Empirismin ja rationalismin kertausta filosofian 3 kurssilla.

1. Empirismin muodot
Jarkko Sairanen 2011
Kuva: Ars Electronica

2. • Klassinen empirismi
– Aristoteles, Tuomas
Akvinolainen
• Kaikki tietomme perustuu
induktioon.
• Moderni empirismi
– John Locke, David Hume,
George Berkeley, Thomas
Hobbes
– ”Brittiläinen empirismi”
• Empirismin perintö
– ”empiiriset tieteet”
• Kokeisiin ja havainnointiin
perustuvat tieteet
• Biologia, kemia, fysiikka jne.
Kuva: Ars Electronica

3. Induktio = Induktiivinen
päättely
Induktion Pr (1): Olen nähnyt satoja
korppeja.
periaate Pr (2): Kaikki näkemäni
korpit ovat olleet
mustia.
JP (Yleistys): Kaikki korpit
ovat mustia.
Empirismin mukaan kaikki tieto on induktiivista eli havaintojen
kautta tullutta.
Kuva: AlicePopkorn

4. John Locke (1632-1704)
• Mieli on aluksi ”tabula rasa” – ”tyhjä
taulu”
• Kokemukset piirtävät tauluun tietoa.
• Primaarit ominaisuudet
– Ominaisuudet jotka ovat olemassa
havaitsijasta riippumatta ja siis
oliossa/esineessä itsessään.
– Muoto, liike, kiinteys…
• Sekundaariset ominaisuudet
– Ominaisuudet, jotka ovat riippuvaisia sitä
havaitsevan ihmisen havainnoista.
– Maku, haju, kylmyys/lämpimyys…
Kuva: monikahoinkis

5. Sekundaariset ominaisuudet
Kuuma Haalea
Laitetaan ensin oikea käsi kylmään ja vasen käsi kuumaan
Kylmä
saaviin.
Laitetaan sitten molemmat kädet haaleaan saaviin.
Voimme kokea veden olevan yhtä aikaa lämmintä ja kylmää.
Emme silti sano, että vesi on lämmintä ja kylmää yhtäaikaa, vaan
aistimukset vaikuttavat veden lämpötilan määrittelyyn.

6. George Berkeley (1685-1753)
• ”Esse est percipi” – ”Oleminen
on havaituksi tulemista”
– Kaikki mitä tiedämme
aistimaailmasta on peräisin
havainnoista.
– Kaikki mitä voimme havaita
ulkoisesta todellisuudesta
välittyy meille
havaintojen/aistimusten
kautta.
– Se mitä emme voi havaita ei
ole (välttämättä) olemassa
vaan vain
havaintomaailmamme on
olemassa.
 Subjektiivinen idealismi
• Vrt. unimaailman
olemassaolo.
– Voimme kuitenkin vakuuttua
maailman olemassaolosta
Jumalan jatkuvan havainnon
avulla.
Kuva: Johnny Grim

7. David Hume
(1711-1776)
• Kriittinen (skeptinen)
empirismi:
– Kaikki tieto perustuu
havaintoihin.
– Miten pitäisi suhtautua
asioihin jotka eivät ole
suoraan havaittavissa?
(Jumala, kausaliteetti,
mieli…)
– Emme voi olla varmoja
niiden olemassaolosta
vaan ne voivat olla
mielemme havainnoista
muokkaamia
asiantiloja.
Kuva: Tour Scotland Photographs

8. Humen induktion kritiikki
1. Induktion periaatteen pätevyys on perusteltava jollakin.
2. Tällaisen perustelun on oltava joko deduktiivista tai
kokemukseen liittyvää.
3. Jos perustelu olisi luonteeltaan deduktiivinen, induktion
pätevyys voitaisiin päätellä pelkän järjen avulla.
4. Tällaista perustelua ei ole.
5. Jos perustelu olisi kokemukseen liittyvä, se olisi
luonteeltaan induktiivinen.
6. Tällöin induktioperiaate perusteltaisiin induktion avulla.
7. Siis: Induktioperiaatetta ei voi perustella. (Kehäpäätelmä)
 Induktiiviset käytöksemme perustuvat tottumukseen.

