ryhmissä tilanne on pysynyt suunnilleen
ennallaan.
Naisten osuus ay-liikkeen 35 33 33 32
luottamustehtävissä olevista 29
30
27
vuonna 2000 ja 2005, % 26
24
25 23
2000
20
2005
15
10
5
0
Muu Työsuojelu- Muu Pää-
luottamustehtävä valtuutettu luottamusmies luottamusmies
tai -asiamies
Yhdistettäessä koko SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen pää- ja muut luot-
tamusmiestehtävät sekä toisaalta muut ay-luottamusmies- ja työsuojelutehtävät
kuluneen kymmenen vuoden ajalta nähdään selkeä trendi: naisten osuus luot-

17. A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 15
tamusmiehistä on laskenut kahdeksan prosenttiyksikköä 26 prosenttiin, mutta
muissa luottamustehtävissä kasvanut kolme prosenttiyksikköä 33 prosenttiin.
Luottamustehtävien
2005 26 74
jakautuminen
sukupuolen mukaan Pää-/muu
luottamus- 2000 30 70
vuosina 1995, 2000 mies
ja 2005, %
1995 34 66
Naiset 33 67
2005
Miehet
Muu
luottamus- 2000 32 68
henkilö
1995 30 70
0 20 40 60 80 100
Naisten suhteellinen osuus luottamusmiehistä on laskenut teollisuudessa ja
julkisella sektorilla, mutta kasvanut yksityisillä palvelualoilla 1990-luvun puo-
livälin jälkeen. Erikoinen piirre on vahvasti naisvaltaisten yksityisten palvelujen
trendistä poikkeava notkahdus vuonna 2000. Teollisuuden alojen suuri osuus
luottamusmiesten kokonaismäärässä merkitsee myös sitä, että teollisuuden nais-
luottamusmiestenkin määrä on suuri.
Julkisen sektorin luottamusmiestehtävissä naisten osuus on kymmenessä
vuodessa laskenut 63 prosentista 50 prosenttiin. Palvelualoilla on kasvua 49 pro-
sentista 52 prosenttiin, mutta selvä notkahdus osuu vuodelle 2000. Teollisuudessa
oli puolestaan naisten osuuden selvä nousupiikki vuonna 2000, joka nyt on laske-
nut vuoden 1995 tasolle. Kun teollisuuden suhteellinen osuus on suuri, saa tämä
heilahdus aikaan taulukoissa selkeänä näkyvän muutoksen naisten osuudessa
luottamustehtävissä.
Naisten osuus ay-liikkeen 80
luottamustehtävissä 70 63
olevista aloittain, % 59
60 56 56 55
52 50
49
Teollisuus 50 44
42 43
Yks.palvelut
40
Julkinen 28
30
18 19 17
20 15
11 10
10
0
1995 2000 2005 1995 2000 2005
Kaikki Pää-/ muu
luottamushenkilöt luottamusmies

18. 16 MUUTOS . LIIKE .
Yhä useampi SAK:lainen työskentelee pienellä alle 30 henkilön työpaikalla.
Alle 30 henkilön työpaikoilla työskentelevien työntekijöiden osuus on noussut
viidentoista vuoden aikana 45 prosentista 50 prosenttiin. Toimialoittain tarkastel-
len tämänkokoiset työpaikat ovat 2000-luvulla kasvattaneet osuuttaan teollisuu-
dessa ja julkisella sektorilla, mutta palvelualoilla on sitä vastoin tapahtunut lievää
laskua. Naiset työskentelevät miehiä useammin (naiset 57 prosenttia, miehet 44
prosenttia) alle 30 hengen työpaikoilla. Molempien sukupuolien osuudet ovat
pysyneet tämänkokoisilla työpaikoilla ennallaan 2000-luvulla.
Vuoteen 2000 verrattuna näkyy lievä muutos: kaikkein pienimpien työpaik-
kojen osuus on vähentynyt, samoin kaikkein suurimpien.
Minkä kokoisilla työpaikoilla
Naiset 2005 28 29 19 9 9 7
töissä, koko jäsenistö, %
Naiset 2000 31 26 19 9 9 7
Alle 10 hlöä
10–29 hlöä
Miehet 2005 21 23 21 12 10 13
30–99 hlöä
100–199 hlöä 22 22 19 11 12 14
Miehet 2000
200–499 hlöä
Yli 500 hlöä Julkinen 2005 26 35 19 7 6 7
Julkinen 2000 29 30 20 7 7 6
Yks. palvelut 2005 32 27 18 10 6 6
Yks. palvelut 2000 36 25 18 8 7 5
Teollisuus 2005 18 21 21 12 13 15
Teollisuus 2000 18 19 19 12 15 17
v. 2005 24 26 20 11 10 10
v. 2000 26 23 19 10 11 11
Kaikki
v. 1995 24 22 20 10 12 12
v. 1990 22 23 20 11 12 12
0 20 40 60 80 100

