Hyvää Maailmanlaajuista Yhteisömanagerien päivää kaikille! Vaikka en päässyt tänään Hämeenlinnaan Suomen #cmadfi tapahtumaan, niin laitan näin Slidesharen kautta some-pomoilun terveiset some-suvulle, :)

1. JOHTAJUUSMUUTOS
Taylorismista tähän päivään
Katri Luukka
www.katriluukka.fi
copyright Katri Luukka

2. Lähde: Flicker
copyright Katri Luukka

3. Drucker (2009) on nimittänyt viimeisen vuosisadan
”a
Century of Social Transformation” eli sosiaalisen muutoksen
vuosisadaksi. Tämä on aika osuva kuvaus siitä, kuinka työn
tekeminen tehtaissa on väistynyt ja muuttunut ajasta ja paikasta
riippumattomaksi tietotyöksi viimeisen sadan vuoden aikana.
1900- luvun alun johtamisessa korostui piirreteoriat (trait
leadership theories), joita kutsutaan myös Taylorismiksi.
Piirreteorioiden lähtökohtana oli, että johtajilla oli erilaisia ja
ainutlaatuisia ominaisuuksia kykyjä ja taitoja, joita muilla
työntekijöillä eli ollut. Tuona aikana ajateltiin, että ”johtajaksi
ikään kuin synnyttään”.
copyright Katri Luukka

4. Taylorismin jälkeen johtamisessa seurasivat =>
Käyttäytymisteoriat
(behavioral leadership theories).
Käyttäytymisteorioissa johtaminen jaettiin kahteen johtamistyyliin eli
ihmisten ja tehtävien johtamiseen. Tuona aikana 1930- luvulla kehittyi myös
toinen perinteinen jako johtamisessa eli
1) auktoritaarinen,
2) demokraattinen ja
3) antaa- mennä- johtamistyyli.
Sekä piirre- että käyttäytymisteoriat johtivat arvioimaan johtamistyylejä
erilaisilla asennemittareilla (Likert’s attitude toward men) tai
johtajan tehtävä- tai ihmisorientoitumista työssään
(Blake and Mouton’s managerial grid).
copyright Katri Luukka

5. Piirre – ja käyttäytymisteorioiden jälkeen seurasi
kontingenssiteoriat (contingency leadership theories)
johtamisessa 1960- luvun ja 1980- välisenä aikana. Niissä oletettiin, että
johtaminen on tilannesidonnaista ja ettei ole olemassa yhtä tehokasta
universaalista tapaa johtaa. Päinvastoin, erilaisissa toimintaympäristöissä
tarvitaan erilaista tapaa johtaa eli
johtaminen sidottiin
kontekstiin.
Johtaminen nähtiin enemmän joustavana, mukautuvana ja
tilannesidonnaisena kuin piirre- ja käyttäytymisteorioissa.
Henry Mintzbergin tutkimukset ja kehittämistyö motivaatio-,
vuorovaikutus- ja keskustelutaidoista, konfliktien ratkaisutaidoista ja
päätöksentekotaidoista ovat esimerkki kontingenssiteorioista johtamisessa
tuolloin.
copyright Katri Luukka

6. Viimeisten vuosikymmenen aikana (1980-) ovat pinnalla
olleet muutosjohtamisen teoriat (transactional
and transformational leadership theories), jotka perustuvat
luonnollisesti aikaisempiin piirre-, käyttäytymis- ja
kontingenssiteorioihin.
Transaktionaalisuuteen perustuvassa johtamisessa
johtaja asettaa päämäärän työn tekemiselle ja
antaa enemmän suoria ohjeita, miten
työntekijöiden tulee tehdä työtä. Johtaminen
perustuu keskinäiseen riippuvuuteen, ”jos teet
minulle tämän, annan sinulle tämän”.
copyright Katri Luukka

7. Transformatiivisessa johtamisessa puolestaan korostuu
enemmän luovuus ja innovatiivisuus. Siinä johtaja laittaa
enemmän itseään likoon ja johtaa omalla esimerkillään ja saa samalla
työntekijät antamaan itsestään enemmän työn tekemiselle.
Transformatiivisessa johtamisessa korostuu
johtajan karisma.
Johtaja toimii roolimallina työntekijöille ja hän on hyvä pitämään
kannustavia puheita, joissa tuodaan esille organisaation kannalta
olennaiset tekijät.
kannustetaan
innovatiivisuuteen ja työntekijöitä kuunnellaan.
Tranformatiivisessa johtamisessa työntekijöitä
Transformatiivinen johtaja toimii valmentajana
ja
ohjaajana, joka antaa tilaa ja mahdollisuuden johdettavilleen
myös uuden oppimiseen.
copyright Katri Luukka

8. Miten johtaa
diginatiiveja?
Riittäkö, että
työntekijöiden
kanssa käydään
kehityskeskustelut
kerran vuodessa?
copyright Katri Luukka

9. Avoimuuteen perustuva
johtamisteoria
Open leadership
copyright Katri Luukka

10. copyright Katri Luukka

11. Viimeisenä, tätä parhaillaan elettävää ajanjaksoa kuvaa parhaiten
avoimuuteen perustuva johtamisteoria (open
leadership), jonka perustuu Charlene Li’n (2010) tutkimukseen ja
kehittämistyöhön, kuinka työskentely sosiaalisissa online- verkostoissa
muuttaa työn tekemistä.
Avoimuuteen perustuvassa johtamisessa keskeistä on jakaminen
ja
organisaation toimintakulttuurin muutos. Avoimuuteen
perustuvassa johtamisessa keskeistä on luottamus. Siinä johtajien on
vapautta
osattava antaa työntekijöilleen sopivassa suhteessa
, mutta samalla
myös vastuuta työn tekemiseen liittyvissä asioissa. Johtajan on ymmärrettävä, että
työntekijöillä on enemmän osaamista kuin hänellä
itsellään. Tämä edellyttää johtajalta nöyryyttä. Avoimuuteen perustuva
johtaminen on suorassa yhteydessä sosiaalista mediaan, kun sitä käytetään
osana työn tekemistä tai johtamisvälineenä.
copyright Katri Luukka

12. Minkälaisia mahtavat olla
seuraavat suuntaukset
johtamisteorioissa, kun onlinetyöskentely lisääntyy?
… erilaiset virtuaalijohtamisen
ja e-johtamisen teoriat?
copyright Katri Luukka