Taloustutkimus Oy toteutti Sitran toimeksiantona Maamerkit-ohjelman sparraavan arvioinnin

1. Maamerkit-ohjelman sparraava arviointi 2011
Sitran Maamerkit-ohjelman sparraava arviointi
2011
Taloustutkimus Oy
Katja Mikkonen Kari Niklander Marjut Naapuri
28.2.2012

2. Maamerkit-ohjelman sparraava arviointi 2011
SISÄLLYSLUETTELO
• Johdanto 3
• Keskeiset tulokset 4
• Maamerkit-ohjelman sparraava arviointi 2011
STRATEGISET VALINNAT
• Maaseudun valinta teemaksi 6
• Ohjelman tavoitteen asettelu 9
• Teemavalintojen onnistuneisuus 10
LISÄARVO
• Lisäarvo muualla tehtävään työhön 12
VAIKUTTAVUUS
• Vaikutus ajatteluun 13
• Vaikutus oman organisaation toimintaan 14
• Taustatiedot 17
2 | 28.2.2012 | T-1290, KMi/mn

3. Maamerkit-ohjelman sparraava arviointi 2011
JOHDANTO
• Taloustutkimus Oy toteutti Maamerkit-ohjelman sparraavan arviointitutkimuksen
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimeksiannosta.
• Sitra on vuoden 2010 alussa käynnistänyt Maamerkit-ohjelman, jonka tavoitteeksi
on asetettu: Maaseutu kehittämisen kohteesta kestävän hyvinvoinnin voimavaraksi
ja kestäviä ratkaisuja mahdollistavaksi ympäristöksi kaikille suomalaisille.
• Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat Sitran määrittelemät Maamerkit-ohjelmaan
tai sen teemoihin eri tavoin liittyvät sidosryhmät ja hankekumppanit.
• Arviointitutkimuksessa on kaksi osiota, joista ensimmäisen osion tiedonkeruu
toteutettiin ennakkoinformoituna internetkyselynä 16.−30.11.2011 ja toisen osion
tiedonkeruu puhelinhaastatteluina 1.−22.12.2011. Kaikkiaan kyselykutsuja lähti
yhteensä 3757, joista määräaikaan mennessä vastasi yhteensä 558 henkilöä
(vastausprosentti 15). Puhelimitse haastateltiin yhteensä 24 henkilöä.
3 | 28.2.2012 | T-1290, KMi/mn

4. Maamerkit-ohjelman sparraava arviointi 2011
KESKEISET TULOKSET
• Maaseudun valintaa yhdeksi Sitran toiminnan teemaksi pidetään erittäin
onnistuneena. Teeman onnistuneisuutta perustellaan mm. aiheen
ajankohtaisuudella ja tärkeydellä, uudella ja innovatiivisella näkökulmalla. Sitran
rooli maaseudun tulevaisuuden mahdollisuuksien esiin nostajana ja vahvistajana
koetaan tärkeäksi.
• Maamerkit-ohjelmaan osallistuneiden tai sitä seuranneiden nettivastaajien mielestä
ohjelman tavoitteenasettelussa on onnistuttu hyvin, puhelinkyselyyn
osallistuneiden mielestä erittäin hyvin.
• Ohjelman kaikkien kolmen teemakokonaisuuden valintaa pidetään onnistuneena
ohjelman tavoitteeseen nähden. Kolmesta teemakokonaisuudesta Uudistuva
maaseutuajattelu -teema on onnistunut parhaiten tuomaan lisäarvoa muualla
tehtävään työhön nähden.
• Maamerkit-ohjelma on vaikuttanut vastanneiden ajatteluun maaseudusta,
puhelinkyselyyn osallistuneiden osalta vielä vahvemmin. Valtaosa (71 %) on
käynnistänyt tai suunnitellut hankkeita tai muuttanut toimintaa niiden pohjalta.
Myös moni (40 %) ohjelmaan osallistunut tai sitä seurannut nettivastaaja sanoo
ohjelman vaikuttaneen oman organisaation suunnitelmiin tai toimintaan.
Yleisimmin vireillä olevat suunnitelmat tai hankkeet ovat liittyneet Vihreän talouden
lähiratkaisut -teemaan (lähienergia, lähiruoka tai biotalous) tai Luonnosta uutta
4 hyvinvointiliike-toimintaa -teemaan (Green care).
| 28.2.2012 | T-1290, KMi/mn

