Biokaasunurmituotannon taloudellinen kiinnostavuus viljelijän näkökulmasta, Heikki Lehtonen ja Pellervo Kässi

1. Bionurmi-hankkeen loppuseminaari 13.3.2014
Heikki Lehtonen ja Pellervo Kässi
MTT / Taloustutkimus
Osoite Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki
Puhelin 029 531 7449
Etunimi.Sukunimi@mtt.fi
www.mtt.fi
9.6.2014
Biokaasunurmituotannon taloudellinen
kiinnostavuus viljelijän näkökulmasta

2. Maatalous- ja puutarhayritysten
tulos- ja kannattavuuskehitys
vuosina 2000–2012e
• Kannattavuuskerroin tuotantosuunnittain
MTT Taloustutkimus,
Julkaisuja 114
Suomen maatalous ja
maaseutuelinkeinot 2013
Kaikki tuotantosuunnat
Kannattavuuskerroin
Kasvihuoneviljely
Avomaapuutarha
–0,2
0,0
0,2
0,4
0,6
0,8
1,0
1,2
1,4
Viljanviljely
Muu kasvinviljely

3. Mistä lisää vaihtoehtoja viljatilojen
viljelykiertoon?
9.6.2014 3
0.0
200.0
400.0
600.0
800.0
1000.0
1200.0
1400.0
1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013
Viljat
Öljykasvit
0
20
40
60
80
100
120
140
160
1995199719992001200320052007200920112013
Rypsi
Rapsi
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
200
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Öljykasvien kokonaissato, milj. kg
Viljelyala, 1000 ha
Viljelyala, 1000 ha

4. Tarkasteltu konsepti
• Viljelijä
– hallitsee peltoja, mutta antaa biokaasulaitokselle käyttöoikeuden niihin
– vastaa pellon hallinnasta muodostuneista kuluista ja nostaa tuet
– Perustaa nurmen (suojaviljaan)
• nurmea edeltävänä vuonna joudutaan viljan lannoitusta ja siemenmäärää alentamaan ja
luopumaan tiettyjen kasvinsuojeluaineiden käytöstä
• Lisäksi oljet tulee korjata tai silputa puinnin yhteydessä.
– Neljää nurmivuotta kohti on siis lisäksi yksi huonommin kannattava viljavuosi
• Biokaasulaitos
– Vastaa nurmen korjuusta ja pellon kasvukunnon ylläpidosta (= nurmen
lannoittaminen)
– vastaa siitä, että viljelijälle ei koidu tukisanktioita hyvän paikallisen viljelytavan
tai korjuuvelvoitteen laiminlyönnistä
– (maksaa viljelijälle nurmisadosta / pellon käyttöoikeudesta?)
9.6.2014

5. Maatilatason lähtökohtia
• Lähtökohtaisesti oletuksena hyötyä maksimoiva
viljelijä
– viljelijän toimii kuten aiemminkin, ellei uusi
vaihtoehto ole houkuttelevampi kuin nykyinen
toimintatapa
• Tällöin joko kannattavuuden tai tulon pitäisi olla
suurempi, kuin vallitsevassa tuotantosuunnassa
• Tuet likimain samat pellonkäytöstä riippumatta
• Entisessä ympäristötukijärjestelmässä perustuki 93 euroa/ha.
– Lisäksi neljä lisätoimenpidettä: Peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys (45 euroa),
viljelyn monipuolistaminen (24 euroa), typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla (23
euroa) ja ravinnetaseet (18 euroa).
– Viljan monokulttuuria harjoittavaan tilaan voi ympäristötuen kautta muodostua eroa useita
kymmeniä euroja hehtaaria kohti.
9.6.2014

6. Simuloidaan pellonkäyttöä 30 vuotta eteenpäin
dynaamisella optimoinnilla seuraavilla tilatyypeillä:
• Yli 100 ha erikoistunut viljatila
– Tehokas työnkäyttö ja koneistus
– Viljatilojen keskikoko kannattavuuskirjanpitoaineistossa oli
57 ha v. 2012
• Noin 20 ha viljatila
– Tehoton työnkäyttö ja koneistus
• Viljatila, joka ostaa työt urakointina
– Vertailukohta edellisille - kustannustaso edellisten välissä
• Tärkeää: Konepoistot ym kiinteät kulut eivät mukana
laskelmassa!
9.6.2014

