Pirkanmaan toisen asteen tvt suunnitelma 2013-2016 pdf-muodossa. Suunnitelma on kokonaisuudessaan osoitteessa http://tvt.tampereenseutu.fi/suunnitelmat/maakunnallinen-tvt-suunnitelma/

1. 1http://paokhanke.ning.com
PIRKANMAAN TOISEN ASTEEN TVT-SUUNNITELMA
2013-2016
PAOK-verkosto/Riikka Vanninen

2. 2http://paokhanke.ning.com
Sisältö
1 JOHDANTO............................................................................................................. 3
2 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT ........................................................................ 4
3 TVT:N OPETUSKÄYTÖN VISIO ............................................................................. 5
4 TVT:N OPETUSKÄYTÖN TAVOITTEET JA KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET ..... 5
4.1 Pedagogisen johtamisen vahvistaminen........................................................... 6
4.2 Tvt-suunnitteluprosessien systematisointi......................................................... 6
4.3 Sähköisen toimintakulttuurin vahvistaminen ..................................................... 8
4.4 Oppimisprosessien kehittäminen ja tukeminen tvt:n avulla ............................... 9
4.5 Opettajien tvt-pedagogisen osaamisen kehittäminen...................................... 10
5 OPPILAITOSVIESTINNÄN TAVOITTEET JA KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET . 11

3. 3http://paokhanke.ning.com
1 JOHDANTO
Pirkanmaan toisen asteen tvt-suunnitelma 2013-2016 vastaa yhteiskunnallisen
kehityksen mukanaan tuomiin tieto- ja viestintätekniikan (tvt) opetuskäytön tarpeisiin ja
kehittämishaasteisiin. Sen tavoitteena on tukea maakunnan toisen asteen oppilaitosten
tvt:n opetuskäytön suunnittelutyötä. Suunnitelma ei ole velvoittava, vaan sen on tarkoitus
antaa työvälineitä oppilaitos-/koulutuksen järjestäjätason tvt-suunnitelmatyöhön.
Suunnitelmassa esitetään maakunnallisen tason tavoitteet ja kehittämisen painopisteet,
jotka konkretisoidaan oppilaitos-/koulutuksen järjestäjäkohtaisissa tvt-suunnitelmissa.
Pirkanmaan toisen asteen tvt-suunnitelman lähtökohta on tvt:n pedagoginen käyttö.
Suunnitelmassa tvt:n opetuskäytön kehittämisen painopisteiksi on nostettu pedagoginen
johtaminen, tvt-suunnitteluprosessin systematisointi, sähköisen toimintakulttuurin
vahvistaminen, oppimisprosessin kehittäminen ja tukeminen tvt:n avulla sekä opettajien
tvt-pedagogisen osaamisen kehittäminen. Jokaiseen painopistealueeseen liittyy
toimenpide-ehdotuksia. Suunnitelman lopussa on myös nostettu esille yleisellä tasolla
oppilaitosviestintä ja sen tavoitteet, joita on hyvä pohtia oppilaitoksen sähköisen
toimintakulttuurin osana. Muutosten tueksi suunnitelmassa esitetään myös tvt-
pedagogisen ja -teknisen tuen organisoimista ja resursoimista oppilaitos-/koulutuksen
järjestäjätasolla sekä maakunnallisen tvt-vertaistukiverkoston organisoimista.
Suunnitelmassa on kiinnitetty huomiota pedagogiseen johtamiseen oppilaitosten tvt-
suunnitelmatyössä. Pedagogisella johtamisella varmistetaan, että tvt-suunnitelma
pohjautuu oppilaitoksen strategioihin ja yleisiin kehittämisen linjoihin. Suunnitelmassa on
myös pyritty huomioimaan lähivuosina edessä olevat muutokset tvt:n opetuskäytössä.
Seuraavien vuosien aikana mm. oppimateriaalit sähköistyvät, mobiililaitteiden käyttö
lisääntyy sekä opiskelijoiden omat laitteet tulevat osaksi oppimisympäristöjä. Muutokset
tuovat uudenlaisia haasteita myös opettajien tvt-pedagogiselle osaamiselle. Tekniikka
mahdollistaa sekä yksilöllisen opiskelun että yhdessä oppimisen ja antaa entistä
enemmän mahdollisuuksia toteuttaa ajasta ja paikasta riippumattomia opintoja.
Lukiokoulutuksella on lähivuosina suuria muutoksia edessään, sillä lukion uusi
opetussuunnitelma valmistuu vuonna 2016 ja samana vuonna ylioppilastutkinto siirtyy
osittain sähköisesti suoritettavaksi. Sähköinen yo-koe edellyttää investointeja mm.
ylioppilaskoetilojen varustamiseen, mutta myös pedagogisia muutoksia, sillä sähköinen
koe mahdollistaa mm. aiempaa laajemman lähdemateriaalin käyttämisen. Uusissa
opetussuunnitelmissa tulevat korostumaan tulevaisuuden oppimistaidot, integroiva ja
kokonaisuuksien hallintaa vahvistava opetus ja opiskelu sekä yhteistoiminnallinen ja
osallistava toimintakulttuuri.
