![Travel Europeana Suomen Vanhat Matkailukirjat Kansalliskirjasto Tiina Ison, pääsunnittelija - [email_address] Konservointi ja Digittointikeskus Giuseppe Acerbi Travels through Sweden, Finland and Lappland to the North Cape in the years 1798 and 1799](https://image.slidesharecdn.com/tiinaison-finlandnm-110706104859-phpapp02/85/travel-europeana-suomen-vanhat-matkailukirja-1-320.jpg)
![Jäsennys ,[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object]]()
Recomendados
Recomendados
Mais conteúdo relacionado
Destaque
Destaque (20)
Semelhante a Travel Europeana - Suomen Vanhat Matkailukirja
Semelhante a Travel Europeana - Suomen Vanhat Matkailukirja (20)
Mais de EuropeanaLocal Project
Mais de EuropeanaLocal Project (18)
Travel Europeana - Suomen Vanhat Matkailukirja
- 1. Travel Europeana Suomen Vanhat Matkailukirjat Kansalliskirjasto Tiina Ison, pääsunnittelija - [email_address] Konservointi ja Digittointikeskus Giuseppe Acerbi Travels through Sweden, Finland and Lappland to the North Cape in the years 1798 and 1799
- 13. … .travel europeana projektin hallinnointi
- 18. … ..Acerbi Projektin toteutuksen viitekehys Tallenne Acerbin teos Tarkoitteet Henkilöt, Paikat, Teemat Metadataskeema TEI Käsitemallit CIDOC CRM, FRBR, FRAD, FRSAD Luettelointisääntö RDA Aiheauktoriteetti OCM
- 20. Kansalliskirjaston digitointi keskus (Mikkeli)
Notas do Editor
- Tiina kääntää ja jäsentää
- Tiina lisää wp leaders ja LIBER orgnaisaation
- ACERBI Italialainen lakimies Giuseppe Acerbi (1773–1846) edustaa täydellisesti 1700-luvun valistunutta sivistyneistöä. Olennainen osa nuorten miesten koulutusta 1700-luvulla oli kiertomatka Euroopassa, ns. grand tour, jota pidettiin tarpeellisena yhteisen eurooppalaisen kulttuurin omaksumisen kannalta. Acerbi oli saanut monipuolisen yleiseurooppalaisen kasvatuksen, hän puhui sujuvasti useita kieliä saksaa, englantia ja ranskaa. Hän hallitsi hyvin myös eurooppalaisen oppineisuuden yleiskielen latinan. Acerbi harrasti taiteita laajasti, luki klassista kirjallisuutta, oli taitava piirtäjä ja muusikko. Acerbi oli omaksunut ajalle ominaisen romanttisen ajatuksen alkuperäiskulttuurien aitoudesta ja korkeasta tasosta, joka ilmeni hyvin aikakauden muotoilemassa ” jalon villin ” käsitteessä. Acerbin ensimmäinen grand tour matka suuntautui 1796 Skotlantiin ja Irlantiin. Tuntematon eksoottinen Pohjola viehätti kuitenkin Acerbia erityisesti. Hän aloitti matkansa kohti Nordkappia 1798 ja saapui matkaseurueineen Tukholmaan syyskuussa 1798. Tukholmassa hän tutustui välittömästi kaupungin kulttuurieliittiin ja oleskeltuaan siellä noin puoli vuotta hän jatkoi seurueineen matkaansa Pohjoiseen. Nyt mukaan oli liittynyt ruotsalainen eversti A. F. Skjöldebrand Saavuttuaan Turkuun Acerbi otti, kulttuurimatkailijoiden tavoin, yhteyttä paikallisiin merkkihenkilöihin. Hän vieraili seurueineen Turun akatemian kirjastossa, jossa tapasi professori Henrik Gabriel Porthanin ja kirjastonhoitaja, runoilija Frans Mikael Franzénin. Franzén tutustutti Acerbin suomalaiseen kansanrunouteen runon ” Jos mun tuttuni tulisi ” ranskankielisellä käännöksellään. Acerbi ihaili runoa, joka oli Suomessa merkitty muistiin ensimmäisen kerran 1700-luvulla, se oli ilmestynyt painettuna