19. A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 17
Luottamusmiesten osuus alle 30 hengen työpaikoilla on vähentynyt kuluneen
kymmenen vuoden aikana. Kun vuonna 1995 luottamusmiehistä 50 prosenttia
oli alle 30 hengen työpaikoilla, oli niillä vuonna 2005 luottamusmiehistä enää
37 prosenttia. Luottamusmiesten osuus on puolestaan kasvanut 30–200 hengen
työpaikoilla vuosista 1995 ja 2000 kymmenellä prosentilla 44 prosenttiin. Luot-
tamusmiesjärjestelmän kattavuuden parantuminen johtuukin ainakin osaltaan
luottamusmiesten lisääntymisestä näillä ”keskisuurilla” työpaikoilla, jotka työl-
listävät noin kolmanneksen SAK:laisista.
Luottamustehtävien
2005 7 2 28 31 13 10 9
jakautuminen
työpaikkakoon Pää-/muu
luottamus- 2000 4 8 29 22 12 15 10
mukaan vuosina mies
1995, 2000 ja 2005, %
1995 9 8 33 23 11 9 7
1–5 hlöä 2005 7 6 29 27 12 9 10
6–9 hlöä
Muu
10–29 hlöä luottamus- 2000 7 9 28 22 11 13 10
henkilö
30–99 hlöä
100–199 hlöä 1995 6 5 29 30 11 10 9
200–499 hlöä 0 20 40 60 80 100
yli 500 hlöä
Luottamusmieskunta on viime vuosina vaihtunut, mutta ei keskimäärin
nuorentunut, vaikka työpaikoilla ja liitoissa onkin havahduttu sukupolvenvaih-
doksen vaatimiin toimiin. Luottamusmiesten keski-ikä on noussut vuoden 2000
44 vuodesta 46 vuoteen vuonna 2005. Lähes puolet luottamusmiehistä on alle
45-vuotiaita. Yli 45-vuotiaiden luottamusmiesten osuus on laskenut vuoden 1995
56 prosentista 52 prosenttiin. Tosin ns. suurten ikäluokkien viimeinen erä, 55–60-
vuotiaat ovat osin vielä luottamustehtävässään nostaen näin ikäkeskiarvoa.

20. 18 MUUTOS . LIIKE .
Muu luottamushenkilö -ryhmä, jossa on mukana ammattiosaston toimihen-
kilöt ja työsuojelutehtävissä olevat, on myös ikääntynyt. Ammattiosastojen eri
tehtävissä on tuntuva määrä varttuneessa iässä ja jopa eläkkeellä olevia. Toisaalta
myös kaikkein nuorin ikäpolvi näkyy parin prosenttiyksikön osuudella muu
luottamustehtäväryhmässä.
Luottamustehtävien
2005 15 33 34 18
jakautuminen iän
mukaan vuosina Pää-/muu
luottamus- 2000 12 32 43 13
1995, 2000 ja mies
2005, %
1995 1 12 31 43 13
15–24 v
2005 2 13 27 34 24
24–34 v
Muu
35–44 v luottamus- 2000 1 15 27 43 14
45–54 v henkilö
55–60 v 1995 1 18 35 39 7
0 20 40 60 80 100
2.3. Luottamusmiesprofiileja
Suomalaiset työnantajat kohtelevat työntekijöitään ja heidän luottamusmiehiään
hyvin vaihtelevien käytäntöjen mukaisesti. Parhaissa yrityksissä ja työyhtei-
söissä ylletään kehittyneiden maiden huipulle, mutta huonoimmissa eivät aina
toteudu työehtosopimusten ja lakien minimitkään. Erilaisilla työpaikoilla myös
luottamusmiesten toimintaedellytykset ja tehtävät vaihtelevat. Seuraavassa selvi-
tetään jäsentutkimuksen aineiston pohjalta työnantajan käytäntöjen vaikutusta
luottamusmiesten toimintaan. Vuoden 2000 jäsentutkimuksessa*) ja tässä tutki-
muksessa työnantajakäytännöt selvitetään niin, että kysymykseen ”Työpaikkasi
johto arvostaa työntekijöitä ja osoittaa henkilökohtaista huomiota” (ks. liite,
kyselylomakkeen kysymys S53a) luottamusmiesvastaajista muodostetaan kolme
ryhmää:
– yhdistetään vastaukset paljon ja melko paljon, ja tästä saadaan hyväksi koe-
tun, kehittyvän työpaikan muuttuja
– ei lainkaan -vastaukset muodostavat kehittymättömän työpaikan muuttujan
– jonkin verran -vastaukset muodostavat väliryhmän.
En osaa sanoa -vastanneet on poistettu aineistosta. Paljon ja melko paljon
luokat on tilastollisen edustavuuden takaamiseksi yhdistetty (paljon -vastanneita
v. 2000 6 %, v. 2005 4 %). Yhdistettyyn paljon ja melko paljon -vastanneet ryh-
mään tuli vuonna 2000 33 prosenttia ja vuonna 2005 18 prosenttia vastaajista.
*)
Helin Jyrki: Edunvalvonnan etujoukko, luottamusmiesraportti, Jyväskylä 2001, s. 25–27

