LapIT-päivillä 22. elokuuta 2013 etänä pidetty alustus: http://www.lapit.fi/lapit-paeivaet/

1. Kuntien tuottavuusparadoksi
Jyrki J.J. Kasvi

2. Mitä (työn) tuottavuus on?
Työn tuottavuus
Työn tuloksen arvo
Työn määrä
= €/tunti
 Tuottavuutta voidaan siis parantaa joko lisäämällä työn tuloksen arvoa tai
vähentämällä työn määrää
 Jos työn määrän vähentäminen laskee työn tuloksen arvoa, tuottavuus pysyy
ennallaan
 Taantumassa kansantalouden kokonaisarvo on laskenut eli suomalaisen työn
tuottavuus on laskenut

3. Miten tuottavuutta parannetaan?
 Investoimalla työvälineisiin, osaamiseen tai
toimintaprosesseihin
 Tuottavuuden parantaminen maksaa aina!
 Tuottavuuden nostaminen ei aina paranna kannattavuutta
 Esimerkiksi tuottavuutta nostava metsätyökone voi olla niin kallis,
ettei siihen kannata investoida, vaan jatkaa moottorisahalla.
 Työn siirtäminen paikasta toiseen ei paranna tuottavuutta
 Tuottavuusohjelmia toteutetaan usein ulkoistamalla tehtäviä
 Osaoptimointi heikentää koko organisaation tuottavuutta
 Toimintaprosessien muutos voi laskea työn laatua, vaikka
tuottavuus paranisi
22.8.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 3

4. Mitä se on?
AddozOy
 Investointi älydosetteihin vähentäisi annosteluvirheitä ja
tehohoidon tarvetta sekä parantaisi potilaiden elämänlaatua
 Ongelma:
Älydosetit
kustantaa kunta,
tehohoidosta
lähettää laskun
sairaanhoitopiiri
 Vaatii lääkkeiden
annostelun
dosetteihin
käsityönä

5. Suomen haaste
 Suomen vuosikymmeniä jatkuneen talouskasvun perusta, työn
määrän kasvu, on loppunut.
 Työikäisten suomalaisten laskee ainakin seuraavat 20 vuotta
 Samaan aikaan myös ns. huoltosuhde laskee eli työelämän
ulkopuolella olevien osuus väestöstä kasvaa
 Työn määrän väheneminen tarkoittaa kansantalouden
supistumista
 Kansantalouden pieneneminen tarkoittaa elintason laskua, sillä
vaikka työikäisten määrä laskee, suomalaisten määrä ei laske.
 Joko suomalaisen työn tuottavuuden on noustava tai
suomalaisen tekemän työn määrää on lisättävä
 Tästä syystä eläkeiän nostosta puhutaan niin paljon.
22.8.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 5

6. Suomen huoltosuhde romahtaa pysyvästi
Tilastokeskus
Kun työvoimaa ei ole luvassa, myös investoinnit Suomeen tyrehtyvät.

7. Japani Suomea muutaman vuoden edellä:
Robottikuutit lohduttavat tsunamista selvinneitä vanhuksia
(NHK Video screenshot)

8. www.tieke.fi
CenterforIntelligentRoboticsKIST,Korea.
HelsinkijaVantaakokeilevat
Jovanhustenhoitorobotteja
Innohoiva

9. Julkisen sektorin Baumolin tauti
 Yksityisellä sektorilla työn tuottavuus on moninkertaistunut
1970-luvun jälkeen
 Investoinnit tietotekniikkaa ja työprosesseihin
 Tuottavuuden hedelmät on jaettu pääoman, työntekijöiden ja
kuluttajien kesken
 Investoitu tuotantoon, jaettu osinkoina, nostettu palkkoina,
alennettu hintoina
 Julkisella sektorilla työn tuottavuus ei ole noussut
 Palkkoja on jouduttu nostamaan, jotta työvoima ei pakenisi
 Yhdellä veroeurolla on saatu vuosi vuodelta vähemmän
 Talouskasvu on lisännyt veroeuroja, mutta nyt se on loppunut
 Veroja nostettava, palveluita leikattava tai tuottavuutta nostettava
22.8.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 9