Pirkanmaan toisen asteen tvt-suunnitelma vuosille 2013-2016 on tehty maakunnan
toisen asteen koulutuksen toimijoiden ja Pirkanmaan liiton yhteistyönä. Työryhmän
jäsenet:
 Miia Collanus, suunnittelija, Tampereen kaupungin toisen asteen koulutus
 Elisa Helminen, tietotuotantopäällikkö, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu
 Juuso Hyvärinen, kehitysjohtaja, Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto
 Marko Koskinen, kehityspäällikkö, Pirkanmaan liitto
 Nina Lehtinen, sivistysjohtaja, Lempäälä

4. 4http://paokhanke.ning.com
 Kimmo Levänen, apulaisrehtori, LPKKY/Pirkanmaan aikuislukio
 Ville Raatikainen, opetuspäällikkö, Pirkkala
 Tuovi Ronkainen, rehtori, Akaan lukio
 Riikka Vanninen, projektipäällikkö, Pirkanmaan II asteen yhteisöllinen
kehittämisverkosto – PAOK (työryhmän pj.)
Suunnitelman päivittää jatkossakin maakunnan toisen asteen koulutuksen toimijoista ja
muista asiantuntijoista koostuva työryhmä.
2 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT
Pirkanmaan toisen asteen tvt-suunnitelman taustalla ovat mm.
 Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020 (OKM 2010)
 Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma (Arjen
tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 2010)
 Lukion tulevaisuus 2030 (OPH/Linturi, Rubin, Airaksinen 2011)
 Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma)
 KOHVI - Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri
 Tampereen seudun perusopetuksen TVT-suunnitelma 2012-2015
 Pirkanmaan toisen asteen sähköisen toimintakulttuurin strategia 2008
 Suomen Lukiolaisten Liiton toteuttama Lukio 2.0 -tutkimus
 Suomen Lukiolaisten Liiton kannanotto “Alkavan lukiouudistuksen kirkastettava
lukion roolia” 21.1.2013
 Opiskelijoiden näkökulma on pyritty ottamaan huomioon kahta lukiolaisryhmää ja
yhtä ammatillisen koulutuksen opiskelijaryhmää haastattelemalla.
Pirkanmaan toisen asteen tvt-suunnitelmassa pyritään vastaamaan Koulutuksen
tietoyhteiskuntakehittäminen 2020 -raportissa (2010, 13) esitettyyn koulutuksen
tietoyhteiskuntakehittämisen visioon, jonka mukaan vuonna 2020:
Suomalaiset koulut ja oppilaitokset ovat kansainvälisesti vertaillen
edistyksellisiä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäjiä. Ammattitaitoinen
opetus- ja muu henkilöstö sekä motivoituneet oppilaat ja opiskelijat
hyödyntävät opinnoissaan ja oppimisen tukena laadukasta, ajanmukaista ja
ekologisesti tehokasta tieto- ja viestintätekniikkaa eri ympäristöissä. Oppijan
ja yhteisöjen tueksi on luotu joustavia palveluita, jotka edistävät elinikäistä
oppimista. Vuorovaikutus ja muu yhteistyö koulutuksen ja muun
yhteiskunnan ja työelämän välillä on rikasta ja avointa. Koulutuspalvelut,
sitä tukeva hallinto ja päätöksenteko on järjestetty tehokkaasti ja
taloudellisesti kestävällä tavalla.
Suomessa koulutus ja opetus ovat huippuluokkaa, mutta tieto- ja viestintätekniikan (tvt)
opetuskäytön osalta tilanne ei ole yhtä korkealla tasolla. Oppilaitosjohto suhtautuu
aiempaa positiivisemmin tvt:n opetuskäytön mahdollisuuksiin, mutta haasteena on
pedagogisten johtamiskäytänteiden kehittäminen. Teknologiaan on investoitu, mutta sen
pedagogisessa hyödyntämisessä on kehitettävää ja esimerkiksi e-oppimateriaalien
saatavuutta ja käyttöä tulisi parantaa. Lisäksi koulujen väliset erot laitekannassa ovat

5. 5http://paokhanke.ning.com
erittäin suuria ja tukipalveluihin resursoiminen riittämätöntä. Opettajien ja opiskelijoiden
tietotekninen osaamistaso on kohtuullisen hyvä. Opiskelijoilla osaaminen keskittyy
kuitenkin vahvasti viihdekäyttöön. Opettajien perustietotekniset taidot ovat yleensä hyvät,
mutta tvt:n opetuskäytön osalta kehitettävää on edelleen. (Kansallinen tieto- ja
viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma 2010; Koulutuksen
tietoyhteiskuntakehittäminen 2020 -raportti 2010.)
