1. SUOMEN EKONOMILII INLANDS EKONOMFÖRBUN
SEFE & AARRESAARI ERKOSTO
SEFEN RAPORTTEJA 5/2011
Viisi vuotta työelämässä
Vuonna 2005 KTM-tutkinnon suorittaneiden
sijoittuminen työmarkkinoille
Antti Raita
5. 4
1 Johdanto
Akateemisten ura‐ ja rekrytointipalvelujen Aarresaari‐verkosto on kehittänyt yliopistojen
yhteisen tutkimusmallin (uraseuranta), jonka avulla voidaan seurata korkeakoulutettujen
työuran alkuvaiheita ja työhön sijoittumista viiden vuoden kuluttua valmistumisesta.
Uraseurannan keskeisimpänä päämääränä on tuottaa tietoa ennen kaikkea akateemisesti
koulutettujen työllistymisen laatuun liittyvistä tekijöistä.
Uraseurantaa lähdettiin ensimmäisenä testaamaan Akavan LAASER‐projektissa 2000‐
luvun alussa. Muun muassa kyseisen projektin tulosten perusteella Aarresaari‐verkosto
lähti kehittämään uraseurantaa. Verkoston toimesta tehtiin pilotti syksyllä 2005 viidestä
yliopistosta valmistuneille. Uraseurannassa mukana olevien yliopistojen määrä on
kasvanut nopeasti, käsittäen tämän tutkimuksen aineiston keruuvaiheessa, syksyllä 2010,
jo 16 yliopistoa.
Suomen Ekonomiliitto SEFE ry seuraa säännöllisesti ekonomien sijoittumista työelämään.
Yhteistyössä Aarresaari‐verkoston kanssa on julkaistu aiemmin raportit (Viisi vuotta
työelämässä, vuosina 2007 ja 2009). Tämä raportti on jatkoa yllä mainituille raporteille ja
tässä esitetyt tiedot täydentävät kuvaa ekonomien työelämään sijoittumisesta omalta
osaltaan. SEFE seuraa ja tuottaa säännöllisesti tietoa myös esimerkiksi
vastavalmistuneiden tilanteesta työmarkkinoilla. Näitä lähdetietoja on hyödynnetty tässä
raportissa taustamateriaalina.
Tässä raportissa tarkastellaan vuonna 2005 kauppatieteiden maisterin tutkinnon
suorittaneiden työllistymistä, työuran alkua ja vastaajien mielipiteitä koulutuksesta.
Raportin aluksi esitellään aineistoa ja sen käsittelyä. Kolmas luku käydään läpi KTM‐
tutkinnon suorittaneiden vastaajien työuran alku, kun taas neljäs luku käsittelee vastaajien
tilannetta viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Viidennessä luvussa käsitellään työn laatuun
liittyviä elementtejä ja vastaajien palkka. Raportin kuudes luku paneutuu koulutuksen
antamiin valmiuksiin ja työn vaatimuksiin. Raportin loppuosa tiivistää keskeisimmät
tulokset koulutusyksiköittäin.
6. 5
2 Aineiston kuvailua
Tässä raportoitava aineisto on osa yliopistojen ura‐ ja rekrytointipalvelujen, eli ns.
Aarresaari‐verkoston keräämää uraseurantadataa. Uraseurantadata sisältää vastaajia
kaikilta koulutusaloilta – tässä raportissa tarkastelun kohteena ovat vuonna 2005
kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneet. KTM‐tutkinnon suorittaneita vastaajia
aineistossa on 721. Kaikkiaan kauppatieteellisellä koulutusalalla suoritettiin vuonna 2005
yhteensä 1732 ylempää korkeakoulututkintoa (OPM, KOTA‐tietokanta). Mainittuna
vuonna KTM‐tutkinto oli mahdollista suorittaa seuraavissa yliopistoissa (suluissa
raportissa käytettävät lyhenteet):
Svenska handelshögskolan (Hanken)
Helsingin kauppakorkeakoulu
(nyk. Aalto‐yliopiston kauppakorkeakoulu)
(HSE)
Aik. Kuopion yliopisto, Joensuun yliopisto – nykyään
Itä‐Suomen yliopisto)
(UEF)
Jyväskylän yliopisto (JY)
Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LTY)
Oulun yliopisto (OY)
Tampereen yliopisto (TaY)
Turun kauppakorkeakoulu (TSE)
Vaasan yliopisto (VY)
Åbo Akademi (ÅA)
7. 6
Uraseurantahankkeen yleisenä periaatteena on se, että kaikista kyselylomakkeen
kysymyksistä vähintään neljä viidestä on kaikille vastaajille yhteisiä. Tämän lisäksi
kullakin yliopistolla on mahdollisuus ottaa mukaan myös omiin erityistarpeisiinsa
liittyviä kysymyksiä. Näitä mahdollisia ylimääräisiä kysymyksiä ei ole käsitelty tässä
raportissa. Esimerkki kyselylomakkeesta löytyy liitteestä 1.
Aineiston analysoinnissa on käytetty pääasiassa kuvailevia tilastollisia menetelmiä, kuten
prosenttiosuuksia, keskilukuja sekä graafisia esityksiä. Pääasiallisena vertailuryhmänä on
käytetty vuosina 2002 ja 2003 valmistuneita kauppatieteilijöitä. Eräissä kohdin
kauppatieteilijöiden tuloksia on myös verrattu muilta koulutusaloilta valmistuneisiin.
Vuosina 2004–2005 valmistuneiden kauppatieteilijöiden palautetta valmistumishetkellä on
myös hyödynnetty vertailussa. Taustamuuttujina on käytetty sukupuolta, ikää, yliopistoa
sekä seuraavassa alaluvussa mainittuja pääaineryhmiä.
2.1 Kyselyyn vastanneet
Kyselyyn vastanneet suorittivat KTM‐tutkinnon vuonna 2005. Heidän työuriaan
selvitettiin viisi vuotta valmistumisen jälkeen eli kyselyajankohta oli syksy 2010. Tutkimus
toteutettiin postikyselynä ja tähän liittyvistä käytännön järjestelystä vastasi kunkin
yliopiston ura‐ ja rekrytointipalvelu (yksikön nimi voi vaihdella eri yliopistoissa).
Kyselyyn oli mahdollista vastata paperilomakkeen ohella myös verkossa. Saatujen
vastausten tallennus tehtiin keskitetysti Tampereen yliopiston informaatiotieteiden
yksikössä. Näin pyrittiin minimoimaan tallennusprosessin aikana mahdollisesti esiintyvät
vastausten erilaiset tulkinnat.
8. 7
Taulukko 1. Vastausprosentti ja vastanneiden lukumäärät yliopistoittain
N Vastausprosentti 1 Yhteensä (N) Naiset (N)
Hanken 39,0 94 56
HSE 35,0 134 80
ISY 69,0 29 19
JY 35,0 63 40
LTY 59,0 71 43
OY 43,0 51 33
TaY 42,0 52 32
TSE 38,0 86 57
VY 44,0 100 55
ÅA 53,0 41 22
Koko aineisto 41,7 721 424
Kauppatieteilijöiden vastausaktiivisuus on yksi akateemisten alojen matalimmista kaikki
koulutusalat huomioiden. Nyt saavutettua vastausaktiivisuutta voidaan pitää
tyydyttävänä. Vuonna 2005 KTM‐tutkinnon suorittaneista hieman yli puolet (55 %) on
naisia. Vastanneista naisten osuus on noin 59 %. Naiset ovat siis hieman yliedustettuina
aineistossa.
1 Vastausasteet on laskettu tutkinnon suorittaneista. Kyselyn saaneista vastausasteet ovat joitakin
prosenttiyksikköjä korkeammat
9. 8
2.1.1 Raportissa käytetyt taustamuuttujat
Kauppatieteellinen koulutusala on tässä raportissa jaettu pääaineittain yhteentoista
ryhmään. Pääaineen lisäksi kriteerinä on käytetty myös vastaajien lukumäärää, jotta
analysointi olisi mielekästä. Kaikki ne pääaineet, joissa vastaajien lukumäärä jäi alle 19,
muodostavat ryhmän ”muut pääaineet”. Ryhmät ja niihin vastanneiden lukumäärät ovat
taulukossa 2, tämän tekstin alapuolella. Koska pääaineiden nimet vaihtelevat hieman
yliopistoittain, viitataan jatkossa kyseiseen pääaineryhmään, joka voi siis sisältää
nimeltään erilaisia pääaineita.
10. 9
Taulukko 2. Vastaajat pääaineryhmittäin2
Pääaineryhmä Yhteensä (N) Naiset (N) Iän keskiarvo valmistuessa
Johtaminen ja organisointi 96 61 28,1
Kv. liiketoiminta / kv.
markkinointi
47 31 29,1
Kansantaloustiede 50 24 28,0
Laskentatoimi 173 103 28,1
Logistiikka / hankintojen
johtaminen
19 9 29,7
Markkinointi 110 82 26,9
Rahoitus 47 12 26,5
Tietojärjestelmätiede 46 14 28,9
Yrittäjyys 28 18 39,0
Yritysjuridiikka /
kauppaoik. / talousoik.
31 25 27,2
Muut pääaineet 59 36 30,8
Koko aineisto 706 415 28,6
2 Edelliseen vuoteen verrattuna iän keskiarvo valmistuessa oli laskenut seuraavissa pääaineissa: johtaminen
ja organisointi, laskentatoimi, markkinointi ja Yritysjuridiikka / kauppaoikeus / talousoikeus. Muissa pääaineissa
iän keskiarvo valmistuessa nousi hieman. Kaikkien pääaineiden yhteenlaskettu keskiarvo nousi myös
hieman.
11. 10
3 Työuran alku
Lähes kolme vastaajaa neljästä oli valmistumishetkellä työssä. Osuus on yksi
korkeimmista, kun kaikki koulutusalat on huomioitu. Valmistumishetken työllisyys on
jatkanut heikentymistään vuodesta 2001 valmistuneista lähtien, mutta kyse on
luultavimmin yleisen suhdannetilanteen muutoksesta huonompaan suuntaan. Tämä
näkyy erityisesti vastavalmistuneiden työllistymisessä. Työttömyysaste on noussut
vuosituhannen alun valmistuneiden 12,1 %:sta nykyiseen 15,1 %:iin (Sainio, 2007 ja 2008).