10. Tuottavuusparadoksi
 Teollisuudessa investoitiin 1980 voimakkaasti tietotekniikkaan
 Monessa yrityksessä tuottavuus teorioiden vastaisesti laski
 Joissakin yrityksissä tuottavuus kuitenkin nousi nopeasti
 Ratkaisevaa ei ollut tietotekniikka vaan tietotekniikan avulla
toteutettu toimintaprosessien muutos
 Vanhojen prosessien tietokoneistaminen laski tuottavuutta!
 Tietotekniikka poistaa toiminnasta joustavuuden ja hidastaa
toimintatapojen kehittämistä.
 Julkisella sektorilla ollaan nyt, 30 vuotta myöhemmin samassa
tilanteessa.
 Vrt pankkien, kansaeläkelaitoksen ja verottajan tuottavuuskehitystä
22.8.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 10

11. Teknologia ja tietotyön tuottavuus
esim. työmenetelmädokumentit
• Valokuvien ottaminen
• Ohjeiden kirjoittaminen
ja tulostaminen ja
valokuvien kehittäminen
• Tekstien ja kuvien leik-
kaaminen ja liimaaminen
paperidokumenteiksi.
• Paperidokumenttien
monistus värikopio-
koneella
• Paperidokumenttien
jakelu työpisteisiin.
• Valokuvien ottaminen
digitaalikameralla
• Ohjeiden kirjoittaminen
ja digitoitujen kuvien
sijoittaminen tekstin
lomaan
• Ohjeiden tulostaminen
• Paperidokumenttien
jakelu työpisteisiin
• Valokuvien ottaminen
digitaalikameralla
• Ohjeiden kirjoittaminen
ja digitoitujen kuvien
sijoittaminen oikeille
paikoilleen
• Multimediadokumenttien
sijoittaminen palvelin-
tietokoneelle
1990-luvun alku ~ 1995 1999
235 min. 125 min. 91 min.

12. Prosessien
hallintaa
22.8.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 12
 Tapaturma-aseman
perusprosessi
Paul Lillrank

13. Luutunutta sähköistä toimintaa kunnissa
 Esimerkiksi laskun sähköinen käsittely ilman prosessin uudistamista
 Sisäpostina keskushallintoon, skannataan, sähköpostina takaisin, asiatarkastus, sähköpostina
esimiehelle, hyväksytään, sähköpostina keskushallintoon, maksetaan (usein myöhässä)
– Saa viedä viisi päivää eli töitä tehdään iltaisin ja viikonloppuisin.
– Kukaan ei saa olla sairas, matkalla, tehdä oikeita töitään koko päivää
– Kun toimintaprosessi on jäykkä, ihmiset joustavat
 Case Espoon sosiaalitoimi
 Uuden tietojärjestelmän käyttöönoton jälkeisessä kaaoksessa toimeentulotukipäätöksen
saaminen saattoi kestää jopa 40 päivää
– Tarvittiinkin lisää henkilökuntaa tuottavuuden paranemisen asemesta
 Rakennuslupa kaavoittamattomalle tontille kesti kahdeksan kuukautta
 Hakemusta käsitellään vain tunteja tai päiviä, joita kyllä on tehostettu tietotekniikan avulla
 Tekniikan on tuettava joustavuutta ja jatkuvaa kehitystä, ei vaikeutettava niitä
 Kehityksen pyörä ei saa pysähtyä!
22.8.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 13

14. Toiminnantuottavuusjalaatu
Jatkuva
kehittäminen
”Reengineering”
teoria
Jatkuva kehitys
ei onnistu
Käyttöönotoan
ongelmat
käytäntö
Kehityksen pyörä pysähtyy

15. Käyttäjän sähköinen näkökulma
 Tietojärjestelmäkeskeinen ajattelu sivuuttaa toimintaprosessit
 Tietojärjestelmä on vain väline toiminnan kehittämiseksi!
– Tietojärjestelmä toimintatapoja muuttamatta laskee työn tuottavuutta ja laatua
 Tietojärjestelmien lisäksi myös toimintatapojen ja -prosessien oltava yhteentoimivia
– Esim. videoneuvottelujen käyttäminen etäkonsultaatioissa
 (sähköisen) palvelun on palveltava käyttäjän kokemaa
palveluprosessia, ei tuottajaorganisaation rakennetta
 Esim. palkka.fi ja työnantajamaksujen maksaminen
 Käytettävyys: palvelun on vastattava käyttäjän valmiuksiin
 Kehittäjät eivät osaa asettua käyttäjän asemaan
 Esim. verkkopankkeja käytetään paljon mobiilikäyttöliittymällä, koska se on
yksinkertaisempi
 Käytettävyystestaus osaksi tietojärjestelmän hyväksyntää!
22.8.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 15