Kansallisessa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelmassa esitetään, että:
 tarvitaan systeemistä muutosta, jolla pyritään koko koulutusjärjestelmän
kehittämiseen,
 on kehitettävä uudenlaisia oppimisprosessia tukevia arviointikäytänteitä ja
otettava käyttöön uudenlaisia aktivoivia ja osallistavia pedagogisia käytänteitä,
 opettajien tvt:n opetuskäytön osaamista lisätään täydennyskoulutuksilla ja erilaisia
tvt:n opetuskäytön menetelmiä ja malleja tarjoamalla,
 opetusmateriaaleissa on siirryttävä entistä enemmän e-oppimateriaalien käyttöön
(tavoitteena on, että vähintään puolet materiaalista on verkkomuodossa vuoteen
2015 mennessä),
 järjestetään oppilaitoskohtainen ja alueellinen pedagoginen ja tekninen tuki,
 koulun toimintakulttuuria ja johtajuutta tulee tvt:n opetuskäytön uudenlaisten
käyttötapojen seurauksena muuttaa ja tvt:n opetuskäyttö on sisällytettävä osaksi
paikallisia suunnitelmia ja
 yritys- ja verkostoyhteistyö pyritään saamaan luontevaksi osaksi opetuksen
järjestämisen strategioita ja koulun toimintakulttuuria.
3 TVT:N OPETUSKÄYTÖN VISIO
Pirkanmaan toisen asteen koulutuksessa tvt:n pedagoginen käyttö on luonteva osa
oppilaitosten oppimis- ja toimintakulttuuria. Oppilaitosten toimintakulttuuri tukee ja
kannustaa yhteisölliseen kehittämiseen, avoimuuteen ja osaamisen jakamiseen. Opetus-
ja muu henkilöstö kehittää osaamistaan oppilaitoksen strategioiden ja
toimintasuunnitelmien mukaisesti ja hyödyntää tvt:n pedagogisia mahdollisuuksia
opiskelijoiden oppimista tukevalla tavalla. Tvt-taidot ovat opettajilla luonteva ja arkinen
osa ammattitaitoa, eikä tvt:n opetuskäyttöä nähdä pedagogisesta osaamisesta erillisenä
taitona. Opettajien tueksi on luotu tvt-pedagogisen tuen verkostomainen toimintamalli ja
tvt-pedagogiseen tukeen on varattu riittävät asiantuntijaresurssit.
4 TVT:N OPETUSKÄYTÖN TAVOITTEET JA
KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET
Pirkanmaan toisen asteen koulutuksessa tvt:n opetuskäytön tavoitteet ja kehittämisen
painopisteet vuosina 2013 – 2016 ovat:
 Pedagogisen johtamisen vahvistaminen
 Tvt-suunnitteluprosessien systematisointi
 Sähköisen toimintakulttuurin vahvistaminen

6. 6http://paokhanke.ning.com
 Oppimisprosessien kehittäminen ja tukeminen tvt:n avulla
 Opettajien tvt-pedagogisen osaamisen kehittäminen
4.1 Pedagogisen johtamisen vahvistaminen
Pedagoginen johtaminen on oppilaitoksissa tapahtuvaa arjen toimintaa, jolla pyritään
tukemaan laadukasta ja osaavaa opetustoimintaa sekä työyhteisön hyvinvointia. Se on
prosessi, jonka avulla varmistetaan strategisten tavoitteiden jalkauttaminen
oppimisprosesseihin ja koulutuksen järjestäjän arkeen. Pedagoginen johtaminen on arjen
johtamista ja siihen sisältyy sekä toiminnan että ihmisten johtaminen. (AMKE
Pedagogisen johtamisen käsikirja 2012, 5.)
Oppilaitosjohto vastaa siitä, että oppilaitoksen tvt-suunnitelma on oppilaitoksen
strategian ja toimintasuunnitelman mukainen ja laite- ja ohjelmistohankinnat noudattavat
esimerkiksi kunnan kokonaisarkkitehtuurisuunnitelmaa. Oppilaitosjohdon tehtävä on
huolehtia, että tvt:n käyttö on suunnitelmallista ja käytettävät laitteet ajanmukaisia. Uusi
tietohallintolaki velvoittaa kunnat tekemään kokonaisarkkitehtuurisuunnitelman, joka
kuvaa käytännön toiminnan ja sähköisten palvelujen yhteentoimivuuden.
Samantyyppisen suunnitelman laatiminen on suositeltavaa myös yksityisten tahojen
ylläpitämissä oppilaitoksissa.
Toimenpide-ehdotukset:
 Liitetään tvt-suunnittelu osaksi oppilaitoksen strategian ja toiminnan suunnittelua.
Eri oppilaitoksissa tvt-suunnittelu kytkeytyy myös esimerkiksi
opetussuunnitelmatyöhön ja/tai laadunhallintajärjestelmään. Tavoite 2016:
oppilaitoksissa ei enää erillistä tvt-suunnitelmaa, vaan tvt-suunnitelma on jo osa
em. prosesseja.
 Lisätään ja kehitetään oppilaitosjohdon ja tietohallinnon yhteistyötä.
 Oppilaitosten laite- ja ohjelmistohankinnoissa otetaan huomioon koulutuksen
järjestäjän kokonaisarkkitehtuurisuunnitelma ja tehdään yhteistyötä tietohallinnon
kanssa.