12. 11
Taulukko 3. Työmarkkinatilanne valmistumishetkellä
% Työssä Työttömänä Työvoiman
ulkopuolella*
Muu tilanne
Miehet (N=293) 75,4 14,0 8,9 1,7
Naiset (N=423) 71,4 16,0 10,9 1,7
Johtaminen ja organisointi (N=94) 61,8 25,5 10,6 2,1
Kansainvälinen liiketoiminta (N=47) 68,1 12,8 19,1 0,0
Kansantaloustiede (N=50) 64,0 22,0 10,0 4,0
Laskentatoimi (N=173) 82,7 11,0 5,8 0,5
Logistiikka (N=19) 79,0 10,5 10,5 0,0
Markkinointi (N=110) 68,2 18,2 11,8 1,8
Rahoitus (N=47) 85,1 6,4 8,5 0,0
Tietojärjestelmätiede (N=41) 78,3 13,0 8,7 0,0
Yrittäjyys (N=28) 78,6 3,6 10,7 7,1
Yritysjuridiikka / oikeustiede (N=31) 58,0 22,6 9,7 9,7
Muut pääaineet (N=59) 74,6 13,6 11,8 0,0
Koko aineisto (N=716) 72,7 15,1 10,3 1,7
Vuosina 2002–2003 valmistuneiden tilanne
(N=1310)
74,1 14,4 9,6 2,0
Vuonna 2001 valmistuneiden tilanne
(N=676)
77,5 12,1 8,9 1,5
*päätoimisena opiskelijana tai perhevapaalla
13. 12
Tähän tutkimukseen vastanneiden joukosta miehet olivat työllistyneet hieman naisia
paremmin valmistumishetkellä. Naiset olivat myös hieman miehiä useammin työttömänä
tai työvoiman ulkopuolella. Iällä ei näyttäisi olevan käytännön merkitystä
valmistumishetken työllistymiseen. Valmistumishetken perusteella parhaiten töitä
näyttäisi löytyvän yrittäjyyttä, laskentatointa, logistiikkaa tai rahoitusta pääaineenaan
lukeneille. Heikoimmin valmistumishetkellä olivat työllistyneet yritysjuridiikkaa,
kansantaloustiedettä tai johtamista ja organisointia pääaineenaan lukeneet vastaajat.
Kohdan ”Muu tilanne” merkinneet vastaajat ilmoittivat lisätietona muun muassa, että he
pitävät välivuoden ulkomailla, tai että he olivat jatkokoulutuksessa.
Tarkasteltaessa valmistumishetken tilannetta yliopistoittain parhaiten töitä olivat
löytäneet Jyväskylän (82 %) ja Tampereen (81 %) yliopistoista valmistuneet. Pienimmät
työssä olevien valmistuneiden osuudet olivat Itä‐Suomen/Kuopion ja Joensuun (58 %) ja
Oulun (59 %) yliopistoista valmistuneilla. Korkein (31 %) työttömien työnhakijoiden osuus
valmistumishetkellä löytyi Oulun yliopistosta valmistuneiden keskuudesta ja matalin (6
%) työttömien työnhakijoiden osuus Tampereen yliopistosta valmistuneiden keskuudesta.
Tarkemmat yksikkökohtaiset tiedot löytyvät luvusta 7.
On huomattava, että valmistumishetken työmarkkinatilanteen tarkastelu ei anna koko
kuvaa tutkinnon suorittaneiden työllistymisestä. Osa valmistuneista ei ole vielä edes
hakenut töitä täydellä intensiteetillä. Lisäksi alueelliset työmarkkinat vaikuttavat
voimakkaasti työllistymiseen työuran alkuvaiheessa. Alueellisten työmarkkinoiden
vaikutus tulee esiin myös opintojen aikaisen työkokemuksen laadun kautta. Hyvä
opiskelun yhteydessä hankittu työkokemus edesauttaa valmistumisen jälkeistä
työllistymistä. Niinpä valmistumishetken työmarkkinatilanteen perusteella ei ole
mielekästä tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä esimerkiksi eri yliopistoista
valmistuneiden työllistymisen eroista. Vertaileminen on mielekkäämpää, kun tutkinnon
suorittaneiden urat ovat vakiintuneet.
15. 14
Taulukko 4. Ensimmäisen työn päätyönantaja
% Miehet Naiset Yhteensä
Yritys tai valtionyhtiö, > 249 työntekijää 48,6 40,8 44,0
Yritys tai valtionyhtiö, 49 < 249 työntekijää 11,7 17,2 15,0
Yritys tai valtionyhtiö, < 49 työntekijää 17,7 15,3 16,2
Kunta, kuntayhtymä 4,1 6,4 5,5
Yliopisto, korkeakoulu 6,2 8,4 7,5
Valtio, valtion liikelaitos 5,2 6,4 5,9
Järjestö, säätiö, seurakunta, tms. 3,1 3,6 3,4
Oma yritys, vastaanotto, tms. 3,1 1,7 2,3
Muu päätyönantaja 0,3 0,2 0,2
N 290 419 709
Pääsääntöisesti kauppatieteilijöiden työpaikat sijaitsevat suurissa kaupungeissa. Noin
seitsemän vastaajaa kymmenestä ilmoitti ensimmäisen työpaikkansa sijaitsevan jossakin
Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista. Melko tarkkaan puolet vastaajista oli
työllistynyt Uudellemaalle. Tässä vaiheessa työuraa ulkomaille oli työllistynyt viisi
prosenttia vastaajista.
Sukupuolten välillä ei ole merkittäviä eroja ensimmäisen työpaikan sijainnin suhteen.
Miehet olivat työllistyneet hieman naisia enemmän Uudellemaalle. Myöskään iän suhteen
merkittäviä eroja ensimmäisen työpaikan sijainnin suhteen ei löytynyt. Kaikista
pääaineista keskeisin ensimmäisen työpaikan sijaintimaakunta on Uusimaa. Rahoitusta
lukeneiden joukosta 68 % oli löytänyt ensimmäisen työpaikkansa Uudeltamaalta.
Suhteellisesti vähiten Uudellemaalle työllistyneitä löytyi edellisen vastaavan tutkimuksen
tapaan yrittäjyyttä pääaineenaan opiskelleiden keskuudesta.
16. 15
Taulukko 5. Ensimmäisen työpaikan sijainti
% Opiskelumaakunta Uusimaa Muu Suomi Ulkomaat
Hanken (N=94) 70 ‐ 24 6
HSE (N=134) 89 ‐ 3 8
UEF (N=29) 44 28 28 ‐
JY (N=63) 34 30 33 3
LTY (N=71) 25 45 24 6
OY (N=51) 57 22 19 2
TaY (N=52) 40 46 10 4
TSE (N=86) 38 36 25 1
VY (N=100) 24 42 32 2
ÅA (N=41) 39 20 32 9
Koko aineisto (N=721) ‐ 49 46 5
Vuosina 2002 ‐ 2003 valmistuneiden
tilanne (N=1301)
‐ 51 45 5
Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sekä Tampereen ja Vaasan yliopistoista
valmistuneista kauppatieteilijöistä yli 40 % ilmoitti ensimmäisen työpaikkansa sijainneen
Uudellamaalla. Osuus on selvästi korkeampi kuin opiskelumaakuntaan työllistyneiden
osuus. Muista yliopistoista valmistuneilla tilanne on päinvastainen. Uudenmaan ohella
merkittävää on Oulun yliopistosta valmistuneiden tilanne, sillä heidän kohdallaan lähes
kolme viidestä vastaajasta oli saanut ensimmäisen työpaikkansa opiskelumaakunnasta.
18. 17
Taulukko 6. Ensimmäisen työn luonne
% Miehet Naiset Yhteensä
Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät 19 19 19
Markkinointi ja myynti 12 12 12
Konsultointi tai koulutus 11 13 12
Asiakastyö / potilastyö 10 12 11
Suunnittelu‐ tai kehitystyö 10 11 11
Johto‐ ja esimiestehtävät 13 6 9
Tutkimus 9 9 9
Toimisto‐ ja esikuntatehtävät 5 8 6
Opetus tai kasvatus 4 4 4
Muu työ 4 3 3
Lainopillinen työ 2 1 2
Viestintä‐ ja mediatyö 1 2 2
Yhteensä 100 100 100
N 294 424 718
19. 18
Pääaineen lisäksi monet muut asiat voivat vaikuttaa siihen, miksi henkilö valitsee tietyn
työtehtävän. Seuraavassa on listattu kategorisesti järjestyksessä kaksi yleisintä
ensimmäisen työn luonnetta pääaineryhmittäin:
johtaminen ja organisointi: asiakastyö sekä suunnittelu‐, kehitys‐ tai
hallintotehtävät
kansainvälinen liiketoiminta: asiakastyö sekä markkinointi ja myynti
kansantaloustiede, kansainvälinen markkinointi: rahoituksen ja taloushallinnon
tehtävät sekä tutkimus
laskentatoimi: rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät sekä konsultointi tai
koulutus
logistiikka, hankintojen johtaminen: suunnittelu‐, kehitys‐ tai hallintotehtävät sekä
toimisto‐ ja esikuntatehtävät
markkinointi: markkinointi ja myynti sekä asiakastyö
rahoitus: rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät sekä konsultointi ja koulutus
tietojärjestelmätiede: suunnittelu‐, kehitys‐ tai hallintotehtävät sekä konsultointi ja
koulutus
yrittäjyys: johto‐ ja esimiestehtävät sekä asiakastyö
yritysjuridiikka / kauppaoikeus / talousoikeus: konsultointi ja koulutus sekä
toimisto‐ ja esikuntatehtävät
muut pääaineet: tutkimus sekä suunnittelu‐, kehitys‐ tai hallintotehtävät
20. 19
3.2 Ensimmäisen työn laatu
Kyselylomakkeessa oli useita työllistymisen laatua kartoittavia kysymyksiä; työsuhteen
luonne, vastaajan subjektiivinen arvio työn ja koulutuksen vastaavuudesta sekä
tyytyväisyydestä työhön, oliko korkeakoulututkinto työnsaannin edellytyksenä sekä
palkkaus. Ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työpaikan laadun määrittämisen osalta
kyselylomakkeessa päädyttiin hieman suppeampaan mittaristoon.
3.2.1 Vakituinen vs. määräaikainen työsuhde
Lähes kolme viidestä vastaajasta (57 %) ilmoitti ensimmäisen valmistumisen jälkeisen
työsuhteen olleen vakituinen. Osuus on korkea verrattuna monelta muulta koulutusalalta
valmistuneisiin. Yhtenä merkittävänä selittäjänä on työnantajasektori, sillä
kauppatieteilijät olivat löytäneet töitä pääasiassa yksityiseltä sektorilta. Aikaisemmissa
vastaavissa tutkimuksissa on tullut ilmi, että määräaikaiset työsuhteet ovat julkisella
sektorilla huomattavasti yleisempiä kuin yksityisellä sektorilla akateemisten keskuudessa
(esimerkiksi Korhonen & Sainio 2006).
