1. REM pilotointi
Työpaja 4
23.10.2013

2. Agenda 23.10. klo 9-12
1.
Avaus

Mitä on REM ja mitkä ovat pilotin tavoitteet / Heli Kotilainen

Työpajan agenda ja tavoitteet

Pilotin eteneminen ja aikataulu
2.
Elinkaarimittarit, pilottien tulokset ja kokemukset


Tuloksia ja käyttökokemuksia
Hankevaiheen mittarit (elinkaarikustannukset, hiilijalanjälki, E-luku, Sisäilmaluokka)


Tuloksia ja käyttökokemuksia
Yleiset huomiot mittareista
KAHVITAUKO
Kiinteistöpassit
3.

4.
5.
15 min
15 min
Kiinteistöpassien esittely ja tehdyt päivitykset
REM-ohjeistus

90 min
Käyttövaiheen mittarit (Energiankulutus, energian hiilijalanjälki, pohjateho, käyttäjätyytyväisyys)

15 min
Merkittävimmät havaitut päivitystarpeet ohjeistukseen
Kiinteistöpassien laadunvarmistus & tiedon keruu

15 min
Hyväksyntäprosessi

6
15 min
Tiedon keruutapa, työkalut, koulutustarpeet
Kiitos ja näkemiin
5 min

3. Työpajan tavoitteet
 Pilotti-organisaatioiden kokemusten ja tulosten jakaminen
 Tietoisuuden levittäminen
 Tuloksilla konkretiaa keskusteluun – helpompi kommentoida kuin REM-ohjetta
 Laajemman käyttäjäkentän osallistaminen
 kommentit ja kehitysehdotukset heti hyötykäyttöön
 Aihe, sisältö ja kehityskohdat muhimaan
 Lisää käyttäjiä!

4. REM pilotin aikataulu
4/2013
5/2013
6/2013
7/2013
8/2013
9/2013
10/2013
11/2013
12/2013
1/2014
Loppuraportti
joulukuu
Raportin
julkistus
tammikuu
Käynnistys
Seuranta ja ohjaus
Kick-Off
16.4.
Loppuraportti
Hankeryhmä.
Käyttöryhmä
Hankeryhmä.
Käyttöryhmä
Työpaja
23.10. klo 9
Yhteispalaveri
24.9. klo 9
FiGBC tiedotus
Pilottikohteiden
arviointi
marraskuu

5. 2. Mittareiden käsittely
Käyttövaihe
Pilotti-hankkeiden tulokset

6. Käyttövaiheen mittarit
 Energiankulutus
 Käytön hiilijalanjälki
 Pohjateho
 Käyttäjätyytyväisyys

7. Energiankulutus, tulokset
Mittarin tavoite: Kuten E-luvulla hankepuolella; Energiatehokkuuden korostaminen ja sen
kehittämiseen kannustaminen. Energiankulutus merkittävin rakennusten hiilijalanjäljen
osa-alue. Perustuu toteutuneisiin kulutuksiin ilman kertoimia.

8. Huomiot energiankulutuksesta
 Suoraviivainen kulutusten yhteen lasku
 Helppokäyttöinen, tiedot saatavilla
 Korostaa lämmönkulutuksen merkitystä verrattuna energiakustannuksiin tai
E-lukuun
 Kaukokylmä heikompi suhteessa paikalliseen kylmäntuotantoon
 Lämmönkulutus tulee normittaa paikkakunnalle
 Maantieteellisen sijainnin vaikutus vaikuttaa arvoon
 Korostaa, että pohjoisessa järkevä kiinnittää enemmän huomiota kulutuksiin

9. Käytön (energiankulutuksen) hiilijalanjälki, tulokset
Mittarin tavoite: tärkein ympäristötehokkuuden mittari, apu hiilijalanjäljen arvioimiseen,
kehittämiseen ja vertailuun. Energiankulutukseen nähden huomioidaan lisäksi valitut
energiaratkaisut.

