SlideShare uma empresa Scribd logo
1 de 38
Baixar para ler offline
 
 

 
Kestävän luonnonvaratalouden merkitys 
ammatilliseen tutkintorakenteeseen ja 
tutkintojen sisältöihin 
 
 
6/2013 
Savon koulutuskuntayhtymä  
Kati Lundgren 
 
 
 
 

 

1 
 

 
 
Sisällys 
 
1. Ennakointiselvityksen tausta, tavoitteet ja menetelmät  .............................................................................. 3 
.
1.1. Hankkeen tavoitteet ............................................................................................................................... 3 
1.2. Ennakointiselvityksessä käytetyt menetelmät ....................................................................................... 3 
2. Kestävä luonnonvaratalous ja biotalous ....................................................................................................... 5 
2.1. Biotalous osana kestävää luonnonvarataloutta ..................................................................................... 5 
2.2. Luonnonvaratalouden kestävyyden arviointi ......................................................................................... 7 
2.3. Biotalouden määritelmiä ja kriteerejä  ................................................................................................... 8 
.
3. Kestävän luonnonvaratalouden ja biotalouden osaamistarpeet ................................................................ 11 
3.1. Kestävän luonnonvaratalous tuo osaamistarpeita kaikille toimialoille ................................................ 11 
3.2. Biotaloudessa luonnonvara‐alalla tarvitaan monialaisia osaajia ......................................................... 12 
3.3. Toimialakohtaisia osaamistarpeita ....................................................................................................... 16 
4. Biotalouden haasteet luonnonvara‐alan koulutukselle .............................................................................. 19 
Lähdeluettelo  .............................................................................................................................................. 25 
.
Liite 1. Biotalouden määritelmiä ................................................................................................................. 27 
Liite 2. Yhteenveto osaamistarvekyselyn tuloksista .................................................................................... 30 
 

 
 
 
 
 
 

 
 
 

 

2 
 
1. Ennakointiselvityksen tausta, tavoitteet ja menetelmät 
1.1. Hankkeen tavoitteet 
 

Selvitystyön lähtökohtana oli biotalouden visio vuonna 2050: 
 
”Vuonna 2050 Suomi on biotalouden edelläkävijämaa, jossa hyvinvointi perustuu uusiutuvien 
luonnonvarojen kestävään ja monipuoliseen hyödyntämiseen, korkeaan jalostusasteeseen sekä 
luovaan osaamiseen.” (Kohti biotaloutta 2011) 
 
Hankkeen tavoitteena oli selvittää kestävän luonnonvaratalouden merkitystä osaamistarpeisiin 
yleisesti ja erityisesti luonnonvara‐ ja ympäristöalalla sekä lisäksi tunnistaa, millaisia tutkintojen 
kehittämistarpeita tämä aiheuttaa. Selvitystyön painopiste oli ammatti‐ ja erikoisammatti‐
tutkinnoissa, mutta yleisellä tasolla oli tavoitteena tarkastella osaamistarpeiden aiheuttamia 
muutostarpeita myös muiden alojen tutkintoihin sekä korkea‐asteen koulutukseen.  
 
Hankkeen tavoitteena oli selvittää: 
• Mitä kestävällä luonnonvarataloudella (biotalous, vihreä talous) tarkoitetaan? 
Tavoitteena on muodostaa selkeä kuvaus, joka on käyttökelpoinen koulutustoimikunnan 
ennakointityössä. 
• Millaisia osaamistarpeita kestävään luonnonvaratalouteen (biotalouteen) siirtyminen 
merkitsee? Tavoitteena on saada hahmotettua minkälaisia uusia osaamistarpeita tämä tuo 
esiin verrattuna nykyiseen luonnonvarojen käyttöön. 
• Millaisia ammatillisten tutkintojen kehittämistarpeita osaamistarpeista tulee esiin? 
Tavoitteena on saada selville, miten luonnonvara‐ ja ympäristöalan ammatillisia tutkintoja 
tulisi kehittää (painotus ammatti‐ ja erikoisammattitutkinnoissa), millaisia uusia sisältöjä 
nykyisiin tutkintoihin ja millaisia mahdollisia uusia tutkintoja tulisi olla tutkintorakenteessa. 
Lisäksi katsotaan yleisellä tasolla osaamistarpeiden muutoksen aikaansaamia 
muutostarpeita muiden alojen tutkintoihin sekä korkea‐asteen koulutukseen.   
 
Selvityshankkeen toteutti Savon koulutuskuntayhtymä Opetushallituksen toimeksiannosta. 
Käytännön toteutuksesta vastasi projektipäällikkö Kati Lundgren. Työtä ohjasi Opetushallituksesta 
opetusneuvos Anne Liimatainen sekä maatalous‐ ja ympäristöalan koulutustoimikunta, erityisesti 
koulutustoimikunnan puheenjohtaja Jyrki Wallin (Agronomiliitto) sekä varapuheenjohtaja Johan 
Åberg (MTK).   
 

1.2. Ennakointiselvityksessä käytetyt menetelmät 
 

Työ aloitettiin perehtymällä kestävää luonnonvarataloutta ja biotaloutta käsittelevään kirjalli‐
suuteen, mm. laadittuihin selvityksiin ja strategioihin. Kirjallisuudesta haettiin elementtejä 
erityisesti kestävän luonnonvaratalouden ja biotalouden määrittelyyn sekä osaamistarpeiden 
hahmotteluun.  
 
Helmikuussa (4.2.2013) Opetushallitus sekä maatalous‐ ja ympäristöalan koulutustoimikunta  
järjestivät Helsingissä asiantuntijatyöpajan, jonka tavoitteena oli määritellä, mitä kestävä 
luonnonvaratalous merkitsee ja millaisia uusia osaamistarpeita tai kokonaan uusia ammatteja se 
3 
 
tuottaa eri
ityisesti luonnonvara‐a
alalle. Tilaisu
uuteen osal
llistui kymm
menkunta biiotalouden ja 
kestävän lu
uonnonvara
atalouden a
asiantuntijaa
a sekä maatalous‐ ja ym
mpäristöala
an koulutus
stoimi‐
kunnan jäs
seniä. Kutsu
utut asiantuntijat edust
tivat monip
puolisesti eri hallinnona
aloja, toimij
jaryhmiä 
sekä erilais
sia näkökulm
mia luonnonvarojen kä
äyttöön. Työ
öpajan fasilitoinnista v
vastasi viestintä‐
toimisto Ku
uule Oy. Työ
öpajan tulo
oksia hyödyn
nnettiin tässä selvityksessä sekä k
kestävän luo
onnon‐
varataloud
den/ biotalo
ouden määr
rittelyssä ett
tä sähköise
en osaamistarvekyselyn
n laatimises
ssa. 
 
Maaliskuun aikana tot
teutettiin sä
ähköinen ky
ysely kestäv
vän luonnon
nvarataloud
den/biotalo
ouden 
osaamistar
rpeista. Sen
n avulla täsm
mennettiin  ensimmäise
essä työpaja
assa ja kirja
allisuudessa esiin 
nousseita o
osaamistarp
peita. Kyselyssä osaam
mistarpeita k
kartoitettiin
n eri toimial oilla (maata
alous, 
puutarhata
alous, metsätalous, luo
ontoala, ym
mpäristöala, kalatalous, muu luonn
nonvara‐ala) ja 
eritasoisiss
sa työtehtäv
vissä ja eri k
koulutusast
teilla: alan p
perustehtäv
vät (perustu
utkinto), am
mmatti‐
työntekijä (ammattitu
utkinto), ala
an vaativat t
työtehtävät
t ja työnjoht
to (erikoisa mmattitutk
kinto), 
u‐ ja kehittä
ämistehtävä
ät (ammattiikorkeakoulu) sekä tutkimus ja eriityisasiantuntija‐
suunnittelu
tehtävät (y
yliopisto, ko
orkeakoulu).  
 
Sähköiseen
n kyselyyn v
vastasi yhte
eensä 41 he nkilöä, joist
ta valtaosa (23) edusti  koulutussektoria 
(yliopistot 5, ammattikorkeakoulut 15, amm
matillinen aikuiskoulutu
us 6, ammat
tillinen peru
uskoulutus 
6). Vastaajina oli myös hallinnon,
, tutkimuks en ja kehity
yksen, järjes
stöjen ja ne
euvonnan se
ekä 
yritysten e
edustajia. Ky
yselyssä pyy
ydettiin arviioimaan annettuja osaamistarpeit
ta oman toi
imialan, 
esim. maat
talouden, p
puutarhatalo
ouden tai m
metsätaloud
den näkökulmasta: milllaista osaam
mista alan 
erilaisissa t
työtehtävissä tarvitaan
n.  
 
Toukokuus
ssa (20.5.20
013) selvitys
shankkeen p
puitteissa jä
ärjestettiin toinen työp
paja, jonka 
tavoitteena oli täsmen
ntää kestäv
vän luonnon
nvarataloud
den ja biotalouden osaa
amistarpeit
ta eri aloilla 
sekä määri
itellä, millai
isia kehittäm
mistarpeita  ne tuovat l
luonnonvara‐ ja ympär
ristöalan am
mmatillisiin 
tutkintoihin sekä tutkintorakente
eeseen. Työ
öpajassa pohdittiin myö
ös ammatilllisen koulut
tuksen 
tutkintojär
rjestelmän k
kehittämish
hankkeen (T
TUTKE2) vaikutuksia luo
onnonvara‐
‐ ja ympäristöalan 
tutkintoihin. Työpajaa
an osallistui maatalous
s‐ ja ympäris
stöalan koulutustoimik
kunnan jäse
enten 
lisäksi luon
nnonvara‐ ja
a ympäristö
öalan asiant
tuntijoita ja tutkintotoimikuntien e
edustajia, y
yhteensä 
kolmisenky
ymmentä henkilöä.  
 

 

Kuva 1. Sel
lvityshankke
een toteutu
uksen vaihee
et 
 

Hankkeen eri vaiheide
en, kuten ty
yöpajojen ja
a kyselyn tulokset julka
aistiin hankk
keen blogisivuilla, 
jossa oli mahdollisuus
s myös kommentoida ja
a ottaa kantaa tuloksiin. Hankkee
en blogi on 
osoitteessa
a: http://ww
ww.kestava
aluonnonva ratalous.blo
ogspot.fi/ 
4 
 
2. Kestäv
vä luonnonvaratalo
ous ja biot
talous 
 
 
Selvityshan
nkkeen alus
ssa tehtiin ra
ajaus, että  luonnonvar
ratalouden tarkasteluss
ssa keskitytä
ään 
pääasiassa
a uusiutuviin
n luonnonva
aroihin, jotk
ka ovat luon
nnonvara‐ j
ja ympäristö
öalan keskiö
össä. 
Osaamista
arpeiden tar
rkastelu raja
attiin erityis
sesti luonno
onvara‐ ja ympäristöala
an ammatil
lliseen 
osaamisee
en. 

2.1. Biotalous osana
a kestävää
ä luonnonv
varataloutt
ta 
 
Kestävän lu
uonnonvara
atalouden ja biotaloud
den määritelmää pohdittiin hankke
een ensimm
mäisessä 
työpajassa. Aihetta va
alotettiin en
nsin muutam
milla asiantuntija‐alustuksilla. Sitra
an johtava 
asiantuntija Eeva Hellström esitte
eli aluksi ke
estävän luon
nnonvaratalouden glob
baalia kokonaiskuvaa. 
Suomen ta
alous on vah
hvasti kytkö
öksissä glob aaliin ainek
kiertoon, jot
ten maamm
me luonnonv
vara‐
taloutta tu
ulee tarkaste
ella myös globaalilla ta
asolla. Kestä
ävä kehitys j
ja kestävä l uonnonvaratalous 
edellyttävä
ät toisaalta luonnonvar
rojen käytö
östä aiheutu
uvan ekologisen jalanjä
äljen pienen
ntämistä 
Suomessa ja toisaalta globaalin k
kehityksen j a hyvinvoin
nnin edistäm
mistä. 
 
Hellström käsitteli bio
otaloutta yh
htenä luonn
nonvaratalouden osa‐alueena. Mu
uita luonnon
nvara‐
talouden o
osia ovat vesitalous, mi
ineraalitalo us sekä näiden puitteis
ssa toimivat
t ekosystee
emit (ks. 
kuva 2). Ke
eskeisiä haa
asteita kestä
ävään biota
alouteen siir
rtymisessä o
ovat kestäv
vä ainekierto
o ja 
ekosysteem
mipalveluiden turvaam
minen. Ainek
kierrossa tu
ulisi päästä m
mahdollisim
mman suljet
ttuihin 
kiertoihin. Tulevaisuuden biotalo
oudessa kes
stävää kasvu
ua luodaan yhä enemm
män paikallisiin 
arvosykleih
hin perustuvissa teollis
sissa symbio
ooseissa.  
 
 

 
 
Kuva 2: Luo
onnonvarat
talouden os
sa‐alueet ja  niiden välis
set kytkennät. Lähde: E
Eeva Hellstr
röm, esitys 
4.2.2013. 
 
5 
 
Ekosysteemipalveluiden eli ekosysteemien toimintojen ja rakenteiden turvaaminen on kestävän 
biotalouden edellytys. Luonnonvarojen tarjoamat aineettomat arvot, palvelut ja hyödyt tarjoavat 
myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Hellström korosti myös kestävän kulutuksen merkitystä. 
Kestävä luonnonvaratalous edellyttää kestävien tuotantotapojen lisäksi myös kulutuksen 
sopeuttamista kestävälle tasolle.  
 
Elinkeinoelämän näkemyksiä luonnonvara‐alan kehitykseen ja osaamistarpeisiin valotti 
Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Jouni Lind. Hän korosti ympäristöosaamisen ja kestävien 
ratkaisujen merkitystä uuden liiketoiminnan ja kasvun lähteinä. Tähän tarvitaan myös uudenlaista 
osaamista ja asennetta. Lind peräänkuuluttikin muutoksia koulutuksessa. Erityisesti yliopistoissa 
työelämäyhteistyötä, harjoittelua ja projektioppimista tulisi lisätä. Koulutuksen tulisi vahvistaa 
keskeisiä työelämätaitoja, kuten verkosto‐osaamista ja yhteistyötaitoja, ongelmanratkaisutaitoja 
sekä liiketoimintaosaamista ja liiketoiminnallista ajattelua.  
 
