La electroencefalografía es una técnica que permite estudiar la actividad cerebral. Por tanto, la utilizamos para conocer mejor el diagnóstico y la localización de su enfermedad, y en muchos casos la intensidad de una posible lesión. De esta forma, podemos orientar a su médico especialista sobre el diagnóstico y tratamiento a seguir.

1. EElleeccttrrooeenncceeffaallooggrraaffííaa
((EEEEGG))
PPoorr::
CCllaarriibbeell IIzzqquuiieerrddoo
SSaannttiiaaggoo,, RReeppuubblliiccaa DDoommiinniiccaannaa
OOccttuubbrree 22001144

2. EEEEGG
 EExxpplloorraacciióónn nneeuurrooffiissiioollóóggiiccaa qquuee ssee bbaassaa eenn eell
rreeggiissttrroo ddee llaa aaccttiivviiddaadd bbiiooeellééccttrriiccaa cceerreebbrraall eenn
ccoonnddiicciioonneess bbaassaalleess ddee rreeppoossoo,, eenn vviiggiilliiaa oo
ssuueeññoo,, yy dduurraannttee ddiivveerrssaass aaccttiivvaacciioonneess
((hhaabbiittuuaallmmeennttee hhiippeerrvveennttiillaacciióónn yy
ffoottooeessttiimmuullaacciióónn))..

3. BBrreevvee HHiissttoorriiaa
 RRiicchhaarrdd CCaattoonn ((11884422--11992266)),, uunn mmééddiiccoo ddee
LLiivveerrppooooll,, pprreesseennttóó eenn 11887755 ssuuss hhaallllaazzggooss ssoobbrree
llooss ffeennóómmeennooss bbiiooeellééccttrriiccooss eenn llooss hheemmiissffeerriiooss
cceerreebbrraalleess ddee rraattoonneess yy mmoonnooss,, eexxppuueessttooss ppoorr
ccrraanniieeccttoommííaa..
 HHaannss BBeerrggeerr ((11887733--11994411)) ccoommeennzzóó ssuuss eessttuuddiiooss
ssoobbrree eelleeccttrrooeenncceeffaallooggrraaffííaa eenn hhuummaannooss,, eenn
11992200..

4. IInnffoorrmmaacciióónn bbáássiiccaa
 LLaa eelleeccttrrooeenncceeffaallooggrraaffííaa eess uunnaa ttééccnniiccaa qquuee
ppeerrmmiittee eessttuuddiiaarr llaa aaccttiivviiddaadd cceerreebbrraall.. PPoorr
ttaannttoo,, llaa uuttiilliizzaammooss ppaarraa ccoonnoocceerr mmeejjoorr eell
ddiiaaggnnóóssttiiccoo yy llaa llooccaalliizzaacciióónn ddee ssuu eennffeerrmmeeddaadd,, yy
eenn mmuucchhooss ccaassooss llaa iinntteennssiiddaadd ddee uunnaa ppoossiibbllee
lleessiióónn.. DDee eessttaa ffoorrmmaa,, ppooddeemmooss oorriieennttaarr aa ssuu
mmééddiiccoo eessppeecciiaalliissttaa ssoobbrree eell ddiiaaggnnóóssttiiccoo yy
ttrraattaammiieennttoo aa sseegguuiirr..

5. AAccttiivviiddaadd cceerreebbrraall:: cceerreebbrroo
 FFoorrmmaa ppaarrttee ddeell ssiisstteemmaa nneerrvviioossoo
 CCoonnttiieennee aallrreeddeeddoorr ddee 1100--1155..000000 MM ddee nneeuurroonnaass,,
mmááss ddeell 9900%% ddee llaass nneeuurroonnaass ddeell ccuueerrppoo
 PPeessaa aapprrooxx 11,,55 KKgg ((eennttrree eell 22%% yy eell 33%% ddeell ppeessoo
ddee uunn aadduullttoo))
 UUttiilliizzaa aallrreeddeeddoorr ddeell 2200%% ddeell ssuummiinniissttrroo ddee
ooxxííggeennoo ddeell ccuueerrppoo
 TTiieennee uunnaa ssuupp.. aapprrooxxiimmaaddaa ddee 22 mm22,, yy ccaabbee eenn eell
ccrráánneeoo ddeebbiiddoo aa qquuee eessttáá ddoobbllaaddoo//pplleeggaaddoo