Porthanin De Poesi Fennicassa (1778). Runosta on myöhemmin kerätty talteen 157 toisintoa , suurin osa Karjalasta ja Inkeristä. Runon lähtökohtamuotona pidetään seuraavaa: Jos mun tuttuni tulisi, Ennen nähtyni näkyisi, Sille kättä käppäjäisin, Vaikk ois käärme kämmenpäässä, Sille suuta suikkajaisin, Vaikk ois suu suden veressä, Siitä kaulahan kapuisin, Vaikk ois kalma kaulan päällä, Vielä vierehen kävisin, Vaikk ois vierus verta täynnä. Acerbi ja Skjöldebrand julkaisivat matkakirjoissaan runon sekä englanniksi että ranskaksi . Runon käänsi käänsi Goethe nimellä Finnische Lied v. 1810 . Acerbi matka suuntautui 1799 Suomen ja Lapin halki Nordkappiin , Euroopan pohjoisimpaan kärkeen. Vuonna 1802 hän julkaisi retkestään laajan englanninkielisen teoksen Travels through Sweden, Finland and Lapland to the North Cape in the years 1798 and 1799 , ja siitä tuli sensaatio. Teos käännettiin pian saksaksi, ranskaksi ja hollanniksi. Matkakertomusta on pidetty erinomaisena kuvauksena Suomesta vuonna 1799. Kirja antoi myönteistä tietoa eurooppalaisille lukijoille Suomesta ja maan olosuhteista. Lisäksi Acerbi ja hänen matkakumppaninsa Skjöldebrand veivät suomalaista kirjallisuutta ensi kerran Eurooppaan. Acerbin matkakirjoissa olevat havainnolliset piirrokset ovat tulleet tunnetuiksi Suoman kansan kuvauksina . Tunnetuin esimerkki lienee Acerbin kirjassa oleva kuva vastatusten istuvista ja toisiaan kädestä pitävistä miehistä . Kuva on nimetty ” suomalaisiksi runonlaulajiksi ” . Myöhempi tutkimus on tosin kiistänyt kuvan esittävän runonlaulantaa. Guiseppe Acerbi kuvaus matkastaan jäitse Ahvenanmeren yli poikkeaa voimakkaasti nykyaikaisista merenylitystunnelmista: ” Koko matkan aikana emme kohdanneet jäällä ainoatakaan ihmistä, nelijalkaista eläintä, lintua tai muuta elävää olentoa. Nuo jääaavikot ovat kuin elotonta, luonnon hylkäämää autiomaata. Siellä vallitsevan kuoleman hiljaisuuden keskeltä kuuluu vain tuulen vinkunaa sen puhaltaessa jäänkohoutumia vastaan, tai toisinaan kovaa pauketta, kun ne repeytyvät vastustamattomasti irti tästä jäätyneestä lakeudesta. Ainoat eläimet, jotka näillä jääaavikoilla asustavat ja viihtyvät ovat hylkeet. ”
- Kielet: ruotsi, latina, englanti, ranska, saksa, hollanti (nämä kielet n. 85 kirjan aineistossa). Suomeksi vain ne n. 15 kirjaa. Eräänä periaatteena on ollut ottaa mukaan saman teoksen muut mahdolliset kieliversiot. Pääosa on jo luetteloitu Fennicaan ja/tai Helkaan, mutta osa ilman aiempaa kuvailua näissä kahdessa tietokannassa. Hyödynnetty ja vertailtu tietoja muihin tietokantoihin, esim. http://www.ubka.uni-karlsruhe.de/kvk/kvk/kvk_en.html Bibliografinen kuvailu Noudatettu ISBD:tä (International Standard Bibliographic Description), joka sisältää myös säännöt For older monographic resources -aineistoille. Myös suomenkielistä Vanhojen monografia-julkaisujen kuvailu -sääntöjä on käytetty. Tässä ei ole voinut suoraan kopioida tietueen sisältöä esim. Fennicasta, vaan lopulliseen englanninkielistä tietuetta varten on osin täytynyt poistaa tai täydentää tietoja. Toisin sanoen, on pyritty luomaan tietue (ISBDtä noudattaen), joka toimii globaalisella tasolla, mitkä tiedot tärkeitä, mitä tietoja oletetaan olevan tietueessa? (Vastakohtana voisi