Määritelmiä työstettäessä työpajassa pohdittiin, olisiko kestävä luonnonvaratalous vai kestävä 
biotalous parempi viitekehys luonnonvara‐alan osaamistarpeiden tarkasteluun. Biotalous sopii 
hyvin luonnonvara‐ ja ympäristöalan viitekehykseksi, koska alan ammattilaiset työskentelevät 
pääasiassa uusiutuvien luonnonvarojen hoidon, tuotannon ja jalostuksen parissa. Koska biotalous 
on kuitenkin yksi luonnonvaratalouden osa‐alue ja se on vahvasti kytköksissä muihin osa‐alueisiin, 
on alan toimijoiden ymmärrettävä myös näiden kestävyyden edellytyksiä ja luonnonvaratalouden 
yleisiä reunaehtoja. 
 
Biotalouden ja kestävän luonnonvaratalouden rinnalla käytetään usein myös käsitettä vihreä 
talous. OECD:n määritelmän mukaan vihreä talous (Green Economy) tarkoittaa talousjärjestelmää, 
jossa ekosysteemien hyvinvointi otetaan huomioon sen kiinteänä osana. Taloustoiminnoissa 
otetaan huomioon vaikutukset ympäristöön, ihmiseen ja talouteen. Samaan aikaan pyritään 
vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä, luonnonvarojen käyttöä ja jätteen syntyä sekä sosiaalista 
eriarvoisuutta. Vihreä talouden päätavoite on vähentää riippuvuutta fossiilisesta energiasta ja 
ekosysteemien köyhtymistä, edistää maailmantaloutta sekä luoda uusia työpaikkoja kestävän 
kehityksen periaatteiden mukaisesti. (Kohti biotaloutta. TEM 2011) 
 
Vihreä talous on siten näistä käsitteistä laajin ja sisältää myös sosiaalisen kestävyyden tavoitteita. 
Näiden käsitteiden suhdetta toisiinsa voi kuvata oheisen kuvan avulla (kuva 3). Vihreä talous on 
laaja viitekehys kestävän kehityksen mukaiselle taloudelliselle toiminnalle. Sen sisällä luonnon‐
varatalous perustuu elottomien (mm. vesi, mineraalit) ja elollisten (mm. metsä, peltokasvillisuus) 
luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen. Biotalous keskittyy nimenomaan uusiutuvien 
luonnonvarojen kestävään käyttöön ja ekosysteemien toimintakyvyn ylläpitämiseen. 
 
   

6 
 
 

 
 
Kuva 3. Bio
otalous ja ke
estävä luon
nnonvaratallous osana v
vihreää talo
outta. 
 

2.2. Luonn
nonvaratalouden kestävyyden
n arviointi
 
Luonnonva
aratalouden
n kestävyytt
tä tulee arv
vioida laaja‐alaisesti ja k
kokonaisvalltaisesti. Ke
estävän 
kehityksen
n periaatteid
den mukaisesti luonno
onvaratalouden tulee o
olla samanaiikaisesti eko
ologisesti, 
sosiaalisesti ja taloude
ellisesti kestävää. Kestä
ävyyden mä
äärittelyssä on otettav
va huomioon myös 
erilaiset aikajänteet (t
tämänhetkinen ja ylisu
ukupolvinen
n oikeudenm
mukaisuus) s
sekä maant
tieteelliset 
tasot (paik
kallinen, alueellinen ja g
globaali kes
stävyys). Ke
estävyyttä tu
ulee tarkast
tella koko 
luonnonva
araketjussa: raaka‐aineiden käyttö
öönotossa, t
tuotannon e
eri vaiheissa
a, kuljetuks
sissa, 
kulutukses
ssa sekä materiaalien p
palauttamise
essa takaisi
in luonnon a
ainekiertoo
on (ks. kuva 4). 
 
Asiantuntij
jatyöpajan keskustelus
ssa korostuii erityisesti luonnonvar
rojen kestäv
vä kulutus ja sen 
edistämine
en, sillä perinteisesti bi
iotalous ja l uonnonvaratalouskesk
kustelu kesk
kittyvät tuo
otannon 
arviointiin ja määritte
elyyn. Toisaa
alta tehokka
aan ainekie
erron taloud
dessa kulutu
us ja tuotan
nto eivät 
ole erillisiä
ä, kun prose
esseissa hyö
ödynnetään  tuotantopa
anoksina ja raaka‐ainee
ena toisten
n 
prosessien
n jätettä ja s
sivuvirtoja. K
Kestävä kul utus kytkey
ytyy vahvast
ti myös sosiiaaliseen 
kestävyyte
een: hyvinvo
ointiin, oike
eudenmukaiisuuteen ja käsitteesee
en hyvästä e
elämästä. 
 
Ekologinen
n kestävyys edellyttää mm. uusiut
tuvien luonn
nonvarojen käyttöä en
nintään niide
en 
uusiutumis
sen puitteis
ssa ja uusiut
tumattomie
en luonnonv
varojen suljettua kierto
oa tai erittä
äin 
tehokasta kierrätystä.
. Tämä edel
llyttää ainek
kiertojen hu
uomattavaa
a tehostamiista nykyise
estä. 
Yhtenä eko
ologisen kes
stävyyden k
kriteerinä o n biodiversiteetin ja ek
kosysteemip
palveluiden
n 
turvaamine
en. Luonnonvarojen kä
äytössä tule
ee pyrkiä vä
ähähiilisiin ratkaisuihin  ja 
ilmastonm
muutoksen h
hillintään, m
mutta ekolog
gista kestäv
vyyttä ei pid
dä arvioida p
pelkästään 
ilmastovaik
kutusten nä
äkökulmasta. 

7 
 
 
 
Kuva 4. Luo
onnonvarat
talouden ke
estävyyttä tu
ulee arvioid
da kaikissa e
elinkaaren v
vaiheissa ek
kologiselta, 
sosiaaliselt
ta, kulttuuri
iselta ja talo
oudelliselta
a kannalta. 
 
 
Sosiaalises
sti kestävä luonnonvara
atalous tark
koittaa mm. oikeudenm
mukaisuutta
a ja reiluutt
ta 
luonnonva
arojen kulut
tuksen jakau
utumisessa  sekä luonnonvara‐alan
n tuotannos
ssa ja jalost
tuksessa 
(esim. työo
olot sekä tuottojen ja h
hyötyjen reiilu jakautum
minen tuota
antoketjussa
a). Taloudellisella 
kestävyyde
ellä viitataan mm. luon
nnonvarojen
n pitkäjänte
eiseen hyödyntämiseen
n, luonnonv
vara‐
tuottavuud
den maksim
mointiin sekä
ä toiminnan
n taloudellis
seen kannattavuuteen
n. 
 

2.3. Biotalouden mä
ääritelmiä ja kriteere
ejä 

 
Biotalous‐t
termiä on k
käytetty vasta hyvin lyh
hyen aikaa e
eikä sillä ole
e täysin vakiiintunutta s
sisältöä ja 
merkitystä
ä. Joissain yh
hteyksissä b
biotaloudellla tarkoiteta
aan laajasti ottaen kest
tävää taloutta, joka 
on vaihtoe
ehto nykyise
elle fossiilisiin polttoain
neisiin ja luo
onnonvarojen kestämä
ättömään kä
äyttöön 
pohjautuva
alle taloude
elle (vrt. vihreä talous).
. Joissain määritelmissä
ä biotaloud
della tarkoitetaan 
nimenoma
aan uusiutuv
vien luonno
onvarojen k
käyttöä. Eri y
yhteyksistä riippuen pa
ainotetaan joko 
biotaloude
en ekologist
ta kestävyyt
ttä (ekosyst
teemipalveluiden ja luo
onnonvaroj en uusiutum
miskyvyn 
säilyttämin
nen) tai biot
talouden tu
uomia liiketo
oimintamah
hdollisuuksi
ia, kuten bio
ologisten prosessien 
ja uusiutuv
vien luonno
onvarojen hy
yödyntämis
stä uudessa
a liiketoiminnassa.  Erila
aisia biotalo
ouden 
määrittelyitä on kuvat
ttu liitteessä 1. 
 
Käytettyjen
n määritelm
mien pohjalt
ta voidaan t
tunnistaa jo
oitakin biota
alouden yht
teisiä nimitt
täjiä: 
 
onvarojen k
kestävä käyt
ttö 
1. Luonno
Uusiutu
uvia luonno
onvaroja käy
ytetään kes
stävästi enin
ntään niiden uusiutum
misen puittei
issa ja 
heikentämättä niiden uusiutu
umiskykyä
 
8 
 
2. Ekosysteemipalveluiden turvaaminen 
Luonnonvarojen käyttö ei heikennä ekosysteemien tuottamia ekosysteemipalveluita eli niitä 
hyötyjä, joita ihmiset saavat suoraan tai epäsuorasti ekosysteemin toiminnoista, kuten 
juomaveden tuotanto, ravinteiden kierrätys, vakaan ilmaston ylläpito tai luonnon tuottamat 
virkistyspalvelut. 
 
3. Suljettu/tehokas materiaalikierto 
Tuotannossa ja kulutuksessa pyritään suljettuun tai ainakin mahdollisimman tehokkaaseen 
materiaalikiertoon. Keinoina ovat esimerkiksi ympäristömyötäinen tuotesuunnittelu, 
resurssitehokas tuotanto ja luonnonvaratuottavuuden maksimointi. Tällä tarkoitetaan sitä, 
että yhteiskunnan käyttöön otettavat luonnonvarat pyritään pitämään talousjärjestelmän 
piirissä pitkään siten, että ne tuottavat mahdollisimman suuren lisäarvon ja mahdollisimman 
vähän arvokkaita materiaaleja poistuu lopullisesti talousjärjestelmästä. Yhdyskuntien tasolla 
kestävällä yhdyskuntasuunnittelulla on keskeinen rooli materiaalikierron tehostamisessa. 
  
Useissa biotalouden määritelmissä nousevat esiin myös seuraavat näkökohdat: 
 
4. Biologisten prosessien hyödyntäminen tuotannossa 
Nykyisin käytössä olevien lukuisten biologisia prosesseja hyödyntävien tuotantomenetelmien 
lisäksi biotaloudessa kehitetään uusia tuotteita ja prosesseja. Tulevaisuudessa biomassan 
kuidut erotellaan biojalostamossa tarkkaan erilaisiin, jopa nanomittakaavan suuruisiin, osiin. 
Esimerkiksi selluntuotantoprosessissa syntyy selluloosan ohella lopputuotteina muun muassa 
biodieseliä, etanolia, biopohjaisia kemiallisia yhdisteitä sekä tulevaisuudessa erilaisia 
kosmetiikka‐, lääke‐, elintarvike‐ ja luontaistuoteteollisuuden tuotteita. Todennäköistä on, että 
esimerkiksi olemassa olevista biomassan lähteistä löydetään monia terveysvaikutteisia aineita 
ja nykyisiä öljypohjaisia tuotteita korvaavia tuotteita. 
 
5. Uusiutuviin luonnonvaroihin pohjautuvat tai niitä hyödyntävät liiketoimintamallit 
Esimerkiksi luonnonvarojen hyödyntämiseen pohjautuva luontoyrittäjyys voi olla elintarvike‐, 
käsityö‐ tai matkailuyrittäjyyttä. Myös kestävien ratkaisujen kehittäminen ja tuotteistaminen 
liiketoiminnaksi voi olla keskeinen osa biotaloutta (esim. uusiutuvan energian hajautetut 
ratkaisut, ekosysteemipalveluiden tunnistamiseen ja turvaamiseen liittyvät palvelut).  
 
6. Hajautettu tuotanto ja luonnonvarojen paikallinen hyödyntäminen 
Luonnonvaratuotannolla on usein alueellisesti ja paikallisesti merkittävä vaikutus työllisyyteen, 
väestön hyvinvointiin sekä asutusrakenteen pysyvyyteen. Alueelliset, hajautetut tuotantomallit 
vähentävät luonnonvarojen kuljetuksen tarvetta, kasvattavat huoltovarmuutta ja turvaavat 
paikallista hyvinvointia. Lisäksi paikalliset luonnontuotteet sekä luonnonvarojen aineettomat 
arvot (esim. maisema ja virkistys) sisältävät merkittäviä mahdollisuuksia lisätä ihmisten 
hyvinvointia ja luoda liiketoimintaa.  
 
7. Uusiutuvien luonnonvarojen systeemitason tarkastelu 
Tarve ymmärtää luonnonvaroihin vaikuttavia muutosvoimia ja niiden välisiä kytkentöjä 
lisääntyy. Luonnonvarakysymyksiä tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti yli sektorirajojen. 
Biotaloudessa luonnonvarojen käyttöä ja suojelua tuleekin tarkastella yhtenä kokonaisuutena 
ja suunnitella riittävän pitkäjänteisesti. Lisääntyvä kilpailu tuottavasta maasta, 

9 
 
mineraalivaroista ja biomassojen käyttömuodoista luovat suunnitteluosaamiselle myös 
kansainvälistä kysyntää. 
 
8. Kestävän kulutuksen merkitys ja kulutuksen ohjaus 
Koska luonnonvarojen saatavuusongelmat sekä käytöstä aiheutuvat ympäristöhaitat kasvavat, 
kasvaa myös tarve löytää keinoja ohjata luonnonvarojen käyttöä. Niitä ovat esimerkiksi 
viranomaisten toimet, joilla ihmisiä ja yrityksiä pyritään ohjaamaan luonnonvarojen kestävään 
käyttöön ja joilla luonnonvaroille haitallista käyttäytymistä pyritään rajoittamaan.  
 
Jotta kuluttajat voisivat ottaa käyttäytymisessään huomioon luonnonvarojen kestävän käytön, 
on kuluttajan tiedostettava tämä omassa kotitaloudessaan. Tämä edellyttää, että kuluttajan 
käytössä on oltava ymmärrettävää ja luotettavaa informaatiota ja työkaluja, joiden avulla 
kuluttaja voi seurata ja verrata ostopäätöstensä vaikutuksia luonnonvarojen kestävään 
käyttöön. 

 
 

 

 

10 
 
3. Kestävän luonnonvaratalouden ja biotalouden osaamistarpeet 
  

3.1. Kestävän luonnonvaratalous tuo osaamistarpeita kaikille toimialoille 
 
Helmikuun asiantuntijatyöpajan toisessa vaiheessa pohdittiin kestävän luonnonvaratalouden ja 
biotalouden synnyttämiä osaamistarpeita ja kokonaan uusia osaamisaloja. Tässä vaiheessa 
osaamistarpeita tarkasteltiin yleisesti, ei pelkästään luonnonvara‐alan näkökulmasta. 
 
