SlideShare uma empresa Scribd logo

Kestävän luonnonvaratalouden merkitys ammatilliseen tutkintorakenteeseen ja tutkintojen sisältöihin (2013)

•
•
K
Kati Lundgren
Educação
1 de 38
Baixar para ler offline
      Kestävän luonnonvaratalouden merkitys  ammatilliseen tutkintorakenteeseen ja  tutkintojen sisältöihin      6/2013  Savon koulutuskuntayhtymä   Kati Lundgren            1     
  Sisällys    1. Ennakointiselvityksen tausta, tavoitteet ja menetelmät  .............................................................................. 3  . 1.1. Hankkeen tavoitteet ............................................................................................................................... 3  1.2. Ennakointiselvityksessä käytetyt menetelmät ....................................................................................... 3  2. Kestävä luonnonvaratalous ja biotalous ....................................................................................................... 5  2.1. Biotalous osana kestävää luonnonvarataloutta ..................................................................................... 5  2.2. Luonnonvaratalouden kestävyyden arviointi ......................................................................................... 7  2.3. Biotalouden määritelmiä ja kriteerejä  ................................................................................................... 8  . 3. Kestävän luonnonvaratalouden ja biotalouden osaamistarpeet ................................................................ 11  3.1. Kestävän luonnonvaratalous tuo osaamistarpeita kaikille toimialoille ................................................ 11  3.2. Biotaloudessa luonnonvara‐alalla tarvitaan monialaisia osaajia ......................................................... 12  3.3. Toimialakohtaisia osaamistarpeita ....................................................................................................... 16  4. Biotalouden haasteet luonnonvara‐alan koulutukselle .............................................................................. 19  Lähdeluettelo  .............................................................................................................................................. 25  . Liite 1. Biotalouden määritelmiä ................................................................................................................. 27  Liite 2. Yhteenveto osaamistarvekyselyn tuloksista .................................................................................... 30                        2   
1. Ennakointiselvityksen tausta, tavoitteet ja menetelmät  1.1. Hankkeen tavoitteet    Selvitystyön lähtökohtana oli biotalouden visio vuonna 2050:    ”Vuonna 2050 Suomi on biotalouden edelläkävijämaa, jossa hyvinvointi perustuu uusiutuvien  luonnonvarojen kestävään ja monipuoliseen hyödyntämiseen, korkeaan jalostusasteeseen sekä  luovaan osaamiseen.” (Kohti biotaloutta 2011)    Hankkeen tavoitteena oli selvittää kestävän luonnonvaratalouden merkitystä osaamistarpeisiin  yleisesti ja erityisesti luonnonvara‐ ja ympäristöalalla sekä lisäksi tunnistaa, millaisia tutkintojen  kehittämistarpeita tämä aiheuttaa. Selvitystyön painopiste oli ammatti‐ ja erikoisammatti‐ tutkinnoissa, mutta yleisellä tasolla oli tavoitteena tarkastella osaamistarpeiden aiheuttamia  muutostarpeita myös muiden alojen tutkintoihin sekä korkea‐asteen koulutukseen.     Hankkeen tavoitteena oli selvittää:  • Mitä kestävällä luonnonvarataloudella (biotalous, vihreä talous) tarkoitetaan?  Tavoitteena on muodostaa selkeä kuvaus, joka on käyttökelpoinen koulutustoimikunnan  ennakointityössä.  • Millaisia osaamistarpeita kestävään luonnonvaratalouteen (biotalouteen) siirtyminen  merkitsee? Tavoitteena on saada hahmotettua minkälaisia uusia osaamistarpeita tämä tuo  esiin verrattuna nykyiseen luonnonvarojen käyttöön.  • Millaisia ammatillisten tutkintojen kehittämistarpeita osaamistarpeista tulee esiin?  Tavoitteena on saada selville, miten luonnonvara‐ ja ympäristöalan ammatillisia tutkintoja  tulisi kehittää (painotus ammatti‐ ja erikoisammattitutkinnoissa), millaisia uusia sisältöjä  nykyisiin tutkintoihin ja millaisia mahdollisia uusia tutkintoja tulisi olla tutkintorakenteessa.  Lisäksi katsotaan yleisellä tasolla osaamistarpeiden muutoksen aikaansaamia  muutostarpeita muiden alojen tutkintoihin sekä korkea‐asteen koulutukseen.      Selvityshankkeen toteutti Savon koulutuskuntayhtymä Opetushallituksen toimeksiannosta.  Käytännön toteutuksesta vastasi projektipäällikkö Kati Lundgren. Työtä ohjasi Opetushallituksesta  opetusneuvos Anne Liimatainen sekä maatalous‐ ja ympäristöalan koulutustoimikunta, erityisesti  koulutustoimikunnan puheenjohtaja Jyrki Wallin (Agronomiliitto) sekä varapuheenjohtaja Johan  Åberg (MTK).      1.2. Ennakointiselvityksessä käytetyt menetelmät    Työ aloitettiin perehtymällä kestävää luonnonvarataloutta ja biotaloutta käsittelevään kirjalli‐ suuteen, mm. laadittuihin selvityksiin ja strategioihin. Kirjallisuudesta haettiin elementtejä  erityisesti kestävän luonnonvaratalouden ja biotalouden määrittelyyn sekä osaamistarpeiden  hahmotteluun.     Helmikuussa (4.2.2013) Opetushallitus sekä maatalous‐ ja ympäristöalan koulutustoimikunta   järjestivät Helsingissä asiantuntijatyöpajan, jonka tavoitteena oli määritellä, mitä kestävä  luonnonvaratalous merkitsee ja millaisia uusia osaamistarpeita tai kokonaan uusia ammatteja se  3   
tuottaa eri ityisesti luonnonvara‐a alalle. Tilaisu uuteen osal llistui kymm menkunta biiotalouden ja  kestävän lu uonnonvara atalouden a asiantuntijaa a sekä maatalous‐ ja ym mpäristöala an koulutus stoimi‐ kunnan jäs seniä. Kutsu utut asiantuntijat edust tivat monip puolisesti eri hallinnona aloja, toimij jaryhmiä  sekä erilais sia näkökulm mia luonnonvarojen kä äyttöön. Työ öpajan fasilitoinnista v vastasi viestintä‐ toimisto Ku uule Oy. Työ öpajan tulo oksia hyödyn nnettiin tässä selvityksessä sekä k kestävän luo onnon‐ varataloud den/ biotalo ouden määr rittelyssä ett tä sähköise en osaamistarvekyselyn n laatimises ssa.    Maaliskuun aikana tot teutettiin sä ähköinen ky ysely kestäv vän luonnon nvarataloud den/biotalo ouden  osaamistar rpeista. Sen n avulla täsm mennettiin  ensimmäise essä työpaja assa ja kirja allisuudessa esiin  nousseita o osaamistarp peita. Kyselyssä osaam mistarpeita k kartoitettiin n eri toimial oilla (maata alous,  puutarhata alous, metsätalous, luo ontoala, ym mpäristöala, kalatalous, muu luonn nonvara‐ala) ja  eritasoisiss sa työtehtäv vissä ja eri k koulutusast teilla: alan p perustehtäv vät (perustu utkinto), am mmatti‐ työntekijä (ammattitu utkinto), ala an vaativat t työtehtävät t ja työnjoht to (erikoisa mmattitutk kinto),  u‐ ja kehittä ämistehtävä ät (ammattiikorkeakoulu) sekä tutkimus ja eriityisasiantuntija‐ suunnittelu tehtävät (y yliopisto, ko orkeakoulu).     Sähköiseen n kyselyyn v vastasi yhte eensä 41 he nkilöä, joist ta valtaosa (23) edusti  koulutussektoria  (yliopistot 5, ammattikorkeakoulut 15, amm matillinen aikuiskoulutu us 6, ammat tillinen peru uskoulutus  6). Vastaajina oli myös hallinnon, , tutkimuks en ja kehity yksen, järjes stöjen ja ne euvonnan se ekä  yritysten e edustajia. Ky yselyssä pyy ydettiin arviioimaan annettuja osaamistarpeit ta oman toi imialan,  esim. maat talouden, p puutarhatalo ouden tai m metsätaloud den näkökulmasta: milllaista osaam mista alan  erilaisissa t työtehtävissä tarvitaan n.     Toukokuus ssa (20.5.20 013) selvitys shankkeen p puitteissa jä ärjestettiin toinen työp paja, jonka  tavoitteena oli täsmen ntää kestäv vän luonnon nvarataloud den ja biotalouden osaa amistarpeit ta eri aloilla  sekä määri itellä, millai isia kehittäm mistarpeita  ne tuovat l luonnonvara‐ ja ympär ristöalan am mmatillisiin  tutkintoihin sekä tutkintorakente eeseen. Työ öpajassa pohdittiin myö ös ammatilllisen koulut tuksen  tutkintojär rjestelmän k kehittämish hankkeen (T TUTKE2) vaikutuksia luo onnonvara‐ ‐ ja ympäristöalan  tutkintoihin. Työpajaa an osallistui maatalous s‐ ja ympäris stöalan koulutustoimik kunnan jäse enten  lisäksi luon nnonvara‐ ja a ympäristö öalan asiant tuntijoita ja tutkintotoimikuntien e edustajia, y yhteensä  kolmisenky ymmentä henkilöä.       Kuva 1. Sel lvityshankke een toteutu uksen vaihee et    Hankkeen eri vaiheide en, kuten ty yöpajojen ja a kyselyn tulokset julka aistiin hankk keen blogisivuilla,  jossa oli mahdollisuus s myös kommentoida ja a ottaa kantaa tuloksiin. Hankkee en blogi on  osoitteessa a: http://ww ww.kestava aluonnonva ratalous.blo ogspot.fi/  4   
2. Kestäv vä luonnonvaratalo ous ja biot talous      Selvityshan nkkeen alus ssa tehtiin ra ajaus, että  luonnonvar ratalouden tarkasteluss ssa keskitytä ään  pääasiassa a uusiutuviin n luonnonva aroihin, jotk ka ovat luon nnonvara‐ j ja ympäristö öalan keskiö össä.  Osaamista arpeiden tar rkastelu raja attiin erityis sesti luonno onvara‐ ja ympäristöala an ammatil lliseen  osaamisee en.  2.1. Biotalous osana a kestävää ä luonnonv varataloutt ta    Kestävän lu uonnonvara atalouden ja biotaloud den määritelmää pohdittiin hankke een ensimm mäisessä  työpajassa. Aihetta va alotettiin en nsin muutam milla asiantuntija‐alustuksilla. Sitra an johtava  asiantuntija Eeva Hellström esitte eli aluksi ke estävän luon nnonvaratalouden glob baalia kokonaiskuvaa.  Suomen ta alous on vah hvasti kytkö öksissä glob aaliin ainek kiertoon, jot ten maamm me luonnonv vara‐ taloutta tu ulee tarkaste ella myös globaalilla ta asolla. Kestä ävä kehitys j ja kestävä l uonnonvaratalous  edellyttävä ät toisaalta luonnonvar rojen käytö östä aiheutu uvan ekologisen jalanjä äljen pienen ntämistä  Suomessa ja toisaalta globaalin k kehityksen j a hyvinvoin nnin edistäm mistä.    Hellström käsitteli bio otaloutta yh htenä luonn nonvaratalouden osa‐alueena. Mu uita luonnon nvara‐ talouden o osia ovat vesitalous, mi ineraalitalo us sekä näiden puitteis ssa toimivat t ekosystee emit (ks.  kuva 2). Ke eskeisiä haa asteita kestä ävään biota alouteen siir rtymisessä o ovat kestäv vä ainekierto o ja  ekosysteem mipalveluiden turvaam minen. Ainek kierrossa tu ulisi päästä m mahdollisim mman suljet ttuihin  kiertoihin. Tulevaisuuden biotalo oudessa kes stävää kasvu ua luodaan yhä enemm män paikallisiin  arvosykleih hin perustuvissa teollis sissa symbio ooseissa.           Kuva 2: Luo onnonvarat talouden os sa‐alueet ja  niiden välis set kytkennät. Lähde: E Eeva Hellstr röm, esitys  4.2.2013.    5   