21. A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 19
Koko aineistossa työpaikkatyypit jakautuvat seuraavasti:
v. 2005 % v. 2000 %
Teoll. palv. julk. yht. Teoll. palv. julk. yht.
Kehittyneet työpaikat 16 15 18 18 32 33 38 33
Väliryhmän työpaikat 71 68 68 68 55 41 50 51
Kehittymättömät työpaikat 13 17 14 14 14 27 13 16
Luottamusmiesten kokemuksen mukaan kehittyneiden työpaikkojen osuus
on laskenut tuntuvasti, kehittymättömien työpaikkojen osuus vähentynyt hieman
ja väliryhmän työpaikkojen osuus kasvanut selvästi. Myönteistä kehityksessä on
kehittymättömien työpaikkojen osuuden hienoinen vähentyminen. Pääsuuntana
on kuitenkin työnantajien otteiden koveneminen henkilöstöä kohtaan, jota ku-
vastaa kehittyneiden työpaikkojen vähentyminen. Muutos on samansuuntainen
kaikilla toimialoilla: 15–20 prosentin muutos kehittyneistä työpaikoista väliryh-
mään. Aikaisemmissa tutkimuksissa 1990-luvun lopulta*) saatiin samantyylisin
kriteerein moderneiksi ja henkilöstönsä huomioonottaviksi työpaikoiksi noin
kolmasosa, joten vuosituhannen vaihde näyttäisi muodostavan käännepisteen,
jonka jälkeen kehitys on kulkenut työntekijöiden kannalta huonompaan suun-
taan.
Alakohtaisia piirteitä
Toimialoittain työpaikat jakautuvat siten, että kehittyneistä työpaikoista teol-
lisuudessa on 53 prosenttia, palveluissa 12 prosenttia ja julkisella sektorilla 35
prosenttia. SAK:laisista luottamusmiehistä 65 prosenttia toimii teollisuudes-
sa, 14 prosenttia palveluissa ja 21 prosenttia julkisella sektorilla. Teollisuuden
luottamusmiehiä on osuuttaan vähemmän kehittyneillä ja kehittymättömillä
työpaikoilla, mutta osuuttaan enemmän väliryhmän työpaikoilla. Yksityisten
palvelualojen luottamusmiehiä puolestaan on osuuttaan vähemmän kehittyneil-
lä työpaikoilla, osuutensa mukainen määrä väliryhmän työpaikoilla ja selvästi
osuuttaan enemmän kehittymättömillä työpaikoilla. Julkisen sektorin luottamus-
miehistä selvästi osuuttaan enemmän on kehittyneillä työpaikoilla ja suunnilleen
osuutensa mukainen määrä väliryhmän ja kehittymättömillä työpaikoilla.
Suurin muutos on julkisen sektorin osuuden kasvu kehittyneillä työpaikoilla,
sekä palvelusektorin työpaikkojen suhteettoman suuren osuuden kutistuminen
kehittymättömillä työpaikoilla. Trendinä on ääripäihin sijoittuvien työpaikkojen
osuuden lasku ja väliryhmän työpaikkojen lisääntyminen. Luottamusmiesten
kokemuksen mukaan kehitys on siis kulkenut huonompaan suuntaa julkista
sektoria lukuunottamatta.
*)
Helin: Isäntävaltaa ja vuoropuhelua. Paikallinen sopiminen Suomen työpaikoilla. Projektin
loppuraportti, Jyväskylä 1998 s. 160–161

