Mediakasvatusta aikuisille PowerPoint -esitys (pelit ja pelaaminen, sosialinen media ja yksityisyys, tekijänoikeudet sekä lapset, nuoret ja netti)

1.  pohjautuvat syksyllä 2011 Kotkan, Pyhtään ja
Haminan kirjastoissa järjestettyihin
Mediakasvatusta aikuisille luentoihin
 luennot oli rahoitettu Opetus- ja kulttuuriministeriön
projektirahalla
 tietoiskuja on neljä eri aiheista
 lisää alueen kirjastojen mediakasvatustarjonnasta:
kyyti.fi
Voit käyttää tai muokata tätä
PowerPoint esitystä esim. koulun
vanhempainiltaan. Kaupalliseen
tarkoitukseen tämä PowerPoint ei
sovellu.

2. Lähde, ellei toisin mainita:
Tarja Salokosken luento Pyhtään kirjastossa 12.12.2011

3. Pelaaminen ja nettipelaaminen
 Pelaaminen on osa kollektiivista
todellisuutta, kuulumista nuorten yhteisöön
 Pelaamisen sekundaarisuus
 Moni lapsi pelaisi mielellään äidin tai isän
kanssa (tamperelaisista 10-12-vuotiaista ja
heidän vanhemmistaan tehty tutkimus)
→ Parempi mennä mukaan kuin kieltää
(Lähde: Nuoren nettipelejä ei kannata kieltää. Helsingin Sanomat 8.11.2006)

4. Pelaatko tietokoneella tai pelikoneella?
 Joka päivä 39%
 Pari kertaa viikossa 25,5%
 Joskus 31,2%
 En pelaa 4,3%
(Lähde: PeLan v. 2006 Lapsen ääni –kysely nettikäytöstä, 7-11-vuotiaat
http://www.pelastakaalapset.fi/nettivihje/lapsenaani2006/7-10.pdf. 6.6.2007)

5. Mitä pelataan?
 Digitaaliset pelit alustoittain:
PS3 40%
Xbox 21%
PC 16%
Wii 11%
Käsipelit 11%
Lähde: Figma 2011 (
http://www.figma.fi/index.php/tiedotteet/60-suomen-pelimarkkinat-hyvassa-vedossa-koht
)
 Esim. Facebook-pelit
 Esim. http://pelikone.fi/

6. Mikä peli sopii omalle lapselle?
 pelin sisältö/pelien ikärajat
(Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus)
 mutta myös:
 jokainen lapsi on yksilö
 tilannetekijät

7. Hyvät puolet:
 oppiminen
 oppii englantia ja tietokoneen käyttöä
 ongelmanratkaisukyvyt
 lukeminen ja kirjoittaminen
 hahmottaminen
 keskittyminen
 esim. Seikkailu Itämerellä

8. Hyvät puolet:
 tunne-elämän kehittyminen
 voi käsitellä tunteitaan ja ajatuksiaan
sijaiskokemuksena
 perustunteiden tunnistaminen
 tunnetaitojen ja empatian harjoittelu
 rajojen kokeilu, tunnekokeilu

9. Hyvät puolet:
 identiteetin rakentuminen
 idolit ja roolimallit, joihin samaistua
 virtuaalisesti eli ei kasvokkain
-> sallii erilaisia roolikokeiluja ja
vuorovaikutusmalleja
-> ei sido todellista minää
-> vapaus myös fyysisestä minästä
 laajentaa kokemuksia maailmasta
 onnistumisen elämyksiä

10. Hyvät puolet:
 sosiaalisen elämän merkitys
 yhteisöllisyys eli pelataan toisten kanssa
yhdessä, löytyy kavereita sitä kautta
 ujoimmille ja aroimmille mahdollisuus ottaa
kontakti ikätovereihin ja päästä siten
peliporukoihin ja kouluporukoihin mukaan

11. Hyvät puolet:
 viihde
 jännitystä
 ajankulua
 haasteita
 uppoutuminen fantasiamaailmaan

12. Huonot puolet
 fyysiset, fysiologiset ja neurologiset
vaikutukset
 niska- ja selkäongelmia
 silmien rasittuminen
 vireystila
 ylipaino
 univaikeudet
 keskittymisvaikeudet

13. Huonot puolet
 kognitiiviset vaikutukset
 asenteet, arvomaailma, maailmankuva
 stereotypiat
 psykologiset vaikutukset
 tunteet, esim. pelot tai tunnekylmyys
 kielteisesti vaikuttavat vallan ja
voimaantumisen kokemukset
 minäkuva, identiteetti