 Suunnitellaan infrastruktuuri siten, että se tukee opiskelijoiden omien laitteiden
käyttöä opiskelussa oppilaitoksen laitteiden lisäksi.
 Varmistetaan tietoliikenneyhteyksien, langattomien verkkojen ja teknisen
infrastruktuurin toimivuus. Lukiokoulutuksessa ylioppilaskoetilojen varustaminen
sähköisten yo-kokeiden vaatimusten mukaisiksi on tärkeä hoitaa kuntoon hyvissä
ajoin ennen kuin sähköisten ylioppilaskirjoitusten toteutus vuonna 2016 alkaa.
4.2 Tvt-suunnitteluprosessien systematisointi
Tvt-suunnittelutyötä tehdään Pirkanmaan toisen asteen koulutuksessa vähintään
kahdella tasolla: maakunnallisella ja oppilaitostasolla. Toisen asteen koulutuksessa tvt-
suunnitelma voidaan näiden lisäksi tehdä myös seutukunnallisesti tai koulutuksen
järjestäjän tasolla. Koulutuksen järjestäjän tvt-suunnitelma pohjautuu tällöin
maakunnalliseen ja mahdolliseen seudulliseen suunnitelmaan. Oppilaitostasolla tvt-

7. 7http://paokhanke.ning.com
suunnitelma pohjautuu maakunnalliseen suunnitelmaan, jos seutukunnallista tai
koulutuksen järjestäjätason tvt-suunnitelmaa ei ole tehty.
Kuvio 1 Tvt-suunnitelmatyön tasot
Oppilaitostasolla tvt-suunnittelutyö kytkeytyy oppilaitoksen strategia-, laadunhallinta-
ja/tai opetussuunnitelmatyöhön. Tvt-suunnitelman liitteeksi tehdään vuosittainen
toimintasuunnitelma, jossa suunnitellaan lukuvuoden aikana toteutuva toiminta,
kehittäminen, hankinnat ja koulutukset. Oppilaitostasolla tvt-suunnitelman toteutumista
seuraa rehtori, koulutusalajohtaja tai muu oppilaitosjohto sekä mahdollinen johtotiimi ja
tvt-vastaava/-tiimi. Oppilaitoksen e-valmiustasoa ja opettajien tvt-osaamisen tasoa
arvioidaan säännöllisesti. Tvt-suunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan ja toteutusta
täsmennetään vuosittain.
Toimenpide-ehdotukset:
 Oppilaitostason tvt-suunnitelma pohjautuu Pirkanmaan toisen asteen tvt-
suunnitelmaan sekä mahdolliseen koulutuksen järjestäjän ja/tai seutukunnalliseen
tvt-suunnitelmaan. Siinä kuvataan oppilaitoskohtaiset painopisteet ja tavoitteet
sekä määritellään, miten oppilaitoksessa konkreettisesti toteutetaan
maakunnallisessa suunnitelmassa esitettyjä toimenpide-ehdotuksia.
Oppilaitoskohtaisissa tvt-suunnitelmissa tehdään seuraavien vuosien tvt:n
opetuskäytön linjaukset, joita tarkennetaan ja konkretisoidaan vuosittaisissa
toimintasuunnitelmissa (mm. hankinnat, opettajien koulutukset).
 Tvt-suunnitelmatyön taustaksi oppilaitokset selvittävät e-valmiustasonsa ja
opettajien tvt-osaamisen tason säännöllisesti (esim. kerran vuodessa) esimerkiksi
Opeka-työkalun (opeka.fi) avulla. Osaamista voidaan tarkastella myös esimerkiksi
ryhmäkehityskeskusteluissa.
 Koulutuksen järjestäjätasolla tvt-suunnitelmaa voidaan arvioida esimerkiksi
tarkastelemalla opettajien osallistumista tvt-täydennyskoulutuksiin, vertailemalla
oppilaitosten välisiä e-valmiustasoja ja opettajien tvt-osaamista, opiskelijoiden
taitotasoarvioinneilla ja oppimisympäristöjen käyttötilastojen ja
käyttäjäpalautteiden perusteella.

8. 8http://paokhanke.ning.com
 Maakunnallisen tason tvt-suunnitelman päivittämisestä huolehtii jatkossakin
maakunnan toisen asteen koulutuksen toimijoista ja muista asiantuntijoista
koostuva työryhmä.
 Maakunnallisessa tvt-suunnittelutyössä pyritään tekemään yhteistyötä työelämän,
maakunnan korkeakoulujen ja tiedeyliopistojen, Pirkanmaan liiton sekä
opettajankoulutusyksiköiden kanssa.
4.3 Sähköisen toimintakulttuurin vahvistaminen
Sähköisessä toimintakulttuurissa tvt:n käyttö ja kehittäminen on osa oppilaitoksen arkea.
Sähköisen toimintakulttuurin vahvistaminen edellyttää systemaattista tvt-suunnittelua,
jossa tvt:n opetuskäyttö, opettajien koulutukset, hankinnat jne. ovat oppilaitoksen
strategian ja toimintasuunnitelman mukaisia. Oppilaitoskohtaisissa opetussuunnitelmissa
tulee pyrkiä tvt:n monipuoliseen pedagogiseen käyttöön.