Substanssiosaamisista biotaloudessa korostuu erityisesti perusluonnontieteiden osaaminen 
(kemia, fysiikka ja biologia) ja sen soveltaminen. Syvällistä tietoa ja ymmärrytä tarvitaan 
esimerkiksi biologisten prosessien soveltamisessa tuotantoprosesseissa. Ekosysteemipalveluiden 
ja teollisen ekologian näkökulma edellyttävät vahvaa ekologian osaamista ja ekologisen osaamisen 
soveltamista, esimerkiksi luonnonvarojen kestävän käyttötason määrittely ja materiaalien 
palauttaminen kiertoon. Biotaloudessa tarvitaan myös teknologian osaamista ja teknologian 
(tarjoamien ratkaisumahdollisuuksien) ymmärtämistä. 
 
Luonnontieteellisen osaamisen lisäksi korostuvat myös liiketaloudellinen osaaminen 
(biotaloudesta liiketoimintaa, uudet liiketoimintaratkaisut), yhteiskuntatieteellinen ja 
ihmistieteellinen osaaminen (yhteiskunnan toimintojen ja kulutuksen ymmärtäminen ja 
sopeuttaminen kestävälle tasolle).  
 
Kestävässä luonnonvarataloudessa korostuvat mm. seuraavat taidot ja osaamisalat: 
 
• Ekologinen ja asiakaslähtöinen tuote‐ ja palvelusuunnittelu (Ecodesign), koko elinkaaren 
aikaisten vaikutusten huomioon ottaminen jo suunnitteluvaiheessa 
• Elinkaaritarkastelu taloudellisten ja ekologisten taseiden kautta (esim. bioenergian 
tuotannon taloudellinen ja ekologinen kestävyys ja kannattavuus) 
• Materiaalivirtojen hallinta ja kokonaisuuksien hallinta  
• Ekoteollisten järjestelmien suunnittelu, materiaalin ja energian sivuvirtojen hyödyntäminen 
toisissa tuotantoprosesseissa ja suljetut kierrot 
• ICT‐osaaminen ja soveltaminen, esimerkiksi seurantatietojen ja muun 
ympäristöinformaation käsittely, ekosysteemipalveluiden ja ainevirtojen mallintaminen 
• Laaja‐alainen, kokonaisvaltainen ajattelu ja systeemitason tarkastelu 
• Logistiikan suunnittelu taloudellisesti ja ekologisesti tehokkaasti, jotta hajallaan olevien 
luonnonvarojen logistiikka saadaan optimoitua 
• Luonnon yhteys ihmisen hyvinvointiin, sosiaaliset ekosysteemipalvelut ja niiden tuottamat 
hyödyt ihmisille (esim. Green Care)  
• Säästäminen sekä taitona että asenteena, pelkkä resurssitehokkuus ei riitä, jos kulutus 
samaan aikaan kasvaa. Täytyy pystyä kulutuksen absoluuttiseen vähentämiseen. 
• Ongelmanratkaisutaidot, ratkaisukeskeinen työote ja rohkeus kokeilla uusia ratkaisuja (nk. 
kokeilukulttuuri) 
• Biotaloudessa tarvitaan monialaista yhteistyötä ja eri alojen asiantuntijoiden/toimijoiden 
on kyettävä löytämään yhdessä kokonaisvaltaisesti kestäviä ratkaisuja. Tämä edellyttää 
mm. ”poikkitieteellistä kielitaitoa” ja hyviä yhteistyö‐ ja vuorovaikutustaitoja. 

11 
 
•

Eettinen osaaminen ja tarkastelu, sekä paikallisella, alueellisella että globaalilla tasolla 
(esim. olisiko Suomessa eettistä tuottaa energiakasveja pelloilla, jos maailmalla vallitsee 
ruokapula).  

 
Nämä osaamistarpeet heijastuvat laajasti eri toimialoille ja asettavat vaatimuksia eri koulutus‐
aloille. Kestävä luonnonvaratalous/biotalous ei rajoitu vain luonnontieteellisille ja teknisille aloille 
vaan tulevaisuuden ratkaisuissa tarvitaan laajasti eri koulutusalojen näkemystä. Ratkaisut voivat 
edellyttää esimerkiksi yhteiskuntatieteellistä ja käyttäytymistieteellistä osaamista, talousosaa‐
mista, muotoiluosaamista, kulttuuriosaamista ja/tai tietoteknisten sovellusten osaamista.  
 
Eri aloilla tarvitaan osaamista kestävän luonnonvaratalouden ja biotalouden perusteista, kuten 
luonnonvarojen kestävästä käytöstä, ekosysteemipalveluiden turvaamisesta ja kestävästä materi‐
aalikierrosta. Yhtä lailla tärkeää on tunnistaa eri alojen mahdollisuudet kestävien ratkaisujen 
edistämisessä. Tämä näkökulma voi joillakin aloilla olla huomattavasti merkittävämpi kuin 
toiminnan päästöt ja muut suorat ympäristövaikutukset. Esimerkiksi ICT‐alan ratkaisut voivat olla 
keskeisessä roolissa energiatehokkuuden edistämisessä tai hajautetun uusiutuvan energian 
tuotannossa. Tai uudenlaisilla rahoitusmalleilla voidaan edistää investointeja puhtaisiin 
teknologioihin ja biotalouden ratkaisuihin.  
 

3.2. Biotaloudessa luonnonvara‐alalla tarvitaan monialaisia osaajia 
 
Maaliskuun aikana toteutettiin kysely biotalouden osaamistarpeista, jolla kartoitettiin 
nimenomaisesti luonnonvara‐ ja ympäristöalan osaamistarpeita kestävään luonnonvaratalouteen 
ja biotalouteen siirryttäessä.  Kyselyssä pyydettiin arvioimaan annettuja osaamistarpeita oman 
toimialan näkökulmasta: millaista osaamista alan erilaisissa työtehtävissä tarvitaan. Arvioitavat 
osaamistarpeet pohjautuivat kirjallisiin lähteisiin sekä helmikuussa järjestetyn asiantuntijatyöpajan 
tuloksiin. Osaamistarpeet oli kyselyssä jaoteltu seuraaviin luokkiin: 
• Materiaalivirtojen hallinta  
• Teknologia‐ ja prosessiosaaminen  
• Ekosysteemit ja luonnonvarojen käyttö  
• Kestävä tuote‐ ja tuotannon suunnittelu  
• Liiketoimintaosaaminen  
• Muut biotalouden osaamistarpeet  
• Yleiset taidot  
 
Kyselyn tuloksia käsiteltiin selvityshankkeen toisessa työpajassa, jossa osaamistarpeita vielä 
täsmennettiin ja määriteltiin niiden pohjalta koulutuksen kehittämistarpeita. 

Luonnonvara‐alalla tarvitaan ekosysteemien ymmärrystä 
Luonnonvara‐ ja ympäristöalan merkityksen nähtiin kasvavan biotalouteen siirryttäessä, sillä 
uusiutuvien luonnonvarojen hallinta ja kestävä käyttö ovat biotalouden keskiössä. Kestävä 
luonnonvaratalous ja biotalous tuovat alalle myös muutostarpeita ja haasteita. Nykyisten 
tuotteiden ja palveluiden, kuten ruuan, puutavaran, bioenergian ja elämyspalveluiden lisäksi 
luonnonvarataloudessa tulisi varmistaa ekosysteemipalveluiden ylläpito ja ainekiertojen kestävyys 
sekä tuottaa ratkaisuja ekologisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Tämä edellyttää kestävyysnäkökulman 
integroimista kaikkeen luonnonvarojen hallintaan ja käyttöön.  
12 
 
 
Kaikki luonnonvara‐alan ammattilaiset tarvitsevat myös ymmärrystä ja osaamista kestävän 
luonnonvaratalouden ja biotalouden perusteista oman ammattialansa näkökulmasta. Tämä 
edellyttää osaamista mm. kestävästä ainekierrosta, ekosysteemipalveluista ja niiden 
merkityksestä. Ekosysteemien toiminnan ymmärtäminen korostuu myös ilmastonmuutoksen 
myötä, kun luonnonvarojen tuotantoa ja hallintaa on sopeutettava muuttuvaan ilmastoon. 
Keskeisiä ammatillisia taitoja luonnonvaratalouden kestävyyden turvaamisessa ovat mm. 
uusiutuvien luonnonvarojen käytön seuranta ja mittaaminen, vesitalouden hallinta ja 
luonnonvarojen kierrättäminen, erityisesti ravinteiden hyödyntämiseen esimerkiksi tuhkan tai 
lietteen muodossa.  
 
Luonnonvara‐alan ammattilaisten keskeistä osaamista on myös oman toiminnan ja oman 
ammattialan ympäristövaikutusten tunnistaminen ja huomioon ottaminen toiminnassa. 
Kokonaisvaltainen kestävän kehityksen ulottuvuuksien ymmärtäminen ja huomioon ottaminen 
luonnonvarojen käytössä nousi kyselyssä esiin keskeisenä osaamisena. (Kuva 5)  
 
Uusiutuvien luonnonvarojen käytön seuranta ja
mittaaminen
Kokonaisvaltainen kestävän kehityksen
näkökulmien huomioon ottaminen
luonnonvarojen käytössä (ekologinen,…
Ekosysteemipalveluiden tunnistaminen ja hallinta
Toimialan luonto‐ ja ekosysteemivaikutusten
tunnistaminen ja arviointi
Luonnonvarojen hallintaan ja käyttöön liittyvä
turvallisuusosaaminen (huoltovarmuus ja kriisien
hallinta)
Hiilinielujen (mm. suot, metsät,
maaperä)tunnistaminen ja hallinta
ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi
Biologisen ja geneettisen monimuotoisuuden
edistäminen luonnonvarojen käytössä ja
tuotannossa
Uusiutuvien luonnonvarojen käytön kestävyyden
arviointi
0

50

100

150

Kuva 5. Ote osaamistarvekyselyn tuloksista: Ekosysteemipalveluihin ja kestävään luonnonvarojen 
käyttöön liittyvät osaamistarpeet eri työtehtävissä ja koulutusasteilla. 
Pylväsdiagrammit osoittavat, kuinka moni vastaajista on arvioinut kyseistä osaamista tarvittavan 
erilaisissa työtehtävissä ja eri koulutusasteilla. Vastaajat ovat voineet valita useamman koulutus‐
asteen/työtehtävän, jos ovat arvioineet osaamista tarvittavan eri tasoilla.  
13 
 

 
Pylvään kokonaispituus kuvastaa siis osaamisen merkitystä yleisesti ja pylvään jakautuminen eri 
tasoihin/väreihin kuvaa osaamistarpeen painottumista eri työtehtävissä ja eri koulutusasteilla. 
Vastauksissa painottuu vahvasti ammattikorkeakoulutason osaaminen, mikä johtunee ainakin 
osittain ammattikorkeakoulujen edustajien suuresta vastaajaosuudesta (37% kaikista vastaajista). 
 
Yrittäjyyttä ja liiketoimintaosaamista  
Biotalouden myötä uusiutuvien luonnonvarojen tuottamiseen, jalostamiseen ja hyödyntämiseen 
liittyvien palveluiden kysyntä kasvaa ja valtaosa näistä palveluista tullaan tuottamaan (pien)yri‐
tysten kautta. Luonnonvara‐alan yrittäjät voivat tuottaa esimerkiksi viljeltyjen ja luonnontuottei‐
den jalostukseen, energiantuotantoon, matkailuun tai terveyden‐ ja hyvinvoinnin edistämiseen 
liittyviä tuotteita ja palveluita. 
 
Substanssiosaamisen lisäksi luonnonvara‐aloilla tarvitaan myös yrittäjyys‐ liiketoimintaosaamista, 
kuten uusien liiketoimintamallien soveltamista, asiakaslähtöistä tuote‐ ja palvelusuunnittelua, 
markkinointia ja hinnoittelua sekä tuottajien verkostoitumista ja yhteistyötä. (Kuva 6)  
 
Yrittäjyys, yrittäjämäinen asenne
Uusien liiketoimintamallien soveltaminen
ja käyttöönotto
Luonnonvaratuottavuuden
(ekotehokkuuden) maksimointi
Asiakaslähtöinen tuote‐ ja
palvelusuunnittelu
Tuotteistaminen ja uusien liikeideoiden
kaupallistaminen
Innovaatio‐osaaminen, uusien tuotteiden
ja palveluiden kehittäminen
Aineettomien luontoarvojen
tunnistaminen ja hyödyntäminen…
Ympäristöviestintä ja –markkinointi
0

50

100

150

Kuva 6. Liiketoimintaosaamisen tarpeissa korostui erityisesti yrittäjyysosaaminen. 
 
 
 

14 
 

 
Teknologian soveltamista kestäviin ratkaisuihin 
 
Kestävät ratkaisut edellyttävät luonnonvara‐alan ammattilaisilta teknologista osaamista ja 
prosessien hallintaa. Osaamista tarvitaan erityisesti bioenergian sekä suljettuihin ainekiertoihin 
perustuvien tuotantojärjestelmien toteuttamiseen, käyttöön ja ylläpitoon. Informaatioteknologian 
osaamista ja soveltamista tarvitaan mm. hajautetun tuotannon hallintaan ja ohjaukseen. ”High 
tech” ‐osaamisen lisäksi tarvitaan myös yksinkertaiseen ja toimintavarmaan teknologiaan 
perustuvien ratkaisujen hallintaa.  
 
Biotalouteen liittyy keskeisesti myös ekologisten ja biologisten prosessien ymmärrys ja 
soveltaminen. Osaamista tarvitaan esimerkiksi luonnonmukaisesta tuotannosta, biologisista 
kasvinsuojelu‐ ja torjuntamenetelmistä sekä muista kestävistä viljelyteknologioista, joilla 
edistetään maaperän tuotantokykyä ja ravinteiden tehokasta hyödyntämistä. Myös tuotannon 
sopeuttaminen muuttuvaan ilmastoon edellyttää ekologisen osaamisen soveltamista esimerkiksi 
kasvatettavien/viljeltävien lajikkeiden valinnassa. Kaiken kaikkiaan perusluonnontieteiden, kuten 
kemian ja fysiikan osaamisen ja soveltamisen tarve kasvaa. 
 

Biotaloudessa tarvitaan monipuolisia työelämätaitoja 
 
Biotalouteen liittyvä uudenlainen lähestymistapa luonnonvarojen hallintaan ja käyttöön edellyttää 
alan ammattilaisilta myös monipuolisia yleisiä työelämätaitoja. Uusien ratkaisujen tarve edellyttää 
innovatiivisuutta, rohkeutta etsiä ja kokeilla uusia ratkaisuja sekä ongelmanratkaisutaitoja, tiedon 
ja osaamisen soveltamista käytännön ongelmien ratkaisussa. Uusien ratkaisujen jalkauttaminen ja 
laaja käyttöönotto edellyttää alan ammattilaisilta ja palveluntuottajilta myös neuvonta‐ ja 
ohjaustaitoja. (Kuva 7) 
 
Monet biotalouden ratkaisut ja mahdollisuudet edellyttävät monialaista lähestymistapaa ja 
osaamista, joten luonnonvara‐alan ammattilaiset tarvitsevat taitoa työskennellä monialaisissa 
ryhmissä. Luonnonvara‐alan osaaminen voi yhdistyä esimerkiksi sosiaali‐ ja terveysalan, 
rakennusalan, elintarvikealan, energia‐alan tai matkailualan osaamiseen.  
 