7. AAccttiivviiddaadd cceerreebbrraall:: cceerreebbrroo
 FFuunncciioonneess
 MMuullttiittaasskkiinngg:: ccoonnttrroollaa rreessppiirraacciióónn,, llaattiiddooss
ccaarrddííaaccooss,, tteemmppeerraattuurraa.. CCoonndduucciimmooss uunn aauuttoo
mmiieennttrraass ccoonnvveerrssaammooss,, nnooss iinnddiiccaa ssii sseennttiimmooss ffrrííoo oo
ccaalloorr,, hhaammbbrree,, oo qquuee tteenneemmooss ttaarreeaass ppeennddiieenntteess ppaarraa
mmááss ttaarrddee
 PPaarraa ttooddoo eelllloo,, eell cceerreebbrroo ttiieennee ppaarrtteess eessppeecciiaalliizzaaddaass,,
yy ssii hhaayy uunn ddaaññoo cceerreebbrraall,, ppuueeddee vveerrssee aaffeeccttaaddaa uunnaa oo
mmááss áárreeaass

8. AAccttiivviiddaadd cceerreebbrraall:: cceerreebbrroo

22. NNeeuurroonnaa ==>> ssiinnaappssiiss,, ppoorr
mmeeddiioo ddee nneeuurroottrraannssmmiissoorreess

23. NNeeuurroonnaass
 LLaass ccoonneexxiioonneess eennttrree eellllaass ppeerrmmiitteenn pprroocceessaarr
sseeññaalleess yy aallmmaacceennaarr mmeemmoorriiaass
 NNaacceemmooss ccoonn llaa mmaayyoorr ppaarrttee ddee llaass nneeuurroonnaass
qquuee tteennddrreemmooss eenn ttooddaa llaa vviiddaa,, ppoorr lloo qquuee eess
ddiiffíícciill qquuee eell cceerreebbrroo ddaaññaaddoo ssee rreeccuuppeerree,, lloo qquuee
nnoo qquuiieerree ddeecciirr qquuee sseeaa iimmppoossiibbllee,, ddeebbiiddoo aa llaa
ppllaassttiicciiddaadd nneeuurroonnaall

24.  UUnn nneeuurroottrraannssmmiissoorr eess uunnaa mmoollééccuullaa eenn eessttaaddoo ddee
ttrraannssiicciióónn,, ccoonn ddééffiicciitt oo ssuuppeerráávviitt ddee ccaarrggaass.. EEssttee eessttaaddoo
ddee ttrraannssiicciióónn llee ddaa uunn ttiieemmppoo mmááxxiimmoo ddee eessttaabbiilliiddaadd ddee
uunnaass ccuuaannttaass vviibbrraacciioonneess mmoolleeccuullaarreess.. EEll mmeeddiioo ppoorr eell
ccuuaall ssee ttrraannssmmiittee eess llaa mmiieelliinnaa,, rreessppoonnssaabbllee ddee llaa
ssiinnaappssiiss nneeuurroonnaall,, qquuee ccoonneeccttaa ccoonn eell ggrruuppoo ddee
rreecceeppttoorreess ddeennddííttrriiccooss,, ddeessccaarrggaannddoo eenn llaa ddeennddrriittaa
eessppeeccííffiiccaa qquuee aaddmmiittee eell nneeuurroottrraannssmmiissoorr ppoorrttaaddoorr ddee llaa
ccaarrggaa..
 EEll ppaassoo ddeell nneeuurroottrraannssmmiissoorr ppoorr llooss aaxxoonneess eessttiimmuullaa llaa
ccrreeaacciióónn ddee mmiieelliinnaa,, ppoorr lloo qquuee aa mmaayyoorr ccaannttiiddaadd ddee
mmiieelliinnaa,, mmeennoorr rreessiisstteenncciiaa aa llaa ttrraannssmmiissiióónn yy mmeennoorr uussoo
ddee rreeccuurrssooss..