22. 20 MUUTOS . LIIKE .
Työpaikkatyypit
2005 53 12 35
aloittain, %
Kehittynyt
2000 55 26 19
Teollisuus
Palvelut
2005 65 15 20
Julkinen
Väli
2000 58 25 17
2005 58 20 22
Kehittymätön
2000 45 41 14
2005 65 14 21
Luottamusmiesten
prosenttiosuudet
aloittain 56 21 23
2000
0 20 40 60 80 100
Pienistä alle 30 hengen työpaikoista keskimääräistä useampi on kehittynyt
työpaikka. Näin oli myös vuonna 2000. Toisaalta myös ongelmallisia työpaik-
koja on molemmilla kyselykerroilla ollut runsaasti alle 30 hengen työpaikkojen
ryhmässä. Kehittyneitä työpaikkoja on keskimääräistä enemmän pienten työ-
paikkojen lisäksi suurten 100–200 hengen työpaikkojen ryhmässä. Sen sijaan
30–100 hengen työpaikkojen ryhmässä eniten ovat lisääntyneet kehittymättömät
työpaikat. Tämän kokoisilla työpaikoilla tilanne onkin huonontunut vuoteen
2000 verrattuna. Kaikkein suurimpien yli 200 hengen työpaikkojen ryhmässä
kehittyneet työpaikat ovat vähentyneet ja väliryhmän työpaikat lisääntyneet. Sen
sijaan kehittymättömiä työpaikkojen ei suurimpien työpaikkajoen ryhmässä ole
enää lainkaan.
Luottamusmiehistä naiset ovat prosenttiosuuttaan (26 %) enemmän edus-
tettuina kehittyneillä työpaikoilla ja osuuttaan vähemmän kehittymättömillä
työpaikoilla. Väliryhmässä naispuolisten luottamusmiesten osuus on sama kuin
naisten prosenttiosuus työpaikkojen työntekijöistä. Kehitys vuodesta 2000 on siis
naisten osalta mennyt positiiviseen suuntaan. Miespuolisten luottamusmiesten
kohdalla kehitys on ollut päinvastaista: heistä aiempaa usempi on kehittymättö-
mällä työpaikalla.
Näyttääkin siltä, että sellaiset työpaikat, joissa on naisluottamusmiehiä, ovat
muita useammin positiivisella kehitysuralla. Sama kokemus on luottamusmiehil-
lä kaikkein pienimmillä työpaikoilla, jossa läheinen ja henkilökohtainen kontakti
työnantajapuoleen tuo parhaat mutta myös huonoimmat kokemukset.

23. A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 21
Sukupuoli ja
2005 30 70
työpaikkatyyppi, %
Kehittynyt
2000 34 66
Nainen
Mies
2005 26 74
Väli
2000 28 72
2005 19 81
Kehittymätön
2000 33 67
2005 26 74
Luottamusmiesten
prosenttiosuudet
yhteensä 31 69
2000
0 20 40 60 80 100
Työväenluokkaa
Vastaajien näkemystä yhteiskunnan rakenteesta ja omaa suhdetta siihen on selvi-
tetty vuodesta 1984 lähtien. Vuonna 1984 kaikista vastaajista 69 prosenttia katsoi
kuuluvansa työväenluokkaan, ja vuonna 2005 62 prosenttia. Matalimmillaan
työväenluokan lähimmäksi kokevien osuus oli vuonna 1990.
Luottamusmiehet samaistuvat rivijäseniä voimakkaammin työväenluokkaan.
Vuodesta 2000 luottamusmiesten samaistuminen työväenluokkaan on kuitenkin
hivenen heikentynyt, mikä lienee yhteydessä luottamusmiesten sukupuolven-
vaihdokseen.
Luokka-
Pää-/muu lm 2005 72 15 10 3
samaistuminen, %
Pää-/muu lmv 2000 74 14 10 2
Työväen-
luokkaan
Keski- Muut lm-henk. 2005 67 17 12 4
luokkaan
Ei Muut lm-henk. 2000 68 18 10 4
mihinkään
Ei osaa
Kaikki yht. 2005 62 16 13 9
sanoa
Kaikki yht. 2000 61 16 15 8
Kaikki yht. 1990 60 13 19 8
Kaikki yht. 1984 69 8 15 8
0 20 40 60 80 100

24. 22 MUUTOS . LIIKE .
Luottamusmiesten samaistuminen työväenluokkaan vaihtelee työpaikkatyy-
peittäin. Työväenluokkaan samaistuvien luottamusmiesten osuus on kuluneen
viiden vuoden aikana lisääntynyt kehittyneillä työpaikoilla. Väliryhmän kohdalla
sen sijaan keskiluokkaan samaistuvien osuus on kasvanut. Kehittymättömillä
työpaikoilla ”ei mikään luokka” on kasvattanut osuuttaan luottamusmiesten
keskuudessa. Vastauksista on poistettu en osaa sanoa -vastanneet.
Luottamusmies
2005 72 20 8
katsoo kuuluvansa, %
Kehittynyt
2000 68 21 11
Työväenluokkaan
Keskiluokkaan
2005 75 15 10
Ei mihinkään
luokkaan Väli
2000 79 10 11
2005 70 12 18
Kehittymätön
2000 79 15 6
2005 74 16 10
Luottamusmies-
vastaajat yhteensä
2000 76 14 10
0 20 40 60 80 100
Miten kehittyvien ja kehittymättömien työpaikkojen luottamusmiehet eroavat
toisistaan?
Erot ovat selviä seuraavissa asioissa:
– luottamusmiesten arvioiden mukaan järjestäytyminen on enemmän nousussa
kehittymättömillä kuin kehittyneillä työpaikoilla. Tilanne on nyt päinvastainen
kuin vuonna 2000
– kehittymättömän työpaikan luottamusmiehissä naiset ovat aliedustettuina,
kehittyneillä työpaikoilla yliedustettuina
– kehittyneillä työpaikoilla luottamusmies katsoo kuuluvansa työväenluokkaan
useammin kuin kehittymättömillä. Tässä asiassa tilanne on myös muuttunut
päinvastaiseksi vuoteen 2000 verrattuna
– neuvottelusuhteissa työnantajan edustajaan kehittyvät työpaikat ovat edelleen
kasvattaneet etumatkaansa suhteessa kehittymättömiin työpaikkoihin
– kehittyvillä työpaikoilla ammattiliittoon kuulutaan yhä useammin ansiosidon-
naisen työttömyysturvan, kehittymättömillä työpaikoilla olojen kehittämisen
takia
– tyytyväisyys liitolta saatuun apuun on lisääntynyt kehittyneillä työpaikoilla,
mutta vähentynyt kehittymättömillä