Ekosysteemipalveluiden eli ekosysteemien toimintojen ja rakenteiden turvaaminen on kestävän  biotalouden edellytys. Luonnonvarojen tarjoamat aineettomat arvot, palvelut ja hyödyt tarjoavat  myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Hellström korosti myös kestävän kulutuksen merkitystä.  Kestävä luonnonvaratalous edellyttää kestävien tuotantotapojen lisäksi myös kulutuksen  sopeuttamista kestävälle tasolle.     Elinkeinoelämän näkemyksiä luonnonvara‐alan kehitykseen ja osaamistarpeisiin valotti  Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Jouni Lind. Hän korosti ympäristöosaamisen ja kestävien  ratkaisujen merkitystä uuden liiketoiminnan ja kasvun lähteinä. Tähän tarvitaan myös uudenlaista  osaamista ja asennetta. Lind peräänkuuluttikin muutoksia koulutuksessa. Erityisesti yliopistoissa  työelämäyhteistyötä, harjoittelua ja projektioppimista tulisi lisätä. Koulutuksen tulisi vahvistaa  keskeisiä työelämätaitoja, kuten verkosto‐osaamista ja yhteistyötaitoja, ongelmanratkaisutaitoja  sekä liiketoimintaosaamista ja liiketoiminnallista ajattelua.     Määritelmiä työstettäessä työpajassa pohdittiin, olisiko kestävä luonnonvaratalous vai kestävä  biotalous parempi viitekehys luonnonvara‐alan osaamistarpeiden tarkasteluun. Biotalous sopii  hyvin luonnonvara‐ ja ympäristöalan viitekehykseksi, koska alan ammattilaiset työskentelevät  pääasiassa uusiutuvien luonnonvarojen hoidon, tuotannon ja jalostuksen parissa. Koska biotalous  on kuitenkin yksi luonnonvaratalouden osa‐alue ja se on vahvasti kytköksissä muihin osa‐alueisiin,  on alan toimijoiden ymmärrettävä myös näiden kestävyyden edellytyksiä ja luonnonvaratalouden  yleisiä reunaehtoja.    Biotalouden ja kestävän luonnonvaratalouden rinnalla käytetään usein myös käsitettä vihreä  talous. OECD:n määritelmän mukaan vihreä talous (Green Economy) tarkoittaa talousjärjestelmää,  jossa ekosysteemien hyvinvointi otetaan huomioon sen kiinteänä osana. Taloustoiminnoissa  otetaan huomioon vaikutukset ympäristöön, ihmiseen ja talouteen. Samaan aikaan pyritään  vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä, luonnonvarojen käyttöä ja jätteen syntyä sekä sosiaalista  eriarvoisuutta. Vihreä talouden päätavoite on vähentää riippuvuutta fossiilisesta energiasta ja  ekosysteemien köyhtymistä, edistää maailmantaloutta sekä luoda uusia työpaikkoja kestävän  kehityksen periaatteiden mukaisesti. (Kohti biotaloutta. TEM 2011)    Vihreä talous on siten näistä käsitteistä laajin ja sisältää myös sosiaalisen kestävyyden tavoitteita.  Näiden käsitteiden suhdetta toisiinsa voi kuvata oheisen kuvan avulla (kuva 3). Vihreä talous on  laaja viitekehys kestävän kehityksen mukaiselle taloudelliselle toiminnalle. Sen sisällä luonnon‐ varatalous perustuu elottomien (mm. vesi, mineraalit) ja elollisten (mm. metsä, peltokasvillisuus)  luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen. Biotalous keskittyy nimenomaan uusiutuvien  luonnonvarojen kestävään käyttöön ja ekosysteemien toimintakyvyn ylläpitämiseen.        6   
      Kuva 3. Bio otalous ja ke estävä luon nnonvaratallous osana v vihreää talo outta.    2.2. Luonn nonvaratalouden kestävyyden n arviointi   Luonnonva aratalouden n kestävyytt tä tulee arv vioida laaja‐alaisesti ja k kokonaisvalltaisesti. Ke estävän  kehityksen n periaatteid den mukaisesti luonno onvaratalouden tulee o olla samanaiikaisesti eko ologisesti,  sosiaalisesti ja taloude ellisesti kestävää. Kestä ävyyden mä äärittelyssä on otettav va huomioon myös  erilaiset aikajänteet (t tämänhetkinen ja ylisu ukupolvinen n oikeudenm mukaisuus) s sekä maant tieteelliset  tasot (paik kallinen, alueellinen ja g globaali kes stävyys). Ke estävyyttä tu ulee tarkast tella koko  luonnonva araketjussa: raaka‐aineiden käyttö öönotossa, t tuotannon e eri vaiheissa a, kuljetuks sissa,  kulutukses ssa sekä materiaalien p palauttamise essa takaisi in luonnon a ainekiertoo on (ks. kuva 4).    Asiantuntij jatyöpajan keskustelus ssa korostuii erityisesti luonnonvar rojen kestäv vä kulutus ja sen  edistämine en, sillä perinteisesti bi iotalous ja l uonnonvaratalouskesk kustelu kesk kittyvät tuo otannon  arviointiin ja määritte elyyn. Toisaa alta tehokka aan ainekie erron taloud dessa kulutu us ja tuotan nto eivät  ole erillisiä ä, kun prose esseissa hyö ödynnetään  tuotantopa anoksina ja raaka‐ainee ena toisten n  prosessien n jätettä ja s sivuvirtoja. K Kestävä kul utus kytkey ytyy vahvast ti myös sosiiaaliseen  kestävyyte een: hyvinvo ointiin, oike eudenmukaiisuuteen ja käsitteesee en hyvästä e elämästä.    Ekologinen n kestävyys edellyttää mm. uusiut tuvien luonn nonvarojen käyttöä en nintään niide en  uusiutumis sen puitteis ssa ja uusiut tumattomie en luonnonv varojen suljettua kierto oa tai erittä äin  tehokasta kierrätystä. . Tämä edel llyttää ainek kiertojen hu uomattavaa a tehostamiista nykyise estä.  Yhtenä eko ologisen kes stävyyden k kriteerinä o n biodiversiteetin ja ek kosysteemip palveluiden n  turvaamine en. Luonnonvarojen kä äytössä tule ee pyrkiä vä ähähiilisiin ratkaisuihin  ja  ilmastonm muutoksen h hillintään, m mutta ekolog gista kestäv vyyttä ei pid dä arvioida p pelkästään  ilmastovaik kutusten nä äkökulmasta.  7   
    Kuva 4. Luo onnonvarat talouden ke estävyyttä tu ulee arvioid da kaikissa e elinkaaren v vaiheissa ek kologiselta,  sosiaaliselt ta, kulttuuri iselta ja talo oudelliselta a kannalta.      Sosiaalises sti kestävä luonnonvara atalous tark koittaa mm. oikeudenm mukaisuutta a ja reiluutt ta  luonnonva arojen kulut tuksen jakau utumisessa  sekä luonnonvara‐alan n tuotannos ssa ja jalost tuksessa  (esim. työo olot sekä tuottojen ja h hyötyjen reiilu jakautum minen tuota antoketjussa a). Taloudellisella  kestävyyde ellä viitataan mm. luon nnonvarojen n pitkäjänte eiseen hyödyntämiseen n, luonnonv vara‐ tuottavuud den maksim mointiin sekä ä toiminnan n taloudellis seen kannattavuuteen n.    2.3. Biotalouden mä ääritelmiä ja kriteere ejä    Biotalous‐t termiä on k käytetty vasta hyvin lyh hyen aikaa e eikä sillä ole e täysin vakiiintunutta s sisältöä ja  merkitystä ä. Joissain yh hteyksissä b biotaloudellla tarkoiteta aan laajasti ottaen kest tävää taloutta, joka  on vaihtoe ehto nykyise elle fossiilisiin polttoain neisiin ja luo onnonvarojen kestämä ättömään kä äyttöön  pohjautuva alle taloude elle (vrt. vihreä talous). . Joissain määritelmissä ä biotaloud della tarkoitetaan  nimenoma aan uusiutuv vien luonno onvarojen k käyttöä. Eri y yhteyksistä riippuen pa ainotetaan joko  biotaloude en ekologist ta kestävyyt ttä (ekosyst teemipalveluiden ja luo onnonvaroj en uusiutum miskyvyn  säilyttämin nen) tai biot talouden tu uomia liiketo oimintamah hdollisuuksi ia, kuten bio ologisten prosessien  ja uusiutuv vien luonno onvarojen hy yödyntämis stä uudessa a liiketoiminnassa.  Erila aisia biotalo ouden  määrittelyitä on kuvat ttu liitteessä 1.    Käytettyjen n määritelm mien pohjalt ta voidaan t tunnistaa jo oitakin biota alouden yht teisiä nimitt täjiä:    onvarojen k kestävä käyt ttö  1. Luonno Uusiutu uvia luonno onvaroja käy ytetään kes stävästi enin ntään niiden uusiutum misen puittei issa ja  heikentämättä niiden uusiutu umiskykyä   8   
2. Ekosysteemipalveluiden turvaaminen  Luonnonvarojen käyttö ei heikennä ekosysteemien tuottamia ekosysteemipalveluita eli niitä  hyötyjä, joita ihmiset saavat suoraan tai epäsuorasti ekosysteemin toiminnoista, kuten  juomaveden tuotanto, ravinteiden kierrätys, vakaan ilmaston ylläpito tai luonnon tuottamat  virkistyspalvelut.    3. Suljettu/tehokas materiaalikierto  Tuotannossa ja kulutuksessa pyritään suljettuun tai ainakin mahdollisimman tehokkaaseen  materiaalikiertoon. Keinoina ovat esimerkiksi ympäristömyötäinen tuotesuunnittelu,  resurssitehokas tuotanto ja luonnonvaratuottavuuden maksimointi. Tällä tarkoitetaan sitä,  että yhteiskunnan käyttöön otettavat luonnonvarat pyritään pitämään talousjärjestelmän  piirissä pitkään siten, että ne tuottavat mahdollisimman suuren lisäarvon ja mahdollisimman  vähän arvokkaita materiaaleja poistuu lopullisesti talousjärjestelmästä. Yhdyskuntien tasolla  kestävällä yhdyskuntasuunnittelulla on keskeinen rooli materiaalikierron tehostamisessa.     Useissa biotalouden määritelmissä nousevat esiin myös seuraavat näkökohdat:    4. Biologisten prosessien hyödyntäminen tuotannossa  Nykyisin käytössä olevien lukuisten biologisia prosesseja hyödyntävien tuotantomenetelmien  lisäksi biotaloudessa kehitetään uusia tuotteita ja prosesseja. Tulevaisuudessa biomassan  kuidut erotellaan biojalostamossa tarkkaan erilaisiin, jopa nanomittakaavan suuruisiin, osiin.  Esimerkiksi selluntuotantoprosessissa syntyy selluloosan ohella lopputuotteina muun muassa  biodieseliä, etanolia, biopohjaisia kemiallisia yhdisteitä sekä tulevaisuudessa erilaisia  kosmetiikka‐, lääke‐, elintarvike‐ ja luontaistuoteteollisuuden tuotteita. Todennäköistä on, että  esimerkiksi olemassa olevista biomassan lähteistä löydetään monia terveysvaikutteisia aineita  ja nykyisiä öljypohjaisia tuotteita korvaavia tuotteita.    5. Uusiutuviin luonnonvaroihin pohjautuvat tai niitä hyödyntävät liiketoimintamallit  Esimerkiksi luonnonvarojen hyödyntämiseen pohjautuva luontoyrittäjyys voi olla elintarvike‐,  käsityö‐ tai matkailuyrittäjyyttä. Myös kestävien ratkaisujen kehittäminen ja tuotteistaminen  liiketoiminnaksi voi olla keskeinen osa biotaloutta (esim. uusiutuvan energian hajautetut  ratkaisut, ekosysteemipalveluiden tunnistamiseen ja turvaamiseen liittyvät palvelut).     6. Hajautettu tuotanto ja luonnonvarojen paikallinen hyödyntäminen  Luonnonvaratuotannolla on usein alueellisesti ja paikallisesti merkittävä vaikutus työllisyyteen,  väestön hyvinvointiin sekä asutusrakenteen pysyvyyteen. Alueelliset, hajautetut tuotantomallit  vähentävät luonnonvarojen kuljetuksen tarvetta, kasvattavat huoltovarmuutta ja turvaavat  paikallista hyvinvointia. Lisäksi paikalliset luonnontuotteet sekä luonnonvarojen aineettomat  arvot (esim. maisema ja virkistys) sisältävät merkittäviä mahdollisuuksia lisätä ihmisten  hyvinvointia ja luoda liiketoimintaa.     7. Uusiutuvien luonnonvarojen systeemitason tarkastelu  Tarve ymmärtää luonnonvaroihin vaikuttavia muutosvoimia ja niiden välisiä kytkentöjä  lisääntyy. Luonnonvarakysymyksiä tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti yli sektorirajojen.  Biotaloudessa luonnonvarojen käyttöä ja suojelua tuleekin tarkastella yhtenä kokonaisuutena  ja suunnitella riittävän pitkäjänteisesti. Lisääntyvä kilpailu tuottavasta maasta,  9   
mineraalivaroista ja biomassojen käyttömuodoista luovat suunnitteluosaamiselle myös  kansainvälistä kysyntää.    8. Kestävän kulutuksen merkitys ja kulutuksen ohjaus  Koska luonnonvarojen saatavuusongelmat sekä käytöstä aiheutuvat ympäristöhaitat kasvavat,  kasvaa myös tarve löytää keinoja ohjata luonnonvarojen käyttöä. Niitä ovat esimerkiksi  viranomaisten toimet, joilla ihmisiä ja yrityksiä pyritään ohjaamaan luonnonvarojen kestävään  käyttöön ja joilla luonnonvaroille haitallista käyttäytymistä pyritään rajoittamaan.     Jotta kuluttajat voisivat ottaa käyttäytymisessään huomioon luonnonvarojen kestävän käytön,  on kuluttajan tiedostettava tämä omassa kotitaloudessaan. Tämä edellyttää, että kuluttajan  käytössä on oltava ymmärrettävää ja luotettavaa informaatiota ja työkaluja, joiden avulla  kuluttaja voi seurata ja verrata ostopäätöstensä vaikutuksia luonnonvarojen kestävään  käyttöön.          10   
3. Kestävän luonnonvaratalouden ja biotalouden osaamistarpeet     3.1. Kestävän luonnonvaratalous tuo osaamistarpeita kaikille toimialoille    Helmikuun asiantuntijatyöpajan toisessa vaiheessa pohdittiin kestävän luonnonvaratalouden ja  biotalouden synnyttämiä osaamistarpeita ja kokonaan uusia osaamisaloja. Tässä vaiheessa  osaamistarpeita tarkasteltiin yleisesti, ei pelkästään luonnonvara‐alan näkökulmasta.    Substanssiosaamisista biotaloudessa korostuu erityisesti perusluonnontieteiden osaaminen  (kemia, fysiikka ja biologia) ja sen soveltaminen. Syvällistä tietoa ja ymmärrytä tarvitaan  esimerkiksi biologisten prosessien soveltamisessa tuotantoprosesseissa. Ekosysteemipalveluiden  ja teollisen ekologian näkökulma edellyttävät vahvaa ekologian osaamista ja ekologisen osaamisen  soveltamista, esimerkiksi luonnonvarojen kestävän käyttötason määrittely ja materiaalien  palauttaminen kiertoon. Biotaloudessa tarvitaan myös teknologian osaamista ja teknologian  (tarjoamien ratkaisumahdollisuuksien) ymmärtämistä.    Luonnontieteellisen osaamisen lisäksi korostuvat myös liiketaloudellinen osaaminen  (biotaloudesta liiketoimintaa, uudet liiketoimintaratkaisut), yhteiskuntatieteellinen ja  ihmistieteellinen osaaminen (yhteiskunnan toimintojen ja kulutuksen ymmärtäminen ja  sopeuttaminen kestävälle tasolle).     Kestävässä luonnonvarataloudessa korostuvat mm. seuraavat taidot ja osaamisalat:    • Ekologinen ja asiakaslähtöinen tuote‐ ja palvelusuunnittelu (Ecodesign), koko elinkaaren  aikaisten vaikutusten huomioon ottaminen jo suunnitteluvaiheessa  • Elinkaaritarkastelu taloudellisten ja ekologisten taseiden kautta (esim. bioenergian  tuotannon taloudellinen ja ekologinen kestävyys ja kannattavuus)  • Materiaalivirtojen hallinta ja kokonaisuuksien hallinta   • Ekoteollisten järjestelmien suunnittelu, materiaalin ja energian sivuvirtojen hyödyntäminen  toisissa tuotantoprosesseissa ja suljetut kierrot  • ICT‐osaaminen ja soveltaminen, esimerkiksi seurantatietojen ja muun  ympäristöinformaation käsittely, ekosysteemipalveluiden ja ainevirtojen mallintaminen  • Laaja‐alainen, kokonaisvaltainen ajattelu ja systeemitason tarkastelu  • Logistiikan suunnittelu taloudellisesti ja ekologisesti tehokkaasti, jotta hajallaan olevien  luonnonvarojen logistiikka saadaan optimoitua  • Luonnon yhteys ihmisen hyvinvointiin, sosiaaliset ekosysteemipalvelut ja niiden tuottamat  hyödyt ihmisille (esim. Green Care)   • Säästäminen sekä taitona että asenteena, pelkkä resurssitehokkuus ei riitä, jos kulutus  samaan aikaan kasvaa. Täytyy pystyä kulutuksen absoluuttiseen vähentämiseen.  • Ongelmanratkaisutaidot, ratkaisukeskeinen työote ja rohkeus kokeilla uusia ratkaisuja (nk.  kokeilukulttuuri)  • Biotaloudessa tarvitaan monialaista yhteistyötä ja eri alojen asiantuntijoiden/toimijoiden  on kyettävä löytämään yhdessä kokonaisvaltaisesti kestäviä ratkaisuja. Tämä edellyttää  mm. ”poikkitieteellistä kielitaitoa” ja hyviä yhteistyö‐ ja vuorovaikutustaitoja.  11   