25. OOrriiggeenn ddee llaa EEEEGG
 LLooss ffeennóómmeennooss qquuee ooccuurrrreenn eenn llaa ssiinnaappssiiss ssoonn
ddee nnaattuurraalleezzaa qquuíímmiiccaa,, ppeerroo ttiieenneenn eeffeeccttooss
eellééccttrriiccooss llaatteerraalleess qquuee ssee ppuueeddeenn mmeeddiirr..
 UUnnaa ssoollaa nneeuurroonnaa nnoo lllleeggaa aa sseerr aapprreecciiaabbllee
ddeennttrroo ddeell mmoonnttóónn,, ppeerroo ssii ppeennssaammooss eenn eellllaass
ccoommoo vveeccttoorreess,, lloo qquuee mmeeddiimmooss eess llaa rreessuullttaannttee..

26. OOrriiggeenn ddee llaa EEEEGG
 EEssttooss eeffeeccttooss eellééccttrriiccooss ssee ppuueeddeenn mmeeddiirr ““iinn
ssiittuu”” ((eelleeccttrrooddooss ddee aagguujjaa)) oo eenn eell ccuueerroo
ccaabbeelllluuddoo ((eelleeccttrrooddooss ssuuppeerrffiicciiaalleess)).. OObbvviiaammeennttee
llaa iinntteennssiiddaadd ddee llaa sseeññaall eenn eell úúllttiimmoo ccaassoo eess
mmeennoorr,, ppeerroo ttiieennee llaa vveennttaajjaa ddee sseerr uunnaa ttééccnniiccaa
nnoo iinnvvaassiivvaa..

27. SSeeññaalleess EEEEGG ssuuppeerrffiicciiaalleess
 MMaaggnniittuudd:: 55 aa 330000 μμVV
 AAnncchhoo ddee bbaannddaa:: 00,,55 aa 110000 HHzz ((nnoorrmmaallmmeennttee ssee
uuttiilliizzaa hhaassttaa 7700 HHzz ppaarraa ccllíínniiccaa))

28. UUbbiiccaacciióónn ddee llooss eelleeccttrrooddooss
 LLaa aammpplliittuudd,, ffaassee yy ffrreeccuueenncciiaa ddeell EEEEGG ddeeppeennddeenn ddee llaa
uubbiiccaacciióónn ddeell eelleeccttrrooddoo..
 LLaa ccaabbeezzaa eess mmaappeeaaddaa ppoorr 44 ppuunnttooss:: NNaassiioonn,, IInniioonn,,
PPuunnttooss pprree--aauurriiccuullaarreess ddeerreecchhoo ee iizzqquuiieerrddoo..
 FFoorrmmaa 1199 eelleeccttrrooddooss mmááss ttiieerrrraa
 LLooss eelleeccttrrooddooss ssoonn ppuueessttooss mmiiddiieennddoo llaa ddiissttaanncciiaa
NNaassiioonn--IInniioonn yy hhaacciieennddoo ppuunnttooss eenn 1100%%,, 2200%%,, 2200%%,,
2200%%,, 2200%% yy 1100%% aa lloo llaarrggoo ddee ssuu lloonnggiittuudd..
 EEll vvéérrtteexx,, oo eelleeccttrrooddoo CCZZ,, ssee eennccuueennttrraa uubbiiccaaddoo eenn eell
ppuunnttoo mmeeddiioo