5. Maamerkit-ohjelman sparraava arviointi 2011
Raportin lukuohje
• Kuvissa esiintyvä Miten maaseutu näkyy työssä -taustaryhmä on rajattu seuraavasti:
maaseudun kehittäjä ja alueiden kehittäjä -ryhmään on otettu mukaan vain ne
henkilöt, joiden työ liittyy ainoastaan ko. tehtävään (eli he ovat vastanneet Miten
maaseutu näkyy työssäsi -monivalintakysymyksessä vain yhteen vaihtoehtoon).
Kuvissa on merkintä: Rajattu kohderyhmä.
• Avoimien kysymyksien vastaukset on esitetty raportissa lyhyenä koosteena. Suorat
lainaukset vastauksista on merkitty lainausmerkeillä ja teksti on kursivoitu seuraavasti:
”Arvostan erityisesti Maamerkit-ohjelman johtajan ja keskeisten henkilöiden rohkeaa ja
ennakkoluulotonta asennetta ja halua viedä visiota eteenpäin”.
• Tutkimustuloksen - Miten onnistuneita seuraavat Maamerkit-ohjelman käytännön
toiminnat ovat mielestäsi olleet - kohdalla ei osaa sanoa -osuus on suuri, koska suurin
osa vastaajista ei ole osallistunut eri teemojen käytännön toimintaan. Tekstiosiossa
tuloksia tarkastellaankin arvion antaneiden osalta (tiedot taulukoista alkaen
taulukkonumero 1005). Kuvissa kysymystä on tarkasteltu kaikkien ohjelmaan ja sen
teemoihin liittyneiden sidosryhmien osalta.
5 | 28.2.2012 | T-1290, KMi/KN/mn

6. Kuinka onnistuneena pitää maaseudun valintaa yhdeksi Sitran toiminnan teemaksi
n=osallistunut tai seurannut Maamerkit-ohjelman toimintaa
5) Erittäin 4) Melko 3) Odotusten Ei osaa 2) Melko 1) Erittäin Keskiarvo
onnistuneena onnistuneena mukaisina sanoa heikkona heikkona 1-5
Kaikki, n=460 54 25 14 2 31 4,32
Tutuimmat/läheisimmät teemat
Uusi maaseutuajattelu, n=306 62 22 12 13 4,44
Luonn. uutta hyvinvointiliiket., n=286 58 22 13 2 31 4,36
Vihreän tal. lähiratk., n=367 54 25 15 2 31 4,30
Miten maaseutu näkyy työssä
(Rajattu kohderyhmä)
Maaseudun kehittäjä, n=109 65 23 10 11 4,54
Maaseutututkija, n=59 68 15 10 3 3 4,53
Alueiden kehittäjä, n=71 39 30 18 3 7 3 3,99
Ei mitenkään, n=23 35 35 9 9 9 4 3,95
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
%
Marraskuu 2011 Maamerkit-ohjelman sparraava arviointi 2011
1290 KMI/KN/tsa/vpl Sitra