• Eettinen osaaminen ja tarkastelu, sekä paikallisella, alueellisella että globaalilla tasolla  (esim. olisiko Suomessa eettistä tuottaa energiakasveja pelloilla, jos maailmalla vallitsee  ruokapula).     Nämä osaamistarpeet heijastuvat laajasti eri toimialoille ja asettavat vaatimuksia eri koulutus‐ aloille. Kestävä luonnonvaratalous/biotalous ei rajoitu vain luonnontieteellisille ja teknisille aloille  vaan tulevaisuuden ratkaisuissa tarvitaan laajasti eri koulutusalojen näkemystä. Ratkaisut voivat  edellyttää esimerkiksi yhteiskuntatieteellistä ja käyttäytymistieteellistä osaamista, talousosaa‐ mista, muotoiluosaamista, kulttuuriosaamista ja/tai tietoteknisten sovellusten osaamista.     Eri aloilla tarvitaan osaamista kestävän luonnonvaratalouden ja biotalouden perusteista, kuten  luonnonvarojen kestävästä käytöstä, ekosysteemipalveluiden turvaamisesta ja kestävästä materi‐ aalikierrosta. Yhtä lailla tärkeää on tunnistaa eri alojen mahdollisuudet kestävien ratkaisujen  edistämisessä. Tämä näkökulma voi joillakin aloilla olla huomattavasti merkittävämpi kuin  toiminnan päästöt ja muut suorat ympäristövaikutukset. Esimerkiksi ICT‐alan ratkaisut voivat olla  keskeisessä roolissa energiatehokkuuden edistämisessä tai hajautetun uusiutuvan energian  tuotannossa. Tai uudenlaisilla rahoitusmalleilla voidaan edistää investointeja puhtaisiin  teknologioihin ja biotalouden ratkaisuihin.     3.2. Biotaloudessa luonnonvara‐alalla tarvitaan monialaisia osaajia    Maaliskuun aikana toteutettiin kysely biotalouden osaamistarpeista, jolla kartoitettiin  nimenomaisesti luonnonvara‐ ja ympäristöalan osaamistarpeita kestävään luonnonvaratalouteen  ja biotalouteen siirryttäessä.  Kyselyssä pyydettiin arvioimaan annettuja osaamistarpeita oman  toimialan näkökulmasta: millaista osaamista alan erilaisissa työtehtävissä tarvitaan. Arvioitavat  osaamistarpeet pohjautuivat kirjallisiin lähteisiin sekä helmikuussa järjestetyn asiantuntijatyöpajan  tuloksiin. Osaamistarpeet oli kyselyssä jaoteltu seuraaviin luokkiin:  • Materiaalivirtojen hallinta   • Teknologia‐ ja prosessiosaaminen   • Ekosysteemit ja luonnonvarojen käyttö   • Kestävä tuote‐ ja tuotannon suunnittelu   • Liiketoimintaosaaminen   • Muut biotalouden osaamistarpeet   • Yleiset taidot     Kyselyn tuloksia käsiteltiin selvityshankkeen toisessa työpajassa, jossa osaamistarpeita vielä  täsmennettiin ja määriteltiin niiden pohjalta koulutuksen kehittämistarpeita.  Luonnonvara‐alalla tarvitaan ekosysteemien ymmärrystä  Luonnonvara‐ ja ympäristöalan merkityksen nähtiin kasvavan biotalouteen siirryttäessä, sillä  uusiutuvien luonnonvarojen hallinta ja kestävä käyttö ovat biotalouden keskiössä. Kestävä  luonnonvaratalous ja biotalous tuovat alalle myös muutostarpeita ja haasteita. Nykyisten  tuotteiden ja palveluiden, kuten ruuan, puutavaran, bioenergian ja elämyspalveluiden lisäksi  luonnonvarataloudessa tulisi varmistaa ekosysteemipalveluiden ylläpito ja ainekiertojen kestävyys  sekä tuottaa ratkaisuja ekologisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Tämä edellyttää kestävyysnäkökulman  integroimista kaikkeen luonnonvarojen hallintaan ja käyttöön.   12   
  Kaikki luonnonvara‐alan ammattilaiset tarvitsevat myös ymmärrystä ja osaamista kestävän  luonnonvaratalouden ja biotalouden perusteista oman ammattialansa näkökulmasta. Tämä  edellyttää osaamista mm. kestävästä ainekierrosta, ekosysteemipalveluista ja niiden  merkityksestä. Ekosysteemien toiminnan ymmärtäminen korostuu myös ilmastonmuutoksen  myötä, kun luonnonvarojen tuotantoa ja hallintaa on sopeutettava muuttuvaan ilmastoon.  Keskeisiä ammatillisia taitoja luonnonvaratalouden kestävyyden turvaamisessa ovat mm.  uusiutuvien luonnonvarojen käytön seuranta ja mittaaminen, vesitalouden hallinta ja  luonnonvarojen kierrättäminen, erityisesti ravinteiden hyödyntämiseen esimerkiksi tuhkan tai  lietteen muodossa.     Luonnonvara‐alan ammattilaisten keskeistä osaamista on myös oman toiminnan ja oman  ammattialan ympäristövaikutusten tunnistaminen ja huomioon ottaminen toiminnassa.  Kokonaisvaltainen kestävän kehityksen ulottuvuuksien ymmärtäminen ja huomioon ottaminen  luonnonvarojen käytössä nousi kyselyssä esiin keskeisenä osaamisena. (Kuva 5)     Uusiutuvien luonnonvarojen käytön seuranta ja mittaaminen Kokonaisvaltainen kestävän kehityksen näkökulmien huomioon ottaminen luonnonvarojen käytössä (ekologinen,… Ekosysteemipalveluiden tunnistaminen ja hallinta Toimialan luonto‐ ja ekosysteemivaikutusten tunnistaminen ja arviointi Luonnonvarojen hallintaan ja käyttöön liittyvä turvallisuusosaaminen (huoltovarmuus ja kriisien hallinta) Hiilinielujen (mm. suot, metsät, maaperä)tunnistaminen ja hallinta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Biologisen ja geneettisen monimuotoisuuden edistäminen luonnonvarojen käytössä ja tuotannossa Uusiutuvien luonnonvarojen käytön kestävyyden arviointi 0 50 100 150 Kuva 5. Ote osaamistarvekyselyn tuloksista: Ekosysteemipalveluihin ja kestävään luonnonvarojen  käyttöön liittyvät osaamistarpeet eri työtehtävissä ja koulutusasteilla.  Pylväsdiagrammit osoittavat, kuinka moni vastaajista on arvioinut kyseistä osaamista tarvittavan  erilaisissa työtehtävissä ja eri koulutusasteilla. Vastaajat ovat voineet valita useamman koulutus‐ asteen/työtehtävän, jos ovat arvioineet osaamista tarvittavan eri tasoilla.   13     
Pylvään kokonaispituus kuvastaa siis osaamisen merkitystä yleisesti ja pylvään jakautuminen eri  tasoihin/väreihin kuvaa osaamistarpeen painottumista eri työtehtävissä ja eri koulutusasteilla.  Vastauksissa painottuu vahvasti ammattikorkeakoulutason osaaminen, mikä johtunee ainakin  osittain ammattikorkeakoulujen edustajien suuresta vastaajaosuudesta (37% kaikista vastaajista).    Yrittäjyyttä ja liiketoimintaosaamista   Biotalouden myötä uusiutuvien luonnonvarojen tuottamiseen, jalostamiseen ja hyödyntämiseen  liittyvien palveluiden kysyntä kasvaa ja valtaosa näistä palveluista tullaan tuottamaan (pien)yri‐ tysten kautta. Luonnonvara‐alan yrittäjät voivat tuottaa esimerkiksi viljeltyjen ja luonnontuottei‐ den jalostukseen, energiantuotantoon, matkailuun tai terveyden‐ ja hyvinvoinnin edistämiseen  liittyviä tuotteita ja palveluita.    Substanssiosaamisen lisäksi luonnonvara‐aloilla tarvitaan myös yrittäjyys‐ liiketoimintaosaamista,  kuten uusien liiketoimintamallien soveltamista, asiakaslähtöistä tuote‐ ja palvelusuunnittelua,  markkinointia ja hinnoittelua sekä tuottajien verkostoitumista ja yhteistyötä. (Kuva 6)     Yrittäjyys, yrittäjämäinen asenne Uusien liiketoimintamallien soveltaminen ja käyttöönotto Luonnonvaratuottavuuden (ekotehokkuuden) maksimointi Asiakaslähtöinen tuote‐ ja palvelusuunnittelu Tuotteistaminen ja uusien liikeideoiden kaupallistaminen Innovaatio‐osaaminen, uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen Aineettomien luontoarvojen tunnistaminen ja hyödyntäminen… Ympäristöviestintä ja –markkinointi 0 50 100 150 Kuva 6. Liiketoimintaosaamisen tarpeissa korostui erityisesti yrittäjyysosaaminen.        14     
Teknologian soveltamista kestäviin ratkaisuihin    Kestävät ratkaisut edellyttävät luonnonvara‐alan ammattilaisilta teknologista osaamista ja  prosessien hallintaa. Osaamista tarvitaan erityisesti bioenergian sekä suljettuihin ainekiertoihin  perustuvien tuotantojärjestelmien toteuttamiseen, käyttöön ja ylläpitoon. Informaatioteknologian  osaamista ja soveltamista tarvitaan mm. hajautetun tuotannon hallintaan ja ohjaukseen. ”High  tech” ‐osaamisen lisäksi tarvitaan myös yksinkertaiseen ja toimintavarmaan teknologiaan  perustuvien ratkaisujen hallintaa.     Biotalouteen liittyy keskeisesti myös ekologisten ja biologisten prosessien ymmärrys ja  soveltaminen. Osaamista tarvitaan esimerkiksi luonnonmukaisesta tuotannosta, biologisista  kasvinsuojelu‐ ja torjuntamenetelmistä sekä muista kestävistä viljelyteknologioista, joilla  edistetään maaperän tuotantokykyä ja ravinteiden tehokasta hyödyntämistä. Myös tuotannon  sopeuttaminen muuttuvaan ilmastoon edellyttää ekologisen osaamisen soveltamista esimerkiksi  kasvatettavien/viljeltävien lajikkeiden valinnassa. Kaiken kaikkiaan perusluonnontieteiden, kuten  kemian ja fysiikan osaamisen ja soveltamisen tarve kasvaa.    Biotaloudessa tarvitaan monipuolisia työelämätaitoja    Biotalouteen liittyvä uudenlainen lähestymistapa luonnonvarojen hallintaan ja käyttöön edellyttää  alan ammattilaisilta myös monipuolisia yleisiä työelämätaitoja. Uusien ratkaisujen tarve edellyttää  innovatiivisuutta, rohkeutta etsiä ja kokeilla uusia ratkaisuja sekä ongelmanratkaisutaitoja, tiedon  ja osaamisen soveltamista käytännön ongelmien ratkaisussa. Uusien ratkaisujen jalkauttaminen ja  laaja käyttöönotto edellyttää alan ammattilaisilta ja palveluntuottajilta myös neuvonta‐ ja  ohjaustaitoja. (Kuva 7)    Monet biotalouden ratkaisut ja mahdollisuudet edellyttävät monialaista lähestymistapaa ja  osaamista, joten luonnonvara‐alan ammattilaiset tarvitsevat taitoa työskennellä monialaisissa  ryhmissä. Luonnonvara‐alan osaaminen voi yhdistyä esimerkiksi sosiaali‐ ja terveysalan,  rakennusalan, elintarvikealan, energia‐alan tai matkailualan osaamiseen.     15   
Yhteistyö‐ ja vuorovaikutustaidot Kyky työskennellä monialaisessa ryhmässä Eettinen osaaminen, ratkaisujen eettinen tarkastelu ja arviointi Verkostoitumistaidot Ongelmanratkaisutaidot, tiedon soveltaminen ongelmien ratkaisussa Innovatiivisuus, rohkeus etsiä ja kokeilla uusia ratkaisuja Neuvonta‐ ja ohjaustaidot Kansainvälisyystaidot Kestävän kehityksen kokonaisvaltainen osaaminen Kokonaisvaltainen ja monialainen, eri näkökulmia yhdistävä systeemitarkastelu… 0 50 100 150 200 Kuva 7. Biotalouden myötä korostuvat yleiset työelämätaidot.    3.3. Toimialakohtaisia osaamistarpeita    Toukokuun työpajassa pohdittiin koulutusalakohtaisissa ryhmissä kestävän luonnonvaratalouden  ja biotalouden osaamistarpeita myös ammatti‐ ja koulutusalakohtaisesti. Osallistujat jakautuivat  kolmeen ryhmään: (1) maatilatalouden, karjatalouden ja hevostalouden ryhmään, (2) metsä‐ talouden ryhmään sekä (3) puutarhatalouden ja muun luonnonvara‐ ja ympäristöalan ryhmään.  Ryhmillä oli käytettävissään keskustelun pohjana ja aineistona maaliskuussa toteutetun  osaamistarvekyselyn tulokset.     Tilakokojen kasvu tuo maatiloille uusia osaamistarpeita     Maatilataloudessa, karjataloudessa ja hevostaloudessa yrittäjyys‐ ja liiketalousosaaminen  korostuvat erityisesti tilakokojen kasvun myötä. Luonnonvaratalouden merkityksen kasvaessa ja  toimintaympäristön muuttuessa tilakoot kasvavat, mikä synnyttää monia osaamistarpeita  maatalousyrittäjille. Maatiloilla tarvitaan entistä enemmän liiketalousosaamista ja johtamistaitoja.  Suuret tilat työllistävät myös ulkopuolisia työntekijöitä, usein ulkomaalaisia, joten esimiestaitojen  merkitys korostuu. Maatiloilla korostuu myös laadunhallinta‐ ja omavalvontaosaaminen.    16     