29. PPrroottooccoolloo iinntteerrnnaacciioonnaall
SSiisstteemmaa 1100--2200

30. DDiissttrriibbuucciióónn eenn ccaabbeezzaall EEEEGG

31. EElleeccttrrooeenncceeffaallóóggrraaffoo
 DDiiaaggrraammaa ddee bbllooqquueess
Electrodos
Filtro
Pre (instrumentac) Señal
+ Amplificación
Aislación

32. a Electrodos de agguujjaa ((EElleeccttrrooccoorrttiiccooggrraammaa))

33. EElleeccttrrooddooss ssuuppeerrffiicciiaalleess
 TTiieenneenn uunn bbaaññoo ddee oorroo oo ddee ppllaattaa
 NNeecceessiittaann uunn ggeell oo ppaassttaa ccoonndduuccttoorraa ppaarraa mmeejjoorraarr llaa
iinntteerrffaazz
 SSee uuttiilliizzaann ddiissttiinnttaass ppaassttaass ccoonndduuccttoorraass,, ddee aaccuueerrddoo aa llaa
dduurraacciióónn ddeell eessttuuddiioo ((ppoorr eejjeemmpplloo,, ppaarraa
ppoolliissoommnnooggrraaffííaa,, uunn eessttuuddiioo qquuee dduurraa ttooddaa uunnaa nnoocchhee,,
ssee uuttiilliizzaa ccoollooddiióónn,, eell ccuuaall ttiieennee mmeejjoorr ffuunncciioonnaammiieennttoo
mmeeccáánniiccoo))

34. EElleeccttrrooddooss ssuuppeerrffiicciiaalleess
Autoadhesivos
Gorro - cap

35. PPrree ++ AAmmpplliiffiiccaacciióónn
 AAllttaa iimmppeeddaanncciiaa ddee eennttrraaddaa,, aallttaa rreellaacciióónn ddee
rreecchhaazzoo aall mmooddoo ccoommúúnn ((RRRRMMCC)) yy bbaajjoo rruuiiddoo
 AAiissllaacciióónn

36. FFiillttrrooss
AAnncchhoo ddee bbaannddaa:: 00,,55 aa 110000 HHzz ((7700 HHzz
eess lloo hhaabbiittuuaall eenn ccllíínniiccaa))
AAll mmeennooss ddee sseegguunnddoo oorrddeenn

37. OOnnddaass yy rriittmmooss EEEEGG -- vviiggiilliiaa
 AAllffaa:: 88 aa 1133 HHzz.. 2200--6600 μμVV ((5500 μμVV pprroommeeddiioo)),, aauunnqquuee
110000--220000 μμVV ttooddaavvííaa ssee ccoonnssiiddeerraa nnoorrmmaall..
 BBeettaa:: >>1133 HHzz ((ggrraallmmeennttee 1188--2255 HHzz)).. 55--1100 μμVV,,
eexxcceeppcciioonnaallmmeennttee ssuuppeerraa llooss 3300 μμVV
 TThheettaa ((oo TTiittaa,, ppaarraa llooss mmoorraalliissttaass)):: 44 aa 77,,55 HHzz.. BBaajjaa
aammpplliittuudd
 DDeellttaa:: << 33,,55 HHzz
 MMuu:: 77 aa 1122 HHzz,, uussuuaallmmeennttee 88--1100 HHzz ((ttaammbbiiéénn ssee llee llllaammaa
““aallffooiiddee””)).. 2200--6600 μμVV.. TTrreenneess ddee ppooccooss sseegguunnddooss ddee
dduurraacciióónn
 LLaammbbddaa:: RReeggiióónn oocccciippiittaall,, rreellaacciioonnaaddaass ccoonn aaccttiivviiddaadd
vviissuuaall.. PPootteenncciiaalleess eevvooccaaddooss vviissuuaalleess