7. Maamerkit-ohjelman sparraava arviointi 2011
Perustelut teeman valinnan onnistumisesta
Maaseudun valintaa onnistuneelta pitäviltä (n=363) kysyttiin:
• Voisitko kertoa tarkemmin, miksi pidät valintaa onnistuneena? (Avoin kysymys)
Valintaa onnistuneina pitävien vastauksissa korostuu seuraavat asiat: aiheen
ajankohtaisuus ja tärkeys, uusi erilainen, innovatiivinen ja positiivinen
näkökulma, kestävän kehityksen painottaminen, energiasektorin muutoskehitys
ja rooli jatkossa, teema tukee hyvin tulevaisuuden tarpeita ja niiden ennakointia.
Ohessa tiivistelmä vastauksista:
• Maaseutu on voimavara ja vahvuus (maaseudun elinvoimalla on merkitystä), maaseutu on ilmaston-
muutoksen ja kestävän kehityksen kannalta osa ratkaisua, ei pelkkä ongelma. Maaseudulla on runsaasti
hyödyntämätöntä potentiaalia. ”Maaseudun kilpailukykyisyys on osa koko yhteiskunnan kilpailukykyä.
Tulevina vuosina Suomi tarvitsee myös maaseudun tarjoamat mahdollisuudet kansantalouden
rakennemuutoksen hallintaan (luonnonvarat, osaamisen, maaseutumiljöön, maaseutuinfran ym.)”.
Maaseutu muodostaa merkittävän voimavaran koko Suomen kehitykselle. Maaseudulle omaehtoisia toimia
elinvoimaisuuden ylläpitoon (ei nojaudu pelkästään yhteiskunnan tukeen).
• Maaseudun kehittämisessä ylletty konkretiaan ja ohjelman kautta saatu kokonaisvaltainen
näkemys/ajattelumalli. Kuluttaja/kysyntälähtöinen ajattelutapa
• Vähentää maaseutu versus kaupunki –vastakkainasettelua. Maaseudun esilletuominen tärkeää,
maaseudusta vieraantumisen ehkäisemiseksi. Maaseutu on pidettävä asutettuna.
7 | 28.2.2012 | T-1290, KMi/KN/mn

8. Maamerkit-ohjelman sparraava arviointi 2011
Perustelut teeman valinnan onnistumisesta
Maaseudun valintaa heikkona pitäviltä (n=18) kysyttiin:
• Voisitko kertoa tarkemmin, miksi pidät valintaa heikkona? (Avoin kysymys)
Valintaa kritisoitiin mm. seuraavista syistä (tiivistelmä vastauksista):
• Liian yleinen ja abstrakti tavoite, monimutkainen ja teoreettinen. Abstraktien tavoitteiden sijaan
konkretiaa; asiasta kiinnostuneille pk-yrityksille selkeät kriteerit ja toivomukset, mitä tulisi tavoitella ja
miten. Kritiikkiä esitetään, että samat verkostot/ihmiset/yritykset ovat aina mukana vastaavissa
ohjelmissa. Liiketoimintalähtöisyyttä toivotaan mukaan.
• Maaseudun kehittäminen aluepoliittinen teko ja vie resursseja tärkeämmiltä asioilta (kuten, esim.
kaupungistumistrendiltä). Kyse maaseutupolitiikasta, ei niinkään tutkimuksesta tai kehittämisestä.
• Epäiltiin, ettei sellaisia city-ihmisiä saada mukaan, joilla ei ole kontakteja maaseutuun. Teemaa tulisi
vielä laajentaa.
• Kaikkien suomalaisten esille nostaminen heikentää fokusta.
• Maaseudun määrittely jäi työn alussa käsittelemättä (kaupunkien reuna-alueiden maaseutu ja
kuntaliitokset, asumaton maaseutu jne.). Suomen laajaa maaseutua ei voi käsitellä yhdellä
maaseutu-käsitteellä.
• Kysyntälähtöinen idea ikivanha, ei uusi. Tavoitteen asettelu ylläpitää ikivanhaa maaseutu-kaupunki-
vastakkainasettelua. Tulokulma perinteinen: ”Me kaikki omistamme maaseudun”.
• Ohjelma irrallaan muusta maaseudun kehitystyöstä.
• Tarkastelun rajaaminen kapeammalle alalle. Tavoitteen asettelusta saa käsityksen, että kaikki
mahdolliset maaseutuun liittyvät asiat käsitellään kerralla.
8 | 28.2.2012 | T-1290, KMi/KN/mn

9. Maamerkit-ohjelman sparraava arviointi 2011
Ohjelman tavoitteenasettelu
Ohjelman toimintaan osallistuneille tai seuranneille kerrottiin ja kysyttiin seuraavaa:
• Maamerkit-ohjelman tavoitteeksi on asetettu ”Maaseutu kehittämisen kohteesta
kestävän hyvinvoinnin voimavaraksi ja kestäviä ratkaisuja mahdollistavaksi
ympäristöksi kaikille suomalaisille”.
Miten onnistuneena pidät ohjelman tavoitteenasettelua?
− Erittäin onnistuneena - Melko onnistuneena - Odotusten mukaisina
- Melko heikkona - Erittäin heikkona
Valtaosa (71 %) pitää myös ohjelman tavoitteenasettelua onnistuneena.
Vain erittäin harva (4 %) kokee sen heikoksi.
Kysymykseen suhtautumisessa ei ole merkittäviä eroja eri taustaryhmien kesken.
9 | 28.2.2012 | T-1290, KMi/KN/mn