7. Iso tila 100 ha - Pellonkäyttö (% peltoalasta)
- Ohran hinta 180 eur/ton, rypsin 360 eur/ton
--alhainen tautipaine (vas) – satotappio 1%/v jos viljan monokulttuuri, öljykasveilla 20%
- korkea tautipaine (oik) - – satotappio 5%/v jos viljan monokulttuuri, öljykasveilla 30%
9.6.2014
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29
barley
oilseed
setaside
setaside_lh
grassforage
clovergrass
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29
barley
oilseed
setaside
setaside_lh
grassforage
clovergrass

8. Iso tila 100 ha - Pellonkäyttö (% peltoalasta)
- Ohran hinta 160 eur/ton, rypsin 320 eur/ton
-alhainen tautipaine (vas) – satotappio 1%/v jos viljan monokulttuuri, öljykasveilla 20%
- korkea tautipaine (oik) - – satotappio 5%/v jos viljan monokulttuuri, öljykasveilla 30%
9.6.2014
0
10
20
30
40
50
60
70
80
1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29
barley
oilseed
setaside
setaside_lh
grassforage
clovergrass
0
10
20
30
40
50
60
70
80
1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29
barley
oilseed
setaside
setaside_lh
grassforage
clovergrass
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29
barley
oilseed
setaside
setaside_lh
grassforage
clovergrass
Korkea tautipaine,
ei nurmi-
mahdollisuutta

9. Iso tila 100 ha- Pellonkäyttö (% peltoalasta)
- Ohran hinta 140 eur/ton, rypsin 280 eur/ton
-alhainen tautipaine (vas) – satotappio 1%/v jos viljan monokulttuuri, öljykasveilla 20%
- korkea tautipaine (oik) - – satotappio 5%/v jos viljan monokulttuuri, öljykasveilla 30%
9.6.2014
0
10
20
30
40
50
60
70
1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29
barley
oilseed
setaside
setaside_lh
grassforage
clovergrass
0
10
20
30
40
50
60
1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29
barley
oilseed
setaside
setaside_lh
grassforage
clovergrass
0
10
20
30
40
50
60
70
80
1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29
barley
oilseed
setaside
setaside_lh
grassforage
clovergrass
Oikealla korkea tautipaine,
Ei nurmimahdollisuutta

10. 9.6.2014
Urakointipalveluja käyttävä tila –
Pellonkäyttö (% peltoalasta)
- Ohran hinta 220 eur/ton, rypsin 440 eur/ton
-alhainen tautipaine (vas) – satotappio 1%/v jos viljan monokulttuuri, öljykasveilla 20%
- korkea tautipaine (oik) - – satotappio 5%/v jos viljan monokulttuuri, öljykasveilla 30%
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29
barley
oilseed
setaside
setaside_lh
grassforage
clovergrass
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29
barley
oilseed
setaside
setaside_lh
grassforage
clovergrass

11. 9.6.2014
Urakointipalveluja käyttävä tila –
Pellonkäyttö (% peltoalasta)
- Ohran hinta 200 eur/ton, rypsin 400 eur/ton
-alhainen tautipaine (vas) – satotappio 1%/v jos viljan monokulttuuri, öljykasveilla 20%
- korkea tautipaine (oik) - – satotappio 5%/v jos viljan monokulttuuri, öljykasveilla 30%
0
10
20
30
40
50
60
70
80
1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29
barley
oilseed
setaside
setaside_lh
grassforage
clovergrass
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29
barley
oilseed
setaside
setaside_lh
grassforage
clovergrass

12. 9.6.2014
Urakointipalveluja käyttävä tila –
Pellonkäyttö (% peltoalasta)
- Ohran hinta 180 eur/ton, rypsin 360 eur/ton
-alhainen tautipaine (vas) – satotappio 1%/v jos viljan monokulttuuri, öljykasveilla 20%
- korkea tautipaine (oik) - – satotappio 5%/v jos viljan monokulttuuri, öljykasveilla 30%
0
10
20
30
40
50
60
70
1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29
barley
oilseed
setaside
setaside_lh
grassforage
clovergrass
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29
barley
oilseed
setaside
setaside_lh
grassforage
clovergrass

13. 9.6.2014
Urakointipalveluja käyttävä tila –
Pellonkäyttö (% peltoalasta)
- Ohran hinta 160 eur/ton, rypsin 320 eur/ton
- alhainen tautipaine (vas) – satotappio 1%/v jos viljan monokulttuuri, öljykasveilla 20%
- korkea tautipaine (oik) - – satotappio 5%/v jos viljan monokulttuuri, öljykasveilla 30%
0
10
20
30
40
50
60
70
1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29
barley
oilseed
setaside
setaside_lh
grassforage
clovergrass
0
10
20
30
40
50
60
70
80
1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29
barley
oilseed
setaside
setaside_lh
grassforage
clovergrass