14. Huonot puolet
 sosiaaliset vaikutukset
 aggressio ja väkivalta
 pelikiusaaminen (esim. ”varastetaan” toisen
hahmo), huijaukset, häirintä
 seksuaalinen hyväksikäyttö netissä
 vie aikaa muilta harrastuksilta ja ystäviltä
 netissä koko maailma ystävänä:
monimutkaisia ihmissuhdeverkostoja

15. Huonot puolet
 ongelmakäyttö/liikapelaaminen
 esim. rahaongelmat
 taustalla tunnetarpeet, sosiaaliset tarpeet

16. Vahva minäkäsitys suojaa
median riskeiltä
 itsearvostus
 pystyy sanomaan ei
 ei peilaa itseään koko ajan median
tuottamaan kuvaan
 pystyy valikoimaan
 osaa lähteä pois tilanteesta
 ei kerro kaikkea itsestään

17. Varhainen puuttuminen
 vanhemmat avainasemassa
 tunnetaitojen, kriittisyyden ja itsetunnon
harjaannuttaminen
 huolen puheeksi ottaminen
 pohditaan, miten muuten lapsella kaikkiaan
koulussa/elämässä menee
 mitä pelien tilalle
 pelirutiinin purkaminen
 totaalinen välttäminen

18. Kirjojen tarina todentuu lapsen
itsensä käsittelemänä
(ja kirjat sen vuoksi hyviä)
http://www.briarpress.org/713

19. Lähteet: Kim Holmbergin luento Kotkan pääkirjastossa
7.11.2011
Petteri Järvisen luento Kotkan pääkirjastossa 4.10.2011

20. Maailma muuttuu
 ennen ystävinä pieni piiri (kaupunki,
kylä, työtoverit, naapurit)
 nyt ”ystävänä” koko maailma

21. Sosiaalinen media SOME
julkaistaan omia ajatuksia, tietoja ja tuotoksia
sekä kommentoidaan toisten ajatuksia ja
tuotoksia
tekemisestä tulee henkilökohtainen ilo, saa
tunnustusta, kun jakaa muille
kollaboratiivinen ongelmanratkaisu

22. Sosiaalinen media
blogit:
Blogger,
WorldPress,
Posterous

23. Sosiaalinen media
verkkoyhteisö
t: Facebook,
IRC-galleria
keskustelupalstat:
Suomi24.fi

24. Sosiaalinen media
Mikroblogit
: Twitter

25. Sosiaalinen media
wikit: Wikipedia
Kirjanmerkkien jakelu:
Delicious
GoogleGoggles

26. Sosiaalinen media
Kuvien videoiden
jakelu:
Flickr, Picasa, jakelu:
Facebook YouTube,
Vimeo,
Bambuser

27. Sosiaalinen media
virtuaaliympäristöt:
SecondLife,
HabboHotel

28. Sosiaalinen media ja tiedon
hallinta
 Podcasting ja…
 omalle koneelle tai esim. iPodiin
 …RSS-syötteet
 sähköpostiin tai RSS-lukijaan (esim.Google Reader)
 Netvibes, iGoogle

29. Sosiaaliset mediat verkostoituvat
Esim.
twitter
facebook
foursquare
spotify

30. Sosiaalinen media ja tiedonhaku
 erit. arkielämän tiedonhaun kanava
 missä olet juuri nyt?
 myös enenevässä määrin ammatillisen
tiedon hakuun
 esim. kysymys ”mitä asioita kannattaisi ottaa
esille, kun pitää esitelmän organisaation
hyvinvoinnista?”

31. Sosiaalinen media ja tiedonhaku
 perustuu siis joukkoälyyn
 kommentointi
 mutta kuka tiedon takana
 merkitystä sillä, mihin ryhmään tiedon esittäjä
kuuluu
 oikea tieto leviää nopeasti, mutta myös
väärä
 huonot hakuominaisuudet

32. Luitko käyttösäännöt?
 kenellä on tekijänoikeudet
palvelussa olevaan sisältöön?
 Yhdysvaltojen lainsäädäntö ei
rajoita juuri mitenkään sitä,
miten muiden kuin
Yhdysvaltojen kansalaisten
tietoja voidaan käyttää

33. Yksityisyys ja sosiaalinen media
 palvelut usein yhdysvaltalaisia
(lainsäädäntö-ongelma)
 mitä tiedoille käy tulevaisuudessa?
 ihminen itse on uhka omalle
yksityisyydelleen