Osaamisen jakamiseen ja yhteisopettajuuteen kannustavaa jaetun asiantuntijuuden
toimintakulttuuria tuetaan ja kehitetään mm. lisäämällä oppilaitosten välistä yhteistyötä
sekä suunnittelemalla oppilaitosten opetussuunnitelmiin yhteisopettajuuden
toteuttamisen mahdollisuuksia. Sähköistä toimintakulttuuria vahvistetaan myös
suosimalla tvt:n käyttöä opetuksen ja oppimisprosessin tukena sekä lisäämällä omien
laitteiden hyödyntämisen mahdollisuuksia. Tällöin on entistä useammin mahdollisuus
ajasta ja paikasta riippumattomaan opiskeluun, opetuksen suunnitteluun ja
oppimisprosessin ohjaamiseen.
Toimenpide-ehdotukset:
 Oppilaitoksen e-valmiustasokartoituksen tuottamaa tietoa käytetään pohjana, kun
oppilaitoskohtaisessa opetussuunnitelmatyössä suunnitellaan tvt:n monipuolista
opetuskäyttöä.
 Suunnitellaan oppilaitoksen toimintakulttuuri siten, että se tukee oppilaitoksen
laitteiden käytön lisäksi myös omien laitteiden käyttöä opiskelussa.
 Kannustetaan opettajia ja muuta henkilökuntaa toimintakäytäntöjen
kehittämiseen, tvt:n hyödyntämiseen, avoimien oppimateriaalien käyttämiseen,
osaamisen jakamiseen, yhteiseen tiedon tuottamiseen ja omien materiaalien
jakamiseen sekä julkaisemiseen avoimien lisenssien alaisina verkossa
(esimerkiksi Creative Commons (CC)-lisenssi).
 Tehdään oppilaitosten välistä yhteistyötä sähköisen toimintakulttuurin
kehittämisessä.
 Tuetaan oppimista esimerkiksi tallentamalla opetustuokioita, hyödyntämällä
opetuksessa sosiaalisen median palveluita, verkossa jaettuja materiaaleja ja
tallenteita sekä tallentamalla ja jakamalla opetusmateriaaleja sekä opiskelijoiden
oppimistehtäviä ja muita tuotoksia pilvipalveluissa.
 Koulutuksen järjestäjän tulee varmistaa, että opiskelijoiden erilaisissa verkko-
oppimisympäristöissä tekemät oppimistehtävät ja materiaali ovat opiskelijan ja
opettajan käytettävissä arviointia ja mahdollista arvioinnin oikaisua varten.
 Tehdään oppilaitos-/koulutuksen järjestäjäkohtainen sosiaalisen median
opetuskäytön ohjeistus, joka kannustaa sosiaalisen median opetuskäyttöön.

9. 9http://paokhanke.ning.com
 Suositaan ratkaisuja, joissa tvt:n käyttö tukee mahdollisuutta ajasta ja paikasta
riippumattomaan opiskeluun, opetuksen suunnitteluun ja oppimisprosessin
ohjaamiseen.
 Tuetaan opiskelijoiden tasa-arvoisia mahdollisuuksia tvt:n käyttöön. Hankitaan
riittävä määrä tieto- ja viestintätekniikkaa opiskelijoiden käyttöön.
Lukiokoulutuksessa varmistetaan, että jokaisella opiskelijalla on käytössään joko
oma tai koulun laite, joka soveltuu sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin.
 Lisätään opettajien tvt-pedagogista osaamista täydennyskoulutusten lisäksi muilla
osaamisen kehittämisen tavoilla, kuten vertaistuella ja avoimiin
asiantuntijaverkostoihin osallistumalla (esimerkiksi sosiaalisessa mediassa).
4.4 Oppimisprosessien kehittäminen ja tukeminen tvt:n avulla
Tvt:n avulla tuetaan opiskelijoiden aktiivista roolia oppimisprosessissa, opiskelijoiden
yksilöllisiä ja yhteisöllisiä oppimisen tapoja ja omia opiskelupolkuja (eriyttäminen) sekä
opiskelun joustavuutta. Sopivia tapoja oppimisprosessien suunnitteluun ovat esimerkiksi
tutkiva oppiminen, ilmiöpohjainen oppiminen, projektioppiminen ja tekemällä oppiminen.
Työskentelymuodoissa huomioidaan vertaisoppimisen mahdollisuudet. Tvt:aa
hyödyntävässä opetuksessa ja oppimisen arvioinnissa kiinnitetään huomiota tvt:n
mahdollisuuksiin oppimisprosessin aikaisessa arvioinnissa, opiskelijan
itsearviointitaitojen vahvistamisessa sekä vertaisarvioinnissa. Tvt:n avulla tuetaan sekä
itseohjautuvien opiskelijoiden opiskelua että niitä opiskelijoita, jotka tarvitsevat enemmän
ohjausta omassa opiskelussaan. Lukiokoulutuksessa opetuksen suunnittelussa ja
opetuksessa valmistaudutaan sähköisiin ylioppilaskokeisiin.