14. 9.6.2014
Pieni tila 20 ha - Pellonkäyttö (% peltoalasta)
- Ohran hinta 200 eur/ton, rypsin 400 eur/ton
-alhainen tautipaine (vas) – satotappio 1%/v jos viljan monokulttuuri, öljykasveilla 20%
- korkea tautipaine (oik) - – satotappio 5%/v jos viljan monokulttuuri, öljykasveilla 30%
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29
barley
oilseed
setaside
setaside_lh
grassforage
clovergrass
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29
barley
oilseed
setaside
setaside_lh
grassforage
clovergrass

15. 9.6.2014
Pieni tila 20 ha - Pellonkäyttö (% peltoalasta)
- Ohran hinta 180 eur/ton, rypsin 360 eur/ton
-alhainen tautipaine (vas) – satotappio 1%/v jos viljan monokulttuuri, öljykasveilla 20%
- korkea tautipaine (oik) - – satotappio 5%/v jos viljan monokulttuuri, öljykasveilla 30%
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29
barley
oilseed
setaside
setaside_lh
grassforage
clovergrass
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29
barley
oilseed
setaside
setaside_lh
grassforage
clovergrass
Oikealla korkea
Tautipaine, ei nurmi-
mahdollisuutta 0
10
20
30
40
50
60
70
1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29
barley
oilseed
setaside
setaside_lh
grassforage
clovergrass

16. 9.6.2014
Pieni tila 20 ha - Pellonkäyttö (% peltoalasta)
- Ohran hinta 160 eur/ton, rypsin 320 eur/ton
- alhainen tautipaine (vas) – satotappio 1%/v jos viljan monokulttuuri, öljykasveilla 20%
- korkea tautipaine (oik) - – satotappio 5%/v jos viljan monokulttuuri, öljykasveilla 30%
0
10
20
30
40
50
60
70
80
1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29
barley
oilseed
setaside
setaside_lh
grassforage
clovergrass
0
10
20
30
40
50
60
70
80
1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29
barley
oilseed
setaside
setaside_lh
grassforage
clovergrass
0
10
20
30
40
50
60
70
1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29
barley
oilseed
setaside
setaside_lh
grassforage
clovergrass
Oikealla korkea
tautipaine, ei nurmi-
mahdollisuutta

17. Yhteenveto viljelypäätöksistä
9.6.2014
© Maa- ja elintarviketalouden
tutkimuskeskus
17
Pellonkäyttömuotojen osuudet (keskiarvo ja vaihteluväli, %) tilan viljelyalasta,
kun ohran hinta 180 ja rypsin 360 €/t
Viljan monokulttuurista johtuvan satotappion kasvattaminen lisää nurmen
(kesanto ja bionurmi) viljelyhalukkuutta kaikissa tilaluokissa.
Pienillä ja tehottomilla tiloilla kesanto ja bionurmi usein kiinnostavin vaihtoehto
Suuret tehokkaat tilat eivät lähtötilanteessa ole kiinnostuneita bionurmesta.
Suuri tila Pieni tila Urakointia käyttävä tila
Alhainen
tautipaine
Korkea
tautipaine
Alhainen
tautipaine
Korkea
tautipaine
Alhainen
tautipaine
Korkea
tautipaine
Ohra
73%
(60-90)
65%
(50-80)
25%
(20-30)
24%
(20-30)
40%
(30-45)
36%
(20-40)
Rypsi
20%
(10-40)
20%
(5-50)
20%
(0-40)
20%
(0-40)
20%
(0-40)
20%
(0-50)
Kesanto yht (ml.
luonnonhoitopelto)
7 12 15 14 14 13
Bionurmi 0 3
39%
(20-50)
42%
(10-55)
26%
(15-35)
31%
(10-45)
Palkonurmi 0 0 1 1 0 0

18. Maatilojen jakautuminen tuotantosuunnittain 2012
9.6.2014
Uudenmaan Hämeen
Kaakkois-Suomen Koko maa
Lypsykarjatalous
Muu nautakarja-
Sikatalous
Siipikarjatalous
Lammas- ja
Hevostalous
Viljanviljely
Erikoiskasvi-
Puutarhakasvien-
Muu kasvi-
Muu