15 
 
Yhteistyö‐ ja vuorovaikutustaidot
Kyky työskennellä monialaisessa ryhmässä
Eettinen osaaminen, ratkaisujen eettinen
tarkastelu ja arviointi
Verkostoitumistaidot
Ongelmanratkaisutaidot, tiedon soveltaminen
ongelmien ratkaisussa
Innovatiivisuus, rohkeus etsiä ja kokeilla uusia
ratkaisuja
Neuvonta‐ ja ohjaustaidot
Kansainvälisyystaidot
Kestävän kehityksen kokonaisvaltainen
osaaminen
Kokonaisvaltainen ja monialainen, eri
näkökulmia yhdistävä systeemitarkastelu…
0

50

100

150

200

Kuva 7. Biotalouden myötä korostuvat yleiset työelämätaidot. 

 
3.3. Toimialakohtaisia osaamistarpeita 
 
Toukokuun työpajassa pohdittiin koulutusalakohtaisissa ryhmissä kestävän luonnonvaratalouden 
ja biotalouden osaamistarpeita myös ammatti‐ ja koulutusalakohtaisesti. Osallistujat jakautuivat 
kolmeen ryhmään: (1) maatilatalouden, karjatalouden ja hevostalouden ryhmään, (2) metsä‐
talouden ryhmään sekä (3) puutarhatalouden ja muun luonnonvara‐ ja ympäristöalan ryhmään. 
Ryhmillä oli käytettävissään keskustelun pohjana ja aineistona maaliskuussa toteutetun 
osaamistarvekyselyn tulokset.  

 
Tilakokojen kasvu tuo maatiloille uusia osaamistarpeita  
 
Maatilataloudessa, karjataloudessa ja hevostaloudessa yrittäjyys‐ ja liiketalousosaaminen 
korostuvat erityisesti tilakokojen kasvun myötä. Luonnonvaratalouden merkityksen kasvaessa ja 
toimintaympäristön muuttuessa tilakoot kasvavat, mikä synnyttää monia osaamistarpeita 
maatalousyrittäjille. Maatiloilla tarvitaan entistä enemmän liiketalousosaamista ja johtamistaitoja. 
Suuret tilat työllistävät myös ulkopuolisia työntekijöitä, usein ulkomaalaisia, joten esimiestaitojen 
merkitys korostuu. Maatiloilla korostuu myös laadunhallinta‐ ja omavalvontaosaaminen. 
 
16 
 

 
Luonnonvara‐alan toimintaympäristön muuttuessa korostuu strategisen ajattelun, tulevaisuuden 
ennakoinnin ja suunnittelun merkitys. Alan yrittäjien täytyy osata jatkuvasti arvioida, ylläpitää ja 
kehittää omaa osaamistaan. Alalla pärjääminen edellyttää entistä enemmän taitoa verkostoitua 
oman alan ja muiden alojen toimijoiden kanssa. 
 
Tilakokojen kasvamisen myötä yrittäjän ajanhallintataidot sekä omasta työhyvinvoinnista ja työssä 
jaksamisesta huolehtiminen korostuvat. Tähän liittyvät myös hinnoittelutaidot sekä resurssien ja 
kustannusten hallintaosaaminen: kuinka paljon yrittäjä voi realistisesti tehdä itse ja mitä töitä on 
mahdollista ja järkevää teettää ulkopuolisilla palveluntarjoajilla.  
 
Myös teknologisen osaamisen merkitys kasvaa. Maataloudessa tarvitaan ymmärrystä 
teknologisista ratkaisumahdollisuuksista ja niiden hyödyntämisestä. Erityisesti bioenergian ja 
siihen liittyvän tuotantoteknologian osaaminen kasvaa, sillä maatilat voivat olla sekä bioenergian 
(lämmön, sähkön ja polttoaineen) tuottajia että käyttäjiä.  
 
Metsäalalla tarvitaan ekosysteemiosaamista ja palvelutaitoja 
 
Myös metsätalouden työtehtävissä yrittäjyystaidot korostuvat biotalouteen siirryttäessä. 
Tulevaisuudessa metsän tuottamia ekosysteemipalveluita ja hyötyjä tarkastellaan 
monipuolisemmin, mikä vaikuttaa mm. metsänhoitomalleihin ja metsänhoitopalveluiden 
kysyntään. Metsissä tuotetaan nykyistä monipuolisemmin erilaisia lopputuotteita: paperin ja 
puutavaran lisäksi energiaa, teollisuuden raaka‐aineita ja metsäluontoa hyödyntäviä aineettomia 
palveluita. Esimerkiksi hyvinvointipalveluilla voi olla kasvava merkitys luontoyrittäjyydessä.   
 
Metsänhoidon monipuolistumista edistää myös metsien omistajarakenteen muutos. Yhä 
useammat metsänomistajat ovat kaupunkilaisia, joiden tavoitteet ja toiveet metsänhoidolle voivat 
poiketa huomattavasti nykyisistä. Tämä edellyttää alan ammattilaisilta asiakaslähtöisyyttä sekä 
palvelu‐ ja tuotteistamisosaamista, jotta erilaisten asiakkaiden tarpeet osataan tunnistaa ja tarjota 
tarpeisiin vastaavia palveluita. Myös laatuajattelun ja laadunhallintataitojen merkitys kasvaa. 
 
Metsänhoidon monipuolistuessa ja omistajarakenteen muuttuessa konkreettisia osaamistarpeita 
ovat esim. pehmeämmät metsänkäsittelymuodot, jotka vaativat enemmän käsityötä, uusia 
välineitä ja teknologisia ratkaisuja. Esimerkiksi hevosmetsuripalveluiden kysynnän arveltiin 
kasvavan tulevaisuudessa. Metsänhoitotöiden seurantaan liittyvät palvelut voivat yleistyä, kun 
useammat metsänomistajat asuvat kaukana metsistään.  
 
Keskeinen osaamistarve kaikille metsäalan ammattilaisille on biologian osaaminen, erityisesti 
metsän ekosysteemipalveluiden tunnistaminen ja turvaaminen. Tämä osaaminen on perusta 
kestävän metsänhoidon palveluiden kehittämiselle ja tarjoamiselle. 
 
Resurssitehokkuutta ja biologisen osaamisen soveltamista 
 
Puutarhatalouden ja muun luonnonvara‐ ja ympäristöalan ryhmässä keskustelussa korostui 
yhteinen, kaikilla luonnonvara‐aloilla tarvittava biotalousosaaminen ja ymmärrys 
ekosysteemipalveluiden merkityksestä koko luonnonvara‐alan perustana. Laaja näkemys 
kestävästä luonnonvarataloudesta ja siihen liittyen oman työn ja ammattialan merkityksen 
ymmärtäminen lisäävät ammattiylpeyttä ja oman työn merkityksellisyyttä. Koulutuksessa kestävän 
17 
 
luonnonvaratalouden ja biotalouden perusteita tulee käsitellä ensisijaisesti oman alan ja 
työtehtävien kautta, esimerkiksi integroituna ammattiaineisiin, jotta ne eivät jäisi työstä irralliseksi 
teoriatiedoksi. 
 
Puutarha‐alalla biotalouden myötä korostuvat mm. materiaalitehokkuuden ja jätehuollon 
osaaminen, energiatalouden hallinta, tulvasuojelu ja hulevesien hallinta, viherkasvien käyttö 
pienilmaston säätelyssä (esim. viherseinät) sekä paikallisten ja kestävien, myös muuttuvaan 
ilmastoon sopeutuvien, lajikkeiden käyttö. Biologian ja ekosysteemien osaamisen soveltamista 
tarvitaan mm. ekologisessa puutarhasuunnittelussa, jolla voidaan edistää biodiversiteettiä, 
vähentää tulvariskejä ja minimoida puutarhan hoitotarve.  Paikallisen ruoantuotannon korostuessa 
tarvitaan puutarha‐alalla osaamista koko lähiruokaketjusta: mm. tuotannon suunnittelun, 
logistiikan, markkinoinnin ja verkostoitumisen osaamista. 
 
Ryhmässä käsiteltiin myös muutamia muita luonnonvara‐ ja ympäristöalan tutkintoja ja niiden 
uusia osaamistarpeita:  
• Vesihuoltoalalla korostuvat materiaalitehokkuus ja lietteen hyödyntäminen 
energiantuotannossa.   
• Ympäristöhuoltoalalla uutena osaamistarpeena nousee bioraaka‐aineen käsittely ja 
hyödyntäminen esimerkiksi toisen sukupolven biopolttoaineiden tuotannossa (jäte, maa‐ ja 
metsätalouden sivuvirrat). 
• Luontoalalla korostuvat ekosysteemipalveluiden ymmärtäminen sekä liiketoimintaosaaminen: 
palveluiden tuotteistaminen, myynti ja markkinointi.  
• Golfkentänhoidossa tarvitaan osaamista kentän ympäristöhaittojen tunnistamiseen, 
mittaamiseen, seurantaan ja vähentämiseen. Yksi keino on alan oma sertifiointijärjestelmä, 
joka kattaa mm. syntyvät jätteet, käytettävät lannoitteet ja ympäristövaikutusten mittauksen. 

 
 

	

18 
 
4. Biotalouden haasteet luonnonvara‐alan koulutukselle   
 
 
Biotalous edellyttää monella tapaa uudenlaista ajattelua ja uutta osaamista luonnonvara‐ ja 
ympäristöalalla ja myös muilla aloilla.  Tämä edellyttää muutoksia koulutuksessa. Erityistä 
huomiota tulisi kiinnittää mm. biotalouden perusteiden ymmärtämiseen, monialaisen opetuksen 
kehittämiseen sekä liiketoimintaosaamisen ja yrittäjyyden edistämiseen. 
 
Biotalouden perusteet kaikkeen koulutukseen 
 
Luonnonvara‐alan ammattilaiset tarvitsevat syvällistä kestävän luonnonvaratalouden ja 
biotalouden osaamista, mm. luonnonvarojen kestävästä käytöstä, ekosysteemipalveluiden 
turvaamisesta, biologisista prosesseista, elinkaariajattelusta ja kestävästä ravinne‐ ja muusta 
materiaalikierrosta. 
 
Biotalouden osaamistarpeet heijastuvat laajasti myös muille toimialoille ja asettavat vaatimuksia 
eri koulutusaloille. Kestävän luonnonvaratalouden ja biotalouden perusteet – kuten kestävä 
materiaalikierto – tulisikin integroida osaksi kaikkea koulutusta ja opetusta. Yleissivistävän 
koulutuksen jälkeisissä opinnoissa, ammatillisessa ja korkeakoulutuksessa on oleellista kytkeä 
nämä sisällöt osaksi omaa ammattialaa. Ympäristöasioiden opetus ei saisi jäädä vain yleisen 
ympäristötiedon tasolle, vaan niitä tulisi tarkastella syvällisesti osana alan opetusta. 
  
Koulutuksessa tulisi antaa valmiudet mm. oman ammatti‐ tai toimialan ympäristövaikutusten 
tunnistamiseen, ympäristövastuullisten toimintatapojen hallintaan ja ympäristöhaittojen 
vähentämiseen. Yhtä lailla tärkeää on tunnistaa eri alojen mahdollisuudet ympäristöongelmien 
ratkaisemisessa ja biotalouden kestävien ratkaisujen edistämisessä. Tämä näkökulma voi joillakin 
aloilla olla huomattavasti merkittävämpi kuin toiminnan päästöt ja muut suorat ympäristö‐
vaikutukset.  
 
Yrittäjyyttä kaikkeen luonnonvara‐alan koulutukseen 
 
Liiketalous‐ ja yrittäjyysosaaminen korostuu biotalouden myötä. Luonnonvara‐alan koulutuksessa 
tulisi olla vahvasti mukana liiketaloudellisen ajattelun ja yrittäjyyden tukeminen. Työpajoissa 
esitettiin yrittäjyystaitojen koulutuksesta kahdenlaisia näkemyksiä: toisaalta esitettiin, että 
yrittäjyysopintojen tulisi olla alakohtaisia, jotta oman ammattialan erityiskysymykset ja prosessit 
voidaan riittävässä määrin ottaa huomioon opinnoissa. Toisaalta eri luonnonvara‐aloille 
ehdotettiin yhteisiä yrittäjyysopintoja, jotka voitaisiin mieluiten toteuttaa aidosti monialaisissa 
ryhmissä, mikä tukisi myös laaja‐alaisen näkemyksen kehittymistä sekä eri luonnonvara‐alan 
toimijoiden verkostoitumista ja yhteistyötä. 
 
Yrittäjyysosaamista tulisi pystyä tarkemmin avaamaan eri tasoille eri tutkinnoissa. Joissakin 
luonnonvara‐alan perustehtävissä tarvitaan lähinnä sisäistä yrittäjyyttä, kun taas esimerkiksi 
maatalousyrittäjien tulee hallita jo perustutkintotasolla kattavasti ja syvällisesti yritystoiminnan 
taitoja.  
 
 
 
19 
 
Monialaist
ta koulutus
sta, yhteisty
yötä yli tutk
kintorajojen
n  
 
Monet biotalouden sy
ynnyttämät osaamistar
rpeet ovat j
jo lähtökoht
taisesti mon
nialaisia ja m
moneen 
ammattiala
aan liittyviä
ä. Tulevaisuudessa tarv
vitaan koko ketjuun (alkutuotanto
o, jalostus, 
materiaalio
ominaisuud
det ja tuotek
kehitys) liitt
tyvää poikkitieteellisem
mpää ja mo nialaisempa
aa 
osaamista.
. Esimerkiks
si ravinne‐ ja muiden a inekiertojen
n sulkemine
en edellyttä
ää kaikkien ketjun 
toimijoiden
n yhteistyöt
tä ja kokona
aisuuden ym
mmärrystä. Näihin osaamistarpeis
siin voitaisii
in myös 
koulutukse
essa vastata
a monialaisilla opintoko
okonaisuuk
ksilla, jotka o
olisivat yhte
eisiä eri aloi
ille ja 
tutkinnoille
e.  
 