10. Huomiot käytön hiilijalanjäljestä
 Sähkönhankinnan merkitys tuloksiin hallitseva
 Vihreällä sähköllä voidaan saavuttaa selvästi parempi tulos
 Alueellisella lämmöntuotannon polttoaineella merkittävä vaikutus
 Vertailtavuuden vuoksi lisätty laskenta kansallisilla keskiarvoilla
 Kuvaa energianhankinnan ympäristöystävällisyyttä
 Kansallisilla arvoilla vertailukelpoisempi kiinteistöjen välillä

11. Käytön Hiilijalanjälki, ohjeet
 Kaksinkertainen hiilijalanjäljen laskenta
 Vertailutaso kohteelle Suomen keskiarvotiedot, Tilastokeskus
 Sähkönkulutuksen osalta sähkösopimuksen mukainen yksikköpäästö
 Sähkön alkuperätakuujärjestelmä
 Tulee löytyä sähkölaskusta viimeistään 1.1.2014 alkaen
 Paikallisen kaukolämmön päästökertoimissa saatavuusongelmia
 Käytetään paikallisen energialaitoksen julkaisemaa tai antamaa
ominaispäästöä
 Kaukokylmän osalta samoin

12. Pohjateho, tulokset
Mittarin tavoite: Apu tarpeettoman sähkönkulutuksen tunnistamiseen ja vähentämiseen
 Rakennuksen ominaisuus – käyttäjämäärän ei pitäisi vaikuttaa
 Keskiteho = vuosikulutus kWh / 8760 h (vuoden tunnit 365 d x 24 h/d)

13. Pohjateho, kommentit
 Pohjatehon mittaaminen esim. viikon jaksolta antaa eri tulokset
riippuen tehdäänkö se jäähdytysaikaan vai ei.
 Suosituksena mittaus koko vuoden ajalta
 Mittaustieto tyypillisesti saatavissa tuntitasolla
 Mittausajankohdat tasatunteina, esim. toimistot pohjateho 23-05
 Paljon positiivista palautetta
 Kuinka saataisiin mukaan jo suunnitteluvaiheeseen?

14. Pohjatehon käyttö
 Case Nokiatalo
 Tehon pysyvyyskäyrä ja esimerkinomainen tavoitekäyrä
”Pulskistuminen kuriin”
Tavoite rakennus-spesifinen

15. Sisäilmastoon tyytyväiset, tulokset
Mittarin tavoite: Käyttäjien hyvinvoinnin, tyytyväisyyden ja toiminnan tuottavuuden varmistaminen
rakennuksissa. Kehitysosa-alueiden ja orastavien ongelmien tunnistaminen.

16. Huomiot sisäilmastokyselyistä
 Ei tarvetta ohjeistuksen muuttamiselle
 Selkeät neljä osa-aluetta
 Akustiikka ja lämpöolosuhteet kriittisimmät arvot
 Kyselyyn järkevä sisällyttää tarkentavia kysymyksiä ja vapaita
kommenttikenttiä
 Ongelmien kohdistaminen
 Kyselyn tekeminen vaatii työtä ja aikaa
 Piloteissa osin jo valmiina, mutta eri asteikolla/kysymyksillä
 Voidaan tehdä osana laajempaa tyytyväisyyskyselyä

17. Case: Käyttäjäkohtainen kiinteistöpassi
 Isa Melander-Ekström/Ramboll Consulting
 Arvioinnissa vain yksi vuokralainen koko kiinteistöstä
 Osarakennuksen laskentasäännöt:
 Käyttäjäsähkön kulutuksen perusteena oma sähkönkulutus
 Kiinteistön lämpö-, sähkö- ja kylmäenergian kulutuksen perusteena oman
vuokraosuuden (% vuokrattavasta pinta-alasta) mukainen osuus
 Jakajana käyttäjän bruttoala = % vuorattavasta osuudesta mukainen bruttoala,
ei vuokrattava pinta-ala
 Käyttövaiheen pohjana ensisijaisesti edellinen koko vuosi
 vähintään edellinen 12 kk, jolloin täysi vuosi
 Suositus, että vähintään kaksi vuotta käytössä

18. 2. Mittareiden käsittely
Hankevaihe
Tuloksia pilot-kohteista

19. Hankevaiheen mittarit
 Elinkaarikustannus
 Elinkaaren hiilijalanjälki
 E-luku
 Sisäilmaluokka

20. Elinkaarikustannus, tulokset
Mittarin tavoite: elinkaarikustannusten näkökulman korostaminen ja tuominen
vahvemmin mukaan päätöksentekoon yksittäisen investointi- tai käyttökuluerän osaoptimoinnin sijaan.