38. OOnnddaass yy rriittmmooss EEEEGG -- vviiggiilliiaa

39. OOnnddaass yy rriittmmooss EEEEGG -- vviiggiilliiaa
 RRiittmmoo AAllffaa :: EEss eell rriittmmoo ddoommiinnaannttee eenn uunn
eelleeccttrrooeenncceeffaallooggrraammaa ((EEEEGG)) nnoorrmmaall.. SSee
llooccaalliizzaa ssoobbrree ttooddoo eenn eessttrruuccttuurraass
oocccciippiittaalleess yy ppaarriieettaalleess,, ssiieennddoo mmááss
eevviiddeenntteess eenn ccoonnddiicciioonneess ddee rreellaaxx yy aall
cceerrrraarr llooss oojjooss..
DDiissttrriibbuucciióónn:: rreeggiioonneess ppoosstteerriioorreess ((oocccciippiittaalleess))
ddee aammbbooss hheemmiissffeerriiooss,, eenn ffoorrmmaa ssiimmééttrriiccaa..
RReefflleexxiióónn eenn rreeggiioonneess ppaarriieettaalleess yy ppoosstteerriioorr ddee
llóóbbuullooss tteemmppoorraalleess..

40. OOnnddaass yy rriittmmooss EEEEGG -- vviiggiilliiaa
Ojos abiertos Ojos cerrados
Ritmo alfa en regiones posteriores del cerebro

41. OOnnddaass yy rriittmmooss EEEEGG -- vviiggiilliiaa
Cambios de frecuencia y amplitud del ritmo alfa con la edad

42. OOnnddaass yy rriittmmooss EEEEGG -- vviiggiilliiaa
 RRiittmmoo BBeettaa:: AAppaarreeccee eenn aapprrooxxiimmaaddaammeennttee
eell 2200 %% ddee llaass ppeerrssoonnaass nnoorrmmaalleess,, ssiieennddoo
mmááss eevviiddeennttee ssii eell ppaacciieennttee eessttáá ssoommeettiiddoo aa
ttrraattaammiieennttooss ccoonn ffáárrmmaaccooss sseeddaanntteess..
 SSiiggnniiffiiccaaddoo ffiissiioollóóggiiccoo:: nnoo eessttáá ccllaarroo,, ppeerroo ssee
ssuuppoonnee qquuee ttiieennee rreellaacciióónn ccoonn llaa ffuunncciióónn
sseennssoo--mmoottoorraa
 PPrreesseennttee eenn ppeerrssoonnaass ccoonn ffuunncciióónn cceerreebbrraall
nnoorrmmaall:: eenn ppaacciieenntteess eenn ccoommaa eess uunn ssiiggnnoo ddee
bbuueenn pprroonnóóssttiiccoo

43. OOnnddaass yy rriittmmooss EEEEGG -- vviiggiilliiaa
Ritmo beta

44. OOnnddaass yy rriittmmooss EEEEGG -- vviiggiilliiaa
Actividad beta generalizada

45. OOnnddaass yy rriittmmooss EEEEGG -- vviiggiilliiaa
Actividad beta generalizada, inducida con tratamiento barbitúrico

46. OOnnddaass yy rriittmmooss EEEEGG -- vviiggiilliiaa
 RRiittmmoo MMuu:: EEss eell mmeennooss ffrreeccuueennttee ddee llooss
rriittmmooss ddee uunn rreeggiissttrroo nnoorrmmaall,, eessttaannddoo eenn
ttaann ssóólloo uunn 1100 %% ddee llooss iinnddiivviidduuooss
nnoorrmmaalleess.. LLooccaalliizzaaddoo eenn rreeggiioonneess cceennttrraalleess..
SSee iiddeennttiiffiiccaa ppoorr ssuu mmoorrffoollooggííaa ttííppiiccaa eenn
““aarrccooss”” yy ppoorr sseerr ssuupprriimmiiddoo ssii ssee mmuueevvee llaa
eexxttrreemmiiddaadd ssuuppeerriioorr ccoonnttrraallaatteerraall..
 VViinnccuullaaddoo aa llooss ssiisstteemmaass sseennssoorriiaall yy mmoottoorr,, ddee
ffoorrmmaa ccoonnttrraallaatteerraall.. SSiinn rreellaacciióónn ccoonn lloo vviissuuaall
nnii ccoonn llaa aaccttiivviiddaadd mmeennttaall..