9. Fenomenalismi
• Fenomeeni – ilmiö
• Puhe ulkoisesta todellisuudesta
pyritään kääntämään puheeksi
havaintoja/aistimuksia
• Ainut mistä voidaan puhua on
aistimukset mielessämme.
• Lähellä subjektiivista idealismia.
• Onko todellisuus olemassa?
– Berkeley (Subj.idealismi): on,
Jumala havaitsee kaiken
jatkuvasti.
– John Stuart Mill
(fenomenalismi): on, koska
meillä on pysyviä
havainnonkohteita.
Kuva: guy_on_the_streets

10. Rationalismi
Jarkko Sairanen 2011
Kuva: celiachen528

11. Mistä saada
ehdottoman varmaa
tietoa?
• Havaintoihin
liittyviä ongelmia:
– Harhat
Kuva: celiachen528

12. Mistä saada
ehdottoman varmaa
tietoa?
• Havaintoihin liittyviä
ongelmia:
– Harhat
– Havaintojen
vajavaisuus/virheellisyys
• Silmälasit, mikroskooppi,
kaukoputki…
– Havaintojen epävarmuus
• Uni, Matrix, aivot
lasimaljassa
Kuva: celiachen528

13. Mistä saada ehdottoman varmaa tietoa?
• Descartes: Systemaattisen epäilyn metodi
– Pyritään kyseenalaistamaan kaikki mahdollinen
–  jos löytyy jotakin, jota ei voi kyseenalaistaa on
löydetty ehdottoman varmaa tietoa.
Kuva: mugley

14. Systemaattisen epäilyn metodi
• Miten
kyseenalaistaisit
seuraavat asiat:
– Tuoli on olemassa?
– Todellisuuden
olemassaolo?
– Minulla on
ajattelevat aivot?
– Ajattelen siis olen?
• Varmaa tietoa 
Cogito ergo sum.
Kuva: smiteme

15. Vielä rationalismista
• Edustajia mm. Platon,
Descartes, Spinoza, Leibniz
• Etsii ehdottoman varmaa
tietoa, josta voidaan
järjellä päätellä asioita.
• Ongelma: Mistä varma
tieto tulee ihmiselle?
– Vastaus: Tieto on
synnynnäisesti ihmisessä.
–  Mistä se on sinne tullut,
kuka sen sinne laittanut.
• Platon: Ihmisen sielu on
ollut ideoiden maailmassa,
mutta ihminen on sen
unohtanut (anamnesia).
• Descartes: Jumala on hyvä,
eikä huijaa ihmistä
– Edelleen: Miten tieto tulee
ihmiselle?
Kuva: celiachen528

16. Empirismiä vai rationalismia
1. ”Jos halutaan lisätä tietoa, on
kiinnitettävä huomio aineelliseen
maailman ilmiöihin eikä käsitteisiin.”
Francis Bacon, empiristi

17. Empirismiä vai rationalismia
2. ”Panin merkille, että kun näin ajattelin
kaiken olevan epätotta, oli välttämätöntä,
että minä, joka tätä ajattelin, olin jotakin. Ja
huomatessani, että tämä totuus – ajattelen,
siis olen olemassa – oli niin luja ja varma,
etteivät skeptikkojen yltiöpäisimmätkään
olettamukset voineet sitä horjuttaa, päätin
voivani epäröimättä ottaa sen ensimmäiseksi
periaatteeksi etsimälleni filosofialle.”
René Descartes, rationalisti

18. Empirismiä vai rationalismia
3. Syntyessään ihmisen mieli on kuin
tyhjä taulu (tabula rasa).
John Locke, empiristi

19. Realismi ja idealismi
Jarkko Sairanen 2010

20. Realismi
• Metafyysinen realismi = kanta, jonka mukaan
ulkoinen objektiivinen todellisuus on
olemassa.
• Tietoteoreettinen (epistemologinen) realismi =
kanta jonka mukaan on mahdollista saavuttaa
tietoa todellisuudesta sellaisena kuin se on.

21. Tietoteoreettinen Realismi
• Suora realismi (naiivi realismi)
– Todellisuus vastaa siitä tekemiämme havaintoja.
• Epäsuora realismi (kriittinen realismi)
– On olemassa ihmisen tietoisuudesta riippumaton
todellisuus, mutta emme voi havaita sitä
sellaisena kuin se on.

22. Idealismi
• Subjektiivinen idealismi
– Havaitsijasta riippumattomia havaintokohteita eli
ulkoista todellisuutta ei ole.
• Berkeley: ”Esse est percipi” eli “Oleminen on havaituksi
tulemista”
• Transsendentaalinen idealismi
– Ulkopuolinen todellisuus on olemassa, mutta siitä
sinänsä ei voi mitään sanoa. Voimme puhua vain sen
aiheuttamista aistimuksista.
• Kant: ”Käsitteet ilman havaintoja ovat tyhjiä. Havainnot
ilman käsitteitä ovat sokeita.”