Luonnonvara‐alan toimintaympäristön muuttuessa korostuu strategisen ajattelun, tulevaisuuden  ennakoinnin ja suunnittelun merkitys. Alan yrittäjien täytyy osata jatkuvasti arvioida, ylläpitää ja  kehittää omaa osaamistaan. Alalla pärjääminen edellyttää entistä enemmän taitoa verkostoitua  oman alan ja muiden alojen toimijoiden kanssa.    Tilakokojen kasvamisen myötä yrittäjän ajanhallintataidot sekä omasta työhyvinvoinnista ja työssä  jaksamisesta huolehtiminen korostuvat. Tähän liittyvät myös hinnoittelutaidot sekä resurssien ja  kustannusten hallintaosaaminen: kuinka paljon yrittäjä voi realistisesti tehdä itse ja mitä töitä on  mahdollista ja järkevää teettää ulkopuolisilla palveluntarjoajilla.     Myös teknologisen osaamisen merkitys kasvaa. Maataloudessa tarvitaan ymmärrystä  teknologisista ratkaisumahdollisuuksista ja niiden hyödyntämisestä. Erityisesti bioenergian ja  siihen liittyvän tuotantoteknologian osaaminen kasvaa, sillä maatilat voivat olla sekä bioenergian  (lämmön, sähkön ja polttoaineen) tuottajia että käyttäjiä.     Metsäalalla tarvitaan ekosysteemiosaamista ja palvelutaitoja    Myös metsätalouden työtehtävissä yrittäjyystaidot korostuvat biotalouteen siirryttäessä.  Tulevaisuudessa metsän tuottamia ekosysteemipalveluita ja hyötyjä tarkastellaan  monipuolisemmin, mikä vaikuttaa mm. metsänhoitomalleihin ja metsänhoitopalveluiden  kysyntään. Metsissä tuotetaan nykyistä monipuolisemmin erilaisia lopputuotteita: paperin ja  puutavaran lisäksi energiaa, teollisuuden raaka‐aineita ja metsäluontoa hyödyntäviä aineettomia  palveluita. Esimerkiksi hyvinvointipalveluilla voi olla kasvava merkitys luontoyrittäjyydessä.      Metsänhoidon monipuolistumista edistää myös metsien omistajarakenteen muutos. Yhä  useammat metsänomistajat ovat kaupunkilaisia, joiden tavoitteet ja toiveet metsänhoidolle voivat  poiketa huomattavasti nykyisistä. Tämä edellyttää alan ammattilaisilta asiakaslähtöisyyttä sekä  palvelu‐ ja tuotteistamisosaamista, jotta erilaisten asiakkaiden tarpeet osataan tunnistaa ja tarjota  tarpeisiin vastaavia palveluita. Myös laatuajattelun ja laadunhallintataitojen merkitys kasvaa.    Metsänhoidon monipuolistuessa ja omistajarakenteen muuttuessa konkreettisia osaamistarpeita  ovat esim. pehmeämmät metsänkäsittelymuodot, jotka vaativat enemmän käsityötä, uusia  välineitä ja teknologisia ratkaisuja. Esimerkiksi hevosmetsuripalveluiden kysynnän arveltiin  kasvavan tulevaisuudessa. Metsänhoitotöiden seurantaan liittyvät palvelut voivat yleistyä, kun  useammat metsänomistajat asuvat kaukana metsistään.     Keskeinen osaamistarve kaikille metsäalan ammattilaisille on biologian osaaminen, erityisesti  metsän ekosysteemipalveluiden tunnistaminen ja turvaaminen. Tämä osaaminen on perusta  kestävän metsänhoidon palveluiden kehittämiselle ja tarjoamiselle.    Resurssitehokkuutta ja biologisen osaamisen soveltamista    Puutarhatalouden ja muun luonnonvara‐ ja ympäristöalan ryhmässä keskustelussa korostui  yhteinen, kaikilla luonnonvara‐aloilla tarvittava biotalousosaaminen ja ymmärrys  ekosysteemipalveluiden merkityksestä koko luonnonvara‐alan perustana. Laaja näkemys  kestävästä luonnonvarataloudesta ja siihen liittyen oman työn ja ammattialan merkityksen  ymmärtäminen lisäävät ammattiylpeyttä ja oman työn merkityksellisyyttä. Koulutuksessa kestävän  17   
luonnonvaratalouden ja biotalouden perusteita tulee käsitellä ensisijaisesti oman alan ja  työtehtävien kautta, esimerkiksi integroituna ammattiaineisiin, jotta ne eivät jäisi työstä irralliseksi  teoriatiedoksi.    Puutarha‐alalla biotalouden myötä korostuvat mm. materiaalitehokkuuden ja jätehuollon  osaaminen, energiatalouden hallinta, tulvasuojelu ja hulevesien hallinta, viherkasvien käyttö  pienilmaston säätelyssä (esim. viherseinät) sekä paikallisten ja kestävien, myös muuttuvaan  ilmastoon sopeutuvien, lajikkeiden käyttö. Biologian ja ekosysteemien osaamisen soveltamista  tarvitaan mm. ekologisessa puutarhasuunnittelussa, jolla voidaan edistää biodiversiteettiä,  vähentää tulvariskejä ja minimoida puutarhan hoitotarve.  Paikallisen ruoantuotannon korostuessa  tarvitaan puutarha‐alalla osaamista koko lähiruokaketjusta: mm. tuotannon suunnittelun,  logistiikan, markkinoinnin ja verkostoitumisen osaamista.    Ryhmässä käsiteltiin myös muutamia muita luonnonvara‐ ja ympäristöalan tutkintoja ja niiden  uusia osaamistarpeita:   • Vesihuoltoalalla korostuvat materiaalitehokkuus ja lietteen hyödyntäminen  energiantuotannossa.    • Ympäristöhuoltoalalla uutena osaamistarpeena nousee bioraaka‐aineen käsittely ja  hyödyntäminen esimerkiksi toisen sukupolven biopolttoaineiden tuotannossa (jäte, maa‐ ja  metsätalouden sivuvirrat).  • Luontoalalla korostuvat ekosysteemipalveluiden ymmärtäminen sekä liiketoimintaosaaminen:  palveluiden tuotteistaminen, myynti ja markkinointi.   • Golfkentänhoidossa tarvitaan osaamista kentän ympäristöhaittojen tunnistamiseen,  mittaamiseen, seurantaan ja vähentämiseen. Yksi keino on alan oma sertifiointijärjestelmä,  joka kattaa mm. syntyvät jätteet, käytettävät lannoitteet ja ympäristövaikutusten mittauksen.      18   
4. Biotalouden haasteet luonnonvara‐alan koulutukselle        Biotalous edellyttää monella tapaa uudenlaista ajattelua ja uutta osaamista luonnonvara‐ ja  ympäristöalalla ja myös muilla aloilla.  Tämä edellyttää muutoksia koulutuksessa. Erityistä  huomiota tulisi kiinnittää mm. biotalouden perusteiden ymmärtämiseen, monialaisen opetuksen  kehittämiseen sekä liiketoimintaosaamisen ja yrittäjyyden edistämiseen.    Biotalouden perusteet kaikkeen koulutukseen    Luonnonvara‐alan ammattilaiset tarvitsevat syvällistä kestävän luonnonvaratalouden ja  biotalouden osaamista, mm. luonnonvarojen kestävästä käytöstä, ekosysteemipalveluiden  turvaamisesta, biologisista prosesseista, elinkaariajattelusta ja kestävästä ravinne‐ ja muusta  materiaalikierrosta.    Biotalouden osaamistarpeet heijastuvat laajasti myös muille toimialoille ja asettavat vaatimuksia  eri koulutusaloille. Kestävän luonnonvaratalouden ja biotalouden perusteet – kuten kestävä  materiaalikierto – tulisikin integroida osaksi kaikkea koulutusta ja opetusta. Yleissivistävän  koulutuksen jälkeisissä opinnoissa, ammatillisessa ja korkeakoulutuksessa on oleellista kytkeä  nämä sisällöt osaksi omaa ammattialaa. Ympäristöasioiden opetus ei saisi jäädä vain yleisen  ympäristötiedon tasolle, vaan niitä tulisi tarkastella syvällisesti osana alan opetusta.     Koulutuksessa tulisi antaa valmiudet mm. oman ammatti‐ tai toimialan ympäristövaikutusten  tunnistamiseen, ympäristövastuullisten toimintatapojen hallintaan ja ympäristöhaittojen  vähentämiseen. Yhtä lailla tärkeää on tunnistaa eri alojen mahdollisuudet ympäristöongelmien  ratkaisemisessa ja biotalouden kestävien ratkaisujen edistämisessä. Tämä näkökulma voi joillakin  aloilla olla huomattavasti merkittävämpi kuin toiminnan päästöt ja muut suorat ympäristö‐ vaikutukset.     Yrittäjyyttä kaikkeen luonnonvara‐alan koulutukseen    Liiketalous‐ ja yrittäjyysosaaminen korostuu biotalouden myötä. Luonnonvara‐alan koulutuksessa  tulisi olla vahvasti mukana liiketaloudellisen ajattelun ja yrittäjyyden tukeminen. Työpajoissa  esitettiin yrittäjyystaitojen koulutuksesta kahdenlaisia näkemyksiä: toisaalta esitettiin, että  yrittäjyysopintojen tulisi olla alakohtaisia, jotta oman ammattialan erityiskysymykset ja prosessit  voidaan riittävässä määrin ottaa huomioon opinnoissa. Toisaalta eri luonnonvara‐aloille  ehdotettiin yhteisiä yrittäjyysopintoja, jotka voitaisiin mieluiten toteuttaa aidosti monialaisissa  ryhmissä, mikä tukisi myös laaja‐alaisen näkemyksen kehittymistä sekä eri luonnonvara‐alan  toimijoiden verkostoitumista ja yhteistyötä.    Yrittäjyysosaamista tulisi pystyä tarkemmin avaamaan eri tasoille eri tutkinnoissa. Joissakin  luonnonvara‐alan perustehtävissä tarvitaan lähinnä sisäistä yrittäjyyttä, kun taas esimerkiksi  maatalousyrittäjien tulee hallita jo perustutkintotasolla kattavasti ja syvällisesti yritystoiminnan  taitoja.         19   
Monialaist ta koulutus sta, yhteisty yötä yli tutk kintorajojen n     Monet biotalouden sy ynnyttämät osaamistar rpeet ovat j jo lähtökoht taisesti mon nialaisia ja m moneen  ammattiala aan liittyviä ä. Tulevaisuudessa tarv vitaan koko ketjuun (alkutuotanto o, jalostus,  materiaalio ominaisuud det ja tuotek kehitys) liitt tyvää poikkitieteellisem mpää ja mo nialaisempa aa  osaamista. . Esimerkiks si ravinne‐ ja muiden a inekiertojen n sulkemine en edellyttä ää kaikkien ketjun  toimijoiden n yhteistyöt tä ja kokona aisuuden ym mmärrystä. Näihin osaamistarpeis siin voitaisii in myös  koulutukse essa vastata a monialaisilla opintoko okonaisuuk ksilla, jotka o olisivat yhte eisiä eri aloi ille ja  tutkinnoille e.     Bioenergia aan ja biopo olttoaineisiin n liittyvä os saaminen ja a opetus voisi olla ositta ain yhteistä ä  maataloud den, metsätalouden, ym mpäristöhuo ollon, logist tiikan sekä e energia‐ ja p prosessitek kniikan  ammattilai isille. Kestäv vän elintarv vikeketjun j a paikallisen ruoantuotannon osa aaminen yhd distää mm.  maataloustuottajat, e elintarvikeja alostajat, log gistiikan ja kaupan toim mijoita sam aan arvoketjuun.  Luonnon h hyödyntäminen hyvinvo ointipalvelu uissa (Green n Care) voisi kuulua niin n luonnontu uotealan,  puutarha‐a alan, matka ailun, hevosalan, luonto oalan, kauneudenhoito oalan kuin s sosiaali‐ ja  terveysalan nkin osaam miseen. Yhteiset opetus skokonaisuu udet voisivat edistää er ri toimijoide en välistä  ymmärryst tä ja koko ketjun toimij joiden välis stä yhteistyö ötä.            Kuva 8. Mo onet biotalo ouden osaam mistarpeet ovat lähtök kohtaisesti m monialaisia a ja osaamin nen voi  liittyä osak ksi eri alojen n tutkintoja.    Jo nykyinen ammatillinen tutkint torakenne o on niin joust tava, että m monialainen n opetus on  mahdollist ta. Tätä voit taisiin edelle een helpott taa valinnaisuutta lisää ämällä. Haas steet ovatkin  enemmän monialaisen opetuksen käytännö ön toteutuks sessa: esimerkiksi opet tusyksiköt v voivat  sijaita kauk kana toisista aan tai eri a alojen opisk kelijoiden op petus etene ee erilaisissa a jaksoissa.  Monialaise en opetukse en kehittäm miseksi oppillaitosten yh hteistyötä olisi syytä tiiv vistää ja kehittää  myös opet tusratkaisuja monialais suutta edist ävästi.    20   
Monialaisu uuden lisäks si koulutuks sen tulisi ka nnustaa verkostoitumiseen ja yht teistyöhön j jo  opintojen a alusta alkae en. Yhteistyötä ja verko ostoitumista tulisi edistää niin opp pilaitosten k kesken,  kansainvälisesti, työel lämän kanssa kuin kulu uttajienkin kanssa. Kou ulutuksessa  voidaan esimerkiksi  projektima aisen oppim misen kautta a kehittää ja a pilotoida u uusia kestäv viä ratkaisujja eri koulutus‐ asteiden, k koulutusaloj jen ja työelämän välise essä yhteist työssä. Pilot ttikokeiluiss sa voidaan m myös  kokeilla uu udenlaisia, r rohkeita liiketoimintam malleja.    Pääpaino n nykyisten tutkintojen päivittämis sessä, ei uusissa tutkin nnoissa    Sähköisess sä kyselyssä ä vastaajia p pyydettiin a rvioimaan, miten nykyisiä luonnon nvara‐ ja ym mpäristö‐ alan tutkin ntoja ja amm matteja tulis si päivittää  vastaamaan biotalouden osaamis starpeita. Alalle  arveltiin sy yntyvän joitakin kokona aan uusia a mmatteja ja työnkuvia a. Useimmit ten mainittiin  hyvinvointipalveluihin n, materiaal livirtojen ha allintaan, bioenergiaan n ja muuhun n uusiutuvaan  energiaan liittyvät am mmatit sekä biotaloutee en liittyvät neuvonta‐ ja suunnitte elutehtävät. Suurin  päivitystar rve on kuitenkin olemassa olevien  ammattien n täydentäm misessä ja o saamisten  uudenlaise essa yhdiste elemisessä.     Myös CEDE EFOP:n (Eur ropean Centre for the  Developme ent of Vocat tional Trainiing) ennako ointityössä  on tunniste ettu vastaav vat osaamis starpeet: biiotaloudessa suurin tar rve on olem massa olevie en  ammattien n päivittämi isessä ja ”vihertämises ssä” eli ympäristönäkök kohtien sisä ällyttämises ssä alan  osaamisee en. Kokonaa an uusien am mmattien ja a osaamisalojen tarve s sen sijaan o on vähäinen n (ks. kuva  9).        Kuva 9. Bio otaloudessa a ja laajemm minkin vihre eässä taloud dessa on suurin tarve o olemassa ol levien  ammattien n päivittämi isessä ja ”vi ihertämises ssä” eli ymp päristönäkök kohtien sisä ällyttämises ssä alan  osaamisee en. Kokonaa an uusien am mmattien ja a osaamisal lojen tarve o on vähäinen n.   Lähde: Ant tonio Ranier ri, CEDEFOP P, Skills for G Green Grow wth –presentation, ”Ne ew Skills for European  Bioeconom my ”–conference (20.11 1.2012)  21   