47. OOnnddaass yy rriittmmooss EEEEGG -- vviiggiilliiaa
Ritmo mu

48. OOnnddaass yy rriittmmooss EEEEGG -- vviiggiilliiaa
 OOnnddaass llaammbbddaa:: aall rreeaalliizzaarr mmoovviimmiieennttooss ddee bbúússqquueeddaa ccoonn llooss oojjooss
((ffiijjaarrssee eenn llooss ddeettaalllleess ddee uunnaa hhaabbiittaacciióónn,, oobbsseerrvvaarr ddiivveerrssooss
eelleemmeennttooss ddee uunn ddiibbuujjoo,, eettcc..)) aappaarreecceenn ddeefflleexxiioonneess eenn rreeggiioonneess
oocccciippiittaalleess qquuee ssee ddeennoommiinnaann oonnddaass llaammbbddaa..
 MMoorrffoollooggííaa:: ssoonn oonnddaass aagguuddaass,, uussuuaallmmeennttee bbiiffáássiiccaass yy ddee ffoorrmmaa
ttrriiaanngguullaarr.. SSoonn ssiimmiillaarreess aa llooss eelleemmeennttooss aagguuddooss ttrraannssiittoorriiooss
ppoossiittiivvooss oocccciippiittaalleess qquuee aappaarreecceenn dduurraannttee eell ssuueeññoo..
 DDuurraacciióónn:: 110000--225500 mmss..
 AAmmpplliittuudd:: eenn ggeenneerraall,, bbaajjaa--mmeeddiiaannaa aammpplliittuudd ((<< 5500 μμVV)),, ppeerroo
ppuueeddeenn aallccaannzzaarr uunn ggrraann vvoollttaajjee,, ppuuddiieennddoo sseerr ccoonnffuunnddiiddaass ccoonn
oonnddaass ppaattoollóóggiiccaass..
 DDiissttrriibbuucciióónn:: aappaarreecceenn eenn rreeggiioonneess oocccciippiittaalleess.. SSiieemmpprree vvaann
pprreecceeddiiddaass ddee uunn ppootteenncciiaall ggeenneerraaddoo ppoorr eell mmoovviimmiieennttoo ooccuullaarr,, qquuee
aappaarreeccee eenn rreeggiioonneess aanntteerriioorreess,, yy qquuee iinnddiiccaa llaa rreellaacciióónn eennttrree llooss
mmoovviimmiieennttooss ddiissccrriimmiinnaaddoorreess ddee llooss oojjooss ((oo ddee bbúússqquueeddaa)) yy llaass
oonnddaass llaammbbddaa..
 RReellaacciióónn ddee ffaassee:: aauunnqquuee eenn ooccaassiioonneess eessttaass oonnddaass ppuueeddeenn sseerr
aassiimmééttrriiccaass,, ssiieemmpprree aappaarreecceenn ddee uunn mmooddoo ssiinnccrróónniiccoo eenn llooss ddooss
hheemmiissffeerriiooss..

49. OOnnddaass yy rriittmmooss EEEEGG -- vviiggiilliiaa
Ondas lambda en regiones posteriores (ojos abiertos, efecto de parpadeo)

50. AArrqquuiitteeccttuurraa ddeell ssuueeññoo
 22 ffaasseess ddeeffiinniiddaass::
 RREEMM ((RRaappiidd EEyyeess MMoovveemmeenntt)) oo MMOORR ((MMoovviimmiieennttoo
OOccuullaarr RRááppiiddoo))
 nnoo--RREEMM
 CCiicclloo ddee ssuueeññoo:: ssee rreeppiittee uunn nnúúmmeerroo vvaarriiaabbllee ddee
vveecceess,, eennttrree 33 yy 77,, yy llaa dduurraacciióónn ddee ccaaddaa cciicclloo eess
vvaarriiaabbllee,, ppeerroo eenn ccoonnjjuunnttoo dduurraa 7700--112200’’ ((6600--9900’’
ddee ssuueeññoo nnoo--RREEMM yy 1155--3300’’ ddee ssuueeññoo RREEMM))

51. EEssttaaddiiooss ddeell ssuueeññoo
 SSuueeññoo nnoo--RREEMM
 Faassee ssiinn mmoovviimm ooccuullaarreess rrááppiiddooss ((7755--8800%%))
 EEssttaaddiioo 11:: ssoommnnoolliieenncciiaa
 EEssttaaddiioo 22:: ssuueeññoo ssuuppeerrffiicciiaall
 EEssttaaddiioo 33:: ssuueeññoo mmeeddiiaannoo
 EEssttaaddiioo 44:: ssuueeññoo pprrooffuunnddoo
 SSuueeññoo RREEMM
 Faassee ddee mmoovviimmiieennttooss ooccuullaarreess rrááppiiddooss ((2200--2255%%))
 SSuueeññoo ppaarraaddóójjiiccoo

52. EEssttaaddiiooss ddeell ssuueeññoo
Incidencia de ondas de las distintas fases del sueño no-REM

53. EEssttaaddiiooss ddeell ssuueeññoo
Estadio 1 no-REM. Ondas agudas del vértex (flechas) y ondas agudas
positivas occipitales (asteriscos)

54. EEssttaaddiiooss ddeell ssuueeññoo
Estadio 2 no REM. Husos de sueño (flechas) y complejos K (asteriscos)

55. EEssttaaddiiooss ddeell ssuueeññoo
Estadio 3-4 no REM. Ondas lentas de baja frecuencia y gran amplitud

56. EEssttaaddiiooss ddeell ssuueeññoo
Sueño REM

57. HHiippeerrvveennttiillaacciióónn
Respuesta fisiológica a la hiperventilación. 1. Antes. 2. Un minuto después (theta rítmico
con máximo bifrontal). 3. Dos minutos después (theta y delta, máximos bifrontales). 4.
Tres minutos después (delta ritmico, máximo bifrontal). 5. Un minuto después de finalizar
la hiperventilación (similar a 1).

58. EEssttiimmuullaacciióónn LLuummiinnoossaa IInntteerrmmiitteennttee
Respuesta fisiológica a la ELI. Fenómeno de arrastre
(potenciales de similar frecuencia que los de la lámpara).

59. EEssttiimmuullaacciióónn LLuummiinnoossaa IInntteerrmmiitteennttee
Respuesta fotomiogénica

60. PPoolliissoommnnooggrraaffííaa

61. OOttrraass aapplliiccaacciioonneess  PPootteenncciiaalleess eevvooccaaddooss

62. OOttrraass aapplliiccaacciioonneess
 PPootteenncciiaalleess eevvooccaaddooss aauuddiittiivvooss
•onda I: Nervio auditivo
•onda II. Núcleo coclear
•onda III. Complejo olivar
superior
•onda IV. Núcleo ventral del
lemnisco lateral
•onda V Colículo inferior
•onda VI. Cuerpo geniculado
medial.

63. OOttrraass aapplliiccaacciioonneess
 PPootteenncciiaalleess eevvooccaaddooss aauuddiittiivvooss
Potenciales auditivos
evocados entre 1 y 1.000 ms y
sitios anatómicos
correspondientes.

64. OOttrraass aapplliiccaacciioonneess
 PPootteenncciiaalleess eevvooccaaddooss aauuddiittiivvooss

65. OOttrraass aapplliiccaacciioonneess
 PPootteenncciiaalleess eevvooccaaddooss vviissuuaalleess

66. OOttrraass aapplliiccaacciioonneess
 MMaappeeoo cceerreebbrraall 22DD

67. OOttrraass aapplliiccaacciioonneess
 MMaappeeoo cceerreebbrraall 33DD

68. OOttrraass aapplliiccaacciioonneess
 NNeeuurrooffeeeeddbbaacckk::
 eess uunnaa ttééccnniiccaa eenn llaa ccuuaall
eennttrreennaammooss aall cceerreebbrroo ppaarraa
aayyuuddaarrlloo aa mmeejjoorraarr ssuu
pprrooppiioo ffuunncciioonnaammiieennttoo yy eell
ddeell rreessttoo ddee oorrggaanniissmmoo.. EEll
iinnccoorrrreeccttoo ffuunncciioonnaammiieennttoo
ddeell cceerreebbrroo ppuueeddee
oobbsseerrvvaarrssee aa ttrraavvééss ddee uunn
CCEEEEGG
((EElleeccttrrooeenncceeffaallooggrraammaa
ccoommppuuttaaddoo oo MMaappeeoo
cceerreebbrraall ccoommppuuttaaddoo))..

69. OOttrraass aapplliiccaacciioonneess
 BBCCII ((BBrraaiinn--CCoommppuutteerr IInntteerrffaaccee:: IInntteerrffaazz
CCeerreebbrroo--CCoommppuuttaaddoorraa))
 AA ppaarrttiirr ddee sseeññaalleess EEEEGG
 PPrroovveeee uunn ccaannaall ddee ccoommuunniiccaacciióónn eennttrree eell cceerreebbrroo yy
uunnaa ccoommppuuttaaddoorraa
 EEll cceerreebbrroo ttrraabbaajjaa ppoorr ppaattrroonneess
 SSee iiddeennttiiffiiccaa llaa iinntteenncciióónn aa ppaarrttiirr ddee llaa aaccttiivviiddaadd
mmeennttaall,, iiddeennttiiffiiccaannddoo ppaattrroonneess
 DDiissttiinnttaass ttééccnniiccaass yy ppaarraaddiiggmmaass,, qquuee rreeqquuiieerreenn mmaayyoorr
oo mmeennoorr eennttrreennaammiieennttoo ppoorr ppaarrttee ddeell uussuuaarriioo

70. OOttrraass aapplliiccaacciioonneess
 BBCCII
 ÁÁrreeaass ddee iinnvveessttiiggaacciióónn::
MMeejjoorraarr ssiisstteemmaa ddee eelleeccttrrooddooss
MMeejjoorraarr ssiisstteemmaa ddee ccoommuunniiccaacciióónn ddee llaa sseeññaall
((iinnaalláámmbbrriiccaa,, ppoorr eejj..))
IIddeennttiiffiiccaacciióónn ddee ppaattrroonneess ((mmaatteemmááttiiccaa ccoommpplleejjaa))
UUttiilliizzaacciióónn ddee eelleemmeennttooss ppoorrttááttiilleess ((nnoo eess ccóómmooddoo
aannddaarr ccoonn uunnaa PPCC ppoorr ttooddooss llaaddooss))
AAcccciioonnaammiieennttoo ((uussoo ddee ccoommppuuttaaddoorraass,, ssiillllaass ddee
rruueeddaass,, pprróótteessiiss eelleeccttrroommeeccáánniiccaass,, ddoommóóttiiccaa,, eettcc))

71. OOttrraass aapplliiccaacciioonneess
 BBCCII

72. GGRRAACCIIAASS
CCllaarriibbeell IIzzqquuiieerrddoo
TTPPSSGG,, EEnnffeerrmmeerraa QQxx