Huom. Kohteilla eri
tarkastelujaksot (30 – 50 v)

21. Elinkaarikustannukset
- esimerkki tarkastelujakson pituuden vaikutuksesta  Ylläpitokustannusten diskonttaus
 Investointikustannus noin 2/3 Elinkaarikustannuksesta
 Purku huomioidaan  diskontattuna erittäin pieni vaikutus
50 v
30 v

22. Elinkaarikustannusten kustannusalue ja nimikkeet
ELINKAARIKUSTANNUKSET
A Ennen käyttöä
A0 Ennen rakentamista
A1-A3 Tuotevaihe
A4 Kuljetukset työmaalle
A5 Työmaatoiminnot
B Käyttövaihe
Muutos-/selvennystarve
ELINKAARIKUSTANNUKSET
A Ennen käyttöä
A0 Ennen rakentamista
A1-A3 Tuotevaihe
A4 Kuljetukset työmaalle
A5 Työmaatoiminnot
B Käyttövaihe
B1 Käyttö (Use)
Täydennentään nimi: B1 Käyttö ja hallinto
- Taloushallinnon/hallinnollisen isännöinnin kustannukset
mukaan?
- Turvallisuuspalvelut (kuorivartiointi) käsitellään kohdassa B2
kiinteistönhoito
B1 Käyttö ja hallinto
B2 Kunnossapito (Maintenance )
Korvataan nimi: B2 Kiinteistönhoito
- kustannuksiin mukaan turvallisuuspalvelut (kuorivartiointi) ja
- huoltotyönä tehtävät vikakorjaukset
B2 Kiinteistönhoito
B3 Korjaus (Repair )
B4 Osien vaihto (Replacement)
- Käsitellään B3 ja B4 yhdessä ja korvataan nimi: B3-B4
Korjaukset ja kunnossapito
--> Ei käsitellä erikseen, muutetaan nimi B5
B5 Laajamittaiset korjaukset (Refurbishment) --> EI käsitellä ja korvataan nimi: B5 Muutosrakentaminen
Muutosrakentaminen
B6 Energian käyttö (Operational energy Use) Lämpö ja sähkö eriteltynä?
B7 Veden käyttö (Operational Water Use)
C Purkuvaihe
C1-C4 Purkuvaihe
B3-B4 Korjaukset ja kunnossapito
B5 Muutorakentaminen
B6 Energian kulutus, Lämpö
B6 Energian kulutus, Sähkö
B7 Vesi
C Purkuvaihe
C1-C4 Purkuvaihe

23. Elinkaaren hiilijalanjälki, tulokset
Mittarin tavoite: tärkein ympäristötehokkuuden mittari, apu vähähiilisten ratkaisujen
kehittämiseen, arvioimiseen ja vertailuun. E-luku ohjaa käytönaikaista energiatehokkuutta,
rakennusvaiheen päästöjen ohjaus mukaan.
Vrt. 2 000 kg/a = 20 000 km/a energiatehokkaalla autolla

24. Hiilijalanjälki, jako elinkaaren vaiheisiin
 Hiilijalanjäljestä 25 % rakennusvaiheesta (50 vuoden tarkastelujakso)
 Käytön merkitys suuri, laskennallinen ja suuret epävarmuudet

25. Rakentamisen hiilijalanjälki
 Pilottikohteiden rakentamisen päänimiketason vertailu

26. Rakentamisen hiilijalanjälki, Rajaukset
 Tarkennetut rajaukset perustuen Talo 2000 & LVI+S nimikkeisiin
Sisältyy tarkasteluun
11 Alueosat
Aluevarusteet
12
-
13
21
22
Pohjavahvistukset, päällysteet,
aluerakenteet
Talo-osat
Perustukset, alapohjat, runko,
julkisivut, ulkotasot, vesikatot
Tilaosat
Tilan jako-osat, tilapinnat,
tilaelementit
LVI perusjärjestelmät Lämmitys, vesi- ja viemäri,
ilmastointi, jäähdytys,
palontorjunta
LVI erityisjärjestelmät
Tarkastelun ulkopuolella
23 Sähköosat
24 Tieto-osat
25 Laiteosat
Asennusjärjestelmät,
sähköenergian tuotto
Tilavarusteet, muut tilaosat
VSS erityisjärjestelmät
Paineilma, kaasu, höyry, uimaallas, muut erityisjärjestelmät
Jakelu, varavoima, UPS, turva,
muut
Tietoverkot, merkinanto,
näyttöjärjestelmät, automaatio,
paloturvallisuus
Siirtolaitteet

