Omnia-Varian tulevaisuusverstaassa Espoossa 16.-17.10.2013 esitetyt kalvot

1. Anita Rubin
16.-17.10.2013

2. Mikään tieto ei ole
merkityksellisempää kuin
tieto siitä, mitä ei vielä
ole, mutta voisi olla.
Mihail Bahtin
Rob Gonsalves:
18.11.2013
NEW MOON
ECLIPSED
2

3. Hesarin pääkirjoitus 13.8.2012: Nyt koulunsa aloittavat
työskentelevät vielä 2075.
 Mikä muuttuu kokonaan? Mikä kasvaa tai vähenee? Mikä
pysyy ennallaan? Mikä katoaa? Mitä täysin odottamatonta
ilmenee?
Ei siis ole kyse vain
• oppilaiden kyvystä nähdä tulevaisuus monina mahdollisina ja
vaihtoehtoisina malleina, joista on tärkeää kyetä valitsemaan
toivottavin,
vaan myös
• opettajan kyvystä opettaa hahmottamaan vaihtoehtoja ja
valitsemaan niistä  arvokeskustelu, ja
• opetuksesta päättävien kyvystä tukea opettajaa tähän
tarvittavan osaamisen hankkimisessa  päätöksenteko

4. Arrestred Expansion
4

5. Tulevaisuutta
koskevat asenteet
Skenaariot /
tulevaisuuskuvat
Valituksi tulevat
strategiat
Passiivinen
Puuttuvat
Virran vietävänä
Reaktiivinen eli
sopeutuva
”Bisnestä kuten
ennenkin”
Sopeutumiskykyinen
Preaktiivinen eli
ennakoiva
Perustuvat
trendeille
Ennaltaehkäisevä
Proaktiivinen eli
luova
Mahdolliset
vaihtoehdot
Innovatiivinen
Lähde: Godet 2001
18.11.2013
5

6. Virran
vietävänä
kellumisesta…
…ja ongelmien
väistämisestä…
Sopeutumiseen…
…innovatiivisuuteen
MichaelO:
Carve your own
Destiny
6

7. Tyytymättömyys jo olemassaolevaan on inhimillisen
kehityksen lähtökohta, luonne
ja perusta.
Toisaalta pyrkimys
turvallisuuteen luo tarpeen
säilyttää asiat ennallaan.
The Bride of Frankenstein
 ihmisen tarve kehittyä vs.
muutosvastarinta
Muutos ja muuttumattomuus:
• ilmiöiden ominaisuuksia
• ajan laatuja
 Aikaan liittyvät uskomukset muodostavat ajan
järjen eli rationaliteetin.
7

8. n. 1970
TEHOKKUUS:
Enemmän
enemmästä
INDUSTRIALISMI
Materiaaliintensiivinen
Teollinen
yhteiskunta
18.11.2013
n. 2020-40
LAATU:
Enemmän ja
parempaa
vähemmästä
Kahden
aikakauden välissä
Tietoyhteiskunta
ELÄMYS:
Enemmän
erilaista uudella
tavalla tuotettuna
Tuotannon
periaate
INFORMATIONALISMI
Merkitysintensiivinen
Yhteiskunnan
toimintalogiikka (ajan
rationaliteetti)
Verkostoyhteiskunta ?
Lähde: Malaska 1998; Aaltonen &
Wilenius 2002; Ståhle 2009
Yhteiskunnan
muoto
8

9. Ed Miracle:
I told you so
18.11.2013
9

10. Tulevaisuudenskenaario on vapaamuotoinen ja näkemyksellinen
tarina jostain tulevaisuuden tilanteesta. Skenaario perustuu aina
vahvasti nyt käytettävissä olevalle tiedolle.
Tarina koostuu
• nykytilan analyysistä
• loogisen tapahtumaketjun ja prosessien kuvauksesta kohta
kohdalta nykyhetkestä tulevaisuudentilaan (ennakoivat
skenaariot) tai vaihtoehtoisesti tulevaisuudentilasta nykyhetkeen (normatiiviset skenaariot, backcasting).

11. Jatkuvan
kasvun
skenaario
Talouslamaskenaario
Paluu
menneeseen
-skenaario
Päätös n
* tulokset,
seuraukset
Mahdollisuusskenaario
Ennusteen
suunta:
Päätös n-1
* tulokset,
seuraukset
Päätös n-2
* tulokset,
seuraukset
Päätös 2
* tulokset,
seuraukset
Päätös 1
* tulokset,
seuraukset
Backcasting
NYT-hetki
Forecasting

12. Erik Johansson
12

13. Ennuste on sellainen tulevaisuuden tila, jota sen esittäjä pitää
todennäköisimpänä tai ainoana kaikista mahdollisista ja kuviteltavissa
olevista vaihtoehdoista. Tutkimuskysymyksenä on, millainen (varma tai
luultavasti toteutuva) tulevaisuus on.
Tulevaisuudenskenaario (ennakoitu tulevaisuus; mahdolliset maailmat)
on yksi vaihtoehtoinen tulevaisuuden tila monien laadullisesti keskenään
erilaisten mahdollisuuksien joukossa.
Skenaario antaa siis vastauksia siihen, mitä mahdollisia tulevaisuuksia on
odotettavissa ja haasteena on selvittää eri vaihtoehtojen toteutumisen
todennäköisyyden taso erilaisten ehtojen tapahtuessa. Sitä varten
tarvitaan sekä tietoa että mielikuvitusta. Tutkimuskysymyksenä on,
millaisia tulevaisuudet saattavat olla.