Yleisen työmarkkinatilanteen heikentyminen ei näy suoraan verrattaessa vuonna 2005
valmistuneiden kauppatieteilijöiden työllistymistä kahden edellisen vuoden vastaavaan.
Vakituiseen työsuhteeseen päässeiden osuus on kasvanut kautta linjan muutamalla
prosenttiyksiköllä ja vastaavasti määräaikaisten osuus on pienentynyt. Vielä ei ole
saavutettu vuonna 2001 valmistuneiden keskiarvoja, mutta pientä muutosta parempaan
suuntaan on nähtävissä.
22. 21
Tämän kyselyn perusteella kauppatieteilijöiden alku‐uran työllisyys on hieman
paranemaan päin. Verrattaessa vuosina 2002 – 2003 valmistuneiden uran alun
työnsaantiin ovat vuonna 2005 kauppatieteiden maisteriksi valmistuneet päässeet hieman
edellistä vuotta useammin vakituiseen työsuhteeseen. Vastaavasti määräaikaiseen
työsuhteeseen päässeiden valmistuneiden määrä on pienentynyt edellisestä kyselystä.
Miehet näyttäisivät edellisten vuosien tapaan työllistyvän naisia useammin työuransa
alussa vakituisiin työsuhteisiin. Ero on tilastollisesti merkitsevä. Toinen selkeä ero
työsuhteen osalta löytyy käytettäessä ikää taustamuuttujana. Alle 27‐vuotiaat vastaajat
olivat päässeet selvästi harvemmin vakituiseen työsuhteeseen verrattuna vähintään 27‐
vuotiaisiin vastaajiin. Eroa on peräti 16 prosenttiyksikköä. Eri pääaineryhmistä
valmistuneiden välillä on myös eroja työsuhteen saralla. Heikoimmin vakituiseen
työsuhteeseen olivat päässeet kansantaloustiedettä lukeneet (35 %), kun taas rahoitusta
pääaineenaan lukeneista oli päässyt vakituiseen työsuhteeseen uransa alussa jopa kolme
neljästä vastaajasta.
Yliopistoittain tarkasteltuna parhaiten vakituiseen työsuhteeseen näyttäisivät päässeen
heti työuransa alussa Helsingin kauppakorkeakoulusta (64 %) ja Lappeenrannan
teknillisestä yliopistosta (61 %) valmistuneet vastaajat. Heikoimmin työuransa alussa
vakituiseen työsuhteeseen taas olivat päässeet Oulun yliopistosta (31 %) valmistuneet
vastaajat.
3.2.2 Työn ja koulutuksen vastaavuus
Työn ja koulutuksen vastaavuutta kartoitettiin kysymyksillä ”Oliko vuonna 2005
suoritettu korkeakoulututkinto vaatimuksena ensimmäiseen työpaikkaasi?” ja ”Miten
hyvin pystyit hyödyntämään yliopistossa oppimiasi asioita ensimmäisessä työssäsi?”.
23. 22
Vain hieman alle puolet (48 %) vastaajista ilmoitti korkeakoulututkinnon olleen
vaatimuksena ensimmäiseen työhön. On kuitenkin huomattava, että varsin suuri osa
vastaajista oli työllistynyt yksityiselle sektorille, jolla ei välttämättä vaadita muodollista
pätevyyttä toisin kuin esimerkiksi julkisella sektorilla ja varsinkin monella muulla
koulutusalalla. Peräti 11 % vastaajista valitsi vaihtoehdon ”Ei tiedä” kysyttäessä
vaadittiinko työssä KTM‐tutkintoa.
Paremman kuvan ensimmäisen työtehtävän laadusta antaa jälkimmäinen kysymys
opittujen asioiden hyödyntämisestä. Vastaajista 35 % ilmoitti hyödyntävänsä yliopistossa
oppimiaan asioita jatkuvasti ja 52 % jonkin verran. Koulutustaan vastaamattomassa työssä
(= ei voinut hyödyntää oppimiaan asioita juuri lainkaan) oli 13 % vastaajista.
Kuvio 1. Pystyikö hyödyntämään yliopistossa oppimiaan asioita ensimmäisessä työssä
24. 23
Tämän laatumittarin mukaan sukupuolten välillä on jonkin verran eroa. Ikä
taustamuuttujana ei juuri vaikuta tilanteeseen. Pääaineittain katsottuna joka viides
markkinointia lukeneista ilmoitti, ettei pysty hyödyntämään oppimaansa juuri lainkaan
ensimmäisessä valmistumisen jälkeisessä työssään. Noin puolet logistiikkaa tai
laskentatointa lukeneista taas ilmoitti, että hyödyntää jatkuvasti oppimaansa jo
ensimmäisessä valmistumisen jälkeisessä työpaikassaan.
Kysyttäessä, vastaako ensimmäinen työ vaativuustasoltaan yliopistollista koulutusta,
nousi esiin pientä eroa sukupuolten välillä. Miehet olivat työllistyneet hieman useammin
(55 %) työhön, joka vastasi yliopistollista koulutusta, kun kyselyyn vastanneilla naisilla
osuus (49 %) jäi matalammaksi. Noin puolet vastaajista oli siis työllistynyt ensin sen
kaltaiseen työhön, jonka vaativuustaso ei täysin vastaa saatua koulutusta. Koulutusta
vastaamattomassa työssä olevien osuus on ollut kasvussa vuoden 2001 valmistuneiden
jälkeen, joten jatkotutkimusaiheena ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työn ja
yleisemmin työuran alun tapahtumien vaikutus myöhempään työuraan eri
työmarkkinatilanteissa olisi mielenkiintoinen.
Työpaikkojen laadun arviointia voidaan syventää Englannissa sovellettua laatuluokitusta
käyttäen (Elias et al.). Taulukossa 8 näkyvät luokitteluperusteet ja ryhmien nimet.
Ryhmien kesken on nähtävissä laatuero siten, että ryhmän A työpaikat vastaavat alan
perinteistä tarkoituksenmukaista sijoittumista ja ryhmän D työpaikat
epätarkoituksenmukaista sijoittumista. Ryhmä C on osin ongelmallinen määrittelyn
kannalta edellä mainitusta yksityisen ja julkisen sektorin erilaisten pätevyysvaatimusten
näkökulmasta. Ryhmään C sijoittuvat myös niin sanotut ”sisääntuloammatit”, joiden
voidaan katsoa olevan työuran kannalta tarkoituksenmukaisia.
25. 24
Taulukko 8. Ensimmäisen työn laatuluokkien kuvaus
Pystyykö hyödyntämään oppimiaan asioita?
Jatkuvasti tai jonkin verran Ei lainkaan
Vaaditaankokorkeakoulututkinto?
Kyllä
RYHMÄ A (N = 279, vastaajista 44 %) RYHMÄ B (N = 12, vastaajista 2 %)
Oman alan akateemiset ammatit Muut akateemiset ammatit
aluepäällikkö, analyytikko, assistant
controller, esimiesharjoittelija,
henkilöstösuunnittelija, konsultti,
laskentaekonomi, lehtori,
markkinointiassistentti, portfolio-
analyytikko, projektipäällikkö, revisor,
suunnittelija, talouspäällikkö,
tilintarkastaja, tutkija, verotarkastaja,
yliaktuaari
Vastaajien vähyyden takia
ammattinimikkeitä ei ole lueteltu.
Ei
RYHMÄ C (N = 268, vastaajista 43 %)RYHMÄ D (N = 72, vastaajista 11 %)
Oman alan uudet työmarkkinat Koulutusta vastaamattomat työt
aluepäällikkö, asiakasneuvoja,
assistentti, kirjanpitäjä, kouluttaja,
laskenta-assistentti,
myyntineuvottelija, palveluneuvoja,
pankkitoimihenkilö, projektipäällikkö,
sijoitusneuvoja, suunnittelija,
talouspäällikkö, tuotepäällikkö,
verosihteeri, vientiassistentti, yrittäjä
asiakasneuvoja, johdon assistentti,
lentoemäntä, myyjä, ostaja, sales
manager, sijoitusneuvoja,
taloushallinnon assistentti, tekninen
tuki, toimistosihteeri
Tehdyn luokituksen perusteella hieman vajaa puolet vastaajista toimii oman alansa
akateemisessa ammatissa. Pitää kuitenkin huomioida edellä mainittu ryhmään C liittyvä
problematiikka. Niinpä voidaan tässä kohtaa todeta tarkoituksenmukaisesti työelämään
sijoittuneiden osuuden olevan selvästi suurempi. Lisäksi on hyvä huomata, että sama
ammattinimike voi sijoittua useaan eri ryhmään, mikä myös osaltaan kertoo KTM‐
tutkinnon suorittaneiden työtehtävien kirjosta. Sukupuolen, yliopiston tai pääaineen
käyttö taustamuuttujana ei tuo uutta luvun alussa esitettyihin tuloksiin.
26. 25
3.3 Ensimmäiset viisi vuotta
Kauppatieteilijät olivat olleet työssä valmistumisensa jälkeen keskimäärin 4 vuotta 11
kuukautta. Koulutusta vastaavaa työtä tähän tutkimukseen vastanneet kauppatieteilijät
olivat tehneet valmistumisensa jälkeen keskimäärin 4 vuotta 5 kuukautta. Verrattuna
vuosina 2002 – 2003 valmistuneiden tilanteeseen on koulutusta vastaavassa työssä olleiden
vastaajien työssäoloaika kasvanut yhdellä kuukaudella.
Kauppatieteilijöillä oli ollut keskimäärin kaksi työnantajaa työuransa ensimmäisten viiden
vuoden aikana. Työnantajien lukumäärä laski hieman edellisestä vastaavasta
tutkimuksesta, ja on edelleen kaikkia koulutusaloja kuvaavan keskiarvon alapuolella.
Kauppatieteilijöillä on ollut keskimäärin kolme työsuhdetta valmistumisen jälkeen – myös
tämä luku on yleisen keskiarvon alapuolella, joten voidaan todeta KTM‐tutkinnon
suorittaneiden työuran alun olevan suhteellisen vakaa, ainakin kaikkia aloja kuvaavaan
yhteiseen keskiarvoon verrattuna.
Joka neljäs valmistuneista oli ollut työttömänä työuransa alkutaipaleella. Osuus on muihin
koulutusaloihin verrattuna matala ja on pysynyt ennallaan viime tutkimukseen
verrattuna. Lähes kolme neljästä kauppatieteilijästä oli kuitenkin ollut työttömänä vain
kerran. Työttömyysajan keston mediaani oli kolme kuukautta (keskiarvo kaksi
kuukautta). Kaikki työttömyydestä kertovat luvut ovat käytännössä samoja kuin vuosina
2002 – 2003 valmistuneilla. Vaikka yleinen työllisyystilanne on heikentynyt, ei se silti näy
merkittävästi edellä mainituissa luvuissa. Keskeisimmiksi työllistymistä vaikeuttaneiksi
tekijäksi kauppatieteilijät ilmoittivat työkokemuksen ja suhdeverkostojen puutteen.