27. Elinkaaren hiilijalanjälki, kommentit
 Energiankäytön päästöt kahdella eri profiililla
 Lämmitys Suomen keskimääräisellä kaukolämmöllä ja paikallisen yhtiö
 Sähkö: Suomen keskimääräinen profiili
 Rakentamisvaiheen rajaukset täsmennetty
 Rakennusvaiheen ja elinkaaren vaiheiden ilmoittaminen erikseen,
lisätty taustatietoihin (s. 2)
 Käyttöikä toimistoille ohjeellisesti 50 v  energiaprofiilien
tulevaisuuden muutosten huomioiminen laskennassa?
 Hiilijalanjäljen laskenta peruskorjaushankkeissa epäselvää

28. E-luku, tulokset
Mittarin tavoite: Energiatehokkuuden korostaminen ja sen kehittämiseen kannustaminen.
Energiankulutus merkittävin rakennusten hiilijalanjäljen osa-alue. E-luku on
vertailukelpoinen energiatehokkuuden mittari ja se laaditaan joka hankkeessa.
 E-luvulle ei loogista muuta ominaisarvoa kuin netto-ala
 Rakennusmääräyksistä poiketen lasketaan vain kohteen
pääkäyttötarkoituksen mukaan

29. E-luku, kommentit
 Useat käyttötarkoitukset samassa rakennuksessa
Säädösten mukaan E-luku pitää laskea jokaiselle käyttötarkoitukselle
erikseen, mikäli niiden osuus ylittää 10 % kokonaispinta-alasta.
 Määräyksistä huolimatta rakennus nimetään pääkäyttötarkoituksen
mukaan niissä tapauksissa, joissa toiminnot sijaitsevat samassa
rakennusmassassa
 Selkeille erillisille massoille omat hankepassit

30. Sisäilmastoluokka, tulokset
Mittarin tavoite: Käyttäjien hyvinvoinnin, tyytyväisyyden ja toiminnan tuottavuuden
varmistaminen rakennuksissa.
 Ohjausvaikutukseltaan vähäinen?

31. 3. Kiinteistöpassi
Sisältö ja esitystapa
Tunnusluvut

32. Kiinteistöpassi
 Excel-pohjainen tulos & lähtötietolomake
 Kiinteistöpassiin ominaiskulutukset
 Ensisijaisesti neliöpohjainen
 hankevaihe netto-m² E-lukua vastaavasti
 käyttövaihe lämmitetty brm² ilman autohalleja
 Kiinteistötyyppikohtaiset tunnusluvut
 Energiatodistusmallin mukaiset käyttötarkoitusluokat
 Suositukset kiinteistötyypeittäin
 Vertailuluvut arvoille
 Muodostuvat osin passin käyttötietojen koonnin kautta

33. Kiinteistöpassin päivitetty malli
KÄYTTÖVAIHEEN
Neliöperustainen
MITTARI
tunnusluku
Energiankulutus
103,5
kWh/brm²
kWh vuodessa
Energian hiilijalan21,31
kg/brm²
jälki kg CO2e
Suomen keskiarvoilla
21,61
kg/brm²
kg CO2e
Pohjateho
2,16
W/brm²
W
Sisäolosuhteisiin
92,9 %
Keskimäärin
tyytyväiset %
Toiminnallinen
tunnusluku
2875
kWh/työpiste
Vertailutaso
Keskiarvo
592
kg/työpiste
600
Keskiarvo
kg/työpiste
44 %
% keskitehosta
85,7 %
Heikoin ryhmä
Keskiarvo
80 %

34. Kiinteistötyyppikohtaiset tunnusluvut
 Kiinteistötyyppikohtaiset toiminnalliset tunnusluvut
 Ensisijaisesti kiinteistön tehokkuuteen, ei käytön tehokkuuteen
 Vertaa: työpistemäärä  käyttäjämäärä
Käyttötarkoitusluokka
Suositeltava
Muut toiminnalliset tunnusluvut
Pientalo sekä rivi- ja ketjutalo
Asuntoala
Asukasmäärä
Asuinkerrostalo
Asuntoala
Asukasmäärä
Toimistorakennus
Työpistemäärä
Läsnäolotunti, käyttäjämäärä
Liikerakennus
Vuokra-ala
Asiakasmäärä
Majoitusliikerakennus
Vuodemäärä
Huonemäärä, käyttöaste
Opetusrakennus ja päiväkoti
Käyttäjämäärä
Käyttötunnit
Liikuntahalli
Asiakasmäärä
Tilojen käyttötunnit
Sairaala
Vuodepaikkamää Hoitojaksojen määrä
rä