Bioenergia
aan ja biopo
olttoaineisiin
n liittyvä os
saaminen ja
a opetus voisi olla ositta
ain yhteistä
ä 
maataloud
den, metsätalouden, ym
mpäristöhuo
ollon, logist
tiikan sekä e
energia‐ ja p
prosessitek
kniikan 
ammattilai
isille. Kestäv
vän elintarv
vikeketjun j a paikallisen ruoantuotannon osa
aaminen yhd
distää mm. 
maataloustuottajat, e
elintarvikeja
alostajat, log
gistiikan ja kaupan toim
mijoita sam aan arvoketjuun. 
Luonnon h
hyödyntäminen hyvinvo
ointipalvelu
uissa (Green
n Care) voisi kuulua niin
n luonnontu
uotealan, 
puutarha‐a
alan, matka
ailun, hevosalan, luonto
oalan, kauneudenhoito
oalan kuin s
sosiaali‐ ja 
terveysalan
nkin osaam
miseen. Yhteiset opetus
skokonaisuu
udet voisivat edistää er
ri toimijoide
en välistä 
ymmärryst
tä ja koko ketjun toimij
joiden välis
stä yhteistyö
ötä. 
 
 

 
 
 
Kuva 8. Mo
onet biotalo
ouden osaam
mistarpeet ovat lähtök
kohtaisesti m
monialaisia
a ja osaamin
nen voi 
liittyä osak
ksi eri alojen
n tutkintoja. 
 
Jo nykyinen ammatillinen tutkint
torakenne o
on niin joust
tava, että m
monialainen
n opetus on 
mahdollist
ta. Tätä voit
taisiin edelle
een helpott
taa valinnaisuutta lisää
ämällä. Haas
steet ovatkin 
enemmän monialaisen opetuksen käytännö
ön toteutuks
sessa: esimerkiksi opet
tusyksiköt v
voivat 
sijaita kauk
kana toisista
aan tai eri a
alojen opisk
kelijoiden op
petus etene
ee erilaisissa
a jaksoissa. 
Monialaise
en opetukse
en kehittäm
miseksi oppillaitosten yh
hteistyötä olisi syytä tiiv
vistää ja kehittää 
myös opet
tusratkaisuja monialais
suutta edist ävästi. 
 
20 
 
Monialaisu
uuden lisäks
si koulutuks
sen tulisi ka nnustaa verkostoitumiseen ja yht
teistyöhön j
jo 
opintojen a
alusta alkae
en. Yhteistyötä ja verko
ostoitumista tulisi edistää niin opp
pilaitosten k
kesken, 
kansainvälisesti, työel
lämän kanssa kuin kulu
uttajienkin kanssa. Kou
ulutuksessa  voidaan esimerkiksi 
projektima
aisen oppim
misen kautta
a kehittää ja
a pilotoida u
uusia kestäv
viä ratkaisujja eri koulutus‐
asteiden, k
koulutusaloj
jen ja työelämän välise
essä yhteist
työssä. Pilot
ttikokeiluiss
sa voidaan m
myös 
kokeilla uu
udenlaisia, r
rohkeita liiketoimintam
malleja. 
 
Pääpaino n
nykyisten tutkintojen päivittämis
sessä, ei uusissa tutkin
nnoissa 
 
Sähköisess
sä kyselyssä
ä vastaajia p
pyydettiin a rvioimaan, miten nykyisiä luonnon
nvara‐ ja ym
mpäristö‐
alan tutkin
ntoja ja amm
matteja tulis
si päivittää  vastaamaan biotalouden osaamis
starpeita. Alalle 
arveltiin sy
yntyvän joitakin kokona
aan uusia a mmatteja ja työnkuvia
a. Useimmit
ten mainittiin 
hyvinvointipalveluihin
n, materiaal
livirtojen ha
allintaan, bioenergiaan
n ja muuhun
n uusiutuvaan 
energiaan liittyvät am
mmatit sekä biotaloutee
en liittyvät neuvonta‐ ja suunnitte
elutehtävät. Suurin 
päivitystar
rve on kuitenkin olemassa olevien  ammattien
n täydentäm
misessä ja o saamisten 
uudenlaise
essa yhdiste
elemisessä.  
 
Myös CEDE
EFOP:n (Eur
ropean Centre for the  Developme
ent of Vocat
tional Trainiing) ennako
ointityössä 
on tunniste
ettu vastaav
vat osaamis
starpeet: biiotaloudessa suurin tar
rve on olem
massa olevie
en 
ammattien
n päivittämi
isessä ja ”vihertämises
ssä” eli ympäristönäkök
kohtien sisä
ällyttämises
ssä alan 
osaamisee
en. Kokonaa
an uusien am
mmattien ja
a osaamisalojen tarve s
sen sijaan o
on vähäinen
n (ks. kuva 
9). 
 

 

 

Kuva 9. Bio
otaloudessa
a ja laajemm
minkin vihre
eässä taloud
dessa on suurin tarve o
olemassa ol
levien 
ammattien
n päivittämi
isessä ja ”vi
ihertämises
ssä” eli ymp
päristönäkök
kohtien sisä
ällyttämises
ssä alan 
osaamisee
en. Kokonaa
an uusien am
mmattien ja
a osaamisal
lojen tarve o
on vähäinen
n.  
Lähde: Ant
tonio Ranier
ri, CEDEFOP
P, Skills for G
Green Grow
wth –presentation, ”Ne
ew Skills for European 
Bioeconom
my ”–conference (20.11
1.2012) 
21 
 
 
Toukokuun työpajassa ryhmät ottivat kantaa myös joidenkin yksittäisten koulutusalojen ja 
tutkintojen rakenteisiin ja nimityksiin: 
• Maatilatalouden tutkintorakenteeseen tulisi lisätä myös erikoisammattitutkinto, jonka 
osaamisalat muodostuisivat pitkälti nykyisistä tutkinnoista. Maatalousalan eat:n osaamisaloja 
voisivat olla nykyiset maaseudun vesitalouden eat, maaseudun kehittäjän eat, 
tarhaajamestarin eat ja uutena esityksenä eläinten sairaanhoitamisen osaamisala. 
Maatilatalouden ammattitutkinnoista voisi muodostaa yhden maatalousalan 
ammattitutkinnon.  
• Eläintenhoitamisen sijoittaminen uuteen tutkintorakenteeseen on haasteellisempaa, koska se 
ei itsestään selvästi kuuluisi maatalouden ammattitutkintoon. Myös seminologin 
ammattitutkinnon sijoittuminen on hankalaa, mutta se voisi mahdollisesti soveltua yhdeksi 
osaamisalaksi maatalousalan ammattitutkintoon. 
• Hevostalouden perustutkinnon voisi luontevasti jakaa kahteen osaamisalaan, hevostenhoitajan 
ja ratsastuksenohjaajan oa. 
• Hevostalouden ammatti‐ ja erikoisammattitutkinnot tulisi myös sallia alalletulotutkintoina, 
eikä välttämättä tarvitsisi edetä perustutkinnon kautta ammatti‐ tai erikoisammattitutkintoon. 
• Bioenergian koulutuksen voisi sisällyttää osaksi metsäkonealaa, koska kyseessä on pääasiassa 
puubiomassan korjuu. Metsäalan perustutkintoon esitettiin neljää osaamisalaa: 
metsätalouden osaamisalan lisäksi metsäkonealalta metsäkoneasennuksen oa, metsäkoneen‐
kuljetukseen oa ja metsäenergian oa.  
• Arboristin tutkinnon voisi siirtää puutarha‐alan tutkinnosta metsäalan tutkinnoksi. 
 
Biotaloutta tukeva tutkintorakenne – toimialoista prosesseihin ja ratkaisuihin? 
 
Kestävä luonnonvaratalous edellyttää luonnonvara‐alan ammattilaisilta syvällistä biotalouden 
osaamista, mm. luonnonvarojen kestävästä käytöstä, ekosysteemipalveluiden turvaamisesta, 
biologisista prosesseista, elinkaariajattelusta ja kestävästä ravinne‐ ja muusta materiaalikierrosta.  
 
Perinteinen näkökulma tämän osaamisen kehittämiseen on integroida biotalouden perusteiden 
osaaminen eri luonnonvara‐alan tutkintoihin, toimialojen ja koulutusalojen näkökulmasta. 
Vaihtoehtoisesti biotalouden perusteet voisi olla koko luonnonvara‐alan yhteinen osaamisperusta, 
josta eriydytään ja erikoistutaan eri koulutusaloille. Biotaloudessa oleellista on ekologisten 
reunaehtojen ja biologisten prosessien ymmärtäminen ja tämän osaamisen soveltaminen 
luonnonvarojen kestävässä tuotannossa ja käytössä, olipa kysymys sitten ruoan, puuaineksen tai 
muun biomassan, bioenergian tai palveluiden tuotannosta.  
 
Luonnonvara‐alan toimijoiden yhteinen osaamisperusta helpottaisi myös eri toimialojen ja 
toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista, minkä merkitys biotaloudessa korostuu, kun uudet 
liiketoimintamallit pohjautuvat entistä enemmän paikallisiin arvosykleihin. 
 
 

22 
 
                      
 
 
 
Kuva 10. Biotalousosa
aaminen voi
idaan integ
groida luonn
nonvara‐ala
an tutkintoih
hin eri toimialojen 
näkökulma
asta tai biot
talousosaam
minen voida
aan ottaa lu
uonnonvara
a‐alan yhteis
seksi 
osaamispe
erustaksi. (K
Kuvassa on h
hyödynnetty
ty Eeva Hells
strömin esit
tystä ”Biota
alous edellyttää 
ajattelun k
kuperkeikkoj
oja”, 7.6.201
13)  
 

 
Ensimmäis
set askeleet
t: tutkintoje
en sisältöje
en ja opetus
smenetelmien kehittä minen 
 
Biotaloude
en osaamist
tarpeisiin va
astaaminen  edellyttää luonnonvar
ra‐alan tutk
kintojen sisä
ältöjen ja 
tutkintorak
kenteen päivittämistä. Biotaloude
en osaamist
tarpeet tule
ee ottaa huo
omioon, kun
n 
tutkintojen
n perusteita
a uusitaan ja
a päivitetää
än. Tässä selvityksessä esiin nouss
seet osaamistarpeet 
antavat po
ohjaa ala‐ ja tutkintokohtaisten pä
äivitysten laatimiseen. Tutkintokoh
htaisten osa
aamis‐
tarpeiden lisäksi on tä
ärkeää käyd
dä keskustellua laajasti koko luonnonvara‐alan
n koulutuks
sen osalta 
ja tunnistaa alan yhteiset biotalo
ouden osaam
mistarpeet j
ja mahdollisuudet mon
nialaiseen 
eisiin tutkinnon osiin.
opetukseen, esimerkiksi eri tutkintojen yhte
 
nen tutkinto
orakenne on
n jo nykyise
elläänkin varsin joustav
va ja mahdo
ollistaa mon
nenlaiset 
Ammatillin
opetus‐ ja koulutusrat
tkaisut osaa
amistarpeis
siin vastaam
misessa (esim
m. tutkinno n osien suo
orittaminen 
muista tutkinnoista). A
Ammatillise
essa koulutu
uksessa on muutenkin hyvät edelllytykset keh
hittää 
biotaloude
essa tarvitta
avaa osaamista, sillä ra kenteet ja o
olemassa olevat käytän
nnöt mahdo
ollistavat ja 
tukevat täl
llaista opetu
usta (esim. vahvat työe
elämäyhtey
ydet mm. ty
yössäoppim isen kautta ja 
yksilölliset oppimispolut henkilök
kohtaistamiisen kautta)
) (ks. kuva 1
11). 
 
Toinen ask
kel biotalous
sosaamisen
n kehittämis
sessä onkin opetuksen toteutusta pojen kehit
ttäminen, 
mm. monia
alaisten ope
etuskokona
aisuuksien, p
pedagogiste
en ratkaisuj
jen, verkost
toitumisen j
ja 
yhteistyön kautta. Täm
mä edellyttää myös op
petushenkilö
östön osaam
misen kehitt
tämistä.  Biotalouden 
kestävien r
ratkaisujen edistämisessä tarvitaa
an aktiivista kokeilukult
ttuuria: inno
ovatiivista j
ja 
ennakkoluulotonta aja
attelua sekä
ä rohkeaa a
asennetta etsiä ja testa
ata erilaisia  toimintatap
poja. 
Pienimuoto
oisten koke
eilujen kautt
ta löytyvät j
ja jalostuva
at hyvät toim
mintamallit.. Samanlaista 
kokeilukult
ttuuria tarv
vitaan myös biotalouso
osaajien kou
ulutuksen ke
ehittämises
ssä: opetus‐
‐ ja 
koulutusko
okeilujen ka
autta voidaa
an löytää hy
yviä toimint
tatapoja ja m
malleja tutk
kintojen ja 
tutkintorak
kenteen päivittämiseen. 
23 
 
 

 

Kuva 11. Samoilla koulutuksen kehittämisen toimenpiteillä voidaan edistää monien eri biotalouden 
osaamistavoitteiden toteutumista. (Kuva: Ympäristöosaajat2025 – kuinka tulevaisuuden 
osaamistarpeisiin vastataan, Lundgren 2012, s. 5) 
 
 
 

 

24 
 
Lähdeluettelo  
 
 
The Bioeconomy to 2030: designing a policy agenda. Main findings and policy conclusions 
OECD. 2009 
 
Biotalous Suomessa – arvio kansallisen strategian tarpeesta 
Biotaloustyöryhmän loppuraportti. 2010. 
 
Kansallinen luonnonvarastrategia: Älykkäästi luonnon voimin 
Sitra. 2009. 
 
Kansallisen luonnonvarastrategian taustaraportti: Luonnonvaroissa muutoksen mahdollisuus 
Sitra. 2009. 
 
Kohti biotaloutta. Biotalous konseptina ja Suomen mahdollisuutena 
Työ‐ ja elinkeinoministeriön julkaisuja 6/2011. 
 
Muutosvoimat osaamistarpeiden taustalla ‐ Maatalous‐ ja ympäristöala  
Pellervon taloustutkimus PTT. 29.3.2012. Leena Kerkelä 
 
Sustainable Bio‐Economy: Potential, Challenges and Opportunities in Finland. 
Sitra studies 51. 3/2011. Magnus Gustafsson, Robert Stoor & Anastasia Tsvetkova 
 
Vastuullinen biotalous tarvitsee ekosysteemiosaamista 
Artikkeli Ympäristöasiantuntija‐lehdessä 2/2012. s. 26–27. Jukka‐Pekka Jäppinen & Kati Lundgren  
 
Vihreä talous suomalaisessa yhteiskunnassa 
Ympäristöministeriön raportteja 1/2013. Riina Antikainen, Katja Lähtinen, Maija Leppänen ja Eeva 
Furman 
 
Ympäristöosaajat2025 – kuinka tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastataan  
Suomen ympäristöopisto SYKLI. 2012. Kati Lundgren  
 
Ympäristöosaajat2025 – tulevaisuuden osaamistarpeet ympäristöaloilla 
Suomen ympäristöopisto SYKLI. 2012. Kati Lundgren  
 
Älykäs ja vastuullinen luonnonvaratalous. Valtioneuvoston luonnonvaraselonteko eduskunnalle 
Työ‐ ja elinkeinoministeriön julkaisuja 69/2010. 
 