27. 26
Taulukko 9. Työuran ensimmäiset viisi vuotta
Työssä* Työsuhteita** Työttömänä***
Miehet (N=289) 4 v 6 kk 3,1 24 %
Naiset (N=420) 4 v 4 kk 2,9 26 %
Johtaminen ja organisaatio (N=87) 4 v 5 kk 3,1 31 %
Kv. liiketoiminta, kv. markkinointi (N=44) 3 v 10 kk 2,9 34 %
Kansantaloustiede (N=47) 4 v 3 kk 3,5 34 %
Laskentatoimi (N=163) 4 v 7 kk 2,4 17 %
Logistiikka, jne. (N=19) 4 v 9 kk 2,6 11 %
Markkinointi (N=102) 4 v 6 kk 3,3 32 %
Rahoitus (N=47) 4 v 8 kk 2,5 11 %
Tietojärjestelmätiede (N=43) 4 v 5 kk 4,4 38 %
Yrittäjyys (N=26) 4 v 6 kk 2,5 11 %
Yritysjuridiikka, jne.(N=28) 4 v 2 kk 2,8 32 %
Muut pääaineet (N=56) 4 v 9 kk 2,9 19 %
Koko aineisto (N= 662) 4 v 5 kk 3,0 25 %
V. 2002 – 2003 valm. vastaava tilanne
(N=1301)
4 v 4 kk 3,0 25 %
*= koulutustasoa vastaavassa työssä
**=keskiarvo
***= niiden osuus, joilla on ollut vähintään
yksi työttömyysjakso valmistumisen jälkeen
28. 27
Miehet olivat olleet hieman naisia pitempään koulutustasoa vastaavissa töissä
valmistumisensa jälkeen. Ero on kaksi kuukautta3. Perhevapaat selittävät osaltaan
kokonaistyöajassa olevaa eroa. Naisista 37 % ja miehistäkin 21 % oli ollut perhevapaalla
työuransa ensimmäisen viiden vuoden aikana. Perhevapaiden kesto on naisilla
keskimäärin puolitoista vuotta. Iällä ei näyttäisi olevan merkitystä työllistymiseen, mutta
naiset ilmoittivat miehiä useammin puutteellisten suhdeverkostojen, alueellisen
työllisyystilanteen, sukupuolen ja perheeseen tai muuhun elämäntilanteeseen liittyvän
syyn vaikeuttaneen työllistymistä.
Pääaineryhmittäin tarkasteltuna paras työllisyystilanne näyttäisi olevan logistiikkaa tai
rahoitusta lukeneilla. Heikoimmin koulutustasoa vastanneeseen työhön olivat tähän
kyselyyn vastanneista kauppatieteiden maistereista päässeet kansainvälistä liiketoimintaa
pääaineenaan opiskelleet vastaajat. Opiskelupaikka huomioitaessa parhaiten koulutusta
vastanneeseen työhön olivat mielestään päässeet Oulun yliopistosta (90 %) ja Helsingin
kauppakorkeakoulusta (89 %) valmistuneet vastaajat.
3.3.1 Valmistumisen jälkeinen kouluttautuminen
Kolme viidestä vastaajasta ilmoitti osallistuneensa valmistumisen jälkeisen viiden vuoden
aikana työnantajan järjestämään tai kustantamaan koulutukseen. Osuus on pysynyt
kutakuinkin ennallaan viime vuosien vastaaviin tutkimuksiin verrattuna. Työnantajan
järjestämään tai kustantamaan koulutukseen osallistuneiden naisten osuus oli kolme
prosenttiyksikköä korkeampi kuin miesten vastaava. Ammatilliseen
3 Miehet ovat olleet koulutustasoaan vastaamattomissa tehtävissä keskimäärin 5 kuukautta valmistumisensa
jälkeen ja naiset 7 kuukautta.
29. 28
erikoistumiskoulutukseen, pätevöitymiskoulutukseen tai muuhun vastaavaan oli
osallistunut kyselyhetkellä kahdeksan prosenttia vastaajista. Tämä osuus on hieman
pienempi kuin vuosina 2002 – 2003 valmistuneilla. Yleisimmät erikoiskoulutukset ovat
olleet opettajaksi tai KHT‐tilintarkastajaksi pätevöityminen tai ns. APV‐näyttökoe4.
Viisi prosenttia vastaajista on ilmoituksensa mukaan suorittanut opintoja tähtäimenään
toinen yliopistotutkinto. Selvästi yleisimpänä toisen tutkinnon alana on oikeustiede, muita
aloja ovat mm. teknillistieteellinen, yhteiskuntatieteellinen ja kasvatustiede. Tieteellisiä
jatko‐opintoja on suorittanut 11 prosenttia vastaajista, kun taas vuonna 2010 KTM‐
tutkinnon suorittaneista 18 % kertoi harkinneensa jatko‐opintoja. Molemmat tässä
kappaleessa mainitut osuudet ovat muutaman prosenttiyksikön matalampia kuin vuosina
2002 – 2003 valmistuneilla kauppatieteilijöillä. Lähes neljäsosa (23 %) vastaajista ei ole
oman ilmoituksensa mukaan osallistunut mihinkään koulutukseen työuransa
ensimmäisen viiden vuoden aikana.
Sukupuolten tai eri ikäryhmien välillä ei ole merkittäviä eroja valmistumisen jälkeisen
kouluttautumisen suhteen. Pääaineittain valmistumisen jälkeistä kouluttautumista
tarkasteltaessa nähdään, että eniten työnantajan järjestämään tai tarjoamaan koulutukseen
olivat osallistuneet laskentatointa (62 %) tai logistiikkaa (68 %) lukeneet vastaajat.
Useimmin toista korkeakoulututkintoa ovat lähteneet suorittamaan logistiikkaa (16 %)
pääaineenaan lukeneet vastaajat, mutta tässä kohtaa on huomattava ao. ryhmän pieni
vastaajamäärä.
4 APV‐näyttökoe, eli Finanssialan keskusliiton suosittelema sijoituspalvelututkinto (APV1 ja APV2)
30. 29
4 Kyselyhetken työllisyystilanne
Viisi vuotta valmistumisen jälkeen (kyselyhetkenä syksy 2010) kolme neljästä
kauppatieteilijästä oli vakituisessa kokopäivätyössä. Vain 13 vastaajaa oli työttömänä
viiden vuoden kuluttua valmistumisesta. Osuus on hieman pienempi kuin vuosina 2002 –
2003 valmistuneilla. Työuran alun erilaiset olosuhteet niin talous‐ kuin
työllisyystilanteessakin eivät siis näytä vaikuttaneen työttömyyden yleisyyteen työuran
myöhemmässä vaiheessa.
Yrittäjien osuus hieman kasvoi verrattuna heti valmistumisen jälkeiseen tilanteeseen,
mutta se on silti pienempi kuin vuosina 2002 – 2003 valmistuneilla tapahtunut
yrittäjyyden kasvu työuran viiden ensimmäisen vuoden aikana. Akateemiselle alalle
yleinen tilanne eli yrittäjyyden kasvu voi johtua esimerkiksi siitä, että moni kokee
yrittäjyyden edellytysten paranevan kokemuksen karttuessa. Naisista 18 % oli
perhevapaalla kyselyhetkellä, mutta lähes kaikilla oli työsuhde, johon palata perhevapaan
jälkeen. Perhevapaalla olevien naisvastaajien määrä lisääntyi edellisestä vastaavasta
kyselystä kolmella prosenttiyksiköllä.
31. 30
Taulukko 10. Työmarkkinatilanne kyselyhetkellä
% Miehet Naiset Yht.
Vakituinen kokopäivätyö 85,0 67,0 75,0
Määräaikainen kokopäivätyö 5,0 7,0 6,0
Osa‐aikatyö 0,3 2,4 1,5
Yrittäjä / ammatinharj. / freelancer 3,4 3,0 3,0
Työtön työnhakija 2,5 1,4 1,8
Päätoiminen opiskelu (arvosanaan johtava) 0,4 0,7 0,5
Perhevapaa 1,0 18,0 11,0
Työskentely apurahalla 1,4 0,0 0,5
Muu tilanne 1,0 0,5 0,7
Yhteensä 100 100 100
N 292 422 714
Työssä olevien osuudet olivat nousseet jokaisen pääaineryhmän kohdalla verrattuna
valmistumishetkeen. Yksikään rahoitusta, logistiikkaa tai muuta ainetta pääaineenaan
lukenut ei ilmoittanut olevansa työttömänä kyselyhetkellä. Vaikka työttömyys on verraten
harvinaista kauppatieteilijöiden keskuudessa viisi vuotta valmistumisen jälkeen, työuran
alkutaipaleen työttömyyttä ei pidä vähätellä. Valmistuneiden sijoittumista työelämään on
syytä pyrkiä parantamaan esimerkiksi kiinnittämällä huomiota opiskelijoiden
työelämävalmiuksiin. Koulutuksen ja työelämän suhdetta käydään tarkemmin läpi
luvussa 6.
Kauppatieteilijät ilmoittivat keskeiseksi työllistymistä hankaloittaviksi tekijöiksi
työkokemuksen puutteen, puutteelliset suhdeverkostot ja alueellisen
työmarkkinatilanteen. Tämä linkittyy siihen, että valtaosa kauppatieteilijöiden alku‐uran
32. 31
työpaikoista sijaitsee Uudellamaalla. Vastaajien mukaan tutkinnon huono tunnettuus,
sukupuoli tai valmistumisajankohta oli vähiten työllistymistä hankaloittavia tekijöitä.
4.1 Työnantaja ja työpaikan sijainti
Kauppatieteilijät näyttävät tämän kyselyn perusteella työllistyvän pääosin yksityiselle
sektorille, ja siellä työllisyys painottuu suuriin yrityksiin. Sukupuoli ja ikä muuttujina
eivät tuo eroja esiin. Pientä siirtymää suurempiin yrityksiin näyttäisi olevan, verrattuna
KTM‐tutkinnon suorittaneiden ensimmäisen valmistumisen jälkeiseen työtehtävään ja
lisäksi akateeminen yrittäjyys on lisääntynyt hieman. Pääaineryhmien välillä ei ole
tapahtunut myöskään merkittäviä muutoksia verrattaessa ensimmäistä valmistumisen
jälkeistä ja kyselyhetken työnantajasektoria.
33. 32
Taulukko 11. Päätyönantaja kyselyhetkellä
% Miehet Naiset Yht.