  Toukokuun työpajassa ryhmät ottivat kantaa myös joidenkin yksittäisten koulutusalojen ja  tutkintojen rakenteisiin ja nimityksiin:  • Maatilatalouden tutkintorakenteeseen tulisi lisätä myös erikoisammattitutkinto, jonka  osaamisalat muodostuisivat pitkälti nykyisistä tutkinnoista. Maatalousalan eat:n osaamisaloja  voisivat olla nykyiset maaseudun vesitalouden eat, maaseudun kehittäjän eat,  tarhaajamestarin eat ja uutena esityksenä eläinten sairaanhoitamisen osaamisala.  Maatilatalouden ammattitutkinnoista voisi muodostaa yhden maatalousalan  ammattitutkinnon.   • Eläintenhoitamisen sijoittaminen uuteen tutkintorakenteeseen on haasteellisempaa, koska se  ei itsestään selvästi kuuluisi maatalouden ammattitutkintoon. Myös seminologin  ammattitutkinnon sijoittuminen on hankalaa, mutta se voisi mahdollisesti soveltua yhdeksi  osaamisalaksi maatalousalan ammattitutkintoon.  • Hevostalouden perustutkinnon voisi luontevasti jakaa kahteen osaamisalaan, hevostenhoitajan  ja ratsastuksenohjaajan oa.  • Hevostalouden ammatti‐ ja erikoisammattitutkinnot tulisi myös sallia alalletulotutkintoina,  eikä välttämättä tarvitsisi edetä perustutkinnon kautta ammatti‐ tai erikoisammattitutkintoon.  • Bioenergian koulutuksen voisi sisällyttää osaksi metsäkonealaa, koska kyseessä on pääasiassa  puubiomassan korjuu. Metsäalan perustutkintoon esitettiin neljää osaamisalaa:  metsätalouden osaamisalan lisäksi metsäkonealalta metsäkoneasennuksen oa, metsäkoneen‐ kuljetukseen oa ja metsäenergian oa.   • Arboristin tutkinnon voisi siirtää puutarha‐alan tutkinnosta metsäalan tutkinnoksi.    Biotaloutta tukeva tutkintorakenne – toimialoista prosesseihin ja ratkaisuihin?    Kestävä luonnonvaratalous edellyttää luonnonvara‐alan ammattilaisilta syvällistä biotalouden  osaamista, mm. luonnonvarojen kestävästä käytöstä, ekosysteemipalveluiden turvaamisesta,  biologisista prosesseista, elinkaariajattelusta ja kestävästä ravinne‐ ja muusta materiaalikierrosta.     Perinteinen näkökulma tämän osaamisen kehittämiseen on integroida biotalouden perusteiden  osaaminen eri luonnonvara‐alan tutkintoihin, toimialojen ja koulutusalojen näkökulmasta.  Vaihtoehtoisesti biotalouden perusteet voisi olla koko luonnonvara‐alan yhteinen osaamisperusta,  josta eriydytään ja erikoistutaan eri koulutusaloille. Biotaloudessa oleellista on ekologisten  reunaehtojen ja biologisten prosessien ymmärtäminen ja tämän osaamisen soveltaminen  luonnonvarojen kestävässä tuotannossa ja käytössä, olipa kysymys sitten ruoan, puuaineksen tai  muun biomassan, bioenergian tai palveluiden tuotannosta.     Luonnonvara‐alan toimijoiden yhteinen osaamisperusta helpottaisi myös eri toimialojen ja  toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista, minkä merkitys biotaloudessa korostuu, kun uudet  liiketoimintamallit pohjautuvat entistä enemmän paikallisiin arvosykleihin.      22   
                             Kuva 10. Biotalousosa aaminen voi idaan integ groida luonn nonvara‐ala an tutkintoih hin eri toimialojen  näkökulma asta tai biot talousosaam minen voida aan ottaa lu uonnonvara a‐alan yhteis seksi  osaamispe erustaksi. (K Kuvassa on h hyödynnetty ty Eeva Hells strömin esit tystä ”Biota alous edellyttää  ajattelun k kuperkeikkoj oja”, 7.6.201 13)       Ensimmäis set askeleet t: tutkintoje en sisältöje en ja opetus smenetelmien kehittä minen    Biotaloude en osaamist tarpeisiin va astaaminen  edellyttää luonnonvar ra‐alan tutk kintojen sisä ältöjen ja  tutkintorak kenteen päivittämistä. Biotaloude en osaamist tarpeet tule ee ottaa huo omioon, kun n  tutkintojen n perusteita a uusitaan ja a päivitetää än. Tässä selvityksessä esiin nouss seet osaamistarpeet  antavat po ohjaa ala‐ ja tutkintokohtaisten pä äivitysten laatimiseen. Tutkintokoh htaisten osa aamis‐ tarpeiden lisäksi on tä ärkeää käyd dä keskustellua laajasti koko luonnonvara‐alan n koulutuks sen osalta  ja tunnistaa alan yhteiset biotalo ouden osaam mistarpeet j ja mahdollisuudet mon nialaiseen  eisiin tutkinnon osiin. opetukseen, esimerkiksi eri tutkintojen yhte   nen tutkinto orakenne on n jo nykyise elläänkin varsin joustav va ja mahdo ollistaa mon nenlaiset  Ammatillin opetus‐ ja koulutusrat tkaisut osaa amistarpeis siin vastaam misessa (esim m. tutkinno n osien suo orittaminen  muista tutkinnoista). A Ammatillise essa koulutu uksessa on muutenkin hyvät edelllytykset keh hittää  biotaloude essa tarvitta avaa osaamista, sillä ra kenteet ja o olemassa olevat käytän nnöt mahdo ollistavat ja  tukevat täl llaista opetu usta (esim. vahvat työe elämäyhtey ydet mm. ty yössäoppim isen kautta ja  yksilölliset oppimispolut henkilök kohtaistamiisen kautta) ) (ks. kuva 1 11).    Toinen ask kel biotalous sosaamisen n kehittämis sessä onkin opetuksen toteutusta pojen kehit ttäminen,  mm. monia alaisten ope etuskokona aisuuksien, p pedagogiste en ratkaisuj jen, verkost toitumisen j ja  yhteistyön kautta. Täm mä edellyttää myös op petushenkilö östön osaam misen kehitt tämistä.  Biotalouden  kestävien r ratkaisujen edistämisessä tarvitaa an aktiivista kokeilukult ttuuria: inno ovatiivista j ja  ennakkoluulotonta aja attelua sekä ä rohkeaa a asennetta etsiä ja testa ata erilaisia  toimintatap poja.  Pienimuoto oisten koke eilujen kautt ta löytyvät j ja jalostuva at hyvät toim mintamallit.. Samanlaista  kokeilukult ttuuria tarv vitaan myös biotalouso osaajien kou ulutuksen ke ehittämises ssä: opetus‐ ‐ ja  koulutusko okeilujen ka autta voidaa an löytää hy yviä toimint tatapoja ja m malleja tutk kintojen ja  tutkintorak kenteen päivittämiseen.  23   
    Kuva 11. Samoilla koulutuksen kehittämisen toimenpiteillä voidaan edistää monien eri biotalouden  osaamistavoitteiden toteutumista. (Kuva: Ympäristöosaajat2025 – kuinka tulevaisuuden  osaamistarpeisiin vastataan, Lundgren 2012, s. 5)          24   
Lähdeluettelo       The Bioeconomy to 2030: designing a policy agenda. Main findings and policy conclusions  OECD. 2009    Biotalous Suomessa – arvio kansallisen strategian tarpeesta  Biotaloustyöryhmän loppuraportti. 2010.    Kansallinen luonnonvarastrategia: Älykkäästi luonnon voimin  Sitra. 2009.    Kansallisen luonnonvarastrategian taustaraportti: Luonnonvaroissa muutoksen mahdollisuus  Sitra. 2009.    Kohti biotaloutta. Biotalous konseptina ja Suomen mahdollisuutena  Työ‐ ja elinkeinoministeriön julkaisuja 6/2011.    Muutosvoimat osaamistarpeiden taustalla ‐ Maatalous‐ ja ympäristöala   Pellervon taloustutkimus PTT. 29.3.2012. Leena Kerkelä    Sustainable Bio‐Economy: Potential, Challenges and Opportunities in Finland.  Sitra studies 51. 3/2011. Magnus Gustafsson, Robert Stoor & Anastasia Tsvetkova    Vastuullinen biotalous tarvitsee ekosysteemiosaamista  Artikkeli Ympäristöasiantuntija‐lehdessä 2/2012. s. 26–27. Jukka‐Pekka Jäppinen & Kati Lundgren     Vihreä talous suomalaisessa yhteiskunnassa  Ympäristöministeriön raportteja 1/2013. Riina Antikainen, Katja Lähtinen, Maija Leppänen ja Eeva  Furman    Ympäristöosaajat2025 – kuinka tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastataan   Suomen ympäristöopisto SYKLI. 2012. Kati Lundgren     Ympäristöosaajat2025 – tulevaisuuden osaamistarpeet ympäristöaloilla  Suomen ympäristöopisto SYKLI. 2012. Kati Lundgren     Älykäs ja vastuullinen luonnonvaratalous. Valtioneuvoston luonnonvaraselonteko eduskunnalle  Työ‐ ja elinkeinoministeriön julkaisuja 69/2010.    Kansallisen biotalousstrategian www‐sivusto, www.biotalous.fi, mm. sivuston blogitekstit:  • Kestävä biotalous on luonnon kantokyvyn rajojen kunnioittamista  Ylitarkastaja Merja Saarnilehto, ympäristöministeriö  • Puurakentamiselle ja puutuoteratkaisuille on kasvavaa kysyntää  Kehittämispäällikkö Markku Karjalainen, Valtakunnallinen puurakentamisohjelma / MSO      25   
Lähdeaineistona on hyödynnetty myös seuraavia esityksiä:  • Eeva Hellström, Sitra, Biotalous edellyttää ajattelun kuperkeikkoja (7.6.2013)  • Eeva Hellström, Sitra, Kohti biotalousyhteiskuntaa (4.2.2013, Kestävä luonnonvaratalous ja  osaamistarpeet ‐työpaja)  • Jouni Lind, EK, Elinkeinoelämän näkemyksiä luonnonvara‐alan kehitykseen ja  osaamistarpeisiin (4.2.2013, Kestävä luonnonvaratalous ja osaamistarpeet ‐työpaja)  • Antonio Ranieri, CEDEFOP, Skills for Green Growth, (20.11.2012, New Skills for European  Bioeconomy)                    26   
Liite 1. Biotalouden määritelmiä    1) Biotalous tarkoittaa taloutta, joka käyttää biologisia resursseja ruoan ja rehun, energian sekä  muuhun teolliseen tuotantoon. Biotalouteen kuuluu myös biopohjaisten prosessien  hyödyntäminen kestävässä teollisuustuotannossa. (EU:n Biotalousstrategia)    2) Vuonna 2030 biotalouteen kuuluu todennäköisesti kolme elementtiä: edistynyttä tietoa  geeneistä ja monimutkaisista solutason prosesseista, uusiutuva biomassa sekä bioteknologian  soveltaminen eri sektoreilla. (The Bioeconomy to 2030: designing a policy agenda, OECD 2009)    3) Biotaloudessa kaikki tuotannon sivuvirrat joko hyödynnetään tai palautetaan haitattomina  takaisin osaksi luonnon kiertoa. (Kohti biotaloutta, TEM 2011)    4) Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa ja käyttöä sekä niistä valmistettujen  tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten menetelmien käyttöä  tuotannossa. (Kohti biotaloutta, TEM 2011)    5) Biotalous sisältää uusiutuvien luonnonvarojen kestävän hoidon ja käytön, niistä valmistettavien  tuotteiden ja palveluiden tuotannon (ml. elintarvikeketju), biologisten prosessien käytön  tuotannossa (bioteknologia), luonnon voimavarojen hyödyntämisen laajasti hyvinvoinnin lähteenä  (esim. luonnon virkistyskäyttö) sekä niihin liittyvän osaamisen. (TEM, tiedote 4.10.2012,  Biotalousstrategian valmistelu alkaa)    6) Biotaloudessa luonnonvaroja hyödynnetään biologisia prosesseja soveltaen ja jäljitellen  kestävällä tavalla. Sen sovellusalueet voivat kattaa koko yhteiskunnan mukaan lukien energian,  materian, elintarvikkeiden ja terveyspalveluiden tuotannon. (Älykkäästi luonnon voimin, SITRA  2009)     7) Biotalous perustuu biomassan kestävään tuotantoon, muuntamiseen (conversion) ja laaja‐ mittaiseen hyödyntämineen monilla eri teollisuuden ja tuotannon aloilla. Biomassatuotannon  paikallisuus ja pitkien kuljetusmatkojen kestämättömyys (low sustainability) edellyttää hajautettua  biotaloutta, joka koostuu useista erilaisista pienen mittakaavan ratkaisuista.    Biotalous pyrkii eri teollisuudenalojen biomassavirtojen integrointiin niin, että yhden  teollisuuden/tuotannon jätteestä tai päästöstä tulee toisen teollisuuden raaka‐ainetta. Tämä  lähestymistapa on keino luoda tehokkaita materiaalikiertoja (material loops) ja samalla torjua  ilmastonmuutosta ja raaka‐ainepulaa. (Sustainable Bio‐Economy: Potential, Challenges and  Opportunities in Finland, Sitra 2010)    8) Biotalous perustuu biologisiin prosesseihin nojaaviin tuotantomalleihin ja kuten luonnon  ekosysteemit, käyttävät luonnollisia raaka‐aineita, käyttävät mahdollisimman vähän energiaa  eivätkä tuota jätettä, vaan yhden prosessin jäämät ovat toisen prosessin raaka‐aineita.   (Franz Fischler, WWF Denmark 2010)    9) Biotalous on   • uusiutuvia luonnonvaroja tuottavaa, käyttävää ja jalostavaa tuotantoa  • uusiutuvista luonnonvaroista valmistettujen tuotteiden markkinointia ja kulutusta  27   