25. A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 23
– vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat kehittyneillä työpaikoilla olennai-
sesti paremmat kuin kehittymättömillä
– kehittymättömillä työpaikoilla luottamusmiehiä työllistävät entistä enemmän
yksittäisten työntekijöiden ongelmien hoitaminen, kehittyneillä työpaikoilla
palkat ja toimintojen kehittäminen
– kehittymättömien työpaikkojen luottamusmiehet vievät kehittyneiden työ-
paikkojen luottamusmiehiä useammin neuvotteluissa esille nousseita asioita
työpaikan työntekijöiden yhteiseen käsittelyyn
– kehittymättömillä työpaikoilla on kehittyviä työpaikkoja useammin toimiva
ammattiosasto, työhuonekunta, työpaikkajärjestö tai vastaava.
– paikallisissa sopimusneuvotteluissa kehittymättömän työpaikan työnantaja
antaa pääsääntöisesti tietoja niukasti tai ei lainkaan. Myös tasaveroisuus pai-
kallisissa sopimusneuvotteluissa toteutuu kehittymättömissä työpaikoissa vain
harvoin
– kehittymättömillä työpaikoilla toimivat luottamusmiehet kokevat työnantajan
kielteisen suhtautuminen luottamusmieheen usein rasittavaksi
Eroja ei sensijaan ole seuraavissa asioissa:
– ammattiliittoon tukeutumisessa ja ohjeiden kysymisessä liitosta
– työpaikan luottamusmiesten keskinäisessä yhteistyössä
– työntekijöiden tuessa luottamusmiehille. Kehittymättömien työpaikkojen luot-
tamusmiehet lähestyvät tässä kehittyneiden työpaikkojen positiivisia lukuja
– työntekijöiden aktiivisuudessa tehdä luottamusmiehelle aloitteita työpaikan
epäkohtien korjaamiseksi
– paikallisissa sopimusneuvotteluissa esille nostetuissa asioissa
– luottamusmiesten neuvotteluvalmiuksissa
– luottamusmiehen pääasiallisessa tehtävässä
– halukkuudessa jatkaa luottamusmiestehtävässä
– mikä luottamustehtävässä koetaan palkitsevimmaksi

26. 24 MUUTOS . LIIKE .
2.4. Luottamusmiehen kokovartalokuvaa
Luottamushenkilöt ovat perinteisesti koulutetumpia kuin jäsenistö keskimäärin.
Ammatillisen perustutkinnon tai opisto/korkeakoulututkinnon on suorittanut
74 prosenttia luottamusmiehistä, mikä on selvästi enemmän kuin viisi vuotta
sitten. Luottamushenkilöiden sukupuolvenvaihdos onkin merkinnyt myös kou-
lutustason nousua. Aiempaa parempi koulutustaso luo hyvät edellytykset luotta-
mustehtävän onnistuneelle hoitamiselle. Samalla se on haaste ammattiliitoille ja
ammattiyhdistystoiminnan kehittämiselle.
Kaikkien SAK:laisten ammatillisen koulutuksen taso on noussut selvästi vii-
meisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Ammattikoulutusta vailla olevien mää-
rä on laskenut 42 prosentista 16 prosenttiin, ja ammatillisen perustutkinnon tai
opisto/korkeakoulututkinnon on suorittanut 63 prosenttia kaikista jäsenistä, mikä
on lähes kaksinkertainen määrä kahdenkymmenen vuoden takaiseen verrattuna.
SAK:laisten
Pää/muu lm v. 2005 12 8 61 13 6
ammatillinen
koulutus, %
Pää/muu lm v. 2000 17 22 49 10 2
Ei ammatti- Muut luottamushenk. v. 2005 13 11 52 16 8
koulutusta
Ammatti- Muut luottamushenk. v. 2000 19 21 48 10 2
kurssi
Amm. 16 19 50 13 2
Kaikki yht. v. 2005
perustutkinto
Opisto tai
korkeakoulu Kaikki yht. v. 2000 21 23 43 11 2
Muu koulutus
Kaikki yht. v. 1995 23 25 38 10 4
Kaikki yht. v. 1990 32 26 32 7 3
Kaikki yht. v. 1984 42 22 28 6 2
0 20 40 60 80 100
Ay-koulutus innostaa
Luottamusmiesten sukupolvenvaihdos erityisesti teollisuudessa näkyy koulutus-
aktiivisuuden kasvuna. Luottamusmiehet ovat osallistuneet aiempaa aktiivisem-
min ammattiyhdistysliikkeen opistoissa järjestämään ay-koulutukseen. Vuosi
2000 muodostaa selvän kuopan opistokolutukseen osallistumisessa. Muuhun
ay-liikkeen järjestämään koulutukseen luottamusmiehet ovat osallistunut tasai-
sesti nousevaa tahtia. Opistokoulutuksen ulkopuolella olevien osuus on laskenut
41 prosentista 31 prosenttiin, mutta toisaalta ”ei koskaan” muuhun ay-koulu-