Yritys tai valtionyhtiö > 249 työntekijää 53 52 52
Yritys tai valtionyhtiö 49 < 249 työntekijää 10 13 12
Yritys tai valtionyhtiö < 49 työntekijää 13 11 12
Kunta / kuntayhtymä 5 6 6
Yliopisto, korkeakoulu 6 5 6
Valtio, valtion liikelaitos 5 6 5
Järjestö, säätiö, seurakunta, tms. 4 4 4
Oma yritys, vastaanotto, tms. 4 3 3
Muu päätyönantaja 0 0 0
N 279 408 687
Työpaikan sijainneissa ei ole merkittäviä eroja verrattaessa kauppatieteilijöiden
ensimmäistä ja kyselyhetken työtä. Kyselyhetkelläkin seitsemän vastaajaa kymmenestä
ilmoitti työpaikkansa sijainniksi jonkin Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista.
Vastaajista 37 ilmoitti työpaikkansa sijaitsevan Helsingissä, 10 % Espoossa, 5 %
Tampereella, 5 % Vaasassa ja 4 % Turussa. Maakuntien osuudet työpaikan sijainnin osalta
olivat seuraavat: Uusimaa 52 %, Varsinais‐Suomi 9 % ja Pirkanmaa 6 %. Ulkomailla
ilmoitti työskentelevänsä 5 % vastaajista. Lähes 90 % vastaajista asuu saman maakunnan
alueella kuin missä hänen työpaikkansa sijaitsee. Osuuksissa ei ole tapahtunut
käytännössä minkäänlaisia muutoksia verrattaessa vuosina 2002 – 2003 valmistuneiden
vastaaviin tuloksiin. Ristiintaulukoitaessa työpaikan sijainti ja työnantajasektori nähdään,
että ulkomailla ja Uudellamaalla työskentelevät vastaajat ovat sijoittuneet pääosin
34. 33
yksityisiin yrityksiin. Muualle Suomeen työllistyneillä yksityinen sektori on edelleen
suurin työllistäjä, mutta julkinen sektori kasvattaa osuuttaan.
Rahoitusta lukeneiden työmarkkinat näyttävät olevan Uudellamaalla tai ulkomailla, sillä
yli puolet vastaajista ilmoitti työpaikkansa sijaitsevan Uudellamaalla ja lopuista vastaajista
noin puolet ilmoitti työpaikkansa sijaitsevan ulkomailla. Myös kansainvälistä
liiketoimintaa opiskelleista joka kuudes ilmoitti työpaikkansa olevan ulkomailla.
Pienimmät Uudellemaalle työllistyneiden osuudet löytyvät yrittäjyyttä (29 %) tai
tietojärjestelmätiedettä (49 %) pääaineenaan lukeneiden joukosta.
Jokaisen yliopiston kohdalla oli opiskelumaakunnassa työskentelevien osuus pienentynyt
verrattuna välittömästi valmistumisen jälkeiseen aikaan. Suurin prosentuaalinen muutos
oli tapahtunut Åbo Akademista valmistuneiden vastaajien keskuudessa. Eri yliopistoista
valmistuneiden työpaikkojen sijaintimaakunnat on kerrottu luvussa 7.
35. 34
Taulukko 12. Työpaikan sijainti kyselyhetkellä
% Opiskelumaakunta Uusimaa Muu Suomi Ulkomaat
Hanken 61 ‐ 28 11
HSE 84 ‐ 3 13
UEF 29 36 29 6
JY 24 47 28 1
LTY 18 49 26 7
OY 43 29 20 8
TaY 34 48 12 6
TSE 29 55 14 2
VY 19 43 32 6
ÅA 23 31 35 11
Koko aineisto (N=682) ‐ 55 39 6
Verrattaessa tämän kyselyn aineistoa edellisiin vuosiin on Uudellamaalla työskentelevien
osuus edelleen pienessä kasvussa (+ 2 prosenttiyksikköä). Myös ulkomailla
työskentelevien osuus oli kasvanut hieman.
4.2 Työtehtävien luonne
Vastaajien työtehtävät olivat muuttuneet merkittävästi viiden vuoden aikana. Vain noin
joka viides (19 %) kyselyhetkellä työssä olevista vastaajista ilmoitti saman
ammattinimikkeen kyselyhetkellä ja valmistumishetkellä. Kyselyhetkellä yleisin työn
luonne oli johto‐ ja esimiestehtävät, joissa työskentelevien osuus kasvoi hurjasti viiden
36. 35
vuoden aikana. Valmistumishetkellä eniten vastaajia (19 %) työskenteli rahoituksen ja
taloushallinnon tehtävissä, mutta määrä oli hieman pienentynyt viiden vuoden aikana.
Muutosta edelliseen kyselyyn oli tapahtunut nimenomaan johto‐ ja esimiestehtävien
lisäännyttyä huomattavasti viisi vuotta työelämässä olleiden kauppatieteilijöiden
keskuudessa. Naiset työskentelevät miehiä useammin konsultoinnin ja koulutuksen sekä
markkinoinnin ja myynnin parissa, kun taas huomattava osuus miesvastaajista oli
siirtynyt johto‐ tai esimiestehtäviin. Toimistotyötä tekevien naisten osuus oli puolittunut
valmistumishetkestä.
Taulukko 13. Työtehtävien luonne kyselyhetkellä
% Miehet Naiset Yht.
Johto‐ ja esimiestehtävät 36 21 27
Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät 17 17 17
Konsultointi tai koulutus 9 14 12
Suunnittelu‐, kehitys‐ tai hallintotehtävät 10 12 11
Markkinointi ja myynti 8 12 10
Tutkimus 8 6 7
Asiakas‐ tai potilastyö 3 4 4
Opetus tai kasvatus 2 4 3
Muu työ 2 3 3
Toimisto‐ ja esikuntatehtävät 2 4 2
Lainopillinen työ 2 1 2
Viestintä‐ ja mediatyö 1 2 2
Yhteensä 100 100 100
N 294 424 718
37. 36
Seuraavassa on listattu kaikkien pääaineryhmien osalta kategorisesti järjestyksessä kaksi
lukumääräisesti yleisintä kyselyhetken työn luonnetta:
johtaminen ja organisointi: johto‐ ja esimiestehtävät sekä suunnittelu‐, kehitys‐ tai
hallintotehtävät
kansainvälinen liiketoiminta: markkinointi ja myynti sekä johto‐ ja esimiestehtävät
kansantaloustiede: rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät sekä johto‐ ja
esimiestehtävät
laskentatoimi: rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät sekä johto‐ ja esimiestehtävät
logistiikka: johto‐ ja esimiestehtävät sekä markkinointi ja myynti
markkinointi: markkinointi ja myynti sekä johto‐ ja esimiestehtävät
rahoitus: rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät sekä johto‐ ja esimiestehtävät
tietojärjestelmätiede: konsultointi ja koulutus sekä johto‐ ja esimiestehtävät
yrittäjyys: suunnittelu‐, kehitys‐ tai hallintotehtävät sekä johto‐ ja esimiestehtävät
yritysjuridiikka / oikeustiede: lainopillinen työ sekä johto‐ ja esimiestehtävät
muut pääaineet: konsultointi ja koulutus sekä johto‐ ja esimiestehtävät
Verrattaessa edellä olevaa listausta vastaavaan ensimmäisen työn osalta tehtyyn
vastaavaan listaukseen (sivulla 19) nähdään, että kaikista pääaineista valmistuneilla johto‐
ja esimiestehtävät ovat nousseet kahden suurimman työn luonteen joukkoon. Esimerkkejä
kyselyhetken työtehtävän ammattinimikkeistä on taulukossa 15 sivulla 43.
38. 37
5. Kyselyhetken työn laatu
Kuten jo edellä ensimmäisen työtehtävän laatua tarkastellessa kävi ilmi, kauppatieteilijät
olivat kautta linjan työllistyneet hyvin oman alansa työtehtäviin. Kyselyhetkeä
tarkasteltaessa tilanne on vielä parempi. Kehitystä tarkastellaan tässä ensisijaisesti
työsuhteen luonteen sekä työtehtävien laatuluokkien kautta.
5.1 Vakituinen vs. määräaikainen työ
Määräaikaisten työsuhteiden katsotaan yleisesti heikentävän työn laatua muun muassa
sen aiheuttaman epävarmuuden vuoksi. Näyttää myös siltä, että määräaikaisuudet
kasautuvat samoille ihmisille. Tämä puolestaan vaikuttaa esimerkiksi henkilön
palkkakehitykseen 5. Huonoina talouden aikoina toki lyhyetkin määräaikaisuudet ovat
työttömyyttä parempi vaihtoehto.
5 Katso esimerkiksi Sainio (2008) ja Suutari.
40. 39
vakautta selittää osaltaan julkiselle sektorille työllistyneiden suhteellisen vähäinen määrä,
kuten jo ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työtehtävän osalta todettiin.
Aiemmissa vastaavissa kyselyissä on havaittu, että määräaikaiset työsuhteet vaivaavat
erityisesti naisten työuraa. Sama ilmiö näkyy edelleen myös tässä tutkimuksessa, vaikka
ero miehiin ei ole kovin suuri. Pääaineittain katsottuna määräaikaiset työsuhteet ovat
yleisimpiä johtamista ja organisaatiota (15 %) ja kansantaloustiedettä (13 %) pääaineenaan
lukeneiden keskuudessa. Rahoitusta pääaineenaan lukeneet taas ovat päässeet
pääsääntöisesti (93 %) vakituisiin työsuhteisiin kyselyhetkellä. Yliopistoittain katsottuna
parhaiten kyselyhetkellä ovat työllistyneet Vaasan yliopistosta (90 %) valmistuneet
vastaajat, kun taas heikoimmin kyselyhetkellä vakituisiin työsuhteisiin ovat päässeet Åbo
Akademista (61 %) valmistuneet vastaajat.
Kyselylomakkeessa oli neljä tarkentavaa kysymystä kyselyhetkellä määräaikaisessa
työsuhteessa oleville. Vastaajilta kysyttiin määräaikaisuuden perustetta, kestoa sekä sitä,
oliko vastaaja ollut useissa peräkkäisissä määräaikaisissa työsuhteissa saman työnantajan
palveluksessa ja montako näitä työsuhteita oli ollut.
Noin 40 % vastaajista ilmoitti määräaikaisuuden perusteeksi työn luonteen ja lisäksi 30 %
vastanneista toimi sijaisena. Joka kymmenes ilmoitti, että tehtävää ei ole haluttu
vakinaistaa. Selvästi yleisin määräaikaisen työsuhteen pituus oli yksi vuosi.