• luonnonvarojen aineettomiin arvoihin perustuvien palvelujen, osaamisen ja liiketoiminnan  kehittämistä   • globaalien materiaalikiertojen tehostamista sekä alueellisten voimavarojen hyödyntämistä  • poikkitieteellistä tutkimusta, joka yhdistää biotieteitä mm. kemiaan sekä nano‐ ja  informaatioteknologiaan  • vastakohta fossiilisiin polttoaineisiin perustuvalle nyky‐yhteiskunnalle  (Suomesta biotalouden huippu, MTT 2011)    10) Uuden sukupolven biotaloudessa biomassoista saatavat monipuoliset kuidut ja kemialliset  yhdisteet sekä biologiset prosessit toimivat uusien innovaatioiden lähteenä (…)     Puu ja muut runsaat uusiutuvat luonnonvarat ja vesivarannot ovat kansallinen vahvuutemme  biotalouteen tähdättäessä. Biotalous tarvitsee myös mineraaleista valmistettuja korkealaatuisia  materiaaleja ja laitteita, ja bioteknologiaa voidaan hyödyntää mineraalitaloudessa. (…)    Bioliiketoiminnalle ja sen tuotteille syntyy lisäarvoa raaka‐aineiden lähteinä olevan ympäristön  turvallisuudesta, puhtaudesta ja vastuullisesta hoidosta. Biotaloutta on myös luonnonvarojen  aineettomiin arvoihin perustuvien palvelujen, osaamisen ja liiketoiminnan kehittäminen. Kestävän  lisäarvon tuottaminen edellyttää, että luonnonvaroja ja prosesseja vaalitaan.  (Älykkäästi luonnon voimin, SITRA 2009)     11) Biotaloudessa taloutemme perustuu uusiutuvien luonnonvarojen ja biologisten prosessien  monipuoliseen ja kestävään hyödyntämiseen. Biotalouden strateginen ja taloudellinen merkitys  korostuu entisestään, kun luonnonvaroista, tuottavasta maa‐alasta ja vedestä tulee niukkuutta.   (Vastuullinen biotalous tarvitsee ekosysteemiosaamista. Jäppinen & Lundgren,  Ympäristöasiantuntija‐lehdessä (2/2012)    12) Työryhmän määritelmä:    • Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa ja käyttöä sekä niistä  valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten  menetelmien käyttöä tuotannossa.  • Biotalous on uusi toimintatapa, uuden ajan materiaalitalous. Uusiutumattomia  luonnonvaroja korvataan uusiutuvilla, luonnonvaroja käytetään kestävästi ja materiaalien  kierto on suljettu.     • Biotalous tarkastelee kokonaisvaltaisesti biomassoja, niiden hyödyntämistä ja markkinoita  sekä niihin liittyviä palveluita. Tavoitteena on vähentää riippuvuutta fossiilisesta  energiasta, ehkäistä ekosysteemien köyhtyminen sekä edistää talouskehitystä ja  työllisyyttä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.  • Biotaloudessa on kyse siitä, millaisiin jalostaviin käyttöihin biomassaa voidaan ohjata. Kyse  voi olla sekä suurten määrien massatuotannosta (esim. bioenergia) tai pienistä suuren  arvonlisän tuotteista (esim. biopohjaiset lääkkeet)  • Biotalous on näkökulmana ihmisen taloutta. Sitä voidaan tarkastella kolmella tasolla (1)  bioperäiset tuotteet, (2) biologisten prosessien käyttö tuotannossa ja (3) aineen ja energian  kierrot osana biosfääriä.  28   
• Biotalouden tuotteet ovat bioperäisiä ja samalla biohajoavia, eli uusiutuvia sekä ”alussa”  että ”lopussa”. Näiden tuotteiden ominaisuuksia voidaan muotoilla biotekniikan ja  geenimanipulaation avulla.  • Biologiset prosessit biokemian kautta, esim. entsyymit ja bakteerit muuntavat materiaaleja  energeettisesti tehokkaasti. Uusi näkökulma biotaloudessa on, että tuotannon kaikki  vaikutukset ekosysteemeihin ja luonnonkiertoihin pyritään ottamaan huomioon, jolloin  tuloksena on ns. teollinen ekologia. Biotalouden tavoitteena kaikki tuotannon sivuvirrat  joko hyödynnetään tai ne palaavat haitattomina osaksi luonnon kiertoja. Teollinen talous ja  luonnontalous ikään kuin rakennetaan yhteen.     (Biotalous Suomessa. Arvio kansallisen strategian tarpeesta, 2010).            29   
Liite 2. Yhteenveto osaamistarvekyselyn tuloksista  Seuraavat taulukot on kuvattu kappaleessa 3.2.  • • • Ekosysteemit ja luonnonvarojen käyttö   Liiketoimintaosaaminen   Yleiset taidot     Kestävä tuote‐ ja tuotannon suunnittelu  Tuotannon/toiminnan ympäristövaikutusten tunnistaminen ja haittojen ehkäiseminen Tuotannon riskien ja epävarmuuksien ennakointi ja hallinta Suljettuihin ainekiertoihin perustuvien tuotantojärjestelmien käyttö ja ylläpito Hajautetun energiantuotantoyksikön toteutus (mm. asennus, huolto) Suljettuihin ainekiertoihin perustuvien tuotantojärjestelmien käytännön toteuttaminen/rakentaminen Hajautetun energiantuotantoyksikön suunnittelu (mm. mitoitus, laitevalinnat) Tuotteiden ja tuotantoprosessien elinkaaritarkastelu taloudellisten ja ekologisten taseiden kautta (taloudellinen ja ekologinen kestävyys ja… Lähiruokaketjun suunnittelu ja toteutus Ekologinen tuote‐ ja palvelusuunnittelu (nk. Ecodesign), jossa koko elinkaaren aikaiset vaikutukset otetaan huomioon suunnitteluvaiheessa Suljettuihin ainekiertoihin perustuvien tuotantojärjestelmien suunnittelu, joissa prosessin jätteitä ja energian sivuvirtoja hyödynnetään… 0   30    50 100 150  
Muut biotalouden osaamistarpeet    Tuottajien verkostoituminen ja yhteistyö Luonnontuotteiden hyödyntäminen hyvinvoinnin edistämisessä Kestäviin ratkaisuihin liittyvä neuvonta ja ohjaus (yrityksille) Paikallisen maaseudun luontoon ja kulttuuriin liittyvien vahvuuksien tunnistaminen ja tuotteistaminen Luonnontuotteiden jalostaminen elintarvikkeiksi tai hyvinvointituotteiksi Luonnon hyvinvointivaikutuksen tunteminen, luonnon hyödyntäminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä (Green Care) Maaseudun kehittäminen (ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävästi) Logistiikan optimointi ja suunnittelu taloudellisesti ja ekologisesti tehokkaasti (esim. biomassan keräys) Kuluttajien ohjaaminen kestäviin kulutusvalintoihin Hajautetun tuotannon koordinointi ja ohjaus Kestävä aluesuunnittelu Luonnonvarojen hyödyntämisen aluetaloudellisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi 0 50    31    100 150
Teknologia‐ ja prosessiosaaminen  Biologiset torjunta‐ ja kasvinsuojelumenetelmät Bioenergian tuotanto (sähkö, lämpö, polttoaineet) Luonnonmukainen (luomu) ruuantuotanto Perusluonnontieteiden osaaminen (kemia, fysiikka ja biologia) Yksinkertaiseen teknologiaan pohjautuvat edulliset ja toimintavarmat ratkaisut (ns. Low tech ‐ratkaisut) ICT‐osaamisen soveltaminen Teknologinen perusosaaminen, teknologisten ratkaisujen käyttö Lannoite‐, viljely‐ ja kasvatusmenetelmät, jotka edistävät ravinteiden tehokasta hyödyntämistä Toimialan vähähiiliset ratkaisut ja tuotannon kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen (ilmastonmuutoksen hillintä) Muu hajautettu uusiutuvan energian tuotanto (aurinko, tuuli, maalämpö) Viljelyvarmojen lajikkeiden (eläintuotannossa: kestävien rotujen) tunteminen ja valinta Teknologian tarjoamien ratkaisumahdollisuuksien tunnistaminen Tuotannon sopeuttaminen muuttuvaan ilmastoon (esim. kuivuuteen, tulviin, uusiin tuholais‐ ja tautiriskeihin varautuminen) Bioteknologia, biologiset prosessit ja niiden soveltaminen tuotantoprosesseissa Kestävien lajikkeiden jalostus (mm. sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon) 0   32    20 40 60 80 100 120  
Yhteenveto kyselyn avoimista vastauksista  Millaista osaamista biotalous edellyttää maataloudessa?  • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • Liiketalousjohtamista, ennakointia (kykyä nähdä tulevaisuus)  Tarvitaan uusia työ‐ ja liiketoimintamahdollisuuksia perusmaatalouden lisäksi, esim. green  care, luomutuotanto, viljeltyjen ja luonnontuotteiden jalostaminen ja markkinointi.  Ekonomia ja johtaminen huomioiden kestävän talouden vaatimukset sekä eläin‐ ja  kasvituotannon perusosaaminen  Eettinen maatalous (esim. eläintenhoito)  Ravinnetalouden hallinta  Biotaloudellinen energiankäyttö  Maatalouden merkitys biotalouden kokonaisuudessa; kestävä kehitys; liiketoimintaosaaminen,  verkostoituminen, monialainen toiminta, kv‐osaaminen; materiaalivirrat; teknologian  hyödyntäminen; johtaminen; kestävät energiaratkaisut  Ajattelun pohjana on oltava perusluonnontieteiden hyvä hallinta. Ulkokohtaisesti opitut asiat  eivät luo pohjaa innovatiiviselle ajattelulle. Syvällinen asioiden osaaminen on luovuuden  perusta.   Terävä sektorin ydinosaaminen  Ravinnekierron, hiilen kierron sekä vesitalouden ymmärrys  Uudenlaista liiketaloudellista ajattelua: monialaiset maatilat tuottavat tulevaisuudessa esim.  ruokaa, energiaa ja matkailu‐ tai hyvinvointipalveluita  Markkinointi‐ ja tuotteistamisosaamista  Ravinteiden nykyistä parempi hyödyntäminen, kierrätys  Koko tuotantoketjun elinkaaritarkastelu  Täsmäviljelyn laajempi käyttöönotto  Oman toiminnan ympäristövaikutusten (erityisesti vesistöt) arviointitaito  Erityisesti karjatalouden merkitys osana biotaloutta, myös kasvintuotanto sekä maatilojen  metsätalous   Maatilojen yleinen ympäristönhoito mukaan luettuna maisemanhoito  Bioenergia saattaa olla tärkeä asia osana maataloutta tulevaisuudessa  Toimintaa säätelevä ja ohjaava lainsäädäntö  Maatilan kokonaistuotantopotentiaalin tunnistaminen ja hyödyntäminen (maatalous,  metsätalous, jne.)  Kannattava maataloustuotanto EU:n ja kansallisia ympäristötukiehtoja noudattaen  Maatalouden biologisten prosessien ymmärrys, kokonaisuuksien hahmottaminen ja  kustannustietoisuus    Millaista osaamista biotalous edellyttää puutarhataloudessa?    • Liiketalousjohtamista, kykyä nähdä tulevaisuus   • Luotava puutarhatuotteiden markkinat, esim. suurten kauppaketjujen ylivalta hankaloittaa  • Ekonomia ja johtaminen huomioiden kestävän talouden vaatimukset sekä kasvituotannon  perusosaaminen  • Jätteiden lajittelu ja kierrätys  • Luonnonvarojen palauttaminen kiertoon  33   
• • • • • • • • Veden taloudellinen käyttö (sisäinen kierto)  Ravinnetalouden hallinta  Biotaloudellinen energiankäyttö  Kasvillisuuden, maaperän ja hulevesien osaamista  Terävä sektorin ydinosaaminen  Ravinnekierron, hiilen kierron sekä vesitalouden ymmärrys  Suljettujen kiertojen ratkaisut, puutarhat osana yritysryhmiä tms. jotka hyödyntävät toistensa  sivuvirtoja  Puutarhataloudessa näkökulmana voi olla ammattimainen kasvintuotanto tai  puutarhaharrastamiseen liittyvä toiminta. Ammattimaisessa tuotannossa tehokkuus pitäisi  suhteuttaa ympäristöasioihin.  Puutarhaharrastuksessa voi olla monenlaisia mahdollisuuksia  ekosysteemipalveluiden alla. Maisemasuunnittelu luetaan usein osaksi puutarhataloutta ja  siinä ekosysteemipalvelut vaikuttaa olevan tärkeä tulevaisuuden trendi.  Toimintaa säätelevä ja ohjaava lainsäädäntö  Kannattava maataloustuotanto EU:n ja kansallisia ympäristötukiehtoja noudattaen  • •   Millaista osaamista biotalous edellyttää metsätaloudessa?    • Liiketalousjohtamista, kykyä nähdä tulevaisuus   • Ekonomia ja johtaminen huomioiden kestävän talouden vaatimukset  • Innovaatiotaidot ja rohkeus vanhoista toimintamalleista irrottautumiseen  • Metsätalouden merkitys biotalouden kokonaisuudessa; kestävä kehitys;  liiketoimintaosaaminen, verkostoituminen, monialainen toiminta, kv‐osaaminen; bioenergian  tuotanto ja hyödyntäminen  • Terävä sektorin ydinosaaminen  • Moninaiset metsänhoitotavat  • Viestintäosaaminen eri ryhmille, ymmärrys metsän erilaisista arvoista ja hyödyistä eri ryhmille,  ei monopolia metsätiedossa ja metsäasioissa  • Metsien tuottamat ekosysteemipalvelut ja metsien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä  • Oman toiminnan ympäristövaikutusten arviointitaito  • Liiketoimintaosaaminen, myyntiosaaminen  • Metsäalan hyvää perusosaamista suunnistamisesta ihmissuhdetaitoihin  • Toimintaa säätelevä ja ohjaava lainsäädäntö  • Metsien hoitaminen metsänhoitosuunnitelman mukaisesti    Millaista osaamista biotalous edellyttää luontoalalla?    • Luonto ihmisen hyvinvoinnin (sosiaalisen, taloudellisen ym.) kokonaisvaltainen lähde  • Luontoyrittäjyydessä ekonomia ja johtaminen huomioiden kestävän talouden vaatimukset  • Edellyttää opiskelijoita maaseudun asukkaiden ja ‐yrittäjien näkökohtien ymmärrystä ja tämän  oppimista ja erityisesti oivaltamista  • Terävä sektorin ydinosaaminen  • Ekosysteemipalveluiden ymmärtäminen, luonnon ja ekosysteemipalveluiden merkitys  ihmisille, mm. taloudellisesti, hyvinvoinnin ja terveyden kannalta yms.  • Ilmastonmuutoksen vaikutusten havainnointi ja seuranta  • Toimintaa säätelevä ja ohjaava lainsäädäntö  34   
• Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen luonnonvara‐alan näkökulmasta kestävällä tavalla    Millaista osaamista biotalous edellyttää muilla luonnonvara‐aloilla?    • Luonnontuoteala; syötävien, juotavien ja hoitavien tuotteiden tuotekehitys, raaka‐ ainetuotannon osaaminen  • Biotalouden johtaminen: laaja osaaminen koko luonnonvarakentästä sisältäen alaan liittyvän  teknologisen, biologisen ja yhteiskunnallisen osaamisalueen  • Maisemasuunnittelu on paljolti biotaloutta, mutta osittain rakentamistoimintaa.  Biotaloudessa maisemasuunnittelu on tärkeä osa ekosysteemipalveluiden hyödyntämistä  kaupungeissa ja taajamissa ja sitä voisi korostaa koulutuksessa.  • Ympäristöhuolto: bioraaka‐aineen käsittelyn ja hyödyntämisen vaihtoehdot (nyt vain  kompostointi mukana tutkinnossa), hyödyntämisen vaatimukset jätehuollolle    Millaista osaamista biotalous edellyttää ympäristöalalla?    • Luonto ihmisen hyvinvoinnin (sosiaalisen, taloudellisen ym.) kokonaisvaltainen lähde  • Luontoyrittäjyydessä ekonomia ja johtaminen huomioiden kestävän talouden vaatimukset,  erityisesti ekosysteemin kestävyys  • Yritysten ja maatilojen lähtökohdista liikkeelle, viranomaishapatus ja valvonta pois tästä  • Ympäristöalalla tarvitaan laajaa näkemystä perusluonnontieteistä (kemia, fysiikka, biologia)  mutta myös soveltavista aloista (ekologia, toksikologia, limnologia jne.)  • Tarkastelukulmana pitäisi olla valuma‐alueen ja vesistöjen muodostama ekologinen  kokonaisuus. Nyt on hallussa vain jompikumpi ja esim. maatalouden ymmärrys puuttuu.  • Terävä sektorin ydinosaaminen  • Ympäristöviestintä: ympäristötiedon viestintä selkeästi, kiinnostavasti ja ymmärrettävästi  • Kulutuksen ohjaus: kulutuskäyttäytymisen ymmärtäminen & ohjaus  • Ympäristöala liitettynä maatalouteen, puutarhatalouteen ja maisemasuunnitteluun on  oleellinen osa biotaloutta.  • Toimintaa säätelevä ja ohjaava lainsäädäntö  • Ympäristön puhtauden, monimuotoisuuden ja toimintakuntoisuuden säilyttäminen    Millaista osaamista biotalous edellyttää kalataloudessa?    • Terävä sektorin ydinosaaminen  • Kestävä kalastus, järvikalan tuotteistaminen, jakeluketjut & saatavuuden parantaminen  • Toimintaa säätelevä ja ohjaava lainsäädäntö  • Kalakannan monimuotoisuuden säilyttäminen siten, että arvokalojen ja roskakalojen suhde  säilyy oikeana. Vesistöjen kunnosta huolehtiminen    Syntyykö biotalouden myötä kokonaan uusia ammatteja ja osaamisaloja?  • • • Mahdollista, mikäli koulutusta kehitetään ja suunnataan uusiin työ‐ ja liiketoiminta‐ mahdollisuuksiin  Luontolähtöisten hyvinvointipalvelujen konsultointi ja tuotekehitys  Hyvinvointipalveluja yhdistettynä luonnonvara‐alaan, hyvinvointiammatteja  35   
• • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •     Logististen ratkaisujen asiantuntija (materiaalien kuljetusratkaisut)  Teknologiaosaajia useille eri osa‐alueille  Syntyy koko ajan, ei haketusyrityksiä vielä joku vuosi sitten montaa ollut  Biotalouden kehittäjät; neuvojat; opettajat; yrittäjät  Hulevesien osaaja, viherkattojen osaaja, rakentamisen ja luonnon yhteensovittaminen  Syntyy sekä ammatteja (esim. ekosysteemi‐insinööri) ja uusia aloja  Ekosysteemipalvelujen asiantuntija‐ ja tutkijajoukko tulee kasvamaan  Energiatoimiala, palvelut, asiantuntijuus sektoreittain  Uusiutuvan energian asiantuntija ja/neuvonta  Hyvin todennäköisesti syntyy uusia ammatteja, esim. sivuvirrat, kierrätys, bioenergia, green  care, luontomatkailu, luonnontuoteala, metsäbiomassat, terveysvaikutteiset elintarvikkeet,  ympäristön tilan seuranta, ympäristönhoito ja ympäristöteknologia  Syntyy, mutta lähinnä niiden taustalla on maatilojen/yritysten kustannussäästöjen etsintä.  Taloudellinen kestävyys yksittäisen yrityksen näkökulmasta on avaintekijä siinä, tuleeko uusia  ammatteja/osaamisaloja. Toki tutkimus‐ ja tuotekehitys työllistää hetken, mutta ei kestävästi,  jos taloudellinen kannattavuus kehittämistyön tuotteilta puuttuu  Yritysten ja esim. maatilojen neuvonta bioraaka‐aineen hyötykäytön mahdollisuuksista (joko  omassa toiminnassa tai ohjaaminen muualle)  Tuskin ellei erityiset uusiutuvien energiaratkaisujen suunnittelu ja rakentaminen vaadi  sellaista. Siinä olisi kyllä myös mahdollisuus kansainvälistyä.  Uusien puunkäyttömuotojen osalta ‐ raaka‐aineen ominaisuuksien tunnistamisen ja puun  jalostusmenetelmiin liittyvä osaaminen, mahdollisesti liittyen myös metsän kasvatukseen  Metsien hyödyntäminen hyvinvointipalveluissa ‐ ainakin uutta näkökulmaa metsäluonnon  ominaisuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen  Todennäköisesti monien nykyisten ammattien osaamistarpeet ja osaamisalat muuttuvat, ehkä  joitakin kokonaan uusia ammattejakin syntyy, esim. uusiutuvan energian tai suljettujen  kiertojen neuvojat ja kestävien ratkaisujen suunnittelijat  Mahdollisesti harrastusviljelyyn liittyvä osaamisala kasvaa ja siinä yhdistyy maisema ja  puutarhatalous sekä ympäristöala  Harrasteviljelyn neuvontaan saattaa tulla uusia ammatteja, mutta hortonomi ja puutarhuri  ovat niihin sopivia ammattinimikkeitä  Biotalous on vielä täysin lapsen kengissä. Uusia osaamisaloja syntyy tulevaisuudessa paljon,  vaikkakin niiden nimeäminen tässä vaiheessa on vaikeaa.  Voi syntyä, mutta biotalous on enemmän jo olemassa olevien toimintojen merkityksen  korostamista ja osuuden kasvattamista fossiilitalouden rinnalla  Ei ole tarvetta. Koulutusta uudelleen ryhmittelemällä päästään samaan tulokseen. Uudenlaisia  kampusrakenteita, joissa yhdistyvät useat luonnonvara‐alat, ravitsemus ja ympäristöalan  toimijat, oppilaitokset, kehittämisorganisaatiot ja yritykset.   Luonnonvara‐ ja ympäristöalasta tehdään biotalouden toimiala ja koulutusala   Biotaloudesta tehdään toimiala  Ei välttämättä, mutta nykyisiin syntyy lisäosaamisalueita  Syntyy, ala muokkautuu kovaa vauhtia, monialaosaajia tarvitaan  Voi syntyä, mutta palkanmaksukyky on sitten eri asia.  36   
Miten nykyisiä ammatteja pitäisi muuttaa, jotta ne vastaisivat biotalouden aiheuttamiin  osaamistarpeisiin?  • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • Koulutuksen kehittäminen ja uusien suuntautumisvaihtoehtojen/koulutusohjelmien luominen  Pohjaksi hyvä kasvi‐, eläin ja talouden perusosaaminen ja sen päälle rakentaa erityisosaamista  esim. hyvinvointi, ympäristönsuojelu, paikkatietoa, kansainvälisyys  Puhtaan lähiruoan tuottamisen mahdollisuudet  Luomutuotannon opetuksen lisäys  Materiaalien kierrätyksen lisäys eri työvaiheissa  Luonnonvarojen palauttaminen kiertoon (kompostointi ‐ kasvualustat)  Monitieteisiä tutkintoja  Monialaista, biotalouden perussoveltaminen eri tarkoituksiin tärkeää  Kaupallistaminen, lopputuotteiden ja markkinoiden näkeminen sekä yrittäjyystaidot ovat aivan  olennainen osa biotaloutta  Tapa ajatella ammattityötä, ammattisisältöjä ja niiden nopeaa muuttumista. Muovista takaisin  puuhun  Luonnontieteiden osaamista tulisi parantaa, on tosin enemmän peruskoulutuksen kuin  ammattikoulutuksen tehtävä. Ammattikoulutuksessa liiketaloudellisen osaamisen merkitys on  jäänyt liian pieneksi. Luultavasti tarvitaan uusia ammattinimikkeitä, jotta kaikki biotalouden  vaateet tulisivat koulutuksessa täytettyä.  Tieto‐ ja viestintäteknisten taitojen osuutta lisättävä ts. edellytykset uuden tiedon hankinnalle  Laajentaa/syventää ja toisaalta erikoistua esim. energia‐asioissa ja palvelutuotannossa  Viherrakentaminen on niin lähellä rakentamisteollisuutta, että se taitaa mennä biotalouden  ulkopuolelle. Perinteiselle puutarha‐alalle enemmän soveltavan biologian osaamista  Materiaalikierron tehostaminen taloudellisella tavalla  Erityisen uhkan näen huonossa pohjakoulutuksessa. Uutta ei synny, jos tietämys ei seuraa  aikaa. Kemian ja sen käytännön merkitystä ei ymmärretä riittävästi. Väärät neuvot tulevat  kalliiksi. Kehitys ei mene kokeilemalla eteenpäin tai se on ainakin hidas ja kallis tie. Mikään ei  ole niin käytännöllistä kuin hyvä teoria. Siitä lähtevät ajatukset lentoon.  Asennoituminen biotalouteen on suurin muutettava kohta. On opittava etsimään ja laskemaan  prosesseja, jotka eivät hyödynnä fossiilisia energiamuotoja, tai muita miljoonia vuosia vaativia  prosesseja, vaan niitä, joiden kierto järjellisessä ajassa voidaan osoittaa olevan olemassa.  Biotalous samoin kuin fossiilitalous ovat sellaisia yläkäsitteitä, että niillä on käyttöä vain  filosofia‐tasolla. Käytännön toiminta pitää lähteä liikkeelle selkeämmistä termeistä, kuten  ravinteiden kierrätys, uusiutuvan energian käyttö, energiatehokkuus, materiaalitehokkuus,  aiheettomat palvelut yms. Näihin liittyviä osaamisia tarvitaan juonteina nykyisen kaltaisiin  ammatteihin.  Kapea‐alaisista osaajista tulisi kehittää laajakatseisia osaajia  Terävä ydinosaaminen säilyy, mutta tarvitaan kykyä löytää uusia ratkaisuja yhteiskunnan  tarpeisiin  Otetaan biotalouden näkökulmat kaikessa toimialan suunnittelussa ja opetussuunnitelmissa  paremmin huomioon  Osaaminen: metsätalouden kestävä raaka‐ainetuotanto teollisuuden tai muiden puun‐ /metsänkäyttäjien (lääke, virkistys, energia) tarpeisiin turvattava ‐ ei saa unohtaa metsään  menemistä...  Myyntiosaaminen ja liiketoimintaosaaminen  37   
• • • Nykyisen ammattiosaamisen lisäksi ehkä tarvitaan enemmän sosiaalisektorin ja humanististen  asioiden tuntemusta  Puuraaka‐aineen uusien käyttömuotojen mahdollisesti aiheuttamien metsän kasvatus‐,  puunkorjuu‐ ja tuotteiden valmistusmenetelmien ja niiden kehittämisen koulutus, samoin  metsän aineettomien hyötyjen tuotteistamiseen ja tuottamiseen liittyen  Mielestäni hyvät toimintatavat osataan valtaosin jo nyt, mutta niiden käyttöönotossa on  puutteita.    Millaista täydennyskoulutusta tai nykyisten tutkintojen kehittämistä tarkastelemallasi  toimialalla tarvitaan biotalouteen liittyen?    • Riittävästi aloituspaikkoja alkutuotantoon  • Luonnontuotealan EAT mahdollisimman nopeasti ja vähintään 5‐6 osaamistasolla toteutukseen  • Biotalouden lyhytkurssit / koulutuspäivät, käytännön esimerkkejä työelämästä,  tutustumiskäyntejä yrityksiin, biotalouden rakennuskohde‐esimerkit käytännössä  • Biotalouden perusteet  • Biotalouden perussoveltaminen jo lukion oppiin, kapeista koulutusrakenteista pitää päästä  näkemään koko biotalouden kokonaisuus  • Mitkä ovat biotalouden uudet mahdollisuudet: ideoita, näkökulmia, Pelle Pelottomien ja  Visionäärien ajatukset  • Materiaali‐ ja ravinnevirtojen sekä hyödyntämismahdollisuuksien kuvausta ja liiketaloutta lisää  • Biojätteen käsittelyn näkökulman laajentaminen (nyt tutkinto (YHAT) kattaa vain biojätteen  laitosmaisen kompostoinnin, josta oma tutkinnon osa)  • Enemmänkin on kyse siitä, että koulutetaan ihmisiä, jotka ovat valmiita itse etsimään uusia  asioita. Rohkaistaan jatkuvaa oppimista ja itsensä kehittämistä.  • Koko luonnonvara‐ ja ympäristöalan tutkintojärjestelmä tulee uudistaa vastaamaan  biotalouden kokonaisuutta.  • Biotooppipohjaisen viheralueiden suunnittelu, hulevedet, kattovihreä yms.  • Biotalous lähtee maasta. Sen toiminnat pitäisi hallita syvällisesti, jotta systeemi oikeasti pystyy  toimimaan. Tunteen tilalle tietoa.   • Kemia  • Tulevaisuuden ennakointia, strategista johtamista, yritysjohtamista, luonnonvarojen aseman  muutoksen tunnistamista yhteiskunnassa  • Ravinteiden kierrätys, elinkaariajattelun edistäminen  • Metsiin liittyvien ekosysteemipalvelujen tuotteistaminen, biotalouden talousosaaminen ja  biotalouden sähköiset palvelut  • Haluaisin perusteellisen selvityksen koko biotaloudesta alkaen siitä, että mitkä ovat  hiilijalanjäljen laskentaperusteet. Kotieläintuotannon opetuksessa olen törmännyt heti hyvin  moninaisiin sovellutuksiin tämän asian suhteen.  • Täydennyskoulutusta liittyen kytkentöihin ja kokonaisuuksien hahmottamiseen    38   