19. Paljonko peltoalaa voisi siirtyä biokaasunurmen
tuotantoon kohdealueilla?
• Kuinka paljon on pieniä (alle 20 ha) ja isoja (yli 100 ha) kasvitiloja kohdealueilla?
– Arviolta 25-50% kaikista maatiloista 2012! – onko sopivia peltolohkoja lähellä biokaasulaitosta?
• Yli 100 ha tiloilla jo 28 % peltoalasta koko maassa 2012
- lisäksi on tätä pienempiä karjatiloja joiden pelto harvoin joutaa kesannolle /
biokaasunurmen tuotantoon
9.6.2014
ELY-keskus Tiloja Keski- Fraktiilit - Fraktiler - Fractiles2)
ELY-central Antal gårdar peltoala
ELY Centre
Number of
farms
Medelåkerare
al
Average
arable
land area 10 % 25 % 50%3)
75 % 90 %
Uudenmaan 3 773 48,44 6,10 14,03 32,27 64,01 107,21
Hämeen 4 196 44,80 6,77 14,74 30,28 57,50 97,78
Kaakkois-Suomen 3 729 37,67 6,88 13,26 26,05 49,50 83,71
Koko maa - Hela landet
- Whole country 58 607 38,91 5,90 12,09 25,71 50,63 86,55

20. Johtopäätöksiä (1/2)
• Nurmi biokaasuksi tulee varteenotettavaksi vaihtoehdoksi muuttuvien
kulujen perusteella arvioituna etenkin pienillä viljatiloilla, heti kun viljan
hinta alittaa 180 eur/tonni
– Syynä korkeat tuotantokustannukset
– Kapasiteettirajoitteita ja työvaiheiden ostamista voidaan välttää ja kustannuksia
siten säästää jos biokaasunurmi
– => Suuri joukko potentiaalisia maatiloja biokaasunurmen tuotantoon
– Onko niillä riittävän isoja peltolohkoja lähellä biokaasulaitosta?
• Suuria erikoistuneita tiloja ei kiinnosta biokaasunurmi jos viljan odotettu
hinta 140 eur/tonni tai korkeampi
– Isoilla tiloilla olisi todennäköisemmin isoja peltolohkoja
– Jos tällaiset lohkot kaukana tilakeskuksesta, biokaasunurmi voi olla myös isolle
tilalle kilpailukykyinen vaihtoehto verrattuna viljaan
– Varsinkin iso ja tehokas viljatila odottaa hintaa nurmisadosta
• Keskikokoisella tai isolla tilalla on usein (vajaahyödynnettyä) konekapasiteettia, ei juuri
hyötyä kaluston seisottamisesta
• Ydinkysymys: Miksi biokaasunurmi, eikä kesanto?
– BIOKAASUNURMEN läheinen kilpailija on myös KESANTO, ei vain vilja =>
perustelut viljelijälle, mitä hyötyy, jos biokaasunurmea kesannon sijaan?
9.6.2014

21. Johtopäätöksiä (2/2)
• Nurmen kate saa olla korkeintaan 100-150 eur /ha alempi viljaan verrattuna, jotta
ympäristötuki/korvaus ja muut hyödyt voisivat kuroa eron kiinni
– Pienet satohyödyt (tautipaineen alenemisesta, maan rakenteen paranemisesta ym) eivät auta kuin
10-30 eur/ha katteessa!
– Biokaasunurmi voi auttaa oman työmäärän ja muiden kustannusten vähentämisessä samalla
kuitenkin viljelykiertohyötyjä tuottaen
• Edellä esitetyt laskelmat tehty annetuilla viljan hinnoilla ja 2012 panoshinnoilla!
– Kuitenkaan saadut tulokset eivät ole herkkiä pienille panoshintamuutoksille
– Olennaiset muutokset hintasuhteissa tai yrittäjän päätöksenteossa toki vaikuttavat tuloksiin
• Jos biokaasunurmi korvaa tai täydentää kesantoalaa, vaikutukset tilojen
maataloustuloon vähäiset!
– Syynä se, että mahdollisuudet kustannusten minimointiin paranevat kuitenkin vain vähäisessä
määrin, nurmi vaatii suojaviljaa jne
– => pieni taloudellinen hyöty, mutta vapauttaa työtä, vähentää sidonnaisuutta ja lisää joustavuutta
muihin ansioihin
– Vaikutukset viljantuotantoon vähäiset (jos esim. 1 biokaasulaitos vaatii vain 1000-2000 ha)
• => Nurmibiokaasun aluetaloudelliset vaikutukset syntyvät pääosin biokaasun
tuotannossa
9.6.2014 21