34. Me ja sosiaalinen media
 yksityisyys
hämärtynyt
 mieti, mitä laitat
nettiin
identiteettivarkaudet

35. Kuka meistä haluaa tietää?
 esim. mainostajat
 kaupat
 työnantaja?
Facebook
Google Yle Radio1: ke 8.2.
http://www.google.com/policies/

36. Kännykkä ja yksityisyys
 operaattori tietää, missä olet
 puhelimet tietävät, missä ovat
• nettikäyttäjä
voidaan
tarkentaa jopa
talon
tarkkuudella

37. Onko elämää ilman
sosiaalista mediaa?
 vaikka poistat jotain omasta
Facebookista, se ei poistu
välttämättä palvelimelta tai
kaverien Facebookista
 kuolemansakin jälkeen
ihmisen tiedot voi jäädä
”elämään” sosiaaliseen
mediaan

38. Lähteet: Tarmo Toikkasen luento Kotkan
pääkirjastolla 20.10.2011
Toikkanen, Tarmo ja Oksanen, Ville: Opettajan
tekijänoikeusopas. - Finn Lectura. 2011.
www.opettajantekijanoikeus.fi

39. Tekijänoikeus
 kirjallinen/suullinen/taiteellinen teos
 tekijän iällä ei ole väliä
 tekijänoikeus ei suojaa teoksen
 ideaa
 juonta
 sisältämää tietoa
 teoskappaleen omistajalla
ei ole tekijänoikeuksia

40. Teoskynnys
 teoskynnys ylittyy, jos kukaan toinen ei
päätyisi samaan lopputulokseen ryhtyessään
vastaavaan työhön (riittävän omaperäinen)
 teoksen taiteellisella tasolla ei ole merkitystä
eikä esim. tekstin pituudella

41. Lähioikeudet
 muistuttavat tekijänoikeuksia
 ei teoskynnys-vaatimusta
 esittävien taiteilijoiden, kustantajien,
mediatalojen, tuotantoyhtiöiden
oikeuksia
 esim. cd-levyt, elokuvat, valokuvat

42. Mitä ei saa tehdä ilman lupaa?
kopiointi
muuntelu
välitys
esitys
levitys

43. Mitä saa tehdä ilmankin lupaa?
2. yksityiskäyttö
1. sitaatti
3. parodia ja satiiri

44. Suoja-ajat
 teoskynnyksen ylittävä teos: 70 vuotta tekijän
kuolinvuoden päättymisestä
 lähioikeus: 50 vuotta tallentamis-, esittämis-,
valmistamis- tai lähettämisvuodesta tai
valokuvan ottamisvuoden päättymisestä
 muuttuu 70 vuoteen

45. Avoimet lisenssit
 esim. Creative Commons

46. Jos ei avointa aineistoa,
keneltä lupa?
 käyttöluvan teokseen voi
kysyä tekijältä
(tai perikunnalta)
 tekijä voi luovuttaa
tekijänoikeuksia toiselle
(esim. kirjan kustantajalle)
 Gramex, Kopiosto, Kuvasto,
Sanasto, Teosto, Tuotos

47. Hyvät tavat
 isyys- ja respektioikeus
 yksityisyyssuoja (rikoslain luku 24)
 valokuvaus, äänitys, videokuvaus
○ sallittu julkisissa tiloissa, jos ei loukkaa tai
vahingoita
○ kohteliasta on olla kuvaamatta, jos henkilö ei
sitä halua
(tai lapsen vanhemmat eivät sitä halua)
 syntyneiden tallenteiden julkaisu
○ voi olla kiellettyä perustuen loukkaavuuteen,
mainoskäyttöön tai henkilötietosuojaan

48. Lopuksi tietovisa:
 Saako tehdä piirustuksen esim.
maalauksesta?
Ei, se on kopiointia
 Tarvitseeko käyttää ©-merkkiä?
Ei tarvitse, kun teos luodaan ja
teoskynnys ylittyy, samalla
hetkellä syntyy tekijänoikeus

49.  Onko logolla tekijänoikeuksia?
Ei yleensä ylitä teoskynnystä
 Saako kirjastosta lainatusta cd-levystä
tehdä yksityiskopion?
Kyllä
 Saako laittomasti vertaisverkossa
olevasta musiikkitiedostosta tehdä
yksityiskopion?
Ei

50.  Saako lapsia kuvata puistossa?
Saa
• Saako em. kuvan laittaa
nettiin?
Saa
• ”Meidän äiti on imuroinut uusimman
Ice Agen netistä!” Oliko luvallista
imuroida?
Ei