Kansallisen biotalousstrategian www‐sivusto, www.biotalous.fi, mm. sivuston blogitekstit: 
• Kestävä biotalous on luonnon kantokyvyn rajojen kunnioittamista 
Ylitarkastaja Merja Saarnilehto, ympäristöministeriö 
• Puurakentamiselle ja puutuoteratkaisuille on kasvavaa kysyntää 
Kehittämispäällikkö Markku Karjalainen, Valtakunnallinen puurakentamisohjelma / MSO 
 
 
25 
 
Lähdeaineistona on hyödynnetty myös seuraavia esityksiä: 
• Eeva Hellström, Sitra, Biotalous edellyttää ajattelun kuperkeikkoja (7.6.2013) 
• Eeva Hellström, Sitra, Kohti biotalousyhteiskuntaa (4.2.2013, Kestävä luonnonvaratalous ja 
osaamistarpeet ‐työpaja) 
• Jouni Lind, EK, Elinkeinoelämän näkemyksiä luonnonvara‐alan kehitykseen ja 
osaamistarpeisiin (4.2.2013, Kestävä luonnonvaratalous ja osaamistarpeet ‐työpaja) 
• Antonio Ranieri, CEDEFOP, Skills for Green Growth, (20.11.2012, New Skills for European 
Bioeconomy) 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

	

26 
 
Liite 1. Biotalouden määritelmiä 
 
1) Biotalous tarkoittaa taloutta, joka käyttää biologisia resursseja ruoan ja rehun, energian sekä 
muuhun teolliseen tuotantoon. Biotalouteen kuuluu myös biopohjaisten prosessien 
hyödyntäminen kestävässä teollisuustuotannossa. (EU:n Biotalousstrategia) 
 
2) Vuonna 2030 biotalouteen kuuluu todennäköisesti kolme elementtiä: edistynyttä tietoa 
geeneistä ja monimutkaisista solutason prosesseista, uusiutuva biomassa sekä bioteknologian 
soveltaminen eri sektoreilla. (The Bioeconomy to 2030: designing a policy agenda, OECD 2009) 
 
3) Biotaloudessa kaikki tuotannon sivuvirrat joko hyödynnetään tai palautetaan haitattomina 
takaisin osaksi luonnon kiertoa. (Kohti biotaloutta, TEM 2011) 
 
4) Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa ja käyttöä sekä niistä valmistettujen 
tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten menetelmien käyttöä 
tuotannossa. (Kohti biotaloutta, TEM 2011) 
 
5) Biotalous sisältää uusiutuvien luonnonvarojen kestävän hoidon ja käytön, niistä valmistettavien 
tuotteiden ja palveluiden tuotannon (ml. elintarvikeketju), biologisten prosessien käytön 
tuotannossa (bioteknologia), luonnon voimavarojen hyödyntämisen laajasti hyvinvoinnin lähteenä 
(esim. luonnon virkistyskäyttö) sekä niihin liittyvän osaamisen. (TEM, tiedote 4.10.2012, 
Biotalousstrategian valmistelu alkaa) 
 
6) Biotaloudessa luonnonvaroja hyödynnetään biologisia prosesseja soveltaen ja jäljitellen 
kestävällä tavalla. Sen sovellusalueet voivat kattaa koko yhteiskunnan mukaan lukien energian, 
materian, elintarvikkeiden ja terveyspalveluiden tuotannon. (Älykkäästi luonnon voimin, SITRA 
2009)  
 
7) Biotalous perustuu biomassan kestävään tuotantoon, muuntamiseen (conversion) ja laaja‐
mittaiseen hyödyntämineen monilla eri teollisuuden ja tuotannon aloilla. Biomassatuotannon 
paikallisuus ja pitkien kuljetusmatkojen kestämättömyys (low sustainability) edellyttää hajautettua 
biotaloutta, joka koostuu useista erilaisista pienen mittakaavan ratkaisuista. 
 
Biotalous pyrkii eri teollisuudenalojen biomassavirtojen integrointiin niin, että yhden 
teollisuuden/tuotannon jätteestä tai päästöstä tulee toisen teollisuuden raaka‐ainetta. Tämä 
lähestymistapa on keino luoda tehokkaita materiaalikiertoja (material loops) ja samalla torjua 
ilmastonmuutosta ja raaka‐ainepulaa. (Sustainable Bio‐Economy: Potential, Challenges and 
Opportunities in Finland, Sitra 2010) 
 
8) Biotalous perustuu biologisiin prosesseihin nojaaviin tuotantomalleihin ja kuten luonnon 
ekosysteemit, käyttävät luonnollisia raaka‐aineita, käyttävät mahdollisimman vähän energiaa 
eivätkä tuota jätettä, vaan yhden prosessin jäämät ovat toisen prosessin raaka‐aineita.  
(Franz Fischler, WWF Denmark 2010) 
 
9) Biotalous on  
• uusiutuvia luonnonvaroja tuottavaa, käyttävää ja jalostavaa tuotantoa 
• uusiutuvista luonnonvaroista valmistettujen tuotteiden markkinointia ja kulutusta 
27 
 
•

luonnonvarojen aineettomiin arvoihin perustuvien palvelujen, osaamisen ja liiketoiminnan 
kehittämistä  
• globaalien materiaalikiertojen tehostamista sekä alueellisten voimavarojen hyödyntämistä 
• poikkitieteellistä tutkimusta, joka yhdistää biotieteitä mm. kemiaan sekä nano‐ ja 
informaatioteknologiaan 
• vastakohta fossiilisiin polttoaineisiin perustuvalle nyky‐yhteiskunnalle 
(Suomesta biotalouden huippu, MTT 2011) 
 
10) Uuden sukupolven biotaloudessa biomassoista saatavat monipuoliset kuidut ja kemialliset 
yhdisteet sekä biologiset prosessit toimivat uusien innovaatioiden lähteenä (…)  
 
Puu ja muut runsaat uusiutuvat luonnonvarat ja vesivarannot ovat kansallinen vahvuutemme 
biotalouteen tähdättäessä. Biotalous tarvitsee myös mineraaleista valmistettuja korkealaatuisia 
materiaaleja ja laitteita, ja bioteknologiaa voidaan hyödyntää mineraalitaloudessa. (…) 
 
Bioliiketoiminnalle ja sen tuotteille syntyy lisäarvoa raaka‐aineiden lähteinä olevan ympäristön 
turvallisuudesta, puhtaudesta ja vastuullisesta hoidosta. Biotaloutta on myös luonnonvarojen 
aineettomiin arvoihin perustuvien palvelujen, osaamisen ja liiketoiminnan kehittäminen. Kestävän 
lisäarvon tuottaminen edellyttää, että luonnonvaroja ja prosesseja vaalitaan. 
(Älykkäästi luonnon voimin, SITRA 2009)  
 
11) Biotaloudessa taloutemme perustuu uusiutuvien luonnonvarojen ja biologisten prosessien 
monipuoliseen ja kestävään hyödyntämiseen. Biotalouden strateginen ja taloudellinen merkitys 
korostuu entisestään, kun luonnonvaroista, tuottavasta maa‐alasta ja vedestä tulee niukkuutta.  
(Vastuullinen biotalous tarvitsee ekosysteemiosaamista. Jäppinen & Lundgren, 
Ympäristöasiantuntija‐lehdessä (2/2012) 
 
12) Työryhmän määritelmä: 
 
• Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa ja käyttöä sekä niistä 
valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten 
menetelmien käyttöä tuotannossa. 
• Biotalous on uusi toimintatapa, uuden ajan materiaalitalous. Uusiutumattomia 
luonnonvaroja korvataan uusiutuvilla, luonnonvaroja käytetään kestävästi ja materiaalien 
kierto on suljettu.    
• Biotalous tarkastelee kokonaisvaltaisesti biomassoja, niiden hyödyntämistä ja markkinoita 
sekä niihin liittyviä palveluita. Tavoitteena on vähentää riippuvuutta fossiilisesta 
energiasta, ehkäistä ekosysteemien köyhtyminen sekä edistää talouskehitystä ja 
työllisyyttä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. 
• Biotaloudessa on kyse siitä, millaisiin jalostaviin käyttöihin biomassaa voidaan ohjata. Kyse 
voi olla sekä suurten määrien massatuotannosta (esim. bioenergia) tai pienistä suuren 
arvonlisän tuotteista (esim. biopohjaiset lääkkeet) 
• Biotalous on näkökulmana ihmisen taloutta. Sitä voidaan tarkastella kolmella tasolla (1) 
bioperäiset tuotteet, (2) biologisten prosessien käyttö tuotannossa ja (3) aineen ja energian 
kierrot osana biosfääriä. 

28 
 
•

Biotalouden tuotteet ovat bioperäisiä ja samalla biohajoavia, eli uusiutuvia sekä ”alussa” 
että ”lopussa”. Näiden tuotteiden ominaisuuksia voidaan muotoilla biotekniikan ja 
geenimanipulaation avulla. 
• Biologiset prosessit biokemian kautta, esim. entsyymit ja bakteerit muuntavat materiaaleja 
energeettisesti tehokkaasti. Uusi näkökulma biotaloudessa on, että tuotannon kaikki 
vaikutukset ekosysteemeihin ja luonnonkiertoihin pyritään ottamaan huomioon, jolloin 
tuloksena on ns. teollinen ekologia. Biotalouden tavoitteena kaikki tuotannon sivuvirrat 
joko hyödynnetään tai ne palaavat haitattomina osaksi luonnon kiertoja. Teollinen talous ja 
luonnontalous ikään kuin rakennetaan yhteen.  
 
(Biotalous Suomessa. Arvio kansallisen strategian tarpeesta, 2010). 
 
 

 
 

 

29 
 
Liite 2. Yhteenveto osaamistarvekyselyn tuloksista 
Seuraavat taulukot on kuvattu kappaleessa 3.2. 
•
•
•

Ekosysteemit ja luonnonvarojen käyttö  
Liiketoimintaosaaminen  
Yleiset taidot  
 

Kestävä tuote‐ ja tuotannon suunnittelu 
Tuotannon/toiminnan ympäristövaikutusten
tunnistaminen ja haittojen ehkäiseminen
Tuotannon riskien ja epävarmuuksien ennakointi ja
hallinta
Suljettuihin ainekiertoihin perustuvien
tuotantojärjestelmien käyttö ja ylläpito
Hajautetun energiantuotantoyksikön toteutus (mm.
asennus, huolto)
Suljettuihin ainekiertoihin perustuvien
tuotantojärjestelmien käytännön
toteuttaminen/rakentaminen
Hajautetun energiantuotantoyksikön suunnittelu
(mm. mitoitus, laitevalinnat)
Tuotteiden ja tuotantoprosessien elinkaaritarkastelu
taloudellisten ja ekologisten taseiden kautta
(taloudellinen ja ekologinen kestävyys ja…
Lähiruokaketjun suunnittelu ja toteutus
Ekologinen tuote‐ ja palvelusuunnittelu (nk.
Ecodesign), jossa koko elinkaaren aikaiset vaikutukset
otetaan huomioon suunnitteluvaiheessa
Suljettuihin ainekiertoihin perustuvien
tuotantojärjestelmien suunnittelu, joissa prosessin
jätteitä ja energian sivuvirtoja hyödynnetään…
0

 
30 
 

50

100

150

 
Muut biotalouden osaamistarpeet 
 

Tuottajien verkostoituminen ja yhteistyö
Luonnontuotteiden hyödyntäminen
hyvinvoinnin edistämisessä
Kestäviin ratkaisuihin liittyvä neuvonta ja
ohjaus (yrityksille)
Paikallisen maaseudun luontoon ja kulttuuriin
liittyvien vahvuuksien tunnistaminen ja
tuotteistaminen
Luonnontuotteiden jalostaminen
elintarvikkeiksi tai hyvinvointituotteiksi
Luonnon hyvinvointivaikutuksen tunteminen,
luonnon hyödyntäminen terveyden ja
hyvinvoinnin edistämisessä (Green Care)
Maaseudun kehittäminen (ekologisesti,
taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti
kestävästi)
Logistiikan optimointi ja suunnittelu
taloudellisesti ja ekologisesti tehokkaasti (esim.
biomassan keräys)
Kuluttajien ohjaaminen kestäviin
kulutusvalintoihin
Hajautetun tuotannon koordinointi ja ohjaus

Kestävä aluesuunnittelu
Luonnonvarojen hyödyntämisen
aluetaloudellisten vaikutusten tunnistaminen
ja arviointi
0

50

  

31 
 

100

150
Teknologia‐ ja prosessiosaaminen 

Biologiset torjunta‐ ja kasvinsuojelumenetelmät

Bioenergian tuotanto (sähkö, lämpö, polttoaineet)

Luonnonmukainen (luomu) ruuantuotanto
Perusluonnontieteiden osaaminen (kemia, fysiikka ja
biologia)
Yksinkertaiseen teknologiaan pohjautuvat edulliset ja
toimintavarmat ratkaisut (ns. Low tech ‐ratkaisut)

ICT‐osaamisen soveltaminen
Teknologinen perusosaaminen, teknologisten
ratkaisujen käyttö
Lannoite‐, viljely‐ ja kasvatusmenetelmät, jotka
edistävät ravinteiden tehokasta hyödyntämistä
Toimialan vähähiiliset ratkaisut ja tuotannon
kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen
(ilmastonmuutoksen hillintä)
Muu hajautettu uusiutuvan energian tuotanto
(aurinko, tuuli, maalämpö)
Viljelyvarmojen lajikkeiden (eläintuotannossa:
kestävien rotujen) tunteminen ja valinta
Teknologian tarjoamien ratkaisumahdollisuuksien
tunnistaminen
Tuotannon sopeuttaminen muuttuvaan ilmastoon
(esim. kuivuuteen, tulviin, uusiin tuholais‐ ja
tautiriskeihin varautuminen)
Bioteknologia, biologiset prosessit ja niiden
soveltaminen tuotantoprosesseissa
Kestävien lajikkeiden jalostus (mm. sopeutuminen
muuttuvaan ilmastoon)
0

 
32 
 

20

40

60

80

100

120

 
Yhteenveto kyselyn avoimista vastauksista 
Millaista osaamista biotalous edellyttää maataloudessa? 
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•