27. A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 25
tukseen osallistuneiden luottamusmiesten osuus on kasvanut parilla prosentti-
yksiköllä 36 prosenttiin. Ay-koulutus sekä opistoissa että muualla tavoittaa myös
rivijäsenistöä aiempaa paremmin, sillä ”ei koskaan” koulutukseen osallistuneiden
osuus on pienentynyt.
AY-LIIKKEEN OPISTOISSA
Osallistuminen
Pää/muu lm v. 2005 35 34 31
ay-liikkeen
koulutukseen
vuosina 1995, 2000 Pää/muu lm v. 2000 21 38 41
ja 2005, %
Pää/muu lm v. 1995 29 33 38
Kyllä 2 viime
vuoden aikana
Muut luott.hlöt. v. 2005 26 24 50
Kyllä aiemmin
osallistunut
Muut luott.hlöt. v. 2000 23 27 50
Ei koskaan
osallistunut
Muut luott.hlöt. v. 1995 1 8 91
Ei lm-tehtäviä v. 2005 3 11 86
Ei lm-tehtäviä v. 2000 2 10 88
Ei lm-tehtäviä v. 1995 1 8 91
0 20 40 60 80 100
MUUALLA
Pää/muu lm v. 2005 40 24 36
Pää/muu lm v. 2000 37 29 34
Pää/muu lm v. 1995 31 35 34
Muut luott.hlöt. v. 2005 29 26 45
Muut luott.hlöt. v. 2000 20 29 51
Muut luott.hlöt. v. 1995 14 30 56
Ei lm-tehtäviä v. 2005 4 12 85
Ei lm-tehtäviä v. 2000 2 10 88
Ei lm-tehtäviä v. 1995 1 8 91
0 20 40 60 80 100

28. 26 MUUTOS . LIIKE .
Luottamusmiehet käyttävät työssään ja siihen liittyvissä edunvalvontatehtä-
vissä yhä enemmän tietotekniikkaa. Kun valmiudet tietotekniikan käyttöön ovat
olemassa, avautuu myös ay-yhteydenpidolle uusia mahdollisuuksia.
Luottamusmiehet ja muut ay-luottamushenkilöt ovat työssään tekemisissä
tietotekniikan kanssa enemmän kuin ay-jäsenet keskimäärin: ero on noin kym-
menen prosenttiyksikköä. Ero rivijäsenten ja luottamusmiesten tietotekniikan
käytössä kasvoi selvästi vuosien 1995–2000 välillä, mutta on pysynyt ennallaan
vuodesta 2000. Luottamusmiesten ja työsuojelutehtävissä olevien sähköposti-
osoitteiden yleisyydestä ks. Liitetaulukot.
Käyttää työssään 70
62 63
atk-tekniikkaan
60
perustuvia laitteita, % 53 53 52
50
43
1995 38
40 36 37
2000
2005 30
20
10
0
Pää-/muu Muut Koko jäsenistö
luottamusmies luottamushenkilöt