51. Lähteet: Minna Vilen-Moision luento Kotkan pääkirjastolla 17.11.2011
MMLn sivut
-Laki, nuoret ja netti -opas
PeLan sivut
-Lapsen ääni 2011 –tutkimus
EU Kids Online –tutkimus (www.eukidsonline.net)

52. Lapset ja nuoret netissä
 netissä joka päivä tai melkein
joka päivä (78%)
 yhä nuoremmat käyttävät
nettiä
 helpompi ilmaista itseään
netissä (50%)
Kuva: PANPOTE. Freedigitalphotos.net

53. Lapset ja nuoret netissä
 Tiedon hakeminen koulutyöhön 84 %
 Videot 83 %
 Pelit 74 %
 69 % : Tärkein syy netin
käyttöön on yhteydenpito kavereihin
 n. 45 % kertoi viettävänsä aikaa erilaisissa
sosiaalisen median yhteisöpalveluissa
○ Lapsen ääni 2011: 68 %:lla oli joku oma
sosiaalisen median profiili
○ Eu Kids Online: 57 %

54. Mitä vanhemmat tietävät
lasten netinkäytöstä ?
 20 % 7-9-vuotiaista kertoo,
että ei ole keskustellut
nettiasioista tai
kännykkäasioista vanhemman
kanssa
 67 % vanhemmista tietää, jos
lasta on kiusattu netissä

55.  61 % ei tiedä, että lapsi on tavannut
nettituttavansa
 56 % ei tiedä, että lapsi on saanut ikäviä
viestejä
 52 % ei tiedä, että lapsi on saanut
seksuaalisia viestejä
 41 % ei tiedä, että lapsi on nähnyt
seksuaalisia kuvia netissä

56. Mitä lapset ajattelevat
aikuisista?
 kolmannes arvelee, että vanhemmat
kieltäisivät netin käytön, jos saisivat
tietää heidän nettipuuhistaan
 vanhempia kiinnostaa eniten se, kuinka
paljon aikaa koneella ollaan
 palveluestoja ja saldorajoituksia pitää
vain epäreiluina vain 20 %
 ”he välittävät minusta ja eivät halua, että
teen mitään tyhmää” (Lapsen ääni 2011)

57. Miksi pitäisi tietää: Sisältöjen
muutos mediassa
• ”Aikuisten asiat” lasten silmien edessä:
○ Visuaalinen seksualisoituminen ja
pornoistuminen (vrt. esim. mainokset
ennen ja nyt, musavideot)
○ Väkivaltaisuus, kauhu, viha
○ MissBimbo, thin inspiration (liiallisen
laihuuden ihannointi)
• Kuluttamaan ”painostaminen” (esim. mainosten
sekoittuminen muuhun tietoon)

58. Miksi pitäisi tietää?
 Nettikiusaaminen
 Tekijänoikeudet unohtuvat usein
 Julkisuuden ja yksityisyyden raja
hämärtynyt
 Paljon tietoa, mutta mikä on oikeaa?
 Netin liikakäyttö

59. Nettikiusaaminen
 5 % lapsista kokee, että on kiusattu
netissä
 80 % on pyytänyt apua
 50 % on poistanut viestit tai estänyt
kiusaajaa ottamasta uudelleen yhteyttä
MLLn sivuille:
Hyvä läppä
-video

60. Tekijänoikeudet
 Musiikin ja elokuvien luvaton lataaminen
internetistä on yleisin rikos suomalaisilla 9.-
luokkalaisilla
 Lähes kolmannes 9.-luokkalaisista lataa
luvattomasti tiedostoja netistä liki päivittäin
 Lähes kaksi kolmesta 9-luokkalaisesta kertoo
omistavansa vähintään sata tiedostoa, jotka on
ladattu luvattomasti internetistä

61. Kunnianloukkaus
 Kunnianloukkaukseen voi syyllistyä levittämällä
ihmisiä loukkaavaa ja heitä koskevaa valheellista
tietoa tai vihjailuja netissä (mm. sähköpostitse,
pikaviestimessä tai tekstiviestitse lähetetyt
kuvamanipulaatiot tai herjaavat tekstit)
 Liian yksityisten tietojen levitteleminen on
laitonta
(mm. henkilön yhteiskunnalliseen, poliittiseen ja
uskonnolliseen vakaumukseen sekä
seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvien tietodot )

62. Hakkerointi
 Tietomurto on rikos, joka tarkoittaa MLLn sivuille:
luvatonta tunkeutumista Tomi ja Laura
-video
tietojärjestelmään tai järjestelmän
luvatonta käyttöä.
 Tietomurrolla tarkoitetaan myös
toisen käyttäjätunnusten ja
salasanan luvatonta käyttöä.
 Rangaistavaa on myös pelkkä yritys
päästä johonkin palveluun, johon
yrittäjällä ei ole käyttöoikeutta.

