Materi Metodologi riset, English student

1. MMEETTOODDOOLLOOGGII RRIISSEETT
KKOONNSSEEPP DDAASSAARR RRIISSEETT
DDeeffiinniissii,, FFiillssaaffaatt,, HHaakkeekkaatt && MMeettooddee
IIllmmiiaahh
SSeessssiioonn 11

2. ## AAppaa iittuu ppeenneelliittiiaann aattaauu
RRiisseett??
 PPeenneelliittiiaann sseebbaaggaaii ppeerraannggkkaatt iillmmuu
MMeerruuppaakkaann bbaaggiiaann ttaakk tteerrppiissaahhkkaann ddaarrii pprroosseess
iillmmuu uunnttuukk mmeennggeemmbbaannggkkaann ddiirriinnyyaa ddaallaamm
uuppaayyaa mmeennccaappaaii ttuujjuuaann iillmmuu..
 TTuujjuuaann ppookkookk iillmmuu aaddaallaahh mmeemmaahhaammii ggeejjaallaa--
ggeejjaallaa aallaamm sseemmeessttaa.. TTaahhaappaann uunnttuukk mmeemmaahhaammii
iillmmuu::
((11)) ddeesskkrriippssii,, ((22)) eekkssppllaannaassii,, ddaann ((33)) pprreeddiikkssii

3. DDeeffiinniissii IIssttiillaahh
PPeenneelliittiiaann ddaallaamm bbaahhaassaa iinnggggeerriiss
ddiiiissttiillaahhkkaann ‘‘RREESSEEAARRCCHH’’ bbeerraassaall ddaarrii
kkaattaa RREE == kkeemmbbaallii ddaann SSEEAARRCCHH
==mmeennccaarrii,, sseehhiinnggggaa rreesseeaarrcchh aattaauu
ppeenneelliittiiaann ddaappaatt ddiiddeeffiinniissiikkaann sseebbaaggaaii
ssuuaattuu uussaahhaa uunnttuukk mmeennggeemmbbaannggkkaann
ddaann mmeennggkkaajjii kkeebbeennaarraann ssuuaattuu
ppeennggeettaahhuuaann..

4. DDeeffiinniissii llaaiinn ::
 NNaattiioonnaall SScciieennccee FFoouunnddaattiioonn ((11995566)) rriisseett iittuu
aaddaallaahh uussaahhaa ppeennccaarriiaann sseeccaarraa ssiisstteemmaattiikk ddaann
mmeennddaallaamm uunnttuukk mmeennddaappaattkkaann iillmmuu ppeennggeettaahhuuaann yyaanngg
lleebbiihh lluuaass ddaann lleebbiihh sseemmppuurrnnaa tteennttaanngg ssuubbyyeekk yyaanngg
sseeddaanngg ddiippeellaajjaarrii..
 TThhee AAddvvaanncceedd LLeeaarrnneerr’’ss DDiiccttiioonnaarryy ooff
CCuurrrreenntt EEnngglliisshh ((11996611)) iiaallaahh ppeennyyeelliiddiikkaann aattaauu
ppeennccaarriiaann yyaanngg sseekkssaammaa uunnttuukk mmeemmppeerroolleehh ffaakkttaa bbaarruu
ddaallaamm ccaabbaanngg iillmmuu ppeennggeettaahhuuaann..

5. DDeeffiinniissii ((llaannjjuutt……))
 kkaammuuss WWeebbsstteerr NNeeww IInntteerrnnaassiioonnaall,, ppeenneelliittiiaann
aaddaallaahh ppeennyyeelliiddiikkaann yyaanngg hhaattii--hhaattii ddaann kkrriittiiss ddaallaamm
mmeennccaarrii ffaakkttaa ddaann pprriinnssiipp--pprriinnssiipp;; ssuuaattuu ppeennyyeelliiddiikkaann
yyaanngg aammaatt cceerrddiikk uunnttuukk mmeenneettaappkkaann sseessuuaattuu..
 HHiillllwwaayy ddaallaamm bbuukkuunnyyaa IInnttrroodduuccttiioonn ttoo
rreesseeaarrcchh mmeennggeemmuukkaa--kkaann bbaahhwwaa ppeenneelliittiiaann aaddaallaahh
ssuuaattuu mmeettooddee bbeellaajjaarr yyaanngg ddiillaakkuukkaann sseesseeoorraanngg mmeellaalluuii
ppeennyyeelliiddiikkaann yyaanngg hhaattii--hhaattii ddaann sseemmppuurrnnaa tteerrhhaaddaapp
ssuuaattuu mmaassaallaahh sseehhiinnggggaa ddiippeerroolleehh ppeemmeeccaahhaann yyaanngg tteeppaatt
tteerrhhaaddaapp mmaassaallaahh tteerrsseebbuutt.. ((HHiillllwwaayy,, 11996655))

6. FILSAFAT
PENELITIAN

7. Penelitian sseebbaaggaaii KKeeggiiaattaann IIllmmiiaahh
((ddaallaamm PPeerrssppeekkttiiff KKuuaannttiittaattiiff))
 UUppaayyaa ppeenneelliittiiaann hhaarruuss:: ssiisstteemmaattiiss,, llooggiiss,, ddaann
mmeettooddoollooggiiss..
 PPeenneelliittiiaann aaddaallaahh uuppaayyaa yyaanngg ssiisstteemmaattiiss,,
llooggiiss,, ddaann mmeettooddoollooggiiss yyaanngg bbeerrttuujjuuaann uunnttuukk
mmeennggiiddeennttiiffiikkaassiikkaann,, mmeennddeesskkrriippssiikkaann,,
mmeennggeekkssppllaannaassiikkaann,, ddaann mmeemmpprreeddiikkssiikkaann
ffeennoommeennaa ddeennggaann ccaarraa mmeemmaannddaanngg
ffeennoommeennaa tteerrsseebbuutt sseebbaaggaaii sseekkuummppuullaann
vvaarriiaabbeell aattaauu hhuubbuunnggaann aannttaarrvvaarriiaabbeell..

8. DDaarrii mmaannaa pprroosseess iillmmuu
ddiimmuullaaii??
 MMeennuurruutt AAlliirraann RRaassiioonnaall ((aalliirraann BBaaccoonniiaann))
PPrroosseess iillmmuu ddiimmuullaaii ddaarrii ddaattaa.. KKuummppuullkkaann sseejjuummllaahh
ffaakkttaa,, ccaarrii hhuubbuunnggaann--hhuubbuunnggaann,, ddaann ssiimmppuullkkaann ddaallaamm
bbeennttuukk tteeoorrii.. IIllmmuu ddiikkeemmbbaannggkkaann sseeccrraa iinndduukkttiiff.. MMooddeell iinnii
mmeellaahhiirrkkaann ppeennddeekkaattaann ppeenneelliittiiaann kkuuaalliittaattiiff..
 MMeennuurruutt AAlliirraann HHiippootteettiikkoo--DDeedduukkttiiff ((MMooddeell IIllmmuu
TTrraaddiissiioonnaall))
PPrroosseess iillmmuu ddiimmuullaaii ddeennggaann sseerraannggkkaaiiaann aakkssiioommaa yyaanngg
bbeerraassaall ddaarrii bbeerrbbaaggaaii ssuummbbeerr ((tteeoorrii)),, kkeemmuuddiiaann
mmeenngguubbaahh tteeoorrii kkee ddaallaamm kkoonnsseepp yyaanngg ddaappaatt ddiiaammaattii..
TTeeoorrii mmeennjjaaddii llaannddaassaann uuttaammaa ddaallaamm mmeenngguuggkkaappkkaann
ffeennoommeennaa yyaanngg ddiiaammaattii.. MMooddeell iinnii mmeellaahhiirrkkaann
ppeennddeekkaattaann ppeenneelliittiiaann kkuuaannttiittaattiiff..

9. MMeettooddee MMeennccaarrii KKeebbeennaarraann
((MMeennuurruutt CChhaarrlleess PPiieerrccee))
 MMeettooddee KKeetteegguuhhaann ((MMeetthhoodd ooff TTeennaacciittyy))
OOrraanngg bbeerrppeeggaanngg tteegguuhh ppaaddaa ssuuaattuu ppeennddaappaatt kkaarreennaa ppeennddaappaatt
iittuu ssuuddaahh ddiiyyaakkiinnii kkeebbeennaarraannnnyyaa sseejjaakk llaammaa..
 MMeettooddee OOttoorriittaass ((MMeetthhoodd ooff AAuutthhoorriittyy))
SSeessuuaattuu ddiiyyaakkiinnii kkeebbeennaarraannnnyyaa ddeennggaann ccaarraa mmeerruujjuukk ppaaddaa
ppeerrnnyyaattaaaann oorraanngg yyaanngg ddiiaannggggaapp aahhllii aattaauu mmeemmiilliikkii oottoorriittaass..
 MMeettooddee IInnttuuiissii ((MMeetthhoodd ooff IInnssttuuiittiioonn))
SSeessuuaattuu ddiikkaattaakkaann bbeennaarr bbeerrddaassaarrkkaann kkaayyaakkiinnaann yyaanngg ttiiddaakk
ppeerrlluu ppeemmbbuukkttiiaann llaaggii..
 MMeettooddee IIllmmiiaahh ((SScciieennttiiffiicc MMeetthhoodd))
KKeebbeennaarraann ddiippeerroolleehh ddeennggaann mmeenngggguunnaakkaann pprroosseedduurr yyaanngg
bbeerrllaannddaasskkaann ppaaddaa kkaaiiddaahh--kkaaiiddaahh iillmmuu..

10. Perbedaan KKeebbeennaarraann AAnnggggaappaann
UUmmuumm ddeennggaann KKeebbeennaarraann IIllmmiiaahh
KKeebbeennaarraann aannggggaappaann uummuumm
 IInnffoorrmmaassii aannggggaappaann uummuumm
bbiiaassaannyyaa ttiiddaakk ddiisseerrttaaii ddeennggaann
ppeennjjeellaassaann mmeennggaappaa hhaall iittuu
tteerrjjaaddii
 IInnffoorrmmaassii ddaallaamm aannggggaappaann
uummuumm mmeennggaanndduunngg kkoonnsseepp
yyaanngg lluuaass aattaauu kkaabbuurr
 AAnnggggaappaann uummuu ddiitteerriimmaa ttaannppaa
ddiiuujjii kkeebbeennaarraannnnyyaa..
 AAnnggggaappaann uummuumm ttiiddaakk ppeerrnnaahh
mmeemmppeerrssooaallkkaann kkoonnttrrooll..
KKeebbeennaarraann iillmmuu
 IIllmmuu mmeennggoorrggaanniissaassiikkaann ddaann
mmeennggkkllaassiiffiikkaassiikkaann ppeennggeettaahhuuaann
bbeerrddaassaarrkkaann ppeennjjeellaassaann iillmmiiaahh,,
yyaakknnii ppeerrnnyyaattaaaann--ppeerrnnyyaattaaaann
tteennttaanngg kkoonnddiissii--kkoonnddiissii ppeenneennttuu
tteerrjjaaddiinnyyaa ppeerrssiissttiiwwaa..
 KKeecceerrmmaattaann iillmmuu ddiiuunnggkkaappkkaann
ddaallaamm bbeennttuukk kkuuaannttiiffiikkaassii
bbeerrddaassaarrkkaann sskkaallaa tteerrtteennttuu..
 KKeebbeennaarraann iillmmuu bbeerrssiiffaatt
TTeessttaabbiilliittaass..
 IIllmmuu sseellaalluu bbeerruussaahhaa mmeennggoonnttrrooll
vvaarriiaabbeell--vvaarriiaabbeell yyaanngg mmeelleekkaatt
ppaaddaa ssuuaattuu ppeerriissttiiwwaa..

11. KKAAIIDDAAHH--KKAAIIDDAAHH IILLMMUU
 OORRDDEE
IIllmmuu ppeerrccaayyaa bbaahhwwaa aallaamm sseemmeessttaa iinnii tteerraattuurr,, ttiiddaakk sseerraammppaannggaann..
PPeerriissttiiwwaa--ppeerriissttiiwwaa yyaanngg tteerrjjaaddii ddii aallaamm sseemmeessttaa iinnii mmeennggiikkuuttii aattuurraann
yyaanngg tteerraattuurr,, ddaallaammssuuaattuu ppoollaa yyaanngg tteerrtteennttuu,, ddaallaamm ssuuaattuu oorrddee
((ttaattaannaann))..
 DDEETTEERRMMIINNIISSMMEE
IIllmmuu ppeerrccaayyaa bbaahhwwaa sseettiiaapp ppeerriissttiiwwaa mmeemmppuunnyyaaii sseebbaabb,, ddeetteerrmmiinnaann,,
aattaauu aanntteesseeddeenn ((ppeennddaahhuulluu)) yyaanngg ddaappaatt ddiisseelleeddiikkii..
 PPAARRSSIIMMOONNII
DDaallaamm mmeenngguunnggkkaappkkaann rreeaalliittaass,, iillmmuu lleebbiihh mmeennyyuukkaaii ppeennjjeellaassaann yyaanngg
sseeddeerrhhaannaa ddaarriippaaddaa ppeennjjeellaassaann yyaanngg kkoommpplleekkss..
 EEMMPPIIRRIISSMMEE
KKeessiimmppuullaann--kkeessiimmppuullaann iillmmuu hhaarruuss ddiiddaassaarrkkaann ppaaddaa ppeennggaallaammaann yyaanngg
ddaappaatt ddiiaammaattii,, ppaaddaa ppeerriissttiiwwaa yyaanngg eemmppiirriiss..

12. # FILSAFAT MMEETTOODDEE PPEENNEELLIITTIIAANN
PERKEMBANGAN FILSAFAT
PENELITIAN
PRAPOSITIVISME
POSITIVISME
POSTPOSITIVISME

13. PPEERRBBAANNDDIINNGGAANN TTIIGGAA FFIILLSSAAFFAATT
PPRRAAPPOOSSIITTIIVVIISSMMEE PPOOSSIITTIIVVIISSMMEE PPOOSSTTPPOOSSIITTIIVVIISSMMEE
RREEAALLIITTAASS
BBEERRKKEEMMBBAANNGG
SSEECCAARRAA AALLAAMMIIAAHH
RREEAALLIITTAASS TTEERRAAMMAATTII,,
BBEERRSSIIFFAATT TTUUNNGGGGAALL,,
DDAAPPAATT
DDIIKKLLAASSIIFFIIKKAASSIIKKAANN,,
DDEETTEERRMMIINNIISSMMEE
((SSEEBBAABB AAKKIIBBAATT)),,
BBEEBBAASS NNIILLAAII,, RREELLAATTIIFF
TTEETTAAPP DDAANN TTEERRUUKKUURR
RREEAALLIITTAASS BBEERRSSIIFFAATT
HHOOLLIISSTTIIKK ((UUTTUUHH)),,
DDIINNAAMMIISS ((TTIIDDAAKK
TTEETTAAPP)),, KKOOMMPPLLEEKKSS,,
SSAALLIINNGG
MMEEMMPPEENNGGAARRUUHHII,,
PPEENNUUHH MMAAKKNNAA DDAANN
TTEERRIIKKAATT NNIILLAAII
MMEETTOODDEE PPEENNEELLIITTIIAANN
DDEESSKKRRIIPPTTIIFF
KKUUAALLIITTAATTIIFF
MMEETTOODDEE PPEENNEELLIITTIIAANN
KKUUAANNTTIITTAATTIIFF,,
DDEEDDUUKKTTIIFF
MMEETTOODDEE PPEENNEELLIITTIIAANN
KKUUAALLIITTAATTIIFF,,
IINNDDUUKKTTIIFF
PPEENNEELLIITTII PPAASSIIFF,,
MMEENNGGGGAAMMBBAARRKKAANN
AAPPAA YYAANNGG DDIIAAMMAATTII
MMEELLAAKKUUKKAANN
EEKKSSPPEERRIIMMEENN,,
MMEENNCCAARRII PPEENNGGAARRUUHH
MMEEMMAAHHAAMMII MMAAKKNNAA
RREEAALLIITTAASS YYAANNGG
KKOOMMPPLLEEKKSS,,
MMEENNGGKKOONNSSTTRRUUKKSSII
FFEENNOOMMEENNAA

14. PPRRAAPPOOSSIITTIIVVIISSMMEE
 MMEETTOODDEE KKUUAALLIITTAATTIIFF,, RREEAALLIITTAASS
BBEERRSSIIFFAATT AALLAAMMIIAAHH

15. PPOOSSIITTIIVVIISSMMEE
MMEETTOODDAA KKUUAANNTTIITTAATTIIFF HHAASSIILL RREESSEEAARRCCHH DDAANN DDEEVVEELLOOPPMMEENNTT

17. PPOOSSTTPPOOSSIITTIIVVIISSMMEE
MMEETTOODDEE KKUUAALLIITTAATTIIFF,, MMEENNCCAARRII MMAAKKNNAA

18. ## HHAAKKEEKKAATT
PPEENNEELLIITTIIAANN
CCAARRAA IILLMMIIAAHH UUNNTTUUKK MMEENNDDAAPPAATTKKAANN
DDAATTAA//IINNFFOORRMMAASSII SSEEBBAAGGAAIIMMAANNAA AADDAANNYYAA
DDAANN BBUUKKAANN SSEEBBAAGGAAIIMMAANNAA SSEEHHAARRUUSSNNYYAA,,
DDEENNGGAANN TTUUJJUUAANN DDAANN KKEEGGUUNNAAAANN TTEERRTTEENNTTUU

19. MMeettooddee PPeenneelliittiiaann
Zaman dahulu :
- coba-coba (trial & error ?)
- pengalaman (sendiri > , orang lain <)
- naluri
® Perkembangan lambat
Zaman Modern :
- coba-coba (dioptimumkan)
- pengalaman (sendiri < + orang lain >)
- spekulasi
- Metode Ilmiah (scientific approach)
® Perkembangan cepat

20. PPrroosseess PPeenneelliittaaiiaann
((MMeennuurruutt MMooddeell PPeenneelliittiiaann
SSttaattiiss))
 PPrroosseess ppeenneelliittiiaann tteerrddiirrii ddaarrii ttiiggaa uunnssuurr ppookkookk:: ppeemmaahhaammaann
tteeoorreettiiss,, ooppeerraassiioonnaalliissaassii,, ddaann ppeenngguujjiiaann hhiippootteessiiss..
 PPeenneelliittiiaann bbeerraawwaall ddaarrii aaddaannyyaa ggaaggaassaann aattaauu mmiinnaatt
ppeenneelliittii tteerrhhaaddaapp ssuuaattuu ffeennoommeennaa tteerrtteennttuu.. MMiinnaatt//ggaaggaassaann
tteerrsseebbuutt ddaappaatt ddiirraannggssaanngg oolleehh tteeoorrii tteerrtteennttuu,, ppeenneelliittiiaann
eemmppiirriiss yyaanngg ddiillaakkuukkaann oolleehh oorraanngg llaaiinn,, aattaauu ffaakkttoorr llaaiinnnnyyaa..
MMiinnaatt iittuu kkeemmuuddiiaann ddiillaannjjuuttkkaann ddeennggaann uussaahhaa uunnttuukk
mmeennggeemm--bbaannggkkaann ppeemmaahhaammaann tteeoorreettiiss mmeellaalluuii
ppeennyyuussuunnaann aassuummssii--aassuummssii sseerrttaa ppeerruummuussaann hhiippootteessiiss yyaanngg
mmeerruuppaakkaann pprreeddiikkssii tteennttaanngg hhuubbuunnggaann aannttaarrvvaarriiaabbeell
ddaallaamm rreeaalliittaass,, aattaauu mmeennggiinnvveennttaarriissaassii vvaarriiaabbeell--vvaarriiaabbeell
yyaanngg mmeelleekkaatt ppaaddaa rreeaalliittaass bbeerrddaassaarrkkaann aassuummssii--aassuummssii
tteeoorreettiiss yyaanngg ddiissuussuunn ddaarrii tteeoorrii tteerrtteennttuu..
 UUnnssuurr--uunnssuurr PPookkookk PPeenneelliittiiaann:: TTeeoorrii,, KKoonnsseepp,, ddaann VVaarriiaabbeell..

21. UUnnssuurr PPookkookk PPeenneelliittiiaann
 TTEEOORRII
SSeerraannggkkaaiiaann aassuummssii aattaauu ddeeffiinniissii yyaanngg ssaalliinngg bbeerrkkaaiittaann uunnttuukk
mmeenneerraannggkkaann,, mmeennjjeellaasskkaann,, ddaann mmeerraammaallkkaann ssuuaattuu ffeennoommeennaa sseeccaarraa
ssiisstteemmaattiiss ddeennggaann ccaarraa mmeerruummuusskkaann hhuubbuunnggaann aannttaarrkkoonnsseepp..
 KKOONNSSEEPP
KKoonnsseepp aaddaallaahh iissttiillaahh yyaanngg ddiigguunnaakkaann uunnttuukk mmeennggggaammbbaarrkkaann sseeccaarraa
aabbssttrraakk ssuuaattuu rreellaattiiaass ((kkeejjaaddiiaann,, kkeeaaddaaaann,, ppeerriillaakkuu,, ddaann llaaiinn--llaaiinn)) yyaanngg
mmeennjjaaddii ffookkuuss ppeerrhhaattiiaann.. KKoonnsseepp aaddaallaahh aabbssttrraakkssii yyaanngg ddiibbeennttuukk ddeennggaann
mmeennggggeenneerraalliissaassiikkaann hhaall--hhaall kkhhuussuuss.. CCoonnttoohh:: mmeerraahh,, kkuunniinngg,, hhiijjaauu,, ddaann
hhiittaamm ddiiggeenneerraalliissaassiikkaann sseebbaaggaaiinn ““wwaarrnnaa””;; mmeennddeennggaarrkkaann kkuulliiaahh,,
mmeemmbbaaccaa bbuukkuu,, mmeennggeerrjjaakkaann ttuuggaass--ttuuggaass kkuulliiaahh ddiiggeenneerraalliissaassiikkaann
sseebbaaggaaii ““bbeellaajjaarr””.. KKoonnsseepp yyaanngg sseennggaajjaa ddiibbeennttuukk ddaann ddiippeerrgguunnaakkaann uunnttuukk
ttuujjuuaann iillmmiiaahh ddiisseebbuutt kkoonnssttrruukk.. KKoonnssttrruukk aaddaallaahh kkoonnsseepp yyaanngg ssuuddaahh
ddiiddeeffiinniissiikkaann sseerrttaa ssuuddaahh ddiitteennttuukkaann ddiimmeennssii--ddiimmeennssiinnyyaa sseehhiinnggggaa ddaappaatt
ddiiaammaattii ((ssiiaapp uunnttuukk ddiiuukkuurr))..
 VVAARRIIAABBEELL
VVaarriiaabbeell aaddaallaahh kkoonnssttrruukk yyaanngg ssiiffaatt--ssiiffaattnnyyaa ssuuddaahh ddiibbeerrii nniillaaii ddaallaamm
bbeennttuukk bbiillaannggaann.. DDeennggaann kkaattaa llaaiinn,, vvaarriiaabbeell aaddaallaahh kkoonnssttrruukk yyaanngg
mmeemmiilliikkii vvaarriiaassii nniillaaii..

22. TTaahhaappaann PPeenneelliittiiaann
 TTaahhaapp TTeeoorreettiissaassii
TTaahhaapp ddiimmaannaa ppeenneelliittii mmeenngggguunnaakkaann kkoonnsseepp ddaann pprrooppoossiissii
uunnttuukk mmeennggggaammbbaarrkkaann ffeennoommeennaa yyaanngg ddiitteelliittiinnyyaa
bbeerrddaassaarrkkaann tteeoorrii yyaanngg sseessuuaaii uunnttuukk mmeenneerraannggkkaann
mmeennggaappaa ssaattuu kkoonnsseepp bbeerrhhuubbuunnggaann ddeennggaann kkoonnsseepp llaaiinnnnyyaa..
 TTaahhaapp EEmmppiirriissaassii
TTaahhaapp ddiimmaannaa ppeenneelliittii mmeennggiiddeennttiiffiikkaassii vvaarriiaabbeell ppeenneelliittiiaann,,
ppeerruummuussaann hhiippootteessiiss,, ppeenneennttuuaann ddeeffiinniissii ooppeerraassiioonnaall,,
mmeenneennttuuaann mmeettooddee ppeenneelliittiiaann,, ddaann ppeennyyuussuunnaann iinnssttrruummeenn
ppeenneelliittiiaann..

23. KOMPONEN MMEETTOODDEE RRIISSEETT
1. CARA ILMIAH
2. DATA
3. TUJUAN
4. KEGUNAAN
KOMPONEN
METODE PENELITIAN

24. CARA ILMIAH
KEGIATAN PENELITIAN
DIDASARKAN CIRI-CIRI
KEILMUAN
RASIONAL
Dilakukan dg cara yg masuk akal shg
Terjangkau penalaran manusia
EMPIRIS
Dapat diamati indera manusia shg
Org lain dpt mengamati dan
Mengetahui cara yg digunakan
SISTEMATIS
Proses yg digunakan menggunakan
langkah yg logis

25. KKRRIITTEERRIIAA DDAATTAA PPEENNEELLIITTIIAANN
VALID
Menunjukkan derajat ketepatan antara data yang sesungguhnya terjadi
pada obyek dengan data yang dapat dikumpulkan oleh peneliti
Misal : korban tsunami 900 ribu org dilaporkan berbeda
RREELLIIAABBEELL
Menunjukkan derajat konsistensi data dalam interval waktu tertentu
Misal : peserta penlok 50 org, sumber ditanya tetap 50 org sampai kapanpun
OBYEKTIF
Derajat persamaan persepsi berkenaan dengan kesepakatan antar banyak orang
(interpersonal agreement)
misal : data peneliti berbeda pd satu obyek, berarti data tdk obyektif

26. ## DDAATTAA
PPEENNEELLIITTIIAANN

27. MACAM
DATA
KUALITATIF
KUANTITATIF
DISKRIT/
NOMINAL
KONTINUM/
HSL PENGUKURAN
ORDINAL
INTERVAL
RATIO

28. DDAATTAA KKUUAALLIITTAATTIIFF
DDaattaa ddiinnyyaattaakkaann ddaallaamm bbeennttuukk kkaattaa,, kkaalliimmaatt aattaauu ggaammbbaarr

29. DDAATTAA KKUUAANNTTIITTAATTIIFF
Data yang dinyatakan dalam angka atau data kualitatif
yang diangkakan
DDaattaa kkuuaannttiittaattiiff ddiibbeeddaakkaann mmeennjjaaddii dduuaa::
11.. DDiisskkrriitt//nnoommiinnaall :: ddaattaa yyaanngg hhaannyyaa ddaappaatt ddiiggoolloonngg--
ggoolloonnggkkaann sseeccaarraa tteerrppiissaahh,, ddiisskkrriitt aattaauu kkaatteeggoorrii..
DDaattaa ddiippeerroolleehh ddaarrii hhaassiill mmeenngghhiittuunngg
MMiissaall :: ddaallaamm II kkeellaass sseetteellaahh ddiihhiittuunngg ttddpptt 5500
mmaahhaassiisswwaa tteerrddiirrii aattaass 3300 pprriiaa ddaann 2200 wwaanniittaa
22.. KKoonnttiinnuumm :: ddaattaa yyaanngg bbeerrvvaarriiaassii mmeennuurruutt ttiinnggkkaattaann
ddaann ddiippeerroolleehh ddaarrii hhaassiill ppeenngguukkuurraann

30. DDAATTAA KKOONNTTIINNUUMM OORRDDIINNAALL
 DDaattaa kkoonnttiinnuumm oorrddiinnaall aaddaallaahh ddaattaa yyaanngg bbeerrbbeennttuukk
rraannggkkiinngg aattaauu ppeerriinnggkkaatt
mmiissaallnnyyaa :: jjuuaarraa II,, IIII,, IIIIII
AAttaauu
ddaattaa yyaanngg ddiinnyyaattaakkaann ddaallaamm sskkaallaa,, ddeennggaann jjaarraakk
ssaattuu ddaattaa ddeennggaann ddaattaa yyaanngg llaaiinn ttiiddaakk ssaammaa
I II III IV V VI
88 83 66 60 40 30

31. DDAATTAA KKOONNTTIINNUUMM RRAATTIIOO
 DDaattaa kkoonnttiinnuumm rraattiioo aaddaallaahh ddaattaa yyaanngg jjaarraakknnyyaa
ssaammaa ddaann mmeemmppuunnyyaaii nniillaaii nnooll mmuuttllaakk
mmiissaall
bbeerraatt 00 kkgg bbeerraarrttii ttiiddaakk aaddaa bboobboottnnyyaa
DDaattaa iinnii jjuuggaa ddaappaatt ddiirruubbaahh kkee ddaallaamm iinntteerrvvaall
ddaann oorrddiinnaall aattaauu ddaappaatt ddiijjuummllaahhkkaann // ddiikkaalliikkaann

32. DDAATTAA KKOONNTTIINNUUMM IINNTTEERRVVAALL
 DDaattaa kkoonnttiinnuumm iinntteerrvvaall aaddaallaahh ddaattaa yyaanngg jjaarraakknnyyaa
ssaammaa tteettaappii ttiiddaakk mmeemmppuunnyyaaii nniillaaii nnooll ((00))
aabbssoolluutt//mmuuttllaakk..
mmiissaall :: sskkaallaa tthheerrmmoommeetteerr,, wwaallaauuppuunn aaddaa nniillaaii 00ºCC
tteettaappii tteettaapp aaddaa nniillaaiinnyyaa
DDaattaa iinntteerrvvaall ddaappaatt ddiibbuuaatt mmeennjjaaddii ddaattaa oorrddiinnaall
((ppeerriinnggkkaatt))..
-2 -1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Data ordinal 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13

33. TTUUJJUUAANN PPEENNEELLIITTIIAANN
 PPEENNEEMMUUAANN
SSeebbeelluummnnyyaa bbeelluumm ppeerrnnaahh ddiikkeettaahhuuii
 PPEEMMBBUUKKTTIIAANN
MMeemmbbuukkttiikkaann kkeerraagguuaann tteerrhhaaddaapp iinnffoorrmmaassii//
ppeennggeettaahhuuaann tteerrtteennttuu
 PPEENNGGEEMMBBAANNGGAANN
MMeemmppeerrddaallaamm ddaann mmeemmppeerrlluuaass ppeennggeettaahhuuaann
yyaanngg ssuuddaahh aaddaa

34. KKEEGGUUNNAAAANN PPEENNEELLIITTIIAANN
 MMEEMMAAHHAAMMII MMAASSAALLAAHH
PPeenneelliittii mmeemmppeerrjjeellaass ssuuaattuu mmaassaallaahh//iinnffoorrmmaassii
yyaanngg ttiiddaakk ddiikkeettaahhuuii ddaann sseellaannjjuuttnnyyaa mmeennjjaaddii ttaahhuu
 MMEEMMEECCAAHHKKAANN MMAASSAALLAAHH
PPeenneelliittii mmeemmiinniimmaallkkaann//mmeenngghhiillaannggkkaann mmaassaallaahh
 MMEENNGGAANNTTIISSIIPPAASSII MMAASSAALLAAHH
PPeenneelliittii mmeenngguuppaayyaakkaann aaggaarr mmaassaallaahh ttiiddaakk tteerrjjaaddii

35. MMEETTOODDEE KKUUAANNTTIITTAATTIIFF DDAANN KKUUAALLIITTAATTIIFF
PERBEDAAN METODA
KUANTITATIF & KUALITATIF
PERBEDAAN
AKSIOMA DASAR
PERBEDAAN
PROSES PENILAIAN
PERBEDAAN
KARAKTERISTIK PENELITIAN

36. PPEERRBBEEDDAAAANN AAKKSSIIOOMMAA AANNTTAARRAA
MMEETTOODDEE KKUUAALLIITTAATTIIFF DDAANN KKUUAANNTTIITTAATTIIFF
AAKKSSIIOOMMAA DDAASSAARR MMEETTOODDEE
KKUUAANNTTIITTAATTIIFF
MMEETTOODDEE
KKUUAALLIITTAATTIIFF
SSiiffaatt rreeaalliittaass TTuunnggggaall,, kkoonnkkrriitt,,
tteerraammaattii
GGaannddaa,, hhoolliissttiikk,,
ddiinnaammiiss,, hhssll
kkoonnssttrruukkssii &&
ppeemmaahhaammaann
HHuubbuunnggaann ppeenneelliittii
ddeennggaann yyaanngg ddiitteelliittii
IInnddeeppeennddeenn IInntteerraakkttiiff ttiiddaakk ddaappaatt
ddiippiissiissaahhkkaann
HHuubbuunnggaann vvaarriiaabbeell SSeebbaabb-aakkiibbaatt//kkaauussaall TTiimmbbaall bbaalliikk//iinntteerraakkttiiff
KKeemmuunnggkkiinnaann
ggeenneerraalliissaassii
CCeennddeerruunngg mmeemmbbuuaatt
ggeenneerraalliissaassii
TTrraannssffeerraabbiilliittyy//hhaannyyaa
mmuunnggkkiinn ddaallaamm iikkaattaann
kkoonntteekkss ddaann wwaakkttuubb
PPeerraannaann nniillaaii CCeennddeerruunngg bbeebbaass
nniillaaii
TTeerriikkaatt nniillaaii

37. KKAARRAAKKTTEERRIISSTTIIKK MMEETTOODDEE
KKUUAANNTTIITTAATTIIFF DDAANN KKUUAALLIITTAATTIIFF
DESAIN
Metode kuantitatif
a. spesifik, jelas, rinci
b. Mantap sejak awal
c. Menjadi pegangan langkah
d. demi langkah
Metode kualitatif
a. Umum
b. Fleksibel
c. Berkembang dan muncul
dalam prose penelitian

38. TUJUAN
Metode kuantitatif
a. Menunjukkan hubungan antar variabel
b. Menguji teori
c. Mencari generalisasi yang mempunyai
nilai prediktif
Metode kualitatif
a. Menemukan pola hubungan yang
bersifat interaktif
b. Menggambarkan realitas yg kompleks
c. Memperoleh pemahaman makna
d. Menemukan teori

39. TEKNIK PENELITIAN
Metode kuantitatif
a. Eksperimen, survey
b. Kuisioner
c. Observasi dan wawancara
terstruktur
Metode kualitatif
a. Participant observation
b. In depth interview
c. Dokumentasi
d. Triangulasi

40. Instrumen
penelitian
Metode kuantitatif
a. Test, angket, wawancara
b. Instrumen yang telah standar
Metode kualitatif
a. Peneliti sebagai instrumen
b. catatan, rekaman, kamera,
handycam, dll

41. DATA
Metode kuantitatif
a. Kuantitatif
b. Hasil pengukuran variabel yang
dioperasionalkan dengan menggunakan
instrumen
Metode kualitatif
a. Deskriptif
b. Dokumen pribadi, catatan lapangan,
ucapan dan tindakan responden,, dll

42. Sampel/
Sumber Data
Metode kuantitatif
a. Besar
b. Representatif
c. Sedapat mungkin random
d. Ditentukan sejak awal
Metode kualitatif
a. Kecil
b. Tidak representatif
c. Purposive
d. Berkembang selama proses penelitian

43. Analisis
Metode kuantitatif
a. Setelah selesai pengumpulan data
b. Deduktif
c. Menggunakan statistik
Metode kualitatif
a. Terus menerus sejak awal sampai
akhir penelitian
b. Induktif
c. Mencari pola, model, tema, teori

44. HUBUNGAN DENGAN
RESPONDEN
Metode kuantitatif
a. Berjarak, bahkan sering tanpa kontak
b. Peneliti merasa lebih
c. Jangka pendek
Metode kualitatif
a. Empati, akrab
b. Kedudukan sama bahkan sebagai
guru/konsultan
c. Jangka lama

45. USULAN DESAIN
Metode kuantitatif
a. Luas dan rinci
b. Literatur berhubungan dengan masalah
dan variabel yang diteliti
c. Prosedur yang spesifik dan rinci langkah-langkahnya
d. Masalah dirumuskan dengan spesifik dan jelas
Metode kualitatif
a. Singkat
b. Literatur yang digunakan bersifat sementara,
tidak menjadi pegangan utama
c. Prosedur bersifat umum
d. Masalah bersifat sementara dan akan
ditemukan setelah studi pendahuluan
e. Tidak dirumuskan hipotesis, karena justru akan
menemukan hipotesis
f. Fokus penelitian ditetapkan setelah diperoleh
data awal dari lapangan

46. HHaattuurr
TTeennkkyyuu