Oppilaitoskohtaisissa opetussuunnitelmissa ja tvt-suunnitelmissa kiinnitetään huomioita
siihen, että opiskelijoilla on toisen asteen koulutuksen jälkeen jatko-opiskelussa ja
työelämässä tarvittavat tvt-perustaidot sekä tiedonhaku- ja tiedonhallintataidot. Verkko-
opiskelutaitojen kehittymistä voidaan tukea liittämällä verkkotyöskentely osaksi
lähiopiskelua. Opiskelijoita kannustetaan osallistumaan myös kokonaan verkossa
suoritettaviin opintoihin.
Toimenpide-ehdotukset:
 Suunnitellaan oppimisprosesseja siten, että ne kannustavat opiskelijoita
aktiivisuuteen, osaamisen jakamiseen ja yhteiseen tiedontuottamiseen.
 Eriytetään opetusta tvt:n avulla mm. mahdollistamalla opiskelijoille erilaiset tavat
suorittaa opintokokonaisuuksia (esim. oppimistehtävien tekeminen kirjallisesti,
äänitiedostoina, videona, portfoliona tms.).
 Lisätään oppimisprosessin aikana annettavaa palautetta myös itsearvioinnin ja
vertaisarvioinnin mahdollisuutta hyödyntämällä.
 Yhdistetään pedagogisesti lähiopiskeluun verkkotyöskentelyä ja kannustetaan
opiskelijoita tekemään opiskelijaryhmän yhteisiä oppimistehtäviä
yhteiskirjoittamisen mahdollistavissa verkkoympäristöissä.
 Ohjataan opiskelijoita osallistumaan myös kokonaan verkossa suoritettaviin
opintoihin.
 Suunnitellaan ja toteutetaan verkkokursseja, joita voidaan tarjota opiskelijoille
myös maakunnallisen verkkokurssitarjottimen kautta.

10. 10http://paokhanke.ning.com
 Resursoidaan maakunnallisen verkkokurssitarjottimen ylläpito ja kehittäminen
osaksi maakunnan toisen asteen oppilaitosten verkostomaista yhteistyötä.
 Tehdään oppilaitoskohtaiset opetus- ja tvt-suunnitelmat siten, että niissä
varmistetaan opiskelijoiden saavan toisen asteen koulutuksen aikana jatko-
opiskelussa ja työelämässä tarvittavat tvt-perustaidot sekä yleiset
tietoyhteiskuntataidot.
 Kehitetään opiskelijoiden tiedonhaku- ja tiedonhallintataitoja. Hyödynnetään tässä
esimerkiksi Tieto haltuun -hankkeessa Tampereen kaupungin lukioille tehtyä
Tiedonhallintataitojen opetussuunnitelmaa
(http://tietohaltuun.wordpress.com/tiedonhallintataitojen-opetussuunnitelma/).
4.5 Opettajien tvt-pedagogisen osaamisen kehittäminen
Tavoitteena on, että tvt-taidot ovat opettajilla luonteva ja arkinen osa ammattitaitoa, eikä
tvt:n opetuskäyttöä nähdä pedagogisesta osaamisesta erillisenä taitona. Tämä
mahdollistuu, kun opettajat kokevat tvt-osaamisen ylläpitämisen ja kehittämisen osaksi
ammattitaidon kehittämistä aivan kuten substanssiosaamisen kehittämisen.
Sekä yksittäisille opettajille että koko henkilöstölle tarjottavat koulutukset suunnitellaan ja
toteutetaan siten, että ne tukevat oppilaitoksen toiminta- ja tvt-suunnitelmien
toteutumista. Osaamisen kehittäminen lähtee usein omaehtoisesta halusta kehittää
omaa osaamista, mutta oppilaitostasolla on hyvä määritellä yhteiset tavoitteet, joiden
mukaan suunnitellaan sekä yleiset täydennyskoulutustarpeet että yksittäisten opettajien
täydennyskouluttautuminen. Opettajien tvt-osaamisen tasoa ja osaamisen kehittämisen
tarvetta arvioidaan sekä yksilö- että oppilaitostasolla. Kaikki opettajat eivät tarvitse
samoja tvt-taitoja mutta tietty perusosaaminen tekniikan osalta olisi jokaisella hyvä olla,
sillä teknistä tvt-tukea ei aina ole välittömästi saatavilla.
Opettajien tvt-pedagogisen ja -teknisen tuen uudenlaiselle organisoimiselle sekä
oppilaitos- että maakunnallisella tasolla on tarve, sillä tvt-kenttä ja vastuu laajenee koko
ajan. Nykyisessä mallissa tietämys jää sirpaleiseksi ja yksikköjen sisäiseksi asiaksi.
Oppilaitosten on perusteltua resursoida tvt-pedagogiseen ja -tekniseen vertaistukeen.
Vertaistukena voi toimia henkilö, joka hallitsee muita enemmän opetuksen tvt-
pedagogista ja -teknistä puolta ja voi antaa lähitukea ongelmatilanteissa. Oppilaitoksissa
voidaan myös pohtia, miten opiskelijoiden osaamista tvt-teknisessä tuessa voitaisiin
ottaa käyttöön esimerkiksi opiskelijoiden omien laitteiden tuen järjestämisessä.