10. Maamerkit-ohjelman sparraava arviointi 2011
Teemavalintojen onnistuneisuus
Ohjelman toimintaan osallistuneilta tai seuranneilta (n=460) kysyttiin:
• Millaisena pidät Maamerkit-ohjelman teemavalintoja suhteessa ohjelman
tavoitteeseen? (Maamerkit-ohjelman tavoite on ”Maaseutu kehittämisen kohteesta
kestävän hyvinvoinnin voimavaraksi ja kestäviä ratkaisuja mahdollistavaksi ympäristöksi
kaikille suomalaisille”)
- Erittäin onnistunut - melko onnistunut - odotusten mukainen - melko heikko - erittäin heikko
• Uusi maaseutuajattelu (maaseutuun kohdistuvan uuden kysynnän tunnistaminen,
viestintä maaseudun uusista mahdollisuuksista, maaseutupolitiikan ajatustyöpajat)
• Luonnosta uutta hyvinvointiliiketoimintaa (Maiseman ja hiljaisuuden tuotteistaminen,
Green care – liiketoimintaverkostot, palvelumuotoilu luontoliiketoiminnan kehittämisessä)
• Vihreän talouden lähiratkaisut (Lähiruoan ketju tuottajalta kuluttajalle, lähienergian
kuluttajalähtöiset palvelut, hajautettu biotalous)
Ohjelman tavoitteeseen nähden kaikkien kolmen teemakokonaisuuden
valintaa pidetään pääosin onnistuneena. Eritoten Vihreän talouden
lähiratkaisu- teeman valintaan suhtaudutaan kaikkein myönteisimmin.
Vain erittäin harva pitää teemavalintoja heikkoina.
10 | 28.2.2012 | T-1290, KMi/KN/mn

11. Miten hyvin seuraavat asiat kuvaavat Maamerkit-ohjelmaa
Ohjelma on onnistunut...
Osallistunut tai seurannut Maamerkit-ohjelman toimintaa, n=460
5) Erittäin 4) Melko 3) Ei hyvin Ei osaa 2) Melko 1) Erittäin Keskiarvo
hyvin hyvin eikä huonosti sanoa huonosti huonosti 1-5
tuottamaan uutta tietoa maaseudun
14 50 16 13 6 1 3,82
tulevaisuuden mahdollisuuksista
tuomaan uusia ajatuksia
17 44 17 13 7 2 3,76
maaseutu- ja/tai aluepolitiikkaan
tuottamaan uutta tietoa
13 47 18 15 5 2 3,73
maaseutuun kohdistuvasta kysynnästä
viestimään uudistuvasta maaseutuajattelusta 14 41 20 13 9 3 3,62
uudistamaan maaseutuun liittyviä käsityksiä 13 35 25 15 9 3 3,52
kehittämään uusia liiketoimintakonsepteja
7 31 25 26 8 3 3,41
lähiratkaisuihin (lähiruoka, -energia, -logistiikka, - matkailu)
käynnistämään kokeiluja ja pilotteja, jotka vastaavat
7 32 24 26 7 4 3,40
maaseutuun kohdistuvaan uuteen kysyntään
verkottamaan uusia ja vakiintuneita
8 28 26 24 9 5 3,33
toimijoita keskenään
löytämään menestysmalleja, jotka vastaavat
5 25 29 25 13 3 3,21
maaseutuun kohdistuvaan uuteen kysyntään
vauhdittamaan sijoituksillaan liiketoimintaa,
6 18 23 38 10 4 3,18
joka vastaa maaseutuun kohdistuvaan uuteen kysyntään
kehittämään liiketoimintaympäristöä, joka mahdollistaa
3 24 27 31 12 3 3,18
maaseudun kohdistuvaan uuteen kysyntään vastaamisen
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Marraskuu 2011 Maamerkit-ohjelman sparraava arviointi 2011
%
1290 KMI/KN/tsa/vpl Sitra