Recomendados

Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestäVuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestäSuomen Ekonomit
 
AVOimesti törmäyskurssilla - Haasteita reaali- ja verkkomaailman yhdistämises...
AVOimesti törmäyskurssilla - Haasteita reaali- ja verkkomaailman yhdistämises...AVOimesti törmäyskurssilla - Haasteita reaali- ja verkkomaailman yhdistämises...
AVOimesti törmäyskurssilla - Haasteita reaali- ja verkkomaailman yhdistämises...Suomen eOppimiskeskus ry
 
"Terve, kuulutkos muuten liittoon?"
"Terve, kuulutkos muuten liittoon?""Terve, kuulutkos muuten liittoon?"
"Terve, kuulutkos muuten liittoon?"Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Oph arvioinnin opas
Oph arvioinnin opasOph arvioinnin opas
Oph arvioinnin opashelena rajalinna
 
Keinoja positiivisen strategiakierteen aikaansaamiseksi
Keinoja positiivisen strategiakierteen aikaansaamiseksiKeinoja positiivisen strategiakierteen aikaansaamiseksi
Keinoja positiivisen strategiakierteen aikaansaamiseksiTeppo-Heikki Saari
 
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...Panu Kekäle
 
165456 arvioinnin opas
165456 arvioinnin opas165456 arvioinnin opas
165456 arvioinnin opasomniatopo
 
voisinpa tehda-tyoni-paremmin-palvelutyota-tekevien-naisten-tyoelamakokemuksia
voisinpa tehda-tyoni-paremmin-palvelutyota-tekevien-naisten-tyoelamakokemuksiavoisinpa tehda-tyoni-paremmin-palvelutyota-tekevien-naisten-tyoelamakokemuksia
voisinpa tehda-tyoni-paremmin-palvelutyota-tekevien-naisten-tyoelamakokemuksiaSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 

Recomendados

Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestäVuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestäSuomen Ekonomit
 
AVOimesti törmäyskurssilla - Haasteita reaali- ja verkkomaailman yhdistämises...
AVOimesti törmäyskurssilla - Haasteita reaali- ja verkkomaailman yhdistämises...AVOimesti törmäyskurssilla - Haasteita reaali- ja verkkomaailman yhdistämises...
AVOimesti törmäyskurssilla - Haasteita reaali- ja verkkomaailman yhdistämises...Suomen eOppimiskeskus ry
 
"Terve, kuulutkos muuten liittoon?"
"Terve, kuulutkos muuten liittoon?""Terve, kuulutkos muuten liittoon?"
"Terve, kuulutkos muuten liittoon?"Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Oph arvioinnin opas
Oph arvioinnin opasOph arvioinnin opas
Oph arvioinnin opashelena rajalinna
 
Keinoja positiivisen strategiakierteen aikaansaamiseksi
Keinoja positiivisen strategiakierteen aikaansaamiseksiKeinoja positiivisen strategiakierteen aikaansaamiseksi
Keinoja positiivisen strategiakierteen aikaansaamiseksiTeppo-Heikki Saari
 
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...Panu Kekäle
 
165456 arvioinnin opas
165456 arvioinnin opas165456 arvioinnin opas
165456 arvioinnin opasomniatopo
 
voisinpa tehda-tyoni-paremmin-palvelutyota-tekevien-naisten-tyoelamakokemuksia
voisinpa tehda-tyoni-paremmin-palvelutyota-tekevien-naisten-tyoelamakokemuksiavoisinpa tehda-tyoni-paremmin-palvelutyota-tekevien-naisten-tyoelamakokemuksia
voisinpa tehda-tyoni-paremmin-palvelutyota-tekevien-naisten-tyoelamakokemuksiaSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Korjaamon käytännöt kuntoon
Korjaamon käytännöt kuntoonKorjaamon käytännöt kuntoon
Korjaamon käytännöt kuntoonKati Lundgren
 
Bhanu
BhanuBhanu
BhanuBhanuatluri
 
spot price maize
spot price maizespot price maize
spot price maizevvvk14vshl
 
Guia problemario contab 4
Guia problemario contab 4Guia problemario contab 4
Guia problemario contab 4Juliox728
 
Builder Management -Basic Module
Builder Management -Basic Module Builder Management -Basic Module
Builder Management -Basic Module bbsoft technologies
 
Studio TVPRO
Studio TVPROStudio TVPRO
Studio TVPROAndrey Kuzmin
 
Ympäristöosaajat2025 - kuinka tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastataan
Ympäristöosaajat2025 - kuinka tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastataanYmpäristöosaajat2025 - kuinka tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastataan
Ympäristöosaajat2025 - kuinka tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastataanKati Lundgren
 
Ympäristöosaajat2025 - tulevaisuuden osaamistarpeet ympäristöaloilla
Ympäristöosaajat2025 - tulevaisuuden osaamistarpeet ympäristöaloillaYmpäristöosaajat2025 - tulevaisuuden osaamistarpeet ympäristöaloilla
Ympäristöosaajat2025 - tulevaisuuden osaamistarpeet ympäristöaloillaKati Lundgren
 
Hype vs. Reality: The AI Explainer
Hype vs. Reality: The AI ExplainerHype vs. Reality: The AI Explainer
Hype vs. Reality: The AI ExplainerLuminary Labs
 
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2013
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2013Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2013
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2013TIVIA ry
 
Käsikirja opettajille
Käsikirja opettajille Käsikirja opettajille
Käsikirja opettajille Tiina Kallio
 
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012TIVIA ry
 
Toimittajien suorituskyvyn mittaaminen - parhaat käytännöt toimittajien johta...
Toimittajien suorituskyvyn mittaaminen - parhaat käytännöt toimittajien johta...Toimittajien suorituskyvyn mittaaminen - parhaat käytännöt toimittajien johta...
Toimittajien suorituskyvyn mittaaminen - parhaat käytännöt toimittajien johta...Antti Hakala
 
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09Panu Kekäle
 
Toimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselle
Toimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselleToimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselle
Toimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselleSYL
 
08 tosu
08 tosu08 tosu
08 tosuSYL
 
Ympäristöselostus
YmpäristöselostusYmpäristöselostus
Ympäristöselostuslansisuomenhelmet
 
Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...
Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...
Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...Suomen Ekonomit
 
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...Panu Kekäle
 
Pro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessa
Pro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessaPro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessa
Pro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessaIrina Rekiranta
 
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...Suomen Ekonomit
 
Jonottamatta hoitoonth laloiteperusterv
Jonottamatta hoitoonth laloiteperustervJonottamatta hoitoonth laloiteperusterv
Jonottamatta hoitoonth laloiteperustervMarco Huutoniemi
 

Mais conteúdo relacionado

Destaque

Korjaamon käytännöt kuntoon
Korjaamon käytännöt kuntoonKorjaamon käytännöt kuntoon
Korjaamon käytännöt kuntoonKati Lundgren
 
spot price maize
spot price maizespot price maize
spot price maizevvvk14vshl
 
Guia problemario contab 4
Guia problemario contab 4Guia problemario contab 4
Guia problemario contab 4Juliox728
 
Builder Management -Basic Module
Builder Management -Basic Module Builder Management -Basic Module
Builder Management -Basic Module bbsoft technologies
 
Ympäristöosaajat2025 - kuinka tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastataan
Ympäristöosaajat2025 - kuinka tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastataanYmpäristöosaajat2025 - kuinka tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastataan
Ympäristöosaajat2025 - kuinka tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastataanKati Lundgren
 
Ympäristöosaajat2025 - tulevaisuuden osaamistarpeet ympäristöaloilla
Ympäristöosaajat2025 - tulevaisuuden osaamistarpeet ympäristöaloillaYmpäristöosaajat2025 - tulevaisuuden osaamistarpeet ympäristöaloilla
Ympäristöosaajat2025 - tulevaisuuden osaamistarpeet ympäristöaloillaKati Lundgren
 
Hype vs. Reality: The AI Explainer
Hype vs. Reality: The AI ExplainerHype vs. Reality: The AI Explainer
Hype vs. Reality: The AI ExplainerLuminary Labs
 

Destaque (9)

Korjaamon käytännöt kuntoon
Korjaamon käytännöt kuntoonKorjaamon käytännöt kuntoon
Korjaamon käytännöt kuntoon
 
Bhanu
BhanuBhanu
Bhanu
 
spot price maize
spot price maizespot price maize
spot price maize
 
Guia problemario contab 4
Guia problemario contab 4Guia problemario contab 4
Guia problemario contab 4
 
Builder Management -Basic Module
Builder Management -Basic Module Builder Management -Basic Module
Builder Management -Basic Module
 
Studio TVPRO
Studio TVPROStudio TVPRO
Studio TVPRO
 
Ympäristöosaajat2025 - kuinka tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastataan
Ympäristöosaajat2025 - kuinka tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastataanYmpäristöosaajat2025 - kuinka tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastataan
Ympäristöosaajat2025 - kuinka tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastataan
 
Ympäristöosaajat2025 - tulevaisuuden osaamistarpeet ympäristöaloilla
Ympäristöosaajat2025 - tulevaisuuden osaamistarpeet ympäristöaloillaYmpäristöosaajat2025 - tulevaisuuden osaamistarpeet ympäristöaloilla
Ympäristöosaajat2025 - tulevaisuuden osaamistarpeet ympäristöaloilla
 
Hype vs. Reality: The AI Explainer
Hype vs. Reality: The AI ExplainerHype vs. Reality: The AI Explainer
Hype vs. Reality: The AI Explainer
 

Semelhante a Kestävän luonnonvaratalouden merkitys ammatilliseen tutkintorakenteeseen ja tutkintojen sisältöihin (2013)

Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2013
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2013Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2013
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2013TIVIA ry
 
Käsikirja opettajille
Käsikirja opettajille Käsikirja opettajille
Käsikirja opettajille Tiina Kallio
 
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012TIVIA ry
 
Toimittajien suorituskyvyn mittaaminen - parhaat käytännöt toimittajien johta...
Toimittajien suorituskyvyn mittaaminen - parhaat käytännöt toimittajien johta...Toimittajien suorituskyvyn mittaaminen - parhaat käytännöt toimittajien johta...
Toimittajien suorituskyvyn mittaaminen - parhaat käytännöt toimittajien johta...Antti Hakala
 
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09Panu Kekäle
 
Toimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselle
Toimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselleToimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselle
Toimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselleSYL
 
08 tosu
08 tosu08 tosu
08 tosuSYL
 
Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...
Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...
Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...Suomen Ekonomit
 
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...Panu Kekäle
 
Pro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessa
Pro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessaPro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessa
Pro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessaIrina Rekiranta
 
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...Suomen Ekonomit
 
Jonottamatta hoitoonth laloiteperusterv
Jonottamatta hoitoonth laloiteperustervJonottamatta hoitoonth laloiteperusterv
Jonottamatta hoitoonth laloiteperustervMarco Huutoniemi
 
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelmaSYL
 
SYL:n toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma 2012
SYL:n toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma 2012SYL:n toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma 2012
SYL:n toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma 2012SYL
 
Tiedonhallinta Satakunnan koulutuskuntayhtymän verkkopalvelun kehittämisen tu...
Tiedonhallinta Satakunnan koulutuskuntayhtymän verkkopalvelun kehittämisen tu...Tiedonhallinta Satakunnan koulutuskuntayhtymän verkkopalvelun kehittämisen tu...
Tiedonhallinta Satakunnan koulutuskuntayhtymän verkkopalvelun kehittämisen tu...Kirsi Kellokangas
 
Enablers and barriers to business model innovation in construction industry i...
Enablers and barriers to business model innovation in construction industry i...Enablers and barriers to business model innovation in construction industry i...
Enablers and barriers to business model innovation in construction industry i...Antti Kauppila
 
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseen
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseenKansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseen
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseenPalveluseteli-hanke
 

Semelhante a Kestävän luonnonvaratalouden merkitys ammatilliseen tutkintorakenteeseen ja tutkintojen sisältöihin (2013) (20)

Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2013
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2013Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2013
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2013
 
Käsikirja opettajille
Käsikirja opettajille Käsikirja opettajille
Käsikirja opettajille
 
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012
 
Toimittajien suorituskyvyn mittaaminen - parhaat käytännöt toimittajien johta...
Toimittajien suorituskyvyn mittaaminen - parhaat käytännöt toimittajien johta...Toimittajien suorituskyvyn mittaaminen - parhaat käytännöt toimittajien johta...
Toimittajien suorituskyvyn mittaaminen - parhaat käytännöt toimittajien johta...
 
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
 
Toimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselle
Toimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselleToimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselle
Toimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselle
 
08 tosu
08 tosu08 tosu
08 tosu
 
Ympäristöselostus
YmpäristöselostusYmpäristöselostus
Ympäristöselostus
 
Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...
Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...
Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...
 
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
 
Pro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessa
Pro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessaPro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessa
Pro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessa
 
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
 
Jonottamatta hoitoonth laloiteperusterv
Jonottamatta hoitoonth laloiteperustervJonottamatta hoitoonth laloiteperusterv
Jonottamatta hoitoonth laloiteperusterv
 
SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003
 
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
 
SYL:n toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma 2012
SYL:n toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma 2012SYL:n toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma 2012
SYL:n toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma 2012
 
Tiedonhallinta Satakunnan koulutuskuntayhtymän verkkopalvelun kehittämisen tu...
Tiedonhallinta Satakunnan koulutuskuntayhtymän verkkopalvelun kehittämisen tu...Tiedonhallinta Satakunnan koulutuskuntayhtymän verkkopalvelun kehittämisen tu...
Tiedonhallinta Satakunnan koulutuskuntayhtymän verkkopalvelun kehittämisen tu...
 
Enablers and barriers to business model innovation in construction industry i...
Enablers and barriers to business model innovation in construction industry i...Enablers and barriers to business model innovation in construction industry i...
Enablers and barriers to business model innovation in construction industry i...
 
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseen
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseenKansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseen
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseen
 
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
 

Kestävän luonnonvaratalouden merkitys ammatilliseen tutkintorakenteeseen ja tutkintojen sisältöihin (2013)