Määräaikaisten työsuhteiden pituuden keskiarvo on 1 v 4 kk ja mediaani 1 v. Puolet
vastaajista ilmoitti nykyistä määräaikaista työsuhdetta edeltäneen määräaikaisen
työsuhteen olleen saman työnantajan palveluksessa. Määräaikaisten työsuhteiden
ketjuttamista tehdään nimenomaan julkisen sektorin työnantajien keskuudessa. Tämä
ketjuttaminen kauppatieteilijöiden keskuudessa oli laskenut huomattavasti edellisestä
tutkimuksesta, jolloin vuosina 2002 – 2003 valmistuneiden keskuudessa samaa
ketjuttamista tapahtui neljälle viidestä määräaikaisessa työsuhteessa työskennelleelle
vastaajasta.
41. 40
Määräaikaisessa työsuhteessa olevista vastaajista joka viides työskenteli yliopistossa tai
ammattikorkeakoulussa ja joka kuudes työskenteli kunnan tai kuntayhtymän
palveluksessa. Hämmästyttävää tuloksissa oli se, että määräaikaisissa työsuhteissa
yliopiston tai ammattikorkeakoulun palveluksessa toimineista vastaajista yhdeksän
kymmenestä oli määräaikaisten työsuhteiden ketjussa saman työnantajan palveluksessa.
Myös kunnan tai kuntayhtymän määräaikaisuuksissa seitsemän vastaajaa kymmenestä oli
joutunut ketjuttamisen kohteeksi työsuhteensa osalta.
5.2 Työn ja koulutuksen vastaavuus
Ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työn osalta vain hieman alle puolet ilmoitti
korkeakoulututkinnon olleen vaatimuksena kyseiseen työhön. Kyselyhetkellä vastaava
prosenttiosuus oli 69. Osuuden kasvu kertoo ainakin siitä, että osa työuralle niin sanotun
”sisääntuloammatin”6 kautta tulleista oli päässyt siirtymään koulutusta vastaavaan
työhön. Edelleen työuran tässä vaiheessa yhdeksän prosenttia vastaajista ei osannut sanoa,
oliko korkeakoulututkinto vaatimuksena kyseiseen työhön.
Siirtyminen paremmin koulutusta vastaaviin työtehtäviin näkyy myös siinä, että
kyselyhetkellä 52 % vastaajista ilmoitti pystyvänsä hyödyntämään yliopistossa oppimiaan
asioita jatkuvasti (kuvio 2). Osuus on 17 prosenttiyksikköä korkeampi kuin ensimmäisen
valmistumisen jälkeisen työn kohdalla. Vain kolme prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei voi
hyödyntää yliopistossa oppimiaan asioita juuri lainkaan.
6 ”Sisääntuloammatilla tarkoitetaan sitä, että henkilö hakeutuu töihin tiettyyn yhtiöön tai organisaatioon
tarkoituksenaan edetä urallaan. Usein ensimmäinen työtehtävä on akateemisen koulutuksen näkökulmasta
koulutustasoa vastaamaton.
42. 41
Kuvio 2. Pystyikö hyödyntämään yliopistossa oppimiaan asioita kyselyhetkellä (vain työlliset)
Miehistä jonkin verran naisia suurempi osuus ilmoittaa pystyvänsä jatkuvasti
hyödyntämään yliopistossa oppimaansa. Ero on 12 prosenttiyksikköä. Logistiikkaa
pääaineenaan lukeneiden tilanne on kutakuinkin ennallaan verrattaessa kyselyhetken
työtä ensimmäiseen valmistumisen jälkeiseen työhön. Kaikista muista pääaineista
valmistuneissa vaihtoehdon ”Hyödynnän yliopistossa oppimaani jatkuvasti” valinneiden
osuus oli noussut vähintään 13 prosenttiyksikköä. Logistiikan pienempää nousua selittää
se, että kyseisen pääaineen lukijat ovat päässeet työuransa alusta alkaen muita
pääaineryhmiä enemmän hyödyntämään yliopistossa oppimaansa.
Myös kyselyhetken työtehtävät on luokiteltu neljään ryhmään samoja luokitteluperusteita
käyttäen kuin ensimmäisen työn kohdalla (Elias et al.). Ryhmän A työpaikat vastaavat siis
alan perinteistä tarkoituksenmukaista sijoittumista ja ryhmän D työpaikat
epätarkoituksenmukaista sijoittumista.
43. 42
Sivulla 43 oleva taulukko 15 todentaa osaltaan työtehtävien laadullisen paranemisen
työuran edetessä. Kyselyhetkellä oman alansa akateemisissa ammateissa on peräti 30
prosenttiyksikköä enemmän vastaajia kuin heti valmistumisen jälkeen. Koulutusta
vastaamattomissa töissä on enää 2 % vastaajista tämän luokituksen mukaan.
Ristiintaulukoimalla ensimmäisen ja kyselyhetken työn laatuluokat nähdään, että oman
alan uusilla työmarkkinoilla (ryhmä C) tai koulutusta vastaamattomissa työtehtävissä
(ryhmä D) työuransa aloittaneista yli puolet työskenteli kyselyhetkellä oman alan
akateemisessa ammatissa. Tosin koulutusta vastaamattomissa tehtävissä työuransa
aloittaneista lähes joka kuudes oli myös kyselyhetkellä koulutusta vastaamattomissa
työtehtävissä. Naiset ovat laatuluokituksen perusteella kyselyhetkellä miehiä harvemmin
oman alansa akateemisessa ammatissa. Ero on kuitenkin vain yhden prosenttiyksikön
suuruinen. Yliopistoittain tarkasteltuna suhteellisesti eniten ryhmään C sijoittuu Vaasan
(34 %) ja Itä‐Suomen (31 %) yliopistoista valmistuneita vastaajia kyselyhetkellä.
44. 43
Taulukko 15. Kyselyhetken työn laatuluokkien kuvaus (vain työlliset)
Pystyykö hyödyntämään oppimiaan asioita?
Jatkuvasti tai jonkin verran Ei lainkaan
Vaaditaankokorkeakoulututkinto?
Kyllä
RYHMÄ A (N = 461, vastaajista 75 %) RYHMÄ B (N = 9, vastaajista 1 %)
Oman alan akateemiset ammatit Muut akateemiset ammatit
account manager, analyytikko, associate,
audit manager, business controller,
career advisor, finanssisihteeri,
hallintopäällikkö, henkilöstökonsultti,
järjestelmäasiantuntija, kehityspäällikkö,
konsultti, kirjanpitäjä, laskentapäällikkö,
lehtori, myyntipäällikkö, pankinjohtaja,
portfolio manager, projektipäällikkö,
rahoituspäällikkö, reviisori, sijoitusjohtaja,
talousjohtaja, tiedottaja, tilintarkastaja,
tuotepäällikkö, tutkija, verotarkastaja
atk-arkkitehti, hankintapäällikkö,
liiketoiminnan kehittämispäällikkö,
projektijohtaja, rekrytoija, tekninen
myyjä, tuntiopettaja, tutkija
Ei
RYHMÄ C (N = 137, vastaajista 22 %) RYHMÄ D (N = 12, vastaajista 2 %)
Oman alan uudet työmarkkinat Koulutusta vastaamattomat työt
analyytikko, asiakaspalvelupäällikkö,
henkilöstökonsultti, isännöitsijä,
kehityspäällikkö, konsultti,
kundrådgivare, lakimies,
markkinointikoordinaattori,
myymäläpäällikkö, myyntipäällikkö,
ohjelmistosuunnittelija, palvelujohtaja,
projektipäällikkö, sijoitusjohtaja,
toimitusjohtaja, yrittäjä
asiakasneuvoja, harjoittelija, kauppias,
kiinteistövälittäjä, lentoemäntä,
luokanopettaja, myyjä, myyntikonsultti,
resurssisuunnittelija, sairaanhoitaja,
toimittaja, toimistopäällikkö,
yhteyspäällikkö, yrittäjä
Kyselyhetken työn osalta vastaajia pyydettiin vielä arvioimaan, miten hyvin työ vastaa
vaativuustasoltaan yliopistollista koulutusta. 15 % vastaajista ilmoitti, että heidän
nykyhetken työnsä on vaativuustasoltaan koulutustasoa osittain tai selvästi matalampi.
Kolme neljästä vastaajasta (74 %) koki, että työ vastaa koulutusta hyvin ja loput 11 %
kertoi työn olevan koulutukseen nähden vaativampaa. Merkittävin ero vuosina 2002 –
45. 44
2003 valmistuneiden vastauksiin on, että vastaajat kokivat työnsä vaativuustason
kasvaneen, eli siirtymää vaativampiin tehtäviin oli tapahtunut.
Lomakkeessa tiedusteltiin myös syytä siihen, miksi vastaaja oli vastaanottanut
koulutustasoaan matalampaa tai vaativampaa työtä. 15 % kyseisistä vastaajista on
nykyisessä työssään siksi, että ei ole saanut koulutustasoaan paremmin vastaavaa työtä.
Voidaan siis sanoa, että kaikista kyselyhetkellä työssä olevista vastaajista 3 % on vielä viisi
vuotta valmistumisen jälkeen epätarkoituksenmukaisesti työmarkkinoille sijoittuneena.
Määrä on laskenut edellisestä vastaavasta tutkimuksesta. Muiden vastaajien voidaan
katsoa olevan nykyisessä ‐ ei täysin koulutusta vastaavassa – työssä vapaaehtoisesti, toisin
sanoen työ on heidän mielestään mielenkiintoisempaa tai työehdot ovat hyvät.
Epätarkoituksenmukaisesti sijoittuneiden osuus on hieman akateemisten keskiarvoa
matalampi (katso esim. Korhonen ja Sainio).
Kuvio 3. Miten hyvin kyselyhetken työ vastaa vaativuustasoltaan yliopistollista koulutusta (vain työlliset)
46. 45
Vaativuustasomuuttujan kohdalla miehet vastasivat naisia useammin (ero 8
prosenttiyksikköä) olevansa koulutustasoaan vaativammassa työssä. Lähes sama ero,
mutta päinvastoin, oli vaihtoehdon ”työ on koulutustasoani osittain alhaisempaa”
kohdalla. Käytännössä yhtä suuri osuus miehistä ja naisista ilmoitti siis työskentelevänsä
hyvin koulutustaan vastaavissa tehtävissä. Edellisessä kappaleessa esille tuoduista syistä
koulutustasoa matalamman työn tekemiseen kohta ”en ole saanut koulutusta vastaavaa
työtä” oli miesten keskuudessa hieman yleisempi kuin naisten keskuudessa.