29. A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 27
3. LUOTTAMUSMIES JA TYÖNANTAJA
Työnantajien asenteet ja suhtautuminen työntekijöihin ovat koventuneet. Näin
kokevat sekä työntekijät että luottamustehtävissä olevat SAK:laiset. Työnantajan
asennetta työntekijöihinsä mitataan jäsentutkimuksessa usealla kysymyksellä.
Vuodesta 1995 lähtien mittarit ovat osoittaneet huonompaan suuntaan; oli sitten
kysymys työntekijöiden arvostuksesta, luottamisesta, kehitysmahdollisuuksista,
henkilöstösuunnittelusta tai viihtyvyydestä. Luottamusmiehiltä samoja asioita
tiedusteltiin ensi kerran vuonna 2000. Heidän vastauksissaan suunta kohti huo-
nompaa on vielä selvempi.
Johtamisoppien koventuminen näkyy tässäkin tutkimuksessa. Työnantajan
isännänvaltaa ja johto-oikeutta korostetaan sekä puheissa että käytännön toimin-
nassa yhä suoraviivaisemmin, eikä tämä ole jäänyt työntekijöiltä huomaamatta.
Luottamusmiesten kokemusten mukaan työnantaja arvostaa työntekijöitä
selvästi vähemmän nyt kuin vuonna 2000. Saman laskevan trendin ovat havain-
neet kaikki jäsentutkimukseen vastanneet, mutta luottamusmiesten kohdalla
pudotusta on viidessä vuodessa tapahtunut eniten, 15 prosenttiyksikköä.
Laskeva suunta näkyy myös arvioissa, miten johto luottaa alaisiinsa: vuoden
2005 luvut ovat matalampia kuin viisi vuotta aikaisemmin sekä jäsenistöllä yleen-
sä että luottamusmiehillä.
Johto on aikaisempaa vähemmän kiinnostunut siitä, että kullakin työntekijällä
on hyvät kehittymismahdollisuudet työssä. Tälläkin kohdalla näköalapaikalla
olevilla luottamusmiehillä on kielteisempi näkemys kuin jäsenillä keskimäärin,
mutta kaikkien kohdalla suunta on huonompaan. Huomattavaa on myös ei lain-
kaan -vastausten korkea osuus.
Työnantaja ei pidä koulutus- ja henkilöstösuunnittelua samalla lailla tärkeänä
kuin ennen. Tässäkin asiassa kielteiset äänenpainot ovat lisääntyneet kaikilla
vastaajilla, mutta luottamusmiehillä eniten.
Työnantaja ei pidä työntekijöiden ja luottamusmiesten kokemusten mukaan
myöskään työpaikan viihtyvyyttä samalla tavalla tärkeänä kuin ennen; muutok-
sen suunta on selvä. Myös tässä kysymyksessä ei lainkaan -vastausten määrä on
kasvanut poikkeuksellisen paljon.
Työntekijöiden ja luottamusmiesten kokemusten mukaan työnantajat asetta-
vat tehokkuuden kaiken muun edelle. Vastaukset edellisiin kysymyksiin osoitta-
vat, että työnantajat korostavat tehokkuutta hyvän työilmapiirin rakentamisen
kustannuksella.

30. 28 MUUTOS . LIIKE .
Työpaikan johdon asenteet (%)
1995 2000 2005 2000 2005
Kaikki Kaikki Kaikki Pää/muu Pää/muu
luottamus- luottamus-
Työpaikan johto mies mies
..arvostaa työntekijöitä
paljon tai melko paljon 37 34 30 33 18
jonkin verran 42 45 47 49 67
ei lainkaan 17 17 19 16 13
ei osaa sanoa 4 4 4 2 2
...luottaa alaisiinsa
paljon tai melko paljon 64 61 57 61 54
jonkin verran 26 28 31 32 39
ei lainkaan 4 5 6 6 5
ei osaa sanoa 6 6 6 1 2
...huolehtii kehitysmahdollisuuksista
paljon tai melko paljon 23 23 21 23 14
jonkin verran 44 41 42 45 50
ei lainkaan 23 24 26 27 33
ei osaa sanoa 10 12 11 5 3
...arvostaa koul. ja henk. suunnittelua
paljon tai melko paljon 35 32 27 33 23
jonkin verran 35 37 39 44 54
ei lainkaan 17 17 21 19 21
ei osaa sanoa 13 14 13 4 2
...arvostaa työpaikan viihtyvyyttä
paljon tai melko paljon 33 33 27 31 23
jonkin verran 39 39 41 45 51
ei lainkaan 19 18 23 19 23
ei osaa sanoa 9 10 9 5 3
...asettaa tehokkuuden kaiken edelle
paljon tai melko paljon 62 60 60 65 67
jonkin verran 22 25 25 27 24
ei lainkaan 5 5 5 6 6
ei osaa sanoa 11 10 10 2 3