12. Maamerkit-ohjelman lisäarvo muualla tehtävään työhön nähden
Osallistunut tai seurannut Maamerkit-ohjelman toimintaa, n=460
5) Erittäin 4) Melko 3) Ei hyvin Ei osaa 2) Melko 1) Erittäin Keskiarvo
hyvin hyvin eikä huonosti sanoa huonosti huonosti 1-5
Uudistuva maaseutuajattelu 16 41 16 19 6 2 3,78
Vihreän talouden
12 38 23 19 5 2 3,66
lähiratkaisut
Luonnosta uutta
9 32 26 26 6 2 3,54
hyvinvointiliiketoimintaa
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
%
Marraskuu 2011 Maamerkit-ohjelman sparraava arviointi 2011
1290 KMI/KN/tsa/vpl Sitra

13. Maamerkit-ohjelman sparraava arviointi 2011
Vaikutus ajatteluun
Ohjelman toimintaan osallistuneilta tai seuranneilta (n=460) kysyttiin:
• Kuinka paljon Maamerkit-ohjelma on vaikuttanut ajatteluusi maaseudusta?
Paljon - Jonkin verran - Vähän - Ei lainkaan
• Jos paljon/jonkin verran (n=258): Millä tavoin ajattelusi maaseudusta on
muuttunut? (Avoin kysymys)
Kysymys jakaa jonkin verran mielipiteitä. Selvä enemmistö (56 %) kokee, että
Maamerkit-ohjelmalla on ollut vähintään jonkin verran vaikutusta omaan
ajatteluun maaseudusta. Toisaalta melko moni (41 %) katsoo sen vaikuttaneen
omaan ajatusmaailmaan vähän tai ei lainkaan.
Moni arvostaa maaseutua nyt entistä enemmän; Suomen maaseutu on suuri
käyttämätön voimavara, se nähdään nyt entistä monipuolisempana ja
dynaamisempana kokonaisuutena, joka tarjoaa uusia mahdollisuuksia.
Maaseudun rooli on merkittävä ”kestävän kehityksen” toteutuksessa (lähiruoka
ja –lähi/bioenergia, biotalous). Maaseudulla on toivoa, maaseudulla on
tulevaisuus.
Taustaryhmittäin tarkasteltuna ohjelmalla on ollut vaikutusta ajatteluun erityisesti niissä
organisaatioissa, joissa on käynnistetty tai suunniteltu hankkeita tai muutettu toimintaa ohjelman
pohjalta.
13 | 28.2.2012 | T-1290, KMi/KN/mn

14. Maamerkit-ohjelman sparraava arviointi 2011
Vaikutus oman organisaation toimintaan (internetkysely)
Ohjelman toimintaan osallistuneilta tai seuranneilta (n=460) kysyttiin:
• Onko organisaatiossasi käynnistetty tai suunniteltu hankkeita tai muutettu
toimintaa liittyen Maamerkit-ohjelman esiin nostamiin teemoihin tai
tuloksiin? Kyllä - Ei
• Jos kyllä (n=184): Minkälaisia hankkeita on käynnistetty tai suunniteltu tai
miten toimintaa on muutettu? (Avoin kysymys)
Ohjelman teemat ja tulokset ovat vaikuttaneet monen (40 %) ohjelmaan
osallistuneen tai sitä seuranneen organisaation suunnitelmiin tai toimintaan.
Ohjelma on aktivoinut keskimääräistä enemmän seuraavia organisaatioita tai taustaryhmiä:
tutkimusorganisaatioita, maatalous ja elintarvikealan tai biotalousalan organisaatioita tai
maaseutututkijoiden organisaatioita.
Yleisimmin vireillä olevat suunnitelmat tai hankkeet liittyvät
• Vihreän talouden lähiratkaisut -teemaan (lähienergia, lähiruoka tai
biotalous)
• Luonnosta uutta hyvinvointiliiketoimintaa -teemaan (Green care)
14 | 28.2.2012 | T-1290, KMi/KN/mn