Parhaiten koulutustasoaan vastaaviin tehtäviin olivat työllistyneet logistiikkaa (94 %) tai
laskentatointa (91 %) pääaineenaan lukeneet vastaajat. Matalimmat osuudet löytyvät
markkinointia (78 %) ja kansainvälistä liiketoimintaa (78 %) pääaineenaan lukeneiden
keskuudesta. Tietojärjestelmätiedettä pääaineenaan lukeneista vastaajista peräti 28
prosenttiyksikköä oli valinnut vaihtoehdon ”Työ on koulutukseeni nähden vaativampaa”.
Osuus on selvästi korkein, kun kaikista pääaineryhmistä valmistuneet on huomioitu.
Koulutustasoaan osittain tai selvästi matalammassa työssä toimivista vastaajista
markkinointia tai kansainvälistä liiketoimintaa lukeneet ilmoittivat kyseisessä työssä
toimimisen syyksi sen, etteivät he ole saaneet paremmin koulutustasoaan vastaavaa työtä.
5.3 Tyytyväisyys työhön
Vastaajia pyydettiin arvioimaan tyytyväisyyttä työhön yhdentoista väittämän perusteella.
Kuviossa 4 on verrattu sukupuolten eroja keskenään. Yleisesti kauppatieteilijät ovat muita
koulutusaloja tyytymättömämpiä työnsä sisältöön, mutta kokevat vastaavasti työnsä
mahdollistavan etenemisen uralla selvästi useammin. Kauppatieteilijät kokevat myös
työuran jatkuvuuden huomattavasti yleistä akateemista keskiarvoa varmemmaksi.
47. 46
Kuvio 4. Mielipiteitä kyselyhetken työstä (vain työlliset)
Sukupuolten välillä löytyi pieniä eroja kysyttäessä vastaajilta mielipiteitä kyselyhetken
työstä väittämien avulla. Miehet pitivät työtään aavistuksen verran mielenkiintoisempana,
monipuolisempana ja haasteellisempana kuin naiset keskimäärin, mutta toisaalta kyselyyn
vastanneet miehet pitivät työtään myös hieman kuormittavampana ja kokivat tasapainon
pitämisen työn ja muun elämän välillä myös hieman haastavampana. Keskimäärin
kauppatieteilijät ovat tämän kuvion mukaan tavoitteiden mukaisella työuralla ja pitävät
työtään sopivan mielenkiintoisena, vastuullisena ja monipuolisena.
49. 48
Taulukko 16. Bruttopalkka kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien (vain kokopäivätyössä olevat, palkka euroina mediaanin
mukaisessa järjestyksessä)8
Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili Keskiarvo Lkm
Kaikki vastanneet 3300 4060 5000 4517 578
Miehet 3772 4500 5581 5102 262
Naiset 3143 3735 4400 4028 314
Rahoitus 3920 5200 7000 6459 43
Tietojärjestelmätiede 3500 4220 5320 4952 39
Laskentatoimi 3487 4200 5039 4478 130
Logistiikka … 4100 … 4341 15
Yrittäjyys … 4000 … 3929 21
Muut pääaineet 3500 4000 4600 4240 51
Kansantaloustiede 3400 3990 4540 4084 46
Yritysjuridiikka /
oikeustiede
… 3900 … 3713 21
Kansainvälinen
liiketoiminta
3060 3815 5500 4428 39
Johtaminen ja organisointi 3162 3800 4860 4683 77
Markkinointi 3100 3800 4730 4065 84
Jokaisessa pääaineryhmässä kansantaloustiedettä lukuun ottamatta miesvastaajat
ansaitsivat naisvastaajia enemmän. Kansantaloustiedettä pääaineenaan lukeneiden
naisvastaajien palkkamediaani oli 100 euroa kuukaudessa miesvastaajia korkeampi.
8 Alaryhmissä, joissa tapausten lukumäärä on alle 25, ilmoitetaan vain keskiarvo ja mediaani
50. 49
Markkinointia pääaineenaan lukeneiden vastaajien keskuudessa sukupuolten välinen
palkkaero on kaikista suurin miesten palkan mediaanin ollessa 1050 euroa korkeampi
kuin naisvastaajilla.
Sukupuolten välinen palkkaero on edellisen vastaavan tutkimuksen tapaan pienin kunnan
ollessa työnantaja ja suurin yksityisen sektorin isoissa yrityksissä työskentelevillä
vastaajilla. Vastaavasti tähän tutkimukseen vastanneilla, opetus‐ ja kasvatustyötä tekevillä
naisvastaajilla oli noin 200 euroa korkeampi kuukausipalkan mediaani, kuin vastaavaa
työtä tekevillä miesvastaajilla. Muiden työtehtävien kohdalla miesten mediaaniansiot ovat
naisten vastaavia korkeampia. Suurin ero sukupuolten välillä, 1560 euroa löytyy johto‐ ja
esimiestehtävissä toimivien osalta.
52. 51
Taulukko 18. Bruttopalkka työtehtävien mukaan kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien (vain kokopäivätyössä olevat, palkka
euroina mediaanin mukaisessa järjestyksessä)10
Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili Keskiarvo Lkm
Johto‐ ja esimiestehtävät 4100 5035 6000 5508 99
Rahoituksen ja
taloushallinnon tehtävät
3415 4200 5120 4884 143
Konsultointi ja koulutus 3595 4100 4950 4190 49
Lainopillinen työ … 4025 … 4413 12
Muu työn luonne … 4000 …
Markkinointi ja myynti 3413 4000 5000 4373 72
Suunnittelu‐, kehitys‐ ja
hallintotehtävät
3270 3800 4500 3952 95
Viestintä‐ ja mediatyö … 3570 … 3219 9
Opetus tai kasvatus … 3482 … 3453 16
Asiakas‐ tai potilastyö … 3238 … 3324 20
Tutkimus … 3100 … 3343 20
Toimisto‐ tai esikuntatyö … 3000 … 5451 13
10 Alaryhmissä, joissa tapausten lukumäärä on alle 25, ilmoitetaan vain keskiarvo ja mediaani. Taulukossa ei
ole mukana alaryhmiä, joissa tapausten lukumäärä on alle seitsemän.
54. 53
Kuvio 5. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen
Kuvion 5 tarjoaman informaation havainnollistamiseksi se on jaettu neljään osaan. Tämä
nelikenttä muodostetaan akselistolle väitteiden summamuuttujien keskiarvojen
perusteella. Nelikentän osiot, joihin tiedot ja taidot sijoitetaan, muotoutuvat itse aineistosta
12. Nelikenttää tulkittaessa on otettava huomioon, että tässä tarkastellaan vain sitä,
kehittikö yliopisto‐opiskelu jotain tietoa tai taitoa keskimääräistä paremmin tai
heikommin ja mikä on sen merkitys työssä. Kyse ei ole siis absoluuttisesta selvyydestä
12 Ryhmä 1 (nelikentässä oikealla ylhäällä): merkitys työelämässä on keskimääräistä suurempi ja yliopisto‐
opiskelu kehitti keskimääräistä enemmän, koulutus vastaa tarpeeseen
Ryhmä 2 (oikealla alhaalla): merkitys työssä on keskimääräistä suurempi, mutta yliopisto‐opiskelu kehitti
keskimääräistä vähemmän, koulutuksessa pitäisi panostaa näihin enemmän
Ryhmä 3 (vasemmalla ylhäällä): merkitys työssä on keskimääräistä pienempi, mutta yliopisto‐opiskelu
kehitti keskimääräistä enemmän, koulutuksessa painotetaan ehkä liikaa
Ryhmä 4 (vasemmalla alhaalla): merkitys työssä on keskimääräistä pienempi ja myös yliopisto‐opiskelu
kehitti keskimääräistä vähemmän, koulutuksessa pitäisi ehkä huomioida paremmin
55. 54
siihen, kehittikö yliopisto‐opiskelu jotain tietoa tai taitoa sopivasti, liikaa vai liian vähän
suhteessa työelämätarpeeseen.
KTM‐tutkinnon vuonna 2005 suorittaneiden mielestä kuviossa 5 esitellyistä vaihtoehdoista
työtehtävissä tärkeimmät taidot ovat ongelmanratkaisutaidot, ryhmätyötaidot ym.
sosiaaliset taidot, organisointi‐ ja koordinointitaidot sekä analyyttiset, systemaattisen
ajattelun taidot. Näiden taitojen kohdalla vastausten keskiarvo on vähintään 5,2.
Sukupuolten välillä on pieniä mielipide‐eroja työssä merkityksellisten taitojen osalta.
Miehet kokevat seuraavat taidot merkityksellisempinä työssään kuin naiset: esimiestaidot,
yritystoiminnan perusteiden tuntemuksen ja viestinnän englannin kielellä. Naiset
puolestaan kokevat seuraavat taidot merkityksellisempinä työssään kuin miehet:
organisointi‐ ja koordinointitaidot, tiedonhankintataidot, tieto‐ ja viestintätekniikan taidot
sekä projektinhallintataidot. Tilanne ei ole muuttunut edellisestä vastaavasta kyselystä.
Iällä on myös merkitystä, sillä alle 27‐vuotiaat kokivat seuraavat asiat työssä tärkeämmiksi
verrattuna vähintään 27‐vuotiaisiin vastaajiin: ryhmätyö ym. sosiaaliset taidot,
organisointi ja koordinointitaidot, analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot, viestinnän
englannin kielellä sekä projektinhallintataidot. Vähintään 27‐vuotiaat vastaajat puolestaan
kokivat lainsäädännön tuntemuksen merkittävämmäksi taidoksi kuin alle 27‐vuotiaat
vastaajat.
Kauppatieteilijöiden mielestä yliopisto‐opinnot kehittivät parhaiten tiedonhankintataitoja,
analyyttisiä, systemaattisen ajattelun taitoja sekä oman alan teoreettista osaamista.
Heikoimmin opinnot kehittivät annetuista vaihtoehdoista esimiestaitoja, neuvottelutaitoja
sekä opetus‐, koulutus‐ tai ohjaustaitoja. Yleisesti ottaen naisten mielestä yliopisto‐
opiskelu kehitti lomakkeessa mainittuja tietoja ja taitoja paremmin kuin miesten mielestä.
Erityisesti seuraavat taidot kehittyivät naisten kokeman mukaan paremmin verrattuna
miesten vastaaviin mielipiteisiin: tiedonhankintataidot, ruotsin kielen taidot,
ongelmanratkaisutaidot sekä neuvottelutaidot.
56. 55
Opiskelupaikoittain tarkasteltuna selvästi parhaiten yliopisto‐opiskelu kehitti kaikkia
lomakkeessa mainittuja tietoja ja taitoja Oulun yliopistosta valmistuneiden vastaajien
mielestä. Seuraavaksi korkeimmat keskiarvot saatiin Itä‐Suomen yliopistosta ja Turun
kauppakorkeakoulusta valmistuneilta vastaajilta. Selvästi heikoimmin taitojen ja taitojen
kehittymistä arvioivat Åbo Akademista valmistuneet vastaajat.