63. Yksityisyys
 Lapset tietoisia oikeudestaan yksityisyyteen,
mutta
 20 % kertoo, että joku lukenut hänen
tekstiviestiään, 25 % kertoo samaa
nettijutteluistaan
 usein viestit on lukenut joku perheenjäsen
 Paikannus kännykällä:
 7-9-vuotiaat: kolmannes piti hyvänä asiana
 13-15-vuotiaat: 18 % piti hyvänä

64. Seksuaalinen häirintä
 on kohdannut pornografista aineistoa netissä
 Lapsen ääni 2011 → 28 %
 EU Kids Online → 14 %
○ 2% on ollut melko tai erittäin järkyttyneitä näkemästään
○ kertoi näkemästään kaverille (36 %), vanhemmille (18
%)
 on saanut seksuaalisia viestejä tai kuvia (15 %)
 on poistanut viestin tai estänyt viestin lähettäneen
henkilön ottamasta yhteyttä (37 %)

65. Väärät faktat
 tiedonhaku
 kuka tiedon takana?
○ 51 % osaa vertailla nettisivuja arvioidakseen
niiden laatua
 vahingossa ajautuu epämiellyttäville tai
vahingollisille sivuille:
○ viha (12 %)
○ pro-anorexia (11 %)
○ itsensä vahingoittaminen (8 %)
○ huumeiden käyttö (7 %)
○ itsemurha (5 %)

66. Väärät faktat
 kuka nettikaveri oikeastaan on?
 kontaktit henkilöiden kanssa, joita ei tunne
(29 %)
 tapaamiset nettituttavuuksien kanssa (8 %)

67. Liikaa nettiä
(määrällisesti ja laadullisesti)
kognitiiviset sosiaaliset
vaikutukset vaikutukset
fyysiset,
fysiologiset ja psykologiset
neurologiset vaikutukset liiallisesta
vaikutukset käytöstä on
ollut haittaa
(30 %)

68. Mitä voi tehdä?
 vahvista lapsen minäkäsitystä
 kiinnostu siitä, mitä lapsi netissä tekee
(kunnioita kuitenkin yksityisyyttä!)
 keskustele
 mm. palvelujen mustista listoista
(estolistoista), kaveripyyntöjen
hyväksymisestä, netin sisällöistä,
yksityisyysasetuksista
 suomalaislapset erottuvat
positiivisesti turvataitojen
hallinnassa

69.  perheen säännöt/
aikarajoitukset
netin käytölle
 tekniset rajoitukset
apuvälineenä
 medialaitteet sijoitetaan
perheen yhteisiin tiloihin
Kuva: Ambro. Freedigitalphotos.net

70. Netiketti
 Älä paljasta tietojasi itsestäsi ilman
aikuisen lupaa
 Älä luovuta vieraille kuvaa ilman aikuisen
lupaa
 Älä paljasta salasanaasi
 Ota muut huomioon
 Muista, ettei kukaan voi pakottaa sinua
mihinkään
 Muista, että kaikki eivät puhu netissä totta
 Jos kohtaat netissä ahdistavia asioita,
puhu niistä jonkun aikuisen kanssa!

71. Nettivihje
• Pelastakaa Lapset ry
 Voi antaa vihjeen laittomasta sivustosta
 www.poliisi.fi/nettivinkki (poliisin
nettivinkkilomake)
 Turvanappi

72. Ikärajat
 pelien, elokuvien ja tv-ohjelmien ikärajat
ikarajat.fi
 ikärajatietokanta

73. Vanhempien
työ ei aina
ole helppoa!
Kuva: photostock.
Freedigitalphotos.net

74. Luettavaa/ tutkailtavaa:
 http://www.mll.fi/kasvattajille/mediakasvatus/
 http://www.mll.fi/nuortennetti/ (nuorille)
 http://www.mediakasvatus.fi/materiaalipankki/materiaalihaku/
 http://www.pelastakaalapset.fi/toiminta/mediakasvatus/
 http://www.tietoturvakoulu.fi/
 http://www.mediakasvatus.fi/tietopankki/vanhemmille