15. Maamerkit-ohjelman sparraava arviointi 2011
Vaikutus oman organisaation toimintaan
(puhelinhaastattelu)
Kaikilta vastaajilta (n=24) kysyttiin:
• Onko organisaatiossanne käynnistetty tai suunniteltu hankkeita tai muutettu
toimintaa liittyen Maamerkit-ohjelman esiin nostamiin teemoihin tai
tuloksiin? Kyllä -Ei
• Jos kyllä (n=17): Minkälaisia hankkeita on käynnistetty tai suunniteltu tai
miten toimintaa on muutettu? (Avoin kysymys)
Ohjelman teemat ja tulokset ovat vaikuttaneet erittäin monen organisaation
suunnitelmiin tai toimintaan.
Suunnitelmista ja käynnistetyistä hankkeista mainitaan mm. lähiruokaan,
lähienergiaan, biotalouteen, hajautettuun energiantuotantoon,
puurakentamisen edistämiseen sekä palvelu- sekä hyvinvointiliiketoimintaan
liittyviä hankkeita. Ohjelma on myös luonut pohjaa tai vaikuttanut muuten
vireillä oleviin tai tuleviin kehityshankkeisiin.
15 | 28.2.2012 | T-1290, KMi/KN/mn

16. Maamerkit-ohjelman sparraava arviointi 2011
Kenen tulisi jatkossa hoitaa tehtävä (puhelinhaastattelu)
Kaikilta vastaajilta (n=24) kysyttiin:
• Kenen tai keiden tulisi mielestänne jatkossa ottaa kysyntälähtöisen
maaseutuajattelun vahvistaminen tehtäväkseen? (Avoin kysymys)
Sitran rooli alullepanevana ja innovoivana tahona koetaan tärkeäksi.
Muutoin tehtävä nähdään pääosin kaikkien alan toimijoiden yhteisenä
haasteena, joista mainitaan mm. maakunnat, maakuntien liitot, paikalliset
ELY-keskukset, kaupunkien ja kuntien kehittämisorganisaatiot, etujärjestöt,
ammattijärjestöt, MTK, Suomen yrittäjät, kauppakamarit, TEKES ja muut isot
innovaatiotoimijat sekä kehittämisorganisaatiot, kyläyhdistykset, yliopistot,
ammattikorkea-koulut, MTT sekä muut tutkimuslaitokset.
Moni kokee tärkeimmiksi vastuullisiksi tahoiksi ministeriöt (erityisesti
TEM). Maaseudun ajattelun tulisi olla eduskunnan toimenpideohjelmassa
sekä maaseutupolitiikassa. Myös kaikki suomalaiset voivat edistää asiaa
omalla kuluttajakäyttäytymisellään – ”Ostetaan sitä mikä on lähellä”.
.
16 | 28.2.2012 | T-1290, KMi/KN/mn

17. Maamerkit-ohjelman sparraava arviointi 2011
TAUSTATIEDOT

18. Taustatiedot 1/2
Kaikki vastaajat, n=558
Sukupuoli
Nainen 40
Mies 60
Ei vastausta 1
Minkä ikäinen on
Alle 30 vuotta 2
30-49 vuotta 45
50-59 vuotta 34
60 + 18
Millaisessa organisaatiossa
työskentelee
Tutkimus 14
Hallinto 25
Politiikka 2
Yritys 28
Järjestö 20
Media 2
Muu 9
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
%
Marraskuu 2011 Maamerkit-ohjelman sparraava arviointi 2011
1290 KMI/KN/tsa/vpl Sitra

19. Taustatiedot 2/2
Kaikki vastaajat, n=558
Millä alalla työskentelee
Maaseudun kehittäminen 32
Alueiden ja yhdyskuntien kehittäminen 24
Maatalous ja elintarvikkeet 17
Metsätalous ja metsäteollisuus 11
Energia 13
Biotalous 11
Ympäristö 17
Matkailu 8
Hyvinvointipalvelut 9
Viestintä 9
Konsultointi 15
Tietotekniikka 4
Luovat alat 7
Liiketoiminnan kehitys ja rahoitus 18
Muu 23
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
%
Marraskuu 2011 Maamerkit-ohjelman sparraava arviointi 2011
1290 KMI/KN/tsa/vpl Sitra