14. 1. MAHDOLLINEN
•
objektiivisesti siten, että asioiden kehitys ja tapahtumajärjestys ovat uskottavia ja ne perustuvat tällä hetkellä
käytettävissä olevaan viimeisimpään tietoon;
•
psykologisesti siten, että toimijoiden valinnat ovat
ymmärrettäviä ja selitettävissä sekä heidän henkilöhistoriansa että yleisten käyttäytymistä koskevien
teorioiden avulla.
2. LOOGINEN
Tapahtumat voidaan selittää myös johdonmukaisesti syyn ja
seurauksen lain avulla.

15. 3. SOSIAALISESTI USKOTTAVA
Jotta skenaariossa kuvatut asiat voisivat tapahtua, skenaarion on
sisällettävä täsmälliset kuvaukset välttämättömistä toimista ja
toimijoista, valinnoista, taustoista, asioiden välisistä suhteista ja
käytettävissä olevista resursseista. Oletukset inhimillisestä
käyttäytymisestä ja valinnoista pitää voida selittää myös
kulttuuristen tekijöiden kuten arvojen, asenteiden, traditioiden ja
historian avulla.
4. MIELENKIINTOINEN
• Skenaariot, joita pitäisi olla vähintään neljä laadullisesti erilaista,
sisältävät kaikki joitain täysin uusia näkökulmia;
• Niitä voidaan käyttää toimivina, motivoivina ja hyvinä työkaluina
päätöksenteossa.

16. Sarolta Ban

17. Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla
juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti
erilaiseen suuntaan.
Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei välttämättä voida perustella
tilastollisesti uskottavalla jatkuvuudella kuten historiallisella
aikasarjalla.
Heikon signaalin jäljitys edellyttää useiden erilaisten ilmiöiden tai
ilmiöalueiden tuntemusta ja tarkastelua, jossa on erotettava
subjektiivisesti ja objektiivisesti uudet ilmiöt.
Synonyymi englanninkieliselle termille ”Emerging issues”
18.11.2013
17

18. Yllättävästi ilmaantuvia muutostekijöitä, jotka muuttavat tapahtumisen
kehityskulun äkillisesti epävarmaksi.
Villin kortin ominaisuudet:
• sen tapahtumisen todennäköisyys on matala, mutta
• jos/kun se tapahtuu, sen vaikutukset tulevaan kehitykseen ovat
huomattavat.
• villillä kortilla ei ole historiaa, ts. sen tapahtumista ei voida
ennakoida minkäänlaisten historiallisten tai aikasarjoihin
liittyvien ilmiöiden tai lainomaisuuksien avulla.
Esimerkki: äkillinen geenimuunnos; maanjäristys, tsunami,
11.9. WTC; osakemarkkinoiden kaatuminen
18.11.2013
18

19. 19

20. Driving force on määräävä tekijä skenaarioiden rakentamisessa
(esimerkkinä vaikka naisten työssäkäymisen yleistyminen 1920-luvun
puolesta välistä alkaen tai sosiaalipolitiikka tms.)
Muokkaavat ja muuttavat yhteiskuntaa, koska ne vaikuttavat
päätöksentekoon
1) Ennalta määräytyneet tekijät
2) korkea toteutumisen todennäköisyys ja/tai ennakoitavuus
• varmuuden aste korkea (esim. väestönkasvuun liittyvät tekijät: tämän
päivän teini-ikäiset ovat huomispäivän työikäisiä, jne.)
2) Kriittiset epävarmuustekijät
• voidaan identifioida
• voidaan tietää, että niiden vaikutus saattaa olla merkittävä
tarkasteltavan asian lopputulokseen (esim. maailman talouteen liittyvä
kehitys)
18.11.2013
20

21. • Sellaisia päätöksenteon ja valintojen taustalla vaikuttavia asioita
ja ilmiöitä, joita ei kyseenalaista päätöksiä tehtäessä.
• Toimivat pääosin tiedostamattomalla
tasolla valintojen taustalla.
• Ääneen lausumattomia, yhteisesti
hyväksyttyjä “itsestäänselvyyksiä”.
• Eivät kuitenkaan välttämättä jatku
tulevaisuudessa.
• Esim: ns. luonnonlait; ajan palautumattomuus; kuolema
18.11.2013
21