Verkostomainen tukimalli tukee tvt:n opetuskäytön ja jaetun asiantuntijuuden
toimintakulttuurin kehittymistä. Oppilaitostasolla tvt-tukimalli perustuu vertaistukeen,
jossa resursoidaan tvt-tukihenkilön (tai useamman) toiminta sekä tvt-teknisenä että -
pedagogisena tukena. Vertaistukihenkilöt muodostavat maakunnallisen verkoston, jolle
kohdennetaan koulutusta ja järjestetään tapaamisia.
Toimenpide-ehdotukset:
 Arvioidaan opettajien tvt-osaamisen taso säännöllisesti esimerkiksi Opeka-
kyselyn avulla. Kartoitukset antavat hyvän pohjan täydennyskoulutusten
suunnittelulle. Yksilökohtaista arviointia voidaan myös tehdä itsearviointina oman

11. 11http://paokhanke.ning.com
osaamisen kehittämiseksi tai esimerkiksi osana kehityskeskustelua. Arvioidaan
tvt-osaamisen kehittämistarpeet sekä yksilö- että oppilaitostasolla.
 Kehitetään opettajien tvt-osaamista ja suunnitellaan ja toteutetaan sekä
yksittäisten opettajien että koko henkilöstön täydennyskoulutukset oppilaitoksen
toiminta- ja tvt-suunnitelmien linjausten mukaisesti. Vuosittaisissa
toimintasuunnitelmissa määritellään konkreettiset tvt-osaamisen kehittämisen
tavat, kuten täydennyskoulutusten teemat ja koulutusten toteutussuunnitelma.
 Kehitetään opettajien osaamista täydennyskoulutusten lisäksi esimerkiksi
kannustamalla opettajia seuraamaan aktiivisesti tvt:n opetuskäyttöä koskevia
keskusteluja mm. sosiaalisessa mediassa ja osallistumaan asiantuntijaryhmiin ja
keskusteluihin sekä tvt-pedagogisiin kehittämishankkeisiin.
 Seurataan opettajien osallistumista tvt-koulutuksiin sekä oppilaitos- että
koulutuksen järjestäjän tasolla.
 Määritellään tarjottavat tvt-tukipalvelut (pedagoginen ja tekninen tuki) koulutuksen
järjestäjä-/oppilaitostasolla. Koulutuksen järjestäjätason palveluja voidaan
järjestää myös seutukunnallisesti tai kuntayhtymissä.
 Organisoidaan ja resursoidaan opettajien tvt-tuki oppilaitoskohtaisesti.
Organisointiin suositellaan vertaistukeen perustuvaa toimintamallia, jossa
vertaistukihenkilöt toimivat oppilaitostasolla sekä teknisenä että pedagogisena tvt-
tukena. Oppilaitokseen voidaan esimerkiksi nimetä vertaistukihenkilö/-henkilöt,
joista muodostetaan koulutuksen järjestäjäkohtainen ja/tai maakunnallinen
verkosto, jolle kohdennetaan koulutusta ja järjestetään tapaamisia.
 Arvioidaan tarvelähtöisesti maakunnallinen tvt-tuen vertaisverkoston
koordinoinnin tarve ja varataan toimintaan tarvittavat resurssit.
5 OPPILAITOSVIESTINNÄN TAVOITTEET JA
KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET
Oppilaitosten sisäisen ja ulkoisen viestinnän suunnittelun tulee olla osa toiminnan
suunnittelua ja se voi kytkeytyä osaksi koulutuksen järjestäjän viestintäsuunnitelmaa.
Suunnittelun taustalla tulisi olla kartoitus käytössä olevista sähköisistä viestintäkanavista
ja niiden käyttötavoista. Viestinnän suunnittelussa otetaan kantaa siihen, minkälaiseen
toimintatapaan pyritään ja miten sen toteutumista tuetaan. Jotta sähköisen viestinnän eri
tavat voidaan suunnitella toimivaksi kokonaisuudeksi, tarvitaan ymmärtämystä sähköisen
viestinnän sisällöllisestä funktiosta eri kanavien osalta. Suunnittelussa otetaan kantaa
siihen, miten aktiivisesti oppilaitos viestii ulkopuolelle ja linjataan myös se, millaisia
sähköisiä palveluja opiskelijoille tarjotaan (esim. opiskelijoiden sähköpostipalvelut ja mitä
viestintäkanavia opiskeluun liittyvässä viestinnässä käytetään).
Toisen asteen koulutuksessa oppilaitosten tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat
opiskelijoiden huoltajat ja ammatillisessa koulutuksessa myös työelämän yhteistyötahot.
Huoltajien kanssa tapahtuvassa viestinnässä tvt:aa hyödynnetään käyttämällä
viestintään erityisesti oppilashallintojärjestelmää ja tarvittaessa sähköpostia.