35. Lisähuomiot tunnuslukuihin
 Toiminnallisia tunnuslukuja voi olla erilaisia eri
päätöksentekotasoille esim. omat ylimmälle johdolle,
kiinteistöjohdolle, työntekijöille, sillä kunkin tiedon tarve on hieman
erilainen.
 Hankevaiheen mittarien rajaus poikkeaa käyttövaiheen mittareista
 Käyttäjäsähkö tarkastelun ulkopuolella  arvioidaan kiinteistöä
 Käyttäjäkustannukset tarkastelun ulkopuolella  Vuokralaissähkö & siivous
 Tarkastelujakso 50 vuotta ja kustannusten diskonttaus 3 %
 Hankekohtaisessa tarkastelussa voidaan käyttää myös muita arvoja

36. Kiinteistöpassin hyödyntäminen, hankevaihe
 Hankevaiheen mittarit  hankkeen ohjaukseen
 Luotettavuus heikko projektien keskinäiseen vertailuun
 Pääosa arvoista laskennallisia, käyttöjakson merkitys tulokseen suurin
 Sisältävät luottamuksellisia tietoja, mm. kustannuksista
 Hankkeen vaihtoehtojen vertailuun hyvät mittarit
 Hankeohjauksessakin paras soveltuvuus yksittäisten ratkaisuiden
ominaisuuksien selvittämisessä
 laskennan sisällä ja sen yksityiskohdissa

37. Kiinteistöpassin hyödyntäminen, käyttövaihe
 Koko kiinteistönkannan tai yksittäisen kiinteistön kehittämiseen
 Nykytila
 Tavoitteet
 Kehitystoimenpiteet
 Seuranta ja ohjaus
 Asiakas-/käyttäjäyhteistyöhön ja -viestintään
 Tavoitteet ylläpidon toiminnalle (ylläpitosopimukset)

38. 4. REM-ohjeistus
Merkittävimmät havaitut päivitystarpeet

39. Elinkaaren vaiheet, suositukset termien muutoksiksi

A0 Ennen rakentamista

A1-A3 Tuotevaihe


Alue-, rakennus- ja TATE rakennusosat = rakennuskustannukset
A4-A5 Rakentaminen

Kuljetukset ja työmaan kustannukset
 B1 Käyttö (Use)
 Käyttö ja hallinto, vuosittainen kustannus
 B2 Kunnossapito (Maintenance)
 Kiinteistönhoito (sis. vikakorjaukset), vuosittainen
 B3 Korjaus (Repair) ja B4 Osien vaihto (Replacement )
 Yhdistetään B3 ja B4: Korjaukset ja Kunnossapito, jaksottainen kustannus
 B5 Laajamittaiset korjaukset (Refurbishment)  Muutosrakentaminen

ei lähtökohtaisesti arvioida laatutasoa nostavia tai käyttötarkoitusta muuttavia peruskorjauksia
 B6&B7 Energian ja veden käyttö (Operational energy & water use)
 ilman käyttäjäsähköä, mutta sisältäen kiinteän valaistuksen sähkönkulutuksen
 C Purkuvaihe (End of Life)  huomioidaan aina 50 vuoden kohdalle, diskonttaus

40. Energiankäytön profiilit
 Hankevaiheessa: todellisen paikallisen lämpölaitoksen tai käytetyn
polttoaineen mukainen ominaispäästö, sähkö Suomen keskiarvotietona
 Käyttövaiheessa: todellisen paikallisen lämpölaitoksen polttoaineen ja
hankitun sähkön sertifioitu yksikköpäästö
 Lisäksi: Kansalliset keskimääräiset kaukolämmön ja sähkön yksikköpäästöillä
 Tilastokeskus 5 vuoden liukuva keskiarvo, hyödynjakomenetelmä

41. Ehdotetut muutokset (sisältöön)
Hankepassi
 Elinkaarikustannusten kustannusalue ja nimikkeistö
 Hiilijalanjäljen laskennan rajaukset
 Laskenta-aika 30 v vs. 50 v?  päädyttiin 50 vuoteen
Käyttövaiheen passi
 Energia-mittari: eri energialajien yhteenlasku ohjeen mukaan?
Muut
 Käytettävät CO2-kertoimet
 Sähkö: kansallinen keskiarvo ja käytettävä energiahankinta
 Kaukolämpö: kansallinen keskiarvo ja paikallinen energiayhtiö
 Kaukokylmä: paikallinen energiayhtiö