Liiketalousjohtamista, ennakointia (kykyä nähdä tulevaisuus) 
Tarvitaan uusia työ‐ ja liiketoimintamahdollisuuksia perusmaatalouden lisäksi, esim. green 
care, luomutuotanto, viljeltyjen ja luonnontuotteiden jalostaminen ja markkinointi. 
Ekonomia ja johtaminen huomioiden kestävän talouden vaatimukset sekä eläin‐ ja 
kasvituotannon perusosaaminen 
Eettinen maatalous (esim. eläintenhoito) 
Ravinnetalouden hallinta 
Biotaloudellinen energiankäyttö 
Maatalouden merkitys biotalouden kokonaisuudessa; kestävä kehitys; liiketoimintaosaaminen, 
verkostoituminen, monialainen toiminta, kv‐osaaminen; materiaalivirrat; teknologian 
hyödyntäminen; johtaminen; kestävät energiaratkaisut 
Ajattelun pohjana on oltava perusluonnontieteiden hyvä hallinta. Ulkokohtaisesti opitut asiat 
eivät luo pohjaa innovatiiviselle ajattelulle. Syvällinen asioiden osaaminen on luovuuden 
perusta.  
Terävä sektorin ydinosaaminen 
Ravinnekierron, hiilen kierron sekä vesitalouden ymmärrys 
Uudenlaista liiketaloudellista ajattelua: monialaiset maatilat tuottavat tulevaisuudessa esim. 
ruokaa, energiaa ja matkailu‐ tai hyvinvointipalveluita 
Markkinointi‐ ja tuotteistamisosaamista 
Ravinteiden nykyistä parempi hyödyntäminen, kierrätys 
Koko tuotantoketjun elinkaaritarkastelu 
Täsmäviljelyn laajempi käyttöönotto 
Oman toiminnan ympäristövaikutusten (erityisesti vesistöt) arviointitaito 
Erityisesti karjatalouden merkitys osana biotaloutta, myös kasvintuotanto sekä maatilojen 
metsätalous  
Maatilojen yleinen ympäristönhoito mukaan luettuna maisemanhoito 
Bioenergia saattaa olla tärkeä asia osana maataloutta tulevaisuudessa 
Toimintaa säätelevä ja ohjaava lainsäädäntö 
Maatilan kokonaistuotantopotentiaalin tunnistaminen ja hyödyntäminen (maatalous, 
metsätalous, jne.) 
Kannattava maataloustuotanto EU:n ja kansallisia ympäristötukiehtoja noudattaen 
Maatalouden biologisten prosessien ymmärrys, kokonaisuuksien hahmottaminen ja 
kustannustietoisuus 

 
Millaista osaamista biotalous edellyttää puutarhataloudessa? 
 
• Liiketalousjohtamista, kykyä nähdä tulevaisuus  
• Luotava puutarhatuotteiden markkinat, esim. suurten kauppaketjujen ylivalta hankaloittaa 
• Ekonomia ja johtaminen huomioiden kestävän talouden vaatimukset sekä kasvituotannon 
perusosaaminen 
• Jätteiden lajittelu ja kierrätys 
• Luonnonvarojen palauttaminen kiertoon 
33 
 
•
•
•
•
•
•
•
•

Veden taloudellinen käyttö (sisäinen kierto) 
Ravinnetalouden hallinta 
Biotaloudellinen energiankäyttö 
Kasvillisuuden, maaperän ja hulevesien osaamista 
Terävä sektorin ydinosaaminen 
Ravinnekierron, hiilen kierron sekä vesitalouden ymmärrys 
Suljettujen kiertojen ratkaisut, puutarhat osana yritysryhmiä tms. jotka hyödyntävät toistensa 
sivuvirtoja 
Puutarhataloudessa näkökulmana voi olla ammattimainen kasvintuotanto tai 
puutarhaharrastamiseen liittyvä toiminta. Ammattimaisessa tuotannossa tehokkuus pitäisi 
suhteuttaa ympäristöasioihin.  Puutarhaharrastuksessa voi olla monenlaisia mahdollisuuksia 
ekosysteemipalveluiden alla. Maisemasuunnittelu luetaan usein osaksi puutarhataloutta ja 
siinä ekosysteemipalvelut vaikuttaa olevan tärkeä tulevaisuuden trendi. 
Toimintaa säätelevä ja ohjaava lainsäädäntö 
Kannattava maataloustuotanto EU:n ja kansallisia ympäristötukiehtoja noudattaen 

•
•
 
Millaista osaamista biotalous edellyttää metsätaloudessa? 
 
• Liiketalousjohtamista, kykyä nähdä tulevaisuus  
• Ekonomia ja johtaminen huomioiden kestävän talouden vaatimukset 
• Innovaatiotaidot ja rohkeus vanhoista toimintamalleista irrottautumiseen 
• Metsätalouden merkitys biotalouden kokonaisuudessa; kestävä kehitys; 
liiketoimintaosaaminen, verkostoituminen, monialainen toiminta, kv‐osaaminen; bioenergian 
tuotanto ja hyödyntäminen 
• Terävä sektorin ydinosaaminen 
• Moninaiset metsänhoitotavat 
• Viestintäosaaminen eri ryhmille, ymmärrys metsän erilaisista arvoista ja hyödyistä eri ryhmille, 
ei monopolia metsätiedossa ja metsäasioissa 
• Metsien tuottamat ekosysteemipalvelut ja metsien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä 
• Oman toiminnan ympäristövaikutusten arviointitaito 
• Liiketoimintaosaaminen, myyntiosaaminen 
• Metsäalan hyvää perusosaamista suunnistamisesta ihmissuhdetaitoihin 
• Toimintaa säätelevä ja ohjaava lainsäädäntö 
• Metsien hoitaminen metsänhoitosuunnitelman mukaisesti 
 
Millaista osaamista biotalous edellyttää luontoalalla? 
 
• Luonto ihmisen hyvinvoinnin (sosiaalisen, taloudellisen ym.) kokonaisvaltainen lähde 
• Luontoyrittäjyydessä ekonomia ja johtaminen huomioiden kestävän talouden vaatimukset 
• Edellyttää opiskelijoita maaseudun asukkaiden ja ‐yrittäjien näkökohtien ymmärrystä ja tämän 
oppimista ja erityisesti oivaltamista 
• Terävä sektorin ydinosaaminen 
• Ekosysteemipalveluiden ymmärtäminen, luonnon ja ekosysteemipalveluiden merkitys 
ihmisille, mm. taloudellisesti, hyvinvoinnin ja terveyden kannalta yms. 
• Ilmastonmuutoksen vaikutusten havainnointi ja seuranta 
• Toimintaa säätelevä ja ohjaava lainsäädäntö 
34 
 
• Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen luonnonvara‐alan näkökulmasta kestävällä tavalla 
 
Millaista osaamista biotalous edellyttää muilla luonnonvara‐aloilla? 
 
• Luonnontuoteala; syötävien, juotavien ja hoitavien tuotteiden tuotekehitys, raaka‐
ainetuotannon osaaminen 
• Biotalouden johtaminen: laaja osaaminen koko luonnonvarakentästä sisältäen alaan liittyvän 
teknologisen, biologisen ja yhteiskunnallisen osaamisalueen 
• Maisemasuunnittelu on paljolti biotaloutta, mutta osittain rakentamistoimintaa. 
Biotaloudessa maisemasuunnittelu on tärkeä osa ekosysteemipalveluiden hyödyntämistä 
kaupungeissa ja taajamissa ja sitä voisi korostaa koulutuksessa. 
• Ympäristöhuolto: bioraaka‐aineen käsittelyn ja hyödyntämisen vaihtoehdot (nyt vain 
kompostointi mukana tutkinnossa), hyödyntämisen vaatimukset jätehuollolle 
 
Millaista osaamista biotalous edellyttää ympäristöalalla? 
 
• Luonto ihmisen hyvinvoinnin (sosiaalisen, taloudellisen ym.) kokonaisvaltainen lähde 
• Luontoyrittäjyydessä ekonomia ja johtaminen huomioiden kestävän talouden vaatimukset, 
erityisesti ekosysteemin kestävyys 
• Yritysten ja maatilojen lähtökohdista liikkeelle, viranomaishapatus ja valvonta pois tästä 
• Ympäristöalalla tarvitaan laajaa näkemystä perusluonnontieteistä (kemia, fysiikka, biologia) 
mutta myös soveltavista aloista (ekologia, toksikologia, limnologia jne.) 
• Tarkastelukulmana pitäisi olla valuma‐alueen ja vesistöjen muodostama ekologinen 
kokonaisuus. Nyt on hallussa vain jompikumpi ja esim. maatalouden ymmärrys puuttuu. 
• Terävä sektorin ydinosaaminen 
• Ympäristöviestintä: ympäristötiedon viestintä selkeästi, kiinnostavasti ja ymmärrettävästi 
• Kulutuksen ohjaus: kulutuskäyttäytymisen ymmärtäminen & ohjaus 
• Ympäristöala liitettynä maatalouteen, puutarhatalouteen ja maisemasuunnitteluun on 
oleellinen osa biotaloutta. 
• Toimintaa säätelevä ja ohjaava lainsäädäntö 
• Ympäristön puhtauden, monimuotoisuuden ja toimintakuntoisuuden säilyttäminen 
 
Millaista osaamista biotalous edellyttää kalataloudessa? 
 
• Terävä sektorin ydinosaaminen 
• Kestävä kalastus, järvikalan tuotteistaminen, jakeluketjut & saatavuuden parantaminen 
• Toimintaa säätelevä ja ohjaava lainsäädäntö 
• Kalakannan monimuotoisuuden säilyttäminen siten, että arvokalojen ja roskakalojen suhde 
säilyy oikeana. Vesistöjen kunnosta huolehtiminen 
 
Syntyykö biotalouden myötä kokonaan uusia ammatteja ja osaamisaloja? 
•
•
•

Mahdollista, mikäli koulutusta kehitetään ja suunnataan uusiin työ‐ ja liiketoiminta‐
mahdollisuuksiin 
Luontolähtöisten hyvinvointipalvelujen konsultointi ja tuotekehitys 
Hyvinvointipalveluja yhdistettynä luonnonvara‐alaan, hyvinvointiammatteja 
35 

 
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•

•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
 
 

Logististen ratkaisujen asiantuntija (materiaalien kuljetusratkaisut) 
Teknologiaosaajia useille eri osa‐alueille 
Syntyy koko ajan, ei haketusyrityksiä vielä joku vuosi sitten montaa ollut 
Biotalouden kehittäjät; neuvojat; opettajat; yrittäjät 
Hulevesien osaaja, viherkattojen osaaja, rakentamisen ja luonnon yhteensovittaminen 
Syntyy sekä ammatteja (esim. ekosysteemi‐insinööri) ja uusia aloja 
Ekosysteemipalvelujen asiantuntija‐ ja tutkijajoukko tulee kasvamaan 
Energiatoimiala, palvelut, asiantuntijuus sektoreittain 
Uusiutuvan energian asiantuntija ja/neuvonta 
Hyvin todennäköisesti syntyy uusia ammatteja, esim. sivuvirrat, kierrätys, bioenergia, green 
care, luontomatkailu, luonnontuoteala, metsäbiomassat, terveysvaikutteiset elintarvikkeet, 
ympäristön tilan seuranta, ympäristönhoito ja ympäristöteknologia 
Syntyy, mutta lähinnä niiden taustalla on maatilojen/yritysten kustannussäästöjen etsintä. 
Taloudellinen kestävyys yksittäisen yrityksen näkökulmasta on avaintekijä siinä, tuleeko uusia 
ammatteja/osaamisaloja. Toki tutkimus‐ ja tuotekehitys työllistää hetken, mutta ei kestävästi, 
jos taloudellinen kannattavuus kehittämistyön tuotteilta puuttuu 
Yritysten ja esim. maatilojen neuvonta bioraaka‐aineen hyötykäytön mahdollisuuksista (joko 
omassa toiminnassa tai ohjaaminen muualle) 
Tuskin ellei erityiset uusiutuvien energiaratkaisujen suunnittelu ja rakentaminen vaadi 
sellaista. Siinä olisi kyllä myös mahdollisuus kansainvälistyä. 
Uusien puunkäyttömuotojen osalta ‐ raaka‐aineen ominaisuuksien tunnistamisen ja puun 
jalostusmenetelmiin liittyvä osaaminen, mahdollisesti liittyen myös metsän kasvatukseen 
Metsien hyödyntäminen hyvinvointipalveluissa ‐ ainakin uutta näkökulmaa metsäluonnon 
ominaisuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen 
Todennäköisesti monien nykyisten ammattien osaamistarpeet ja osaamisalat muuttuvat, ehkä 
joitakin kokonaan uusia ammattejakin syntyy, esim. uusiutuvan energian tai suljettujen 
kiertojen neuvojat ja kestävien ratkaisujen suunnittelijat 
Mahdollisesti harrastusviljelyyn liittyvä osaamisala kasvaa ja siinä yhdistyy maisema ja 
puutarhatalous sekä ympäristöala 
Harrasteviljelyn neuvontaan saattaa tulla uusia ammatteja, mutta hortonomi ja puutarhuri 
ovat niihin sopivia ammattinimikkeitä 
Biotalous on vielä täysin lapsen kengissä. Uusia osaamisaloja syntyy tulevaisuudessa paljon, 
vaikkakin niiden nimeäminen tässä vaiheessa on vaikeaa. 
Voi syntyä, mutta biotalous on enemmän jo olemassa olevien toimintojen merkityksen 
korostamista ja osuuden kasvattamista fossiilitalouden rinnalla 
Ei ole tarvetta. Koulutusta uudelleen ryhmittelemällä päästään samaan tulokseen. Uudenlaisia 
kampusrakenteita, joissa yhdistyvät useat luonnonvara‐alat, ravitsemus ja ympäristöalan 
toimijat, oppilaitokset, kehittämisorganisaatiot ja yritykset.  
Luonnonvara‐ ja ympäristöalasta tehdään biotalouden toimiala ja koulutusala  
Biotaloudesta tehdään toimiala 
Ei välttämättä, mutta nykyisiin syntyy lisäosaamisalueita 
Syntyy, ala muokkautuu kovaa vauhtia, monialaosaajia tarvitaan 
Voi syntyä, mutta palkanmaksukyky on sitten eri asia. 