Kuvio 6. Vastaajien mielipiteiden keskiarvo siitä, miten yliopisto‐opiskelu kehitti kaikkia mainittuja tietoja ja taitoja yhteensä 13
Verrattaessa eri korkeakouluista valmistuneiden mielipiteitä opintojen aikana parhaiten
kehittyneiden taitojen osalta voidaan nähdä pieniä painotuseroja. Oman alan teoreettinen
osaaminen oli Turun kauppakorkeakoulusta ja Hankenilta valmistuneita lukuun
ottamatta kaikilla vastanneilla ”kärkikolmikossa” opintojen aikana kehittyneiden taitojen
listassa. Myös tiedonhankintataidot ja analyyttinen, systemaattinen ajattelu päätyivät
lähes kaikista kouluista valmistuneilla ”kärkikolmikkoon”. Tarkemmin opintojen aikana
kehittyneisiin taitoihin perehdytään kunkin koulutusyksikön kohdalla luvussa 7.
13 Asteikko 1‐6; 1 = erittäin puutteellisesti, 2 = puutteellisesti, 3 = melko puutteellisesti, 4 = melko hyvin, 5 =
hyvin, 6 = erinomaisesti
57. 56
Edellä esitetty kysymyspatteri ”merkitys työssä – opiskelu kehitti” antaa mahdollisuuden
verrata saatuja keskiarvoja keskenään (kuilua) ja tulkita tuloksia yksioikoisesti niin, ettei
koulutuksessa saada riittävästi työelämässä vaadittuja taitoja. Tulee kuitenkin pitää
mielessä, että vastaajien arviot koskevat yli viiden vuoden takaisia opintoja ja että emme
tiedä mitään vastaajan omasta opiskeluun antamasta panoksesta.
Kuiluanalyysin perusteella selvästi suurimmat puutteet koulutuksessa näyttäisivät
liittyvän neuvottelutaitoihin sekä myös organisointi‐ ja koordinointitaitoihin. ”Merkitys
työssä – opiskelu kehitti” keskiarvojen ero on melko suuri myös projektinhallintataitojen,
ongelmanratkaisutaitojen ja esiintymistaitojen kohdalla. Oman alan teoreettista osaamista
sekä ruotsin kielen taitoa opinnot kehittivät vastaajien mielestä enemmän kuin mitä he
kokivat niiden merkitykseksi työssä.
Peilattaessa kauppatieteilijöiden tilannetta työnantajapalautteen kautta voidaan todeta,
että työnantajien mielestä KTM‐tutkinnon suorittaneiden kilpailukykyä työmarkkinoilla
voidaan parantaa lisäämällä kauppatieteiden maistereiden ymmärrystä ihmisten
käyttäytymisestä ja korostamalla joustavan asenteen merkitystä työelämässä. Työnantajien
mielestä tyypillisimmät osaamisalueet kauppatieteilijöillä ovat laskentatoimi ja
markkinointi. Kauppatieteilijöiden vahvuuksiin taas kuuluvat kyky käyttää työkielenä
muitakin kieliä kuin suomen kieltä, analyyttisen ajattelun kyky, sekä kyky etsiä tietoa
(Saarinen, 2011).
59. 58
7 Yksikkökohtaisia tuloksia
Joitakin yksikkökohtaisia tuloksia on jo tuotu esiin aiemmin raportissa, mutta tämä luku
käsittelee vielä keskeisimmät tulokset koulutusyksiköittäin. Muutaman koulutusyksikön
kohdalla vastaajien pieni määrä rajoittaa johtopäätöksien tekoa. Pääasiallisesti tässä
luvussa verrataan kustakin koulutusyksiköstä valmistuneita tai heidän mielipiteitään
suhteessa muista koulutusyksiköstä valmistuneisiin ja heidän mielipiteisiin. Taulukoissa
kohta ”muut” tarkoittaa siis muista kuin käsiteltävästä koulutusyksiköstä valmistuneita
kauppatieteilijöitä. Lisäksi kyselyhetken työtä koskevissa taulukoiden sarakkeissa tai
riveissä on huomioitu vain työssä olevat vastaajat, koska esimerkiksi perhevapaalla
olevien vastaajien perhevapaan alkamisajankohtaa ei ole kysytty.
7.1 Helsingin kauppakorkeakoulu (HSE)
Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneita aineistossa on 134. Vuonna 2005
tutkinnon suorittaneista 35 % vastasi kyselyyn. Vastausaktiivisuus on koko aineiston
matalin yhdessä Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden kanssa. Vastaajista 60 % oli naisia,
kun heitä tutkinnon suorittaneista oli 52 % (KOTA). Vastaajien iän keskiarvo
valmistumishetkellä oli 27,4 vuotta.
60. 59
Taulukko 19. Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneet vastaajat
Pääaineryhmä Yhteensä (N) Naiset (N) Iän keskiarvo valmistuessa
Johtaminen ja organisointi 23 11 26,5
Kansainvälinen liiketoiminta 13 10 29,5
Kansantaloustiede 9 5 27,8
Laskentatoimi 27 15 26,6
Logistiikka 9 4 27,3
Markkinointi 13 9 26,1
Rahoitus 16 3 26,3
Tietojärjestelmätiede 5 1 27,6
Yrittäjyys 3 0 51,3
Yritysjuridiikka/oikeustiede 6 5 25,3
Muut pääaineet 20 12 26,4
HSE 134 75 27,4
7.1.1 Sijoittuminen työelämään
Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneet olivat jo valmistumishetkellä työllistyneet
melko hyvin. Työttömien osuus vastaa käytännössä koko aineiston keskitasoa. Helsingin
kauppakorkeakoulusta valmistuneet ovat hieman useammin jatkaneet opintoja tai jääneet
perhevapaalle kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneet kokonaisuutena.
Kyselyhetkellä vain kaksi vastaajaa Helsingin kauppakorkeakoulusta oli työttömänä,
työllisyystilanne on siis määrällisesti tarkasteltuna edelleen hyvä. Työvoiman ulkopuolella
olevien osuus oli kyselyhetkellä hieman koko aineistoa matalampi. Vuosina 2002 – 2003
valmistuneiden tilanteeseen verrattuna myös Helsingin kauppakorkeakoulusta
61. 60
valmistuneiden työllisyystilanne oli hieman heikentynyt. Vastaavasti hieman suurempi
osa vastaajista oli joko jatkanut opintojaan tai oli kyselyhetkellä perhevapaalla, kuin
vuosina 2002 – 2003 valmistuneista edellisessä vastaavassa kyselyssä.
Taulukko 20. Työmarkkinatilanne (HSE)
% Valmistumishetki,
HSE
Valmistumishetki,
muut
Kyselyhetki,
HSE
Kyselyhetki,
muut
Työssä 69,8 73,0 87,2 85,9
Työttömänä 15,9 15,1 1,5 1,8
Työvoiman ulkopuolella 13,5 10,2 10,5 11,6
Muu tilanne 0,8 1,7 0,8 0,7
Yhteensä 100 100 100 100
N 133 583 133 581
Työuran viittä ensimmäistä vuotta kuvaavien kysymysten osalta Helsingin
kauppakorkeakoulusta valmistuneet näyttävät pärjäävän hieman paremmin kuin muista
koulutusyksiköistä valmistuneet keskimäärin (katso taulukko 21). Helsingin
kauppakorkeakoulusta valmistuneet vastaajat olivat olleet koulutustasoaan työssä
valmistumisensa jälkeen keskimäärin 4 vuotta 7 kuukautta. Työnantajia vastaajilla oli
työuran alussa ollut keskimäärin 2 ja työsuhteita 2,6. Työnantajien lukumäärän keskiarvo
on aineiston keskiarvoa vastaava. Työttömänä olleista vastaajista viisi kuudesta (84 %) on
ollut työttömänä vain kerran ja työttömyysajan mediaani on 3 kuukautta.
62. 61
Taulukko 21. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (HSE)
Työssä* Työsuhteita** Työttömänä***
HSE (N=133) 4 v 7 kk 2,6 19
Muut (N= 522) 4 v 5 kk 3,0 26
*= koulutustasoa vastaavassa työssä
**= keskiarvo
***= niiden osuus, joilla on ollut vähintään yksi
työttömyysjakso valmistumisen jälkeen
Valtaosa Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneista oli löytänyt ensimmäisen
työpaikkansa yksityiseltä sektorilta. Osuus on korkeimpia yliopistojen välisessä
vertailussa. Julkiselle sektorille työllistyneiden osuus on puolestaan huomattavasti
alhaisempi kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneilla keskimäärin. Kyselyhetkeen
tultaessa ei merkittäviä eroja esiinny, vaan yksityiselle sektorille työllistyneiden osuus on
jopa hieman kasvanut ja erot pysyneet samankaltaisina verrattuna muista
koulutusyksiköistä valmistuneisiin.
63. 62
Taulukko 22. Päätyönantaja (HSE)
% Ensimmäinen
työ, HSE
Ensimmäinen
työ, muut
Kyselyhetken
työ, HSE
Kyselyhetken
työ, muut
Yksityinen yritys 83,3 73,9 85,4 73,5
Yliopisto, korkeakoulu 5,3 7,8 3,8 6,2
Järjestö, säätiö, tms. 4,5 3,3 3,8 4,8
Oma yritys, tms. 3,0 2,2 3,1 3,0
Valtio, valtion liikelaitos 2,3 6,4 3,1 5,4
Kunta, kuntayhtymä 0,8 6,2 0,8 7,0
Muu päätyönantaja 0,8 0,2 0 0,1
Yht. 100 100 100 100
N 132 577 130 557
Taulukossa 23 ovat nähtävissä vastaajien työpaikkojen sijaintimaakunnat. Helsingin
kauppakorkeakoulusta valmistuneet vastaajat ovat pääosin työllistyneet Uudellemaalle.
Kyselyhetkellä Suomessa asuvista vastaajista vain neljä työskenteli Uudenmaan
ulkopuolella.
65. 64
Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneet ovat sijoittuneet uransa alussa muita
selvästi useammin viestintä‐ ja mediatyöhön, lainopilliseen työhön ja rahoituksen ja
taloushallinnon tehtäviin. Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneet ovat puolestaan
sijoittuneet muita vastaajia harvemmin opetus ja kasvatus‐työhön, sekä asiakas‐ tai
potilastyöhön. Kyselyhetkellä johto‐ ja esimiestehtävissä toimivien osuus oli yli 10
prosenttiyksikköä pienempi kuin muista yksiköistä valmistuneilla yhteensä. Myös
suunnittelu‐, kehitys‐ ja hallintotehtävissä toimivien osuus oli huomattavasti muita
koulutusyksiköitä korkeampi.