sanoa Fennican, joka avautuu suomenkielellä suomalaisille.) Ja jos on täydennettävä olemassa olevaa tietuetta, miten muotoilla vaaditut fraasit, tarkennukset, joita ei ole ehkä aiemmin käytetty? Periaatteena kuitenkin että painetun kirjan tietue ja digitoidun kirjan tietue ovat sopusoinnussa keskenään, asiakasta ajatellen. Itse luetteloinnista vielä jotain Toisaalta on pyritty selkeään tietue-kokonaisuuteen asiakasta ajatellen, jolloin myös on luovuttu lyhenteistä ja kirjoitettu fraasit, sanat ym. lyhentämättöminä auki (Ded.: > Dedication to:). Tämän aineiston useita väitöskirjoja varten luotiin omat periaatteet, joilla haluttiin tiiviisti ilmaista eli kuvailla väitöskirja (tietueet ovat Fennicaan verrattuna lyhyemmät). Esimerkkinä globaalista tasosta ja tutkijoiden kiinnostuksesta; kun vain on ollut mahdollista (ja lisätietoja löytynyt netistä), niin kuvituksen tekijä on mainittu tietueessa. Asiasanat ja YSO (engl.) Koska tämä valittu RV-signum -aineisto ei ole kovin laaja määrällisesti, niin työn aikana on huomannut, että asiasanasto rajautuu tiettyyn määrään ja siis painottuu tiettyihin asiasanoihin ja paikannimiin. Luetteloidessa lähtökohtana on ollut jo luetteloidun tietueen asiasanat, joille on etsitty vastine englanninkielisestä YSOsta. Pääsääntöisesti englanninkielinen asiasana on löytynyt, ja tarvittaessa on käytetty esim. Kongressin kirjaston sanastoa. Abstraktit Abstraktien muotoilulle on valittu lyhyt ilmaisumuoto. Siten kunkin kirjan kohdalla on tapauskohtaisesti avattu auki nimekettä, jos se ilmaisee kirjan sisältöä hyvin. Tai tarvittaessa abstraktia on täydennetty sopivalla tiedolla tai huomiolla tekijästä tai itse teoksesta. Kun nimekkeissä ja sisällöissä on viitattu historiallisiin paikkoihin varsinkin, tai tapahtumiin, on täytynyt silloin tarkemmin miettiä abstraktin sisältöä, jotta se toimisi eri käyttäjille. Provenienssi Provenienssi-tiedolle on luotu käytänteet, miten ilmaista tieto eri tavoin kirjastoon saadulle kirjoille, jotta ne olisivat yhteneväisiä ja selkeitä asiakkaalle. Tässäkin on päädytty lyhyeen ilmaisuun. Esim. aikajärjestyksen kertomiselle, jos on useampi omistaja, on otettu sama käytäntö kuin on jo Helkassa vanhemman aineiston kohdalla käytetty. (Ylipäätään vaikutelma on että provenienssi-tiedon muotoa ja syvyyttä voisi jatkossa pohtia ja siten täsmentää millainen tieto olisi ideaali kokoelmille.) Toisaalta internetistä on löydetty täsmentävää hyvää tietoa täydentämään hankinta-asiakirjan tietoja (ne ovat muotoa keneltä, mikä teos, millä tavoin, mikä hinta, eli ei kovin paljon tietoja). Lisäksi kokoelman asiantuntijan tieto on tässä toinen tapa saada ao tieto: joko täydentämään asiakirja-tietoja tai asiantuntija kokoelmatuntemuksensa perusteella tunnistaa, mistä julkaisu tullut kokoelmaan ja se tieto on tässä tallennettu provenienssi-tietoon. (Entä tällaisen tiedon tallentaminen jatkossa?) Tässä vaiheessa ei ole laskettu miten paljon koko määrästä on onnistuttu löytämään provenienssi -tiedot ja miten monista puuttuu. Tämän tiedon voisi lopuksi laskea tästä aineistosta.
- Otsikko voisi olla wanhahstava – ilmaisten ongleman. (kuviana OCR ongelma example) Ovatko vanhat paikan nimet etc onglema ? Eeva ?
- Tiina muokkaa