36 
 
Miten nykyisiä ammatteja pitäisi muuttaa, jotta ne vastaisivat biotalouden aiheuttamiin 
osaamistarpeisiin? 
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•

•
•
•
•
•

•
•

•
•
•
•
•

Koulutuksen kehittäminen ja uusien suuntautumisvaihtoehtojen/koulutusohjelmien luominen 
Pohjaksi hyvä kasvi‐, eläin ja talouden perusosaaminen ja sen päälle rakentaa erityisosaamista 
esim. hyvinvointi, ympäristönsuojelu, paikkatietoa, kansainvälisyys 
Puhtaan lähiruoan tuottamisen mahdollisuudet 
Luomutuotannon opetuksen lisäys 
Materiaalien kierrätyksen lisäys eri työvaiheissa 
Luonnonvarojen palauttaminen kiertoon (kompostointi ‐ kasvualustat) 
Monitieteisiä tutkintoja 
Monialaista, biotalouden perussoveltaminen eri tarkoituksiin tärkeää 
Kaupallistaminen, lopputuotteiden ja markkinoiden näkeminen sekä yrittäjyystaidot ovat aivan 
olennainen osa biotaloutta 
Tapa ajatella ammattityötä, ammattisisältöjä ja niiden nopeaa muuttumista. Muovista takaisin 
puuhun 
Luonnontieteiden osaamista tulisi parantaa, on tosin enemmän peruskoulutuksen kuin 
ammattikoulutuksen tehtävä. Ammattikoulutuksessa liiketaloudellisen osaamisen merkitys on 
jäänyt liian pieneksi. Luultavasti tarvitaan uusia ammattinimikkeitä, jotta kaikki biotalouden 
vaateet tulisivat koulutuksessa täytettyä. 
Tieto‐ ja viestintäteknisten taitojen osuutta lisättävä ts. edellytykset uuden tiedon hankinnalle 
Laajentaa/syventää ja toisaalta erikoistua esim. energia‐asioissa ja palvelutuotannossa 
Viherrakentaminen on niin lähellä rakentamisteollisuutta, että se taitaa mennä biotalouden 
ulkopuolelle. Perinteiselle puutarha‐alalle enemmän soveltavan biologian osaamista 
Materiaalikierron tehostaminen taloudellisella tavalla 
Erityisen uhkan näen huonossa pohjakoulutuksessa. Uutta ei synny, jos tietämys ei seuraa 
aikaa. Kemian ja sen käytännön merkitystä ei ymmärretä riittävästi. Väärät neuvot tulevat 
kalliiksi. Kehitys ei mene kokeilemalla eteenpäin tai se on ainakin hidas ja kallis tie. Mikään ei 
ole niin käytännöllistä kuin hyvä teoria. Siitä lähtevät ajatukset lentoon. 
Asennoituminen biotalouteen on suurin muutettava kohta. On opittava etsimään ja laskemaan 
prosesseja, jotka eivät hyödynnä fossiilisia energiamuotoja, tai muita miljoonia vuosia vaativia 
prosesseja, vaan niitä, joiden kierto järjellisessä ajassa voidaan osoittaa olevan olemassa. 
Biotalous samoin kuin fossiilitalous ovat sellaisia yläkäsitteitä, että niillä on käyttöä vain 
filosofia‐tasolla. Käytännön toiminta pitää lähteä liikkeelle selkeämmistä termeistä, kuten 
ravinteiden kierrätys, uusiutuvan energian käyttö, energiatehokkuus, materiaalitehokkuus, 
aiheettomat palvelut yms. Näihin liittyviä osaamisia tarvitaan juonteina nykyisen kaltaisiin 
ammatteihin. 
Kapea‐alaisista osaajista tulisi kehittää laajakatseisia osaajia 
Terävä ydinosaaminen säilyy, mutta tarvitaan kykyä löytää uusia ratkaisuja yhteiskunnan 
tarpeisiin 
Otetaan biotalouden näkökulmat kaikessa toimialan suunnittelussa ja opetussuunnitelmissa 
paremmin huomioon 
Osaaminen: metsätalouden kestävä raaka‐ainetuotanto teollisuuden tai muiden puun‐
/metsänkäyttäjien (lääke, virkistys, energia) tarpeisiin turvattava ‐ ei saa unohtaa metsään 
menemistä... 
Myyntiosaaminen ja liiketoimintaosaaminen 
37 

 
•
•
•

Nykyisen ammattiosaamisen lisäksi ehkä tarvitaan enemmän sosiaalisektorin ja humanististen 
asioiden tuntemusta 
Puuraaka‐aineen uusien käyttömuotojen mahdollisesti aiheuttamien metsän kasvatus‐, 
puunkorjuu‐ ja tuotteiden valmistusmenetelmien ja niiden kehittämisen koulutus, samoin 
metsän aineettomien hyötyjen tuotteistamiseen ja tuottamiseen liittyen 
Mielestäni hyvät toimintatavat osataan valtaosin jo nyt, mutta niiden käyttöönotossa on 
puutteita. 

 
Millaista täydennyskoulutusta tai nykyisten tutkintojen kehittämistä tarkastelemallasi 
toimialalla tarvitaan biotalouteen liittyen? 
 
• Riittävästi aloituspaikkoja alkutuotantoon 
• Luonnontuotealan EAT mahdollisimman nopeasti ja vähintään 5‐6 osaamistasolla toteutukseen 
• Biotalouden lyhytkurssit / koulutuspäivät, käytännön esimerkkejä työelämästä, 
tutustumiskäyntejä yrityksiin, biotalouden rakennuskohde‐esimerkit käytännössä 
• Biotalouden perusteet 
• Biotalouden perussoveltaminen jo lukion oppiin, kapeista koulutusrakenteista pitää päästä 
näkemään koko biotalouden kokonaisuus 
• Mitkä ovat biotalouden uudet mahdollisuudet: ideoita, näkökulmia, Pelle Pelottomien ja 
Visionäärien ajatukset 
• Materiaali‐ ja ravinnevirtojen sekä hyödyntämismahdollisuuksien kuvausta ja liiketaloutta lisää 
• Biojätteen käsittelyn näkökulman laajentaminen (nyt tutkinto (YHAT) kattaa vain biojätteen 
laitosmaisen kompostoinnin, josta oma tutkinnon osa) 
• Enemmänkin on kyse siitä, että koulutetaan ihmisiä, jotka ovat valmiita itse etsimään uusia 
asioita. Rohkaistaan jatkuvaa oppimista ja itsensä kehittämistä. 
• Koko luonnonvara‐ ja ympäristöalan tutkintojärjestelmä tulee uudistaa vastaamaan 
biotalouden kokonaisuutta. 
• Biotooppipohjaisen viheralueiden suunnittelu, hulevedet, kattovihreä yms. 
• Biotalous lähtee maasta. Sen toiminnat pitäisi hallita syvällisesti, jotta systeemi oikeasti pystyy 
toimimaan. Tunteen tilalle tietoa.  
• Kemia 
• Tulevaisuuden ennakointia, strategista johtamista, yritysjohtamista, luonnonvarojen aseman 
muutoksen tunnistamista yhteiskunnassa 
• Ravinteiden kierrätys, elinkaariajattelun edistäminen 
• Metsiin liittyvien ekosysteemipalvelujen tuotteistaminen, biotalouden talousosaaminen ja 
biotalouden sähköiset palvelut 
• Haluaisin perusteellisen selvityksen koko biotaloudesta alkaen siitä, että mitkä ovat 
hiilijalanjäljen laskentaperusteet. Kotieläintuotannon opetuksessa olen törmännyt heti hyvin 
moninaisiin sovellutuksiin tämän asian suhteen. 
• Täydennyskoulutusta liittyen kytkentöihin ja kokonaisuuksien hahmottamiseen 
 

38 
 

Mais conteúdo relacionado

Destaque

Korjaamon käytännöt kuntoon
Korjaamon käytännöt kuntoonKorjaamon käytännöt kuntoon
Korjaamon käytännöt kuntoonKati Lundgren
 
spot price maize
spot price maizespot price maize
spot price maizevvvk14vshl
 
Guia problemario contab 4
Guia problemario contab 4Guia problemario contab 4
Guia problemario contab 4Juliox728
 
Builder Management -Basic Module
Builder Management -Basic Module Builder Management -Basic Module
Builder Management -Basic Module bbsoft technologies
 
Ympäristöosaajat2025 - kuinka tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastataan
Ympäristöosaajat2025 - kuinka tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastataanYmpäristöosaajat2025 - kuinka tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastataan
Ympäristöosaajat2025 - kuinka tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastataanKati Lundgren
 
Ympäristöosaajat2025 - tulevaisuuden osaamistarpeet ympäristöaloilla
Ympäristöosaajat2025 - tulevaisuuden osaamistarpeet ympäristöaloillaYmpäristöosaajat2025 - tulevaisuuden osaamistarpeet ympäristöaloilla
Ympäristöosaajat2025 - tulevaisuuden osaamistarpeet ympäristöaloillaKati Lundgren
 
Hype vs. Reality: The AI Explainer
Hype vs. Reality: The AI ExplainerHype vs. Reality: The AI Explainer
Hype vs. Reality: The AI ExplainerLuminary Labs
 

Destaque (9)

Korjaamon käytännöt kuntoon
Korjaamon käytännöt kuntoonKorjaamon käytännöt kuntoon
Korjaamon käytännöt kuntoon
 
Bhanu
BhanuBhanu
Bhanu
 
spot price maize
spot price maizespot price maize
spot price maize
 
Guia problemario contab 4
Guia problemario contab 4Guia problemario contab 4
Guia problemario contab 4
 
Builder Management -Basic Module
Builder Management -Basic Module Builder Management -Basic Module
Builder Management -Basic Module
 
Studio TVPRO
Studio TVPROStudio TVPRO
Studio TVPRO
 
Ympäristöosaajat2025 - kuinka tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastataan
Ympäristöosaajat2025 - kuinka tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastataanYmpäristöosaajat2025 - kuinka tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastataan
Ympäristöosaajat2025 - kuinka tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastataan
 
Ympäristöosaajat2025 - tulevaisuuden osaamistarpeet ympäristöaloilla
Ympäristöosaajat2025 - tulevaisuuden osaamistarpeet ympäristöaloillaYmpäristöosaajat2025 - tulevaisuuden osaamistarpeet ympäristöaloilla
Ympäristöosaajat2025 - tulevaisuuden osaamistarpeet ympäristöaloilla
 
Hype vs. Reality: The AI Explainer
Hype vs. Reality: The AI ExplainerHype vs. Reality: The AI Explainer
Hype vs. Reality: The AI Explainer
 

Semelhante a Kestävän luonnonvaratalouden merkitys ammatilliseen tutkintorakenteeseen ja tutkintojen sisältöihin (2013)

Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2013
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2013Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2013
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2013TIVIA ry
 
Käsikirja opettajille
Käsikirja opettajille Käsikirja opettajille
Käsikirja opettajille Tiina Kallio
 
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012TIVIA ry
 
Toimittajien suorituskyvyn mittaaminen - parhaat käytännöt toimittajien johta...
Toimittajien suorituskyvyn mittaaminen - parhaat käytännöt toimittajien johta...Toimittajien suorituskyvyn mittaaminen - parhaat käytännöt toimittajien johta...
Toimittajien suorituskyvyn mittaaminen - parhaat käytännöt toimittajien johta...Antti Hakala
 
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09Panu Kekäle
 
Toimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselle
Toimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselleToimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselle
Toimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselleSYL
 
08 tosu
08 tosu08 tosu
08 tosuSYL
 
Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...
Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...
Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...Suomen Ekonomit
 
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...Panu Kekäle
 
Pro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessa
Pro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessaPro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessa
Pro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessaIrina Rekiranta
 
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...Suomen Ekonomit
 
Jonottamatta hoitoonth laloiteperusterv
Jonottamatta hoitoonth laloiteperustervJonottamatta hoitoonth laloiteperusterv
Jonottamatta hoitoonth laloiteperustervMarco Huutoniemi
 
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelmaSYL
 
SYL:n toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma 2012
SYL:n toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma 2012SYL:n toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma 2012
SYL:n toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma 2012SYL
 
Tiedonhallinta Satakunnan koulutuskuntayhtymän verkkopalvelun kehittämisen tu...
Tiedonhallinta Satakunnan koulutuskuntayhtymän verkkopalvelun kehittämisen tu...Tiedonhallinta Satakunnan koulutuskuntayhtymän verkkopalvelun kehittämisen tu...
Tiedonhallinta Satakunnan koulutuskuntayhtymän verkkopalvelun kehittämisen tu...Kirsi Kellokangas
 
Enablers and barriers to business model innovation in construction industry i...
Enablers and barriers to business model innovation in construction industry i...Enablers and barriers to business model innovation in construction industry i...
Enablers and barriers to business model innovation in construction industry i...Antti Kauppila
 
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseen
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseenKansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseen
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseenPalveluseteli-hanke
 

Semelhante a Kestävän luonnonvaratalouden merkitys ammatilliseen tutkintorakenteeseen ja tutkintojen sisältöihin (2013) (20)

Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2013
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2013Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2013
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2013
 
Käsikirja opettajille
Käsikirja opettajille Käsikirja opettajille
Käsikirja opettajille
 
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012
 
Toimittajien suorituskyvyn mittaaminen - parhaat käytännöt toimittajien johta...
Toimittajien suorituskyvyn mittaaminen - parhaat käytännöt toimittajien johta...Toimittajien suorituskyvyn mittaaminen - parhaat käytännöt toimittajien johta...
Toimittajien suorituskyvyn mittaaminen - parhaat käytännöt toimittajien johta...
 
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v09
 
Toimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselle
Toimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselleToimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselle
Toimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselle
 
08 tosu
08 tosu08 tosu
08 tosu
 
Ympäristöselostus
YmpäristöselostusYmpäristöselostus
Ympäristöselostus
 
Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...
Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...
Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...
 
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
 
Pro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessa
Pro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessaPro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessa
Pro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessa
 
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
 
Jonottamatta hoitoonth laloiteperusterv
Jonottamatta hoitoonth laloiteperustervJonottamatta hoitoonth laloiteperusterv
Jonottamatta hoitoonth laloiteperusterv
 
SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003
 
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
 
SYL:n toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma 2012
SYL:n toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma 2012SYL:n toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma 2012
SYL:n toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma 2012
 
Tiedonhallinta Satakunnan koulutuskuntayhtymän verkkopalvelun kehittämisen tu...
Tiedonhallinta Satakunnan koulutuskuntayhtymän verkkopalvelun kehittämisen tu...Tiedonhallinta Satakunnan koulutuskuntayhtymän verkkopalvelun kehittämisen tu...
Tiedonhallinta Satakunnan koulutuskuntayhtymän verkkopalvelun kehittämisen tu...
 
Enablers and barriers to business model innovation in construction industry i...
Enablers and barriers to business model innovation in construction industry i...Enablers and barriers to business model innovation in construction industry i...
Enablers and barriers to business model innovation in construction industry i...
 
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseen
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseenKansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseen
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseen
 
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
 

Kestävän luonnonvaratalouden merkitys ammatilliseen tutkintorakenteeseen ja tutkintojen sisältöihin (2013)