16. Julkisen tuottavuuden jarruja
 Julkisen sektorin tehtävien määrä kasvaa jatkuvasti
 Palveluita ja etuuksia ei kyetä uudistamaan, koska aina jokin ryhmä
kokee menettävänsä jotain
 Kuntien kaksipäinen, moniportainen johto
 Muutokset vaativat sekä poliittisen että virkamiesjohdon tuen
 Päätöksenteon ja päätösten toimeenpanon hitaus
 Lain säätäminen tarpeen havaitsemisesta voimaantuloon vie vuosia
 Lain implementointi tietojärjestelmiin voi viedä vuosia
 Kuntien budjetoinnin lyhytjänteisyys
 Budjetointi ei huomioi elinkaarikustannuksia, vain välittömät menot
 Investoinnit ja käyttömenot irrotetaan toisistaan, kustannus-
vaikuttavuu tta (ROI) ei huomioida
22.8.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 16

17. Kuntalaiset
Operatiivinen
Johto
Johto arvioi, että muutosta
tarvitaan, mutta ei tunne
konkreettista toimintaa
riittävän hyvin.
Konkreettiset
ongelmat ja
mahdollisuudet
(tuotteet, toiminta
ja asiakkaat)
tunnetaan
kentällä parhaiten
Johdon tehtävänä on
hahmottaa kokonaisuus
ja tukea toiminnan
muutosta toiminnan
omista lähtökohdista.
Mitä korkeampi organisaatio, sitä vaikeampaa
Poliittinen
johto

18. Osallistava toiminnan kehittäminen
 Tuotteiden, asiakkaiden ja avainprosessien paras asiantuntemus
on suorittavalla portaalla!
1. Vanhojen toimintaprosessien ja organisaation tilanteen arviointi
2. Tavoitteiden ja niiden toteutumista arvioivien mittareiden ja muutosta tukevien
kannustinten määrittely
– Eli miksi uusi tietojärjestelmä ylipäätään hankitaan?
3. Tavoitteen toteutumista palvelevien uusien toimintaprosessien ja
organisaatiorakenteen määrittely
4. TiVi-järjestelmän määrittely
– Uudet lelut eli tietotekniikka itse ei saa olla kehittämisen tavoite vaan väline
 Myös henkilöstöllä on kehittämistarpeita, jotka hyödyttävät koko
organisaatiota.
 Myös johto on altis muutosvastarinnalle
22.8.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 18

19. Mitenjärjestelmääkäytetään
Kenenjamihintätäpitäisikäyttää
Hei,tämähommaeikuulutänne!
Käyttöliittymänongelmat
Materiaalinhallinnanongelmat
Ei hajuakaan todellisuudesta.
Valtava määrä marmatusta ja kurinaa.
X
X
Kun johto hankkii tietojärjestelmän…

20. Case Duunitori.fi
(vrt. virkatyönä tuotettuihin sähköisiin palveluihin)
Esittää työvoimaviranomaisten sivuilta ”raavitut” työpaikkatiedot Google Mapsin
päällä yhdessä reittioppaan tietojen kanssa.

21. Suomen osaamishaasteita
 Suomi on heikko Tivi-teknologian
hyödyntäjä
 Meillä on paljon tivi-tekniikkaa mutta me käytämme
sitä lähinnä vanhojen prosessien pyörittämiseen
 Olemme erityisen huonoja verkostoitujia
ja kansainvälistyjiä
 Suomalaisnuorten halukkuus opiskella ulkomailla heikko
 Suomalaiset tottuneet elämään suljetussa monokulttuurissa
 Suomalaisten tivi-tekninen ja tieteellis-teknologinen osaaminen
heikkoa
 Suomen erinomaisuus tieteessä ja teknologiassa on vaarallinen myytti
22.8.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 21
CCSAAttributionSugree

22. 30.9.2010 www.kasvi.org 22
Sukupuolten välinen digikuilu?
Keskustelua
U.S. Army Photo

23. TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry
 TIEKE on v. 1981 perustettu tietoyhteiskunnan puolueeton ja
riippumaton vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja.
 TIEKEn toiminnan painopisteet ovat
1. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen
2. Sähköisten toimintaprosessien edistäminen
3. Tietoyhteiskunnan tietopalvelut
 TIEKEn toimintatapoja ovat hankkeet, foorumit, palvelut,
seminaarit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.
 TIEKEn jäsenenä on yli 80 julkista ja yksityistä organisaatiota
 Jäsenmaksu liikevaihdon perusteella 3 500 €, 1 700 € tai 800 €
 TIEKEn liikevaihto on n. 1,3 milj. € vuodessa
 TIEKEssä työskentelee 12 henkilöä
2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 23