Ammatillisessa koulutuksessa työelämäyhteistyötahoille tapahtuvassa viestinnässä
tärkeässä asemassa ovat yleensä oppilaitoksen kotisivut ja muu ulkoinen viestintä (esim.
sosiaalisessa mediassa) sekä sähköpostiviestintä. Sisäisessä viestinnässä
hyödynnetään esimerkiksi intranettiä ja opiskelijahallintojärjestelmiä sekä sähköpostia.

12. 12http://paokhanke.ning.com
Toimenpide-ehdotukset:
 Tehdään yhteistyötä tietohallinnon kanssa tietojärjestelmä- ja
ohjelmistohankinnoissa ja niiden suunnittelussa. Erityisen tärkeää yhteistyö
tietohallinnon kanssa on, jos oppilaitoksessa toivotaan mahdollisuutta keskitettyyn
kirjautumiseen/pääsynhallintaan (esim. Active Directory), jossa opettajat ja
opiskelijat pääsevät samoilla käyttäjätunnuksilla käsiksi kaikkiin opetuksessa
käytettäviin verkkoresursseihin ja -palveluihin, sillä tähän liittyy runsaasti
tietoturvallisuuskysymyksiä. Myös esimerkiksi erilaisten sähköisten kyselyjen,
ilmoittautumisten ja arviointien tekemiseen soveltuvien sähköisten työkalujen
käyttöönotto kannattaa suunnitella yhdessä tietohallinnon kanssa, jolloin vältytään
useiden päällekkäisten järjestelmien ylläpidolta.
 Sisäisen ja ulkoisen viestinnän suunnittelussa määritellään eri viestintäkanavien
roolit, eri kanavista vastaavat (esim. kotisivut, opiskelijahallintojärjestelmä, blogit
jne.) ja niiden käytön periaatteet. Eri kanavia käytettäessä huolehditaan siitä, että
niitä päivitetään säännöllisesti, sillä käyttämätön tai päivittämätön viestintäkanava
antaa niiden käyttäjälle negatiivisen viestin.
 Tuetaan sähköisen toimintakulttuurin vahvistumista käyttämällä tvt:aa aktiivisesti
niin sisäisessä kuin ulkoisessakin viestinnässä. Sähköpostiliikenteen määrää
vähennetään esimerkiksi hyödyntämällä oppilaitoksen kotisivuja, sosiaalista
mediaa, intranettiä, sähköisiä ilmoitustauluja, opiskelijahallintojärjestelmiä jne.
 Sähköisen viestinnän suunnittelussa viestintää suunnitellaan myös markkinoinnin
näkökulmasta. Markkinoinnin näkökulmasta oppilaitoksen kotisivut ovat yleensä
riittämätön sähköisen viestinnän kanava. Oppilaitoksissa kannattaa pohtia myös
sosiaalisen median (esim. Facebook, Twitter, Youtube) käyttömahdollisuuksia
oppilaitoksen markkinoinnissa.

13. 13http://paokhanke.ning.com
LINKKEJÄ
 Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020 (OKM 2010)
http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2010/Koulutuksen_tietoyhteiskuntakehittamin
en_2020.html
 Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma (Arjen
tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 2010)
http://www.arjentietoyhteiskunta.fi/files/313/TVT_opetuskayton_suunnitelma_0112
10_%282%29.pdf
 Lukion tulevaisuus 2030 (OPH/Linturi, Rubin, Airaksinen 2011)
http://www.oph.fi/download/137072_Lukion_tulevaisuus_2030.pdf
 Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma)
http://www.vm.fi/vm/fi/05_hankkeet/023_sade/index.jsp
 Tampereen seudun perusopetuksen TVT-suunnitelma 2012-2015
http://tvt.tampereenseutu.fi/suunnitelmat/tampereen-seudun-tvt-suunnitelma/
 Pirkanmaan toisen asteen sähköisen toimintakulttuurin strategia 2008 http://tvt-
tampereenseutu-fi-
bin.directo.fi/@Bin/1a6607cfcb6107a7e7b89ef3b8ef1861/1361101754/application
/pdf/101435/MAAKuntasuunnitelma2008.pdf
 Suomen Lukiolaisten Liiton toteuttama Lukio 2.0 -tutkimus
http://www.lukio.fi/site/assets/files/6119/lukio_2_0.pdf
 Suomen Lukiolaisten Liiton kannanotto “Alkavan lukiouudistuksen kirkastettava
lukion roolia” 21.1.2013 http://www.lukio.fi/liitto/tiedotteet-ja-lausunnot/alkavan-
lukiouudistuksen-kirkastettava-lukion-roolia/
 Tietohallintolaki-esite
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/Tietohallintola
ki-esite.pdf
 OPH:n EDU.fi -sivusto
http://edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuksessa/tekijanoikeudet
 Creative Commons Suomi -sivusto http://creativecommons.fi/
 Tieto haltuun -hankkeessa toteutettu Tiedonhallinnan opas opettajalle, jonka
tarkoitus on palvella toisen asteen tiedonhankinnan opetuksen ja ohjauksen
tavoitteita http://tietohaltuun.wordpress.com/opettajan-opas/