31. A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 29
Neuvottelusuhteet polarisoituneet
Paikallisen neuvottelujärjestelmän toimivuudessa ei ole tapahtunut juuri muu-
toksia vuoteen 2000 verrattuna. Myöskään merkittäviä toimialojen välisiä eroja
neuvottelusuhteissa työnantajan edustajiin ei ole. Jos lasketaan yhteen erittäin
ja melko hyvät arviot aloittain, käy kuitenkin ilmi, että teollisuudessa ja yksityi-
sissä palveluissa neuvotelusuhteet ylimpään johtoon ovat heikentyneet. Samalla
neuvottelushteet ovat näillä aloilla hieman parantuneet keski- ja työnjohtoon.
Julkisella sektorilla parantumista on tapahunut vain neuvottelusuhteissa keski-
johtoon.
Neuvottelusuhteet työnantajan edustajiin työpaikalla (aloittain, %)
Teollisuus Yks.palvelut Julkiset Kaikki yht.
2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005
Ylin johto
erittäin hyvät 14 16 23 13 28 33 19 20
melko hyvät 56 49 41 45 51 38 52 46
vaikea sanoa 17 24 18 19 10 15 16 21
melko huonot 6 8 12 18 11 14 8 10
erittäin huonot 7 3 6 5 0 0 5 3
Keskijohto
erittäin hyvät 16 12 20 6 22 32 18 16
melko hyvät 54 61 49 71 60 52 54 60
vaikea sanoa 13 18 11 11 11 10 13 15
melko huonot 13 8 11 6 7 6 11 7
erittäin huonot 4 1 9 6 0 0 4 2
Työnjohto
erittäin hyvät 37 26 32 23 40 48 36 30
melko hyvät 44 61 44 65 48 31 45 55
vaikea sanoa 8 5 9 7 6 12 8 7
melko huonot 9 8 11 0 6 9 9 7
erittäin huonot 2 0 4 5 0 0 2 1
Erityyppisten työpaikkojen keskinäiset erot ovat voimistuneet. Siellä missä
neuvottelusuhteet ovat olleet huonot, ne ovat huonontuneet entisestään. Kehit-
tymättömillä työpaikoilla positiivisten vastausten määrä on pudonnut kaikilla
neuvottelujen tasoilla kymmeniä prosentteja. Kehittyvillä työpaikoilla suunta on
päinvastainen: neuvottelusuhteet ovat suhteessa ylimpään ja keskijohtoon paran-
tuneet ja työnjohtoon pysyneet ennallaan hyvällä tasolla. Väliryhmän työpaikoilla
positiiviset vastaukset ovat kaikilla tasoilla hieman vähentyneet.
Työpaikkojen eriytymiskehitys tulee selvästi näkyviin. Kehittyvillä työpaikoil-
la, joiden osuus on vähentynyt, toiminnot kuten neuvottelusuhteet kehittyvät yhä
paremmiksi. Väliryhmässä – joka on kasvanut voimakkaasti – muutokset ovat
vähäisiä, ja ”vaikea sanoa” -vastaukset ovat lisääntyneet. Sensijaan kehittymättö-
millä työpaikoilla kielteiset kokemukset neuvottelusuhteista ovat kaikilla tasoilla
selvästi lisääntyneet .

32. 30 MUUTOS . LIIKE .
TYÖNJOHTO
Neuvottelusuhteet
2005 56 39 5
työpaikalla työpaikka-
A
tyypiin mukaan, %
2000 58 35 5 2
Erittäin hyvät 30 59 7 4
2005
Melko hyvät B
Vaikea sanoa 2000 30 60 5 5
Melko huonot
Erittäin huonot 2005 14 30 14 38 4
C
A Kehittyvä 2000 22 50 13 9 6
B Väli
0 20 40 60 80 100
C Kehittymätön
KESKIJOHTO
2005 41 59
A
2000 37 50 4 8 1
2005 17 59 16 8
B
2000 16 64 10 9 1
2005 4 44 21 20 11
C
2000 43 25 14 18
0 20 40 60 80 100
YLIN JOHTO
2005 57 38 23
A
2000 46 40 6 7 1
2005 19 46 26 9
B
2000 10 61 14 9 6
2005 14 18 28 26 14
C
2000 3 38 26 18 15
0 20 40 60 80 100

33. A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 31
Neuvotteluyhteys työnantajan edustajaan on jäsentutkimuksen mukaan kaik-
kiaan samalla tasolla nyt kuin vuonna 2000. Teollisuudessa neuvottelusykli
on hieman hidastunut, ja yksityisillä palvelualoilla tihentynyt selvästi ohittaen
teollisuuden tason. Myös julkisella sektorilla neuvottelutoiminta on vilkastunut
varsin paljon.
Neuvotteluyhteys
2005 15 26 24 15 19 1
työantajan edustajaan, %
A
2000 15 28 28 10 14 5
Päivittäin
Muutaman
kerran/vko 2005 21 41 14 19 5
Muutaman B
kerran/kk 2000 25 10 25 11 20 9
Kerran
kuukaudessa
2005 11 25 23 9 27 5
Muutaman
kerran/vuosi C
Vielä 2000 2 16 32 10 26 14
harvemmin
2005 12 25 26 13 21 3
A Teollisuus
D
B Yks. palvelut
2000 14 21 28 11 18 8
C Julkiset
D Kaikki 0 20 40 60 80 100