Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät – seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti

1. Energiapuun rooli
metsänkasvatusketjun
tuotoksessa ja tuotossa
Soili Kojola, Metla
Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät
– seminaari ja retkeily
13.-14.6.2013 Lahti
Työryhmä:
Soili Kojola
Risto Ojansuu
Arto Rummukainen
Mika Lehtonen
Anssi Ahtikoski
Hannu Salminen
Jari Hynynen

2. Panostaminen puuston varhaiskehitykseen on yleensä kannattavaa
(vrt. edellinen esitys)
Aina ei kuitenkaan näin toimita, vaan rästejä on syntynyt ja syntyy
niin taimikonhoidossa kuin ensiharvennuksissakin
Tällaisissa kohteissa energiapuun korjuu siihen saatavine tukineen
on edesauttanut pelastamaan monien nuorten metsien
puuntuottokykyä
Entäpä energiapuun korjuuseen tähtäävä kasvatus
suunnitelmallisesti?
Johdannoksi…

3. Energiapuun lisääntyvä kysyntä ja käyttö
Energiapuuta saadaan teollisuuden sivutuotteena, ja enenevässä
määrin myös suoraan metsästä
Energiapuun korjuumäärät ovat jatkuvasti kasvamassa
Lähde: Ylitalo, E. Metsätilastotiedote 15/2013
2012:
- metsähakkeen käyttö: 8,3 milj.m3
- lämpö- ja voimalaitoskäyttöä 11%
enemmän kuin edellisvuonna
- metsähakkeesta pienpuuta 3,6 milj. m3
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Pientalojen käyttö
Runkopuu
Pienpuu
Kannot
Hakkuutähteet
Milj.m3

4. Valtaosa energiapuusta otetaan talteen metsänuudistamisen ja
nuoren metsän käsittelyn yhteydessä
–> pitkäkestoiset vaikutukset puuston tulevaan kehitykseen
Nyt käytetty pienpuu ei ole suunnitelmallisen kasvatuksen tulosta,
vaan tulosta suuresta ensiharvennusvaiheen metsien määrästä ja
niiden hoitorästeistä
– tiheä puusto, huonompi järeytyminen, soveltuminen paremmin
energiapuuksi kuin ainespuuksi
– useat kohteet täyttävät nuoren metsän hoitoon saatavan tuen ehdot
– pelastetaan tulevaisuuden puuntuottokykyä
Pitkällä aikavälillä pelkkä rästien hoitaminen ei riitä
– voiko tuki ohjata vääränlaiseen toimintaan?
– olisiko järkevämpää yhdistää metsien hoitaminen ja
suunnitelmallisempi energiapuun kasvatus?
– -> otsikko toisin sanoin: Kannattaako energiapuuta kasvattaa?
Energiapuuta nuorista metsistä

5. Kasvatustavoitteeksi ainespuun tai
energiapuun korjuu ensiharvennuksessa
Valinta jo metsikön ollessa taimikonhoitovaiheessa
Yleensä energiapuuta tavoiteltaessa taimikot kasvatetaan
tiheämpänä ja hoitotoimet tehdään aikaisemmin kuin normaalissa
ainespuukasvatuksessa
Kasvatustavoitteen valinta vaikuttaa:
- kasvupaikan puuntuotantokapasiteetin hyödyntämisasteeseen
- taimikonhoidon ja ennakkoraivauksen kustannuksiin
- ensiharvennuskertymän suuruuteen, rungon kokoon, korjuun
kustannuksiin
- -> ensiharvennuksen kannattavuuteen
- ensiharvennuksen ajankohtaan, jäävän puuston laatuun (runkomuoto ja
oksaisuus), puuston tulevaan kehitykseen
- -> koko kiertoajan kannattavuuteen

6. Kasvatustavoitteeksi ainespuun tai
energiapuun korjuu ensiharvennuksessa
EffFibre-tutkimushankkeessa vertailtiin vaihtoehtoisia
kasvatusketjuja ensiharvennuksessa korjattavan puutavaran
perusteella ryhmiteltynä:
Ainespuu AI
Energiapuu EN
Aines- & energiapuu AIEN

7. Ainespuu AI
Energiapuu EN
Aines- & energiapuu AIEN
m3 ?
€ ?
Th
Eh

8. Tutkimuksen näkökulmat
- puunostajan
• metsänhoidon ja korjuun työlajeittaiset kustannukset
– työn ajanmenekkiin pohjautuen
• puutavaralajeittaiset tienvarsihinnat
– hintamallilla
– energiapuun hinta vastaa tuettua hintaa
- metsikkötaso
- sijainniltaan ja kooltaan keskimääräinen leimikko
Tutkimuksen toteutus
- 6 esimerkkimetsikköä (3 aluetta, 2 kasvupaikkaa)
- puuston kehitysennusteet Motti-simulaattorilla
- kannattavuuslaskelmat
– nettotulojen nykyarvo (NNA), korko 3 %

9. Pääte-
hakkuu
HarvennusEnsi-
harvennus
Taimikon-
hoito
Muokkaus
Istutus
(1800 /ha)
Varhais-
perkaus
(1-2 m)
Kuusikko
5 m, 1800
AI, 14 m,
1100
Suos.muk. 30 cm
AI, 14 m,
900
Suos.muk. 30 cm
AI, 14 m,
700
Suos.muk. 30 cm
4 m, 2500
AIEN, 12 m,
1300
Suos.muk. 30 cm
AIEN, 12 m,
1100
Suos.muk. 30 cm
AIEN, 12 m,
900
Suos.muk. 30 cm
3 m, 3500
EN, 12 m,
1400
Suos.muk. 30 cm
EN, 12 m,
1200
Suos.muk. 30 cm
EN, 12 m,
900
Suos.muk. 30 cm
Etelä-Suomi
Tuore kangas

10. Pääte-
hakkuu
HarvennusEnsi-
harvennus
Taimikon-
hoito
Muokkaus
Istutus
(1800 /ha)
Varhais-
perkaus
(1-2 m)
Kuusikko
5 m, 1800
AI, 14 m,
1100
Suos.muk. 30 cm
AI, 14 m,
900
Suos.muk. 30 cm
AI, 14 m,
700
Suos.muk. 30 cm
4 m, 2500
AIEN, 12 m,
1300
Suos.muk. 30 cm
AIEN, 12 m,
1100
Suos.muk. 30 cm
AIEN, 12 m,
900
Suos.muk. 30 cm
3 m, 3500
EN, 12 m,
1400
Suos.muk. 30 cm
EN, 12 m,
1200
Suos.muk. 30 cm
EN, 12 m,
900
Suos.muk. 30 cm
Etelä-Suomi
Tuore kangas

11. Ensiharvennusvaiheen kannattavuus

12. Ensiharvennusvaiheen kannattavuus
AI: ainespuu
AIEN: ainespuu / energiapuu
EN: energiapuu

13. Kertymä ja kannattavuus
Ensiharvennuksen kertymät suurimmat ja korjuun kustannukset
pienimmät ainespuuvaihtoehdossa
– myöhempi ajankohta
– harvempi kasvatusasento -> paremmin järeytyneet rungot
Ensiharvennuksen kannattavuus nettotuottoina: ainespuuhakkuu
kannattavin ja energiapuuhakkuu heikoin
– ainespuuensiharvennus itsessään: positiivinen nettotulos
– energiapuuensiharvennus itsessään: pieni tai negatiivinen nettotulos
Ensiharvennusvaiheen kannattavuus
AI ENAIEN> >

14. Koko kiertoajan kannattavuus

15. Kokonaiskertymä ja keskimääräinen vuotuinen tuotos
Koko kiertoajan kannattavuus
Kuusi, tk: AIEN AIEN> >

16. Kokonaiskertymä ja keskimääräinen vuotuinen tuotos
Koko kiertoajan kannattavuus
Mänty, tk: AIEN AIEN~ ~

17. NNA 3 %:
Tuotto
Koko kiertoajan kannattavuus
AI ENAIEN> >

18. Koko kiertoajan kannattavuus
0,0
1,0
2,0
3,0
4,0
5,0
6,0
Kuusi Mänty Kuusi Mänty Kuusi Mänty
ES VS PS
% Sisäinen korko
AI
AIEN
EN

19. Entäpä kantohinnoin?
Esimerkki kantohinnoin lasketusta
vertailusta:
– vaihtoehtojen väliset erot tasoittuivat
– yhdistetty aines- ja
energiapuuvaihtoehto nousi
parhaimmaksi, mutta energiapuu jäi
edelleen heikoimmaksi
– (pohjoisimmissa kohteissa myös
kantohinnoin NNA negatiivinen)
Alkuperäiset hinnat
Kantohinnat

20. Kiertoajan nettotulojen nykyarvot
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1600
1800
2000
Ainespuun korjuu Yhdistetty
aines-ja
energiapuun
korjuu
Energiapuun
korjuu
Energiapuun
korjuu, ei
taimikonhoitoa
Hoitamaton,
vain päätehakkuu
€ ha-1
Kaikki hoitoa ja harvennuksia sisältävät vaihtoehdot selvästi
parempia kuin passiivinen, täysin hoitamaton kasvatus
Kuivahkon kankaan
kylvömännikkö,
kantohinnat,
korko 3 %

21. Yhteenvetoa

22. Energiapuun kasvattaminen:
Tuotos:
– EN > AIEN > AI
- kiertoajan kokonaiskertymä
- keskimääräinen vuotuinen tuotos
- kuusikoissa järjestys selkeä, männiköissä vaihtelua
Tuotto:
- AI > AIEN > EN (kustannusten yksityiskohtainen hinnoittelu)
- ensiharvennuskertymä, korjuukustannukset
- koko kiertoajan NNA
- AIEN > AI > EN (kantohinnoin, riippuen energiapuun hinnasta)
- erot pieniä
Yhteenvetoa (1)

23. AI ENAIEN~ > > > > Passiivinen

24. Energiapuun korjuulla on tärkeä rooli nuoren metsän hoidon toteutuksen
tehostajana ja rästien purkajana
Energiapuun kasvattaminen heikosti kannattavaa
Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus voi olla varteenotettava vaihtoehto
Ainespuun kasvatus nykyhinnoilla ja kustannuksilla kannattavin vaihtoehto
Vaihtoehtojen väliset erot pieniä, joten
– kannattavuustarkasteluissa huomioitava
• näkökulma, hinnoittelutapa, kustannusten huomioiminen jne.
• energiapuun hinnan muutokset ja tukien merkitys
Yleisemmin: Tehostamalla metsien hoitoa ja käyttöä normaalit hakkuut
lisääntyvät niin paljon, että puuta riittää myös energiapuuksi (ilman korostunutta
energiapuun kasvatusta)
Yhteenvetoa (2)

25. Kiitos !