22. • Yhteiskunnan tai sitä laajemman tason ilmiöitä,
näkymättömiä muutosvoimia, jotka suuntaavat
päätöksentekoa ja valintoja;
• toimivat joko tietoisella tai tiedostamattomalla
tasolla valintojen taustalla;
• “ajan henkeen” liittyviä asioita ja asiantiloja;
• liittyvät usein asenteisiin, arvoihin ja arvostuksiin ja
vaikuttavat niiden muutoksiin;
• usein kulttuuri- tai sukupolvisidonnaisia;
• eivät välttämättä jatku tulevaisuudessa.
• Esim: Turvallisuushakuisuus; “poliittinen korrektius”, tieto käyttäytymisja pukeutumiskoodeista ym.
18.11.2013
22

23. Sarolta Ban

24. Maailmassa olemisen kokemus syntyy kahta tietämisen tietä:
• maailman tietäminen (knowing the world)
• maailmasta tietäminen (knowing about the world)
Ihminen elää aina valmiiksi merkityksillä ladatussa maailmassa, vaikka
suhde näihin merkityksiin on enimmäkseen tiedostamaton.
➔ Maailma ymmärretään käytännöllisesti, toiminnan kautta.
➔ Käytännön tajuamiseen kiteytyy kaikki kulttuurisesti periytyvä
maailman kokeminen ja maailmassa oleminen. Käytännölliseen
maailmasuhteeseen ”ruumiillistuvat” sosiaalisten instituutioiden
totuudet ja perimmiltään myös se, mitä kutsutaan usein ajan
järjeksi tai rationaliteetiksi.
(Hannu Linturi)

25. Sarolta Ban

26. Asian hoitamisessa, tehtävän suorittamisessa tai ongelman
ratkaisemisessa tarvittavat asenteet, tiedot ja taidot sekä kyky käyttää
niitä luovalla ja tilanteen vaatimalla ja usein vuorovaikutteisella tavalla
Muodostuvat mm. yhteisöllisistä ja vuorovaikutukseen liittyvistä
taidoista, kulttuurisesta osaamisesta (mm. arvot), kyvystä ja halusta
vastuunottoon (oppimismotivaatio), arjen käyttötaidoista (mm.
informaatioteknologia, sosiokulttuuriset tekniikat)
Yksilön oppiminen
Tiimioppiminen, yhteisöllinen oppiminen, organisaation oppiminen
• Tulevaisuudenkestävät oppimisen tavat ja muodot koulussa
painottuvat yhä enemmän osaamisvalmiuksiin (kompetensseihin) ja
osaamisiin itseisarvoisen sivistyksen ja ammattisivistyksen sijasta tai
lisäksi. (Hannu Linturi)

27. •
•
•
•
Kuinka kulttuurin emotionaalistuminen vaikuttaa sosiaaliseen kokemiseen
ja maailmasta tietämiseen?
Kuinka tunnevaltaisen rationaalisuuden legitimoiminen vaikuttaa siihen,
miten nuori ihminen ymmärtää todellisuuden ja oman paikkansa siinä
(vaikuttamismahdollisuudet, kehittäminen)?
Kuinka lisääntyvä kollektiivinen tunnekokeminen (esim. sosiaalisen median
ja muun tiedonvälityksen kautta) vaikuttaa kulttuuriin ja sivistyskäsitykseen
(esim. julkinen intiimisyys)?
Entä onko oppilaitosten ongelma edelleen viihtymättömyys?
•
Ja opetetaanko oppilaat hakemaan viihdyttävyyttä kaikesta?  Entä sisu,
kärsivällisyys, vastuullisuus, arvioida kyky asioiden pitkäaikaisia
tulevaisuusvaikutuksia, syyn ja seurauksen looginen suhde?
 Kuinka tämä kaikki vaikuttaa nuoren toimintakykyyn, oppimismotivaatioon ja
kykyyn valita kestäviä toimintatapoja?
18.11.2013
27

28. • Yhdessä tekemisen kulttuuri ja kollektiivinen oppiminen 
oppivien ryhmien pysyvyys
• Kontrollista luottamukseen ja oppimisen vapauteen
• Yksilötasolla ohjautuvan ja arvioitavan oppimisen rinnalle
ryhmäoppimisen eri muotoja  mitä ne muodot voisivat olla?
Virtuaaliset koulut, oppimisympäristöt ja sosiaalinen media
 inhimilliset ja kiireettömät kasvokkainsuhteet vs. keinotekoiset
virtuaalisuhteet

29. Ryhävalaiden kalastus

30. • Metakognitiiviset taidot kuten kriittinen ajattelu ja
ongelmanratkaisukyky,
• kokonaisuuksien systeeminen hallinta ja olennaisen
hahmottaminen,
• aloitteellisuus ja tavoitteellisuus,
• yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot,
• innovaatiokyky sekä
• kyky ja halu ymmärtää muutosta
 kyky oppia uutta ja pois-oppia vanhaa
 Kriittinen kysymys: mikä vanhassa on säilyttämisen
arvoista?

31. Kiitos että jaksoitte